Rakennamme pitkästä tavarasta eli 3-kerroksisen puutalon (kellari + kaksi asuinkerrosta) Vantaan Rekolaan. Rakentaminen alkoi 2012 elokuussa. Talo muuttovalmis syyskuussa 2014. Lopputarkastus läpi 18.12.2020. Talon arkkitehtuurissa on ollut pyrkimys tehdä talosta 1920-luvun puutalon perillinen aivan kuin Puu-Käpylässä. Bloggailulla tarkoituksena ammentaa tietoa muilta ja jakaa itse saatuja kokemuksia muille. Osa blogista tässä linkissä: http://talo-rautio.talovertailu.fi
Nyt tehdyn valun päälle tulee sitten vielä styroksi ja sen päälle 8 cm valu, jonka sisään tulee lattialämmitysputket. Ne on mukavampi tehdä "sisätiloissa", sitten kun on jo ontelolaatat päällä kattona. Tässä kuvia tältä päivää:
Eli kaikki meni ihan nappiin!
Lämpötila kääntyi pakkaselle (tontilla lämpömittari näytti -0,2C) ja millin verran satoi äsken lunta maahan. Valokuvia sitten huomenissa, nyt ei pimeässä saanut enää kameralle oikein mitään.
Tänään alapohjan betoniraudoitukset näyttivät tältä:
Alapohjaan valun paksuus on siis 18 cm ja siihen tulee 2 kerrosta ristikkorautaa. Reunoihin tulee hakasia (ne jotka kannattavat ylintä kerrosta laidoista) 250mm välein niin pitkälti kuin valun reunaa riittää. Ja sitä riittää yli 50 metriä. Eli jonkin verran tässä on hommaa vielä jäljellä...
Mutta eiköhän tästä kuitenkin selvitä. Ihan jo silläkin perusteella, että tässä on jo selvitty aika paljon monesta muustakin...
Mutta jos kävisi se huonompi vaihtoehto, että alapohjan valuja ei ylihuomenna saada tehtyä, sitten ei myöskään saada tehtyä valun päälle tulevaa väliseinää, joka lämpimän varaston puolella kannattelee ontelolaattoja, ja silloin ei pystyttäisi ottamaan ontelolaattoja vastaan viikolla 50, ja sitten ei saada kellariin kattoa päälle talveksi. Sitten ei myöskään tehtäisi kellarin sisäpuolisia töitä talven aikana.
Joten lähdetään siis siitä, että sen alapohjan valun on pakko tapahtua ylihuomenna.
Jos sama työ tehtäisiin nyt uudestaan, niin osattaisiinko toisella kerralla jotain tehdä paremmin tai eri tavalla? Ei välttämättä. Jos rakentajalla ei ole jotain taikakeinoa, jolla voisi etukäteen kurkistella tien alle, niin silloin on pakko luottaa vesilaitoksen kuviin ja piirustuksiin. Valitettavasti Rekolassa vesiputket ovat jo vuosimallia 1969. Siltä ajalta ei luotettavia ja täysin paikkaansa pitäviä kuvia ole enää saatavilla. Aina kun vesiputki löytyy, se voi olla 2-3 metriä väärässä paikassa tai aivan väärän tyyppinen. Silloin pitää etsiä uudestaan ja uudestaan aina niin kauan, että sopivan tyyppinen putki löytyy. Jos kaivuutyö pysyy 5 metrin ympyrän säteen sisällä (siis ympyrän, joka on 10m halkaisijaltaan), silloin rakentaja maksaa kaiken. Näin kävi tälläkin kertaa. Alempana listaa kustannuksista.
Listalla olevista kuluista liikennevalopylvään kaatumisesta olen jo tehnyt vahinkoilmoituksen, mutta ensimmäinen päätös oli hylkäävä. Olen toimittanut lisäselvitystä ja valittanut vakuutusyhtiön päätöksestä, mutta aika näyttää miten käy. Jos vakuutusyhtiö ei korvaa mitään, sitten liikennevalotolpan kaatumisesta johtuva tonnin lasku jää itselle maksettavaksi. Muita vahinkoja ei sattunut. Jälkikäteen(kin) katsottuna se oli melkoinen ihme. Tien alla sentään risteili kaikenlaiset puhelin-, sähkö-, valokuitu-, kaukolämpö-, ja vesiputket ihan miten sattui ja kaikki eri korkeuksilla. Osa oli kuvissa täysin näkymättömiä "kuolleita" piuhoja, joita säikähdettiin välillä kovastikin:
Sen verran olisin toisella kaivamiskerralla viisaampi, että ottaisin rakennusvalvonnasta kaivuuluvat heti kerralla ihan vaikka kuukaudeksi. Vaikka olisi lähtökohtaisesti vain viikon työ. Nyt lupa oli anottu ensin vain viikoksi, jolloin sitä piti jatkaa kahteen kertaan. Luvan jatkaminen onnistui kätevästi puhelinsoitolla. Kuitenkin jokaisen puhelinsoiton hinta oli perästä saapuneen laskun mukaan 168,20 euroa.
Jos aikaisemminkin Rekolassa on muillakin rakentajilla saattanut kulua noin 30 tonnia vesiliittymän kaivuutöissä, niin nyt meni 20 tonnia paremmaksi. Taitaa olla jo lajissaan jo epävirallinen Suomen ennätys? Aika paljon halvemmaksi olisi tullut laittaa omalle tontille oma porakaivo ja jätevesisysteemit, mutta sellainen ei valitettavasti ole mahdollista. HSY:n veteen on aina pakko liittyä (maksoi mitä maksoi). HSY:n omilla nettisivuilla asiasta todetaan näin: "Vesihuoltolain mukaisesti vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä vesi- ja viemäriverkostoon.", tässä linkki, josta äskeinen lause on poimittu: Linkki HSY:n sivuille
Ja tässä tarkempaa kustannuserittelyä tästä projektista:
Kaivurit, autot, sepelit, savenajot, liikennemerkki- ja ajosiltavuokrat = 30.185,75€
HSY vesiliittymä, liittymismaksu = 4.610,65€
Vesiliittymän kytkentätyöt HSY:lle = 1.865,91€
Kaivuulupa, Vantaan kaupunki = 168,20€
Kaivuulupa 17.9-23.9 = 168,20€
Kaivuulupa 29.9-5.10.2012 = 168,20€
Imuauto vesiliittymän kaivuutyöt = 1.353,15€
Imuauto, jatkotyöt vesiliittymätöissä = 3.330,30€
Asfalttityöt vesiliittymätöissä = 2.950,16€
Liikennevalopylväs nurin vesiliittymätöissä = 997,04€
Työvoima- ja palkkakulut lapiomiehille = 4.060,00€
YHTEENSÄ = 49.857,56€
EDIT 28.01.2013:
Tein kaatuneesta liikennevalopylväästä kahteen kertaan korvaushakemuksen omalle vastuuvakuutusyhtiölleni (oletuksella että rakannuttaja vastaa viime kädessä kaikesta). Molemmat korvaushakemukset hylättiin. Sen jälkeen Maanrakennus Sillanpää Oy teki omalle vakuutusyhtiölleen korvaushakemuksen. Heidän hakemus hyväksyttiin. Tänään 28.1.2013 maansiirtoliike on hyvittänyt koko summan eli 997,04€ omalle tililleni (isot kiitokset Petrille :-), jolloin tämän jälkeen vesiliittymätöiden yhteishinnaksi jää 49.857,56€ - 997,04€ = 48.860,52€.
Vesilaitokselle on lähetetty 22.11.2012 kirjallinen reklamaatio, jonka he ovat puhelimitse kuitanneet vastaanotetuksi, mutta johon he eivät ole toistaiseksi vastanneet vielä mitään. Vastaus on kuitenkin samassa puhelussa eli tammikuussa 2013 luvattu lähettää. Joten odotellaan sitä - samalla oletan ja odotan, että myös vesilaitos tulisi kustannuksissa vastaan.
EDIT 28.01.2013 PÄÄTTYY.
Tässä vielä aikaisempi blogipäivitys tähän liittyen 21. syyskuulta. Silloin vielä luulin, että vesilaitoksen oma putki vuotaa, mutta ei se sitten Päijänteen vettä ollutkaan, vaan paikallista vettä. Vesilaitos lopulta kuunteli putken, ja ehjä se oli. Veden tulvimisesta kuitenkin selvittiin, niin kuin kaikeasta muustakin. Ainoa mistä ei selvitty ihan heti oli HSY:n väärät kuvat, josta johtuen vasta 2 viikon yrittämisen jälkeen saatiin oikean tyyppinen putki näkyville. Tässä tunnelmia syyskuulta: Melkein meinasi masennus iskeä
Lisäksi ylimmän rivin harkkoja eli palkkiharkkoja on raudoitettu, ja niistä on tarkoitus osa valaa umpeen ilmeisesti vielä tämän illan aikana. Itse tulin kotiin juhlistaman isänpäivää. Tässä tämän päivän kuvapäivitys:
Myöhemmin tähän bitumikermin päälle pystyyn tulee EPS 120 styroksi, 100mm paksua.
Onneksi orapihlaja-aita otti vastaan ja onneksi oli säiliökin sen verran tyhjä, että tavara pysyi säiliön sisällä. Mutta tyhjentää se pitää nyt kuitenkin, kun huussi on sen verran raskas, ettei sitä puolitäytenä oikein jaksa nostaa ojasta ylös. Eli imuauto ja puhdistus ja tai vaihto on tilattu kopin omistajalta eli Ykkösvessat Oy:ltä heti maanantaille. Hyvää tuuria oli myös sikäli, että timpurit ovat tiistaille asti lomalla, joten tämä jekku ei itse asiassa haittaa hommia ollenkaan. Myös WC:n tyhjennys olisi pitänyt jossain vaiheessa tilata kuitenkin, eli se hoidetaan nyt sitten tässä samalla.
Tässä olikin mennyt jo pitkän aikaa niin, ettei Rekolan keskustassa ole sattunut yhtään mitään. Nyt viime aikoina on ollut kuitenkin hiukan vilkkaampaa, eli viikko sitten joku oli käynyt Rengasliikkeen pihassa:
Vähän aikaisemmin joku oli myös yrittänyt erään liikkeen takaovesta sisään, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kävinkin tänään Rengasliikkeen pitäjän kanssa juttelemassa, että tehdään ehkä vielä muutama pikkuparannus niin, että tilanne tästä taas rauhoittuu. Tähän asti menikin monta vuotta niin, ettei sattunut ainakaan liikekiinteistöissä mitään, mutta viime viikkoina on ollut Rekolan keskustassa hiukan vilkkaampaan.
Laitoin myös infotaulun kulmalle muutaman kuormalavan, että näkyy aidan takaakin nyt paremmin (että ei tarvitse välttämättä tontilla käydä - jos vaikka WC:kin pysyisi pystyssä?), että miten rakentaminen kellarissa eli kuopan pohjalla edistyy:
Toki talo nousee jossain vaiheessa sen verran, että se alkaa näkymään ihan muutenkin, mutta vielä ei olla niin pitkällä, nyt ei talven aikana mennä kellarin kattoa korkeammalle.