keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Syyskuun sähkönkulutus

Tässä syys-lokakuun vaihteessa tuli 5 vuotta asumista täyteen. Niin se vaan aika kuluu. Syyskuussa sähköä kului 610,3 kWh. Se oli suunnilleen sama tai 15 kWh enempi, mitä meni viime vuoden syyskuussa, jolloin sähköä kului 595,60 kWh.

Jos kesällä on saunan savuhormi aina auki toukokuusta alkaen, niin syyskuussa tähän tulee muutos. Ensin saunan kiukaan lämpöä otetaan talteen sulkemalla savupelti aina yöksi, sitten olohuoneen takkaakin aletaan käyttämään muutamana kertana viikossa. Lopuksi pitää kääntää myös lattialämmöt päälle,. Tällä kertaa tämä tapahtui syyskuun 22. päivä, niin kuin näistä alla olevista päiväpylväistä helposti näkee:


Vuorokausikohtaisista pylväistä näkyy myös se, että aivan ensimmäisinä päivinä lattiat ovat olleet kylmät, jolloin sähköäkin on kulunut enemmän. Sitten tilanne on taas tasaantunut kuun loppua kohti. Nyt lattialämpö on päällä neljä tuntia joka päivä. Päivällä siksi, että silloin VILP saa parhaiten lämpöä talteen, kun ulkonakin on päivällä vielä suht lämmintä.

Jos katsotaan numeerisesti koko alkuvuotta 9kk ajan, niin tästä vuodesta 2019 näyttäisi tulevan tällä menolla toiseksi paras (siis toiseksi alhaisin kulutus). Vuosi 2018 näyttää olleen tammikuussa 2018 erityisen leuto, joten ihan noihin vuoden 2018 lukuihin ei nyt tänä vuonna ehkä päästä.

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
YHT 8778,59 11726,00 8918,62 7764,53 6476,99 6719,90

Tässä vielä eri vuodet graafisina pylväinä:















maanantai 9. syyskuuta 2019

Monikäyttöinen merikontti

Nyt kun taajama-alueella omakotitalot rakennetaan hyvin pienille tonteille, ja kun talot valmistuessaan ovat lähes räystäät kiinni toisissaan, niin autotallia ei pienelle tontille aina mahdu. Ei siksi, etteikö se nyt kahden asuintaloon väliin jossakin rakosessa mahtuisi olemaan, mutta kun vähimmäisetäisyydet toisiin rakennuksiin tai tontin rajalle eivät täyty, niin siksi autotallin rakentaminen ei vaan aina onnistu.

Autokatos toki mahtuu silloinkin, ja on mahtunut meilläkin, mutta katoksessa ei voi säilyttää kovin paljon tavaraa. Tai voi säilyttää vaikka kuinka paljon tavaraa, mutta avonaisessa katoksessa se ei välttämättä näytä kovin kivalta.

Mikäli merikontin aikoo jättää varastoksi tontille vielä rakentamisen jälkeenkin, sitten sen sijoittelu pitäisi miettiä hyvin tarkkaan jo alun pitäen. Sillä jos merikonttia joutuu talon valmistuessa siirtämään vaikka parisen metriä, niin siirtoa varten tilattava nosturiauto laskuttaa saman verran riippumatta siitä, että siirretäänkö konttia 2 metriä tai 2 kilometriä.

Olen kirjoittanut merikontin kalustamisesta ja monikäyttöisyydestä jo muutamia kertoja aikaisemminkin, enkä nyt toista näitä - mutta tässä linkkejä aikaisempiin päivityksiin:

https://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/05/19/diy-merikontin-hyllykko-valmis/

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/06/pyykkinarut-paikoillaan.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/04/pientalon-turvallisuussuunnitelmat-osa.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2018/07/600-litran-juottoautomaatti.html

Nyt siis tällä hetkellä meidän "monikäyttö-merikontti" palvelee ainakin seuraavasti:

1) merikontin sisällä on verstas ja varasto. Esim. autonrenkaita tai auton öljyjä, moottorisahoja, sahojen ja ruohonleikkurien bensoja yms. en ainakaan itse haluaisi kantaa sisälle taloon säilytykseen, mutta merikontissa niiden säilytys sujuu luontevasti.
2) merikontissa on myös pitkät räystäät, toisella puolella säilyvät polttopuut kuivina, ja toisella puolella kuivuu pyykki - eikä sadekuuron yllättäminen haittaa, pyykit pysyvät kuivina räystään alla hyvin
3) pyykin kuivausnarujen alla on "lattian" alla lautavarasto puutavararalle. Aina pitää olla jotain pientä olemassa, jos askartelu-inspiraatio iskee.
4) samassa lautavarastotilassa on viereisen suihkulähteen sähkönsyöttö, joten ei tarvitse sähkökalusteita pitää taivasalla (pistorasiat, hämäräkytkimet IR-tunnistimet, led-valojen muuntajat yms)
5) merikontin katolta kerätään sadevesi talteen suihkulähteen tarpeisiin, suihkulähde kun haihduttaa ja roiskii vettä, niin muuten sinne saisi olla lisäämässä vettä yhtenään
6) työkalut ja arvokkaampikaan irtain tavara ei häviä merikontista. Sehän on tukeva "säiliö", ja sen saa kunnolla lukkoon. Lisäksi kun merikontin pariovien eteen parkkeeraa auton yöksi, niin ei sinne merikonttiin ainakaan yöllä kukaan murtaudu. Tai jos murtautuu, sitten murtovarkaan pitää ensin miettiä miten saisi siirrettyä auton pois edestä. Jos auto alkaa siirrettäessä ulvomaan, se varmasti haittaa hommia tiivisti rakennetulla alueella.

Tässä samat jutut vielä kuvallisesti:

Merikontti on autopihan perällä, ja sinne voi nopeasti "heittää" hetkeksi 
melkein mitä tahansa tavaraa, mitä nyt autolla sattuu pihaan tulemaan.
Esim. jos vaihtaa sohvan ja vanha lähtee kierrätyskeskukselle, niin vanhan
sohvan voi hetkeksi varastoida vaikka merikonttiin.

Merikontin toisen räystään alla pyykit kuivumassa, niin kuin kuvasta näkyy.

Auto peruutettuna lähes kiinni merikontin puuoviin. Puuovi on pelkästään
hakasella kiinni, mutta heti sen takana on merikontin oma metallinen ovi,
joka on kunnolla lukossa  Jos lukot murtaa rikki, ovet eivät aukea siltikään,
koska auto seisoo siinä edessä.


Tontin takana menevässä avo-ojassa on tontin raja, ja avo-ojan partaalla
olevan räystään alla on tämän talven polttopuut sateelta suojassa.

Tässä merikontin vieressä/edustalla oleva suihkulähde, johon merikontin
katolta kerätään sadevettä ja merikontin räystään alla on sähkönsyöttö,
josta maanalaisia putkistoja pitkin sähkökaapelit on vedetty katseelta
piilossa suihkulähteen sisään.

torstai 5. syyskuuta 2019

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului tällä kertaa 513,1 kWh - mikä on uusi alarajaennätys elokuulle. Miksi sitten tuli uusi alarajaennätys, niin sitä en osaa sanoa, mutta tässä kuussa tämän enempää sähköä ei vaan kulunut. Tässä alkuvuoden kuukaudet eri vuosilta:

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
YHT 9358,47 12431,00 10194,62 9235,43 7899,39 8128,60


Ja tässä sama graafisesti:


Ja tässä vielä sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti. Kuviosta erottuu 12.8. oleva korkea pylväs, joka johtuu porealtaan käytöstä - nuoriso oli lisälämmittänyt vettä suorasähköllä, itse olisin ohjelmoinut lämpöpumpun kautta lämpimään veteen lisälämpöä, jolloin sen päivän pylväs ei olisi erottunut ehkä ihan noin selvästi muiden päivien kulutuksesta. Sinänsä asialla ei ole merkitystä, mutta jos on 400 litrainen allas ja siihen lasketaan vesi 500 litraisen varaajan kautta, niin varaaja on aika tiukilla, ja lämpö ei riitä, jos varaajan alkulämpötila ei ole vähintään +55C.


torstai 8. elokuuta 2019

Kouvolan asuntomessut - aika vaisut?

Kouvolan asuntomessut tuli katsottua eilen. Yleensä on messukäynnillä tullut otettua runsaasti kuvia. Nyt tuntui, että mitään erityistä valokuvattavaa ei oikein ollut tällä kertaa, tai sitten en osannut oikeisiin paikkoihin katsella.

Ennen messuja Pioneeripuisto on näyttänyt Googlen kuvissa tältä:

Karttakuva Googlelta.


Messukartta samalta suuntaa joelta katsottuna (eli numerot ylösalaisin).

Nyt kun messut on (kohta) pidetty - loppuvat ensi sunnuntaina 11.8.2019, niin tienoo näyttää edelleen tältä samalta, paitsi että kuvan alareunalla ja oikealla laidalla olevat tontit on rakennettu, mutta "yhteispiha" on edelleen tämä sama, eli sille ei oltu tehty mitään kohennusta. Myöskään Kymijoki ei messualueelle käytännössä näy ollenkaan. En tiedä olisiko rantarakentaminen ollut mahdollista, jolloin jokinäkymät olisi saatu ainakin joihinkin taloihin?

Seuraavaksi muutamia kuvia, joissa itse olisin saattanut tehdä asiat jollakin tapaa toisin (nämä nyt siis poikkeustilanteita - pääsääntöisesti messutalot olivat kylläkin erittäin järkevillä pohjaratkaisuilla ja järkevästi rakennettu):


Tämä näytti erittäin upealta nyt, mutta en olisi tällaista uskaltanut itse kokeilla. Tai ainakin minulle jäi epäselväksi, että katsellaanko talvella miltä lumihanki näyttää alhaalta päin? Paksu lumikerros katolla olisi silloin samalla lämmöneriste (ihan niin kuin Iglussakin lumi toimii hyvänä eristeenä). Vai onko ajatus että lumi liukuu lasin päältä pois? Vai onko katon läpi lämmönhukka niin suurta, että lumi sulaa pois? Sikäli kun lunta katolle nyt sataa? Voi olla, että tässä olisi myös ennakoitu Etelä-Suomen lumettomia talvia, jolloin tulevaisuudessa lumi ei enää kiusaa.

Eniten jäin itse miettimään lämmöneristystä ja talon energiankulutusta. Meillä on omassa talossa katon rajassa puhallusvillaa puolen metrin paksuudelta. Tässä kuvassa mitään yläpohjan villoja ei näy ollenkaan, näkyy vain iso ikkuna taivaalle. Jotenkin tuntuu, että tällainen rakenneratkaisu olisi talvella kylmä. Pitää siis odotella asukkaan kommentteja ekan talven jälkeen... :-)


Jos itse olisin rakentanut tämän talon, olisin rakentanut kunnolliset räystäät ja koristeelliset ikkunan pokat. Ne antavat ilmettä talolle. Nyt talon ilme puuttuu, ja se on surullisen näköinen, ja jos tämä talo tulee myyntiin, siitä ei saa hintaa, sillä surullisen näköinen talo ei mene helposti kaupaksi. Erityisesti talon sisäänkäynti olisi räystäiden ansiosta komistunut huomattavasti.


Tästä kuvasta on unohtunut WC-paperiteline. WC-paperillehan olisi seinällä hyvä paikka vielä jäljellä, eli tuohon pyyhkeen vasemmalle puolelle, suoraan suihkun alle. Tässä kohtaa voisi myös kysyä, että mitkä ovat rakennusmääräysten mukaan pienimmät sallitut etäisyydet suihkusta WC-pöntölle ja WC-paperitelineelle? Aivan oikein! Mistä tiesitte?

Siis mitään minimietäisyyksiä ei tässä kohdin ole olemassakaan.

Eli on aivan saman tekevää, vaikka WC-pönttö olisi laitettu suoraan suihkun alle, jolloin WC-paperitelinettäkään ei tarvitse asentaa ollenkaan? Siinähän silloin puhdistuu kaikki paikat samalla, kun istahtaa pöntölle, ja laittaa suihkun päälle. Ekologista, eikö totta? Noin vakavasti (otetaan siis kieli pois poskelta) puhuen, tässä kuvassa tilanne saattaisi hiukan helpottua, jos WC-pönttöä vielä kierrettäisiin 90-astetta, niin että pönttö on sivuseinän suuntainen, niin suihkullekin saadaan silloin muutama sentti enempi tilaa.



Yleensä, jos laatoituksen ja nurmikon välissä käytetään reunuskiveä, niin laatoitus ja reunuskivi ladotaan samaan tasoon ja kovalle pinnalle. Sen jälkeen nurmikkomultaa täytetään reunuskiven yläpintaan saakka. Reunuskivi myös leikataan nurkista "hienommaksi" ja siistimmäksi. Tässä kuvassa reunuskivi on aivan kuin lisätty ja nakattu paikoilleen vasta jälkeenpäin, aivan kuin se olisi ensin unohtunut? Jolloin nurmikko ja laatoitus ovat samassa tasossa, ja reunuskivi on nyt näiden molempien yläpuolella ja herkkä kaatumaan kumolleen, jos jonkun kenkä vähän reunuskiven kyljestä hipaisee.

Ja sitten muutamia, minusta tosi hyviä oivalluksia (laitan ne tänne loppuun, niin että jää kaikille lukijoille hyvä mieli :-)


Suihkulähde kannattaa pengertää ylös. Tästäkin saisi vielä tosi upean, jos suihkulähteen reunat ja muun osan pengerrystä täyttäisi kukilla ja kohdevaloilla. Kun suihkulähteen rakentaa "ylös" eikä upota nurmikkoon "montun pohjalle" se näkyy hyvin ja kauas. Ja se on helppo pitää puhtaana, kun ei tarvitse syvälle monttuun kurotella, vaan saa seistä suorana suihkulähteen vieressä, kun tekee huolto- ja puhdistushommia. Siilitkään eivät huku, kun ne eivät pääse kiipeämään noin korkealle.


Tämä oli itselleni uutta, vaikka on tämä sama yhteisöasumisen muoto tainnut olla jossain jo aikaisemmillakin asuntomessuilla? Mutta erittäin toimiva ratkaisu, jossa "4 huoneiston rivitalo" on kiertynyt ympäri ja saman katon sisälle. Samalla yhteiset tilat ja yhteiset suihkutilat on saatu kätevästi talon keskelle.


Hieno idea tämäkin - siis kunnon graniittiset reunukset istutusaltaille. Reunuksilla voi vaikka istua, tai niihin voi lisätä päälle erilaisia koriste-esineitä. Lisäksi nämä sivuiltaan rouheat kivipinnat kannattaisi valaista, niin että kohdevalo osuu kivipinnalle. Toki ei hullumpi tämäkään, että valot ovat kasvillisuuden keskellä, jos kasvillisuus joskus kasvaa ja tuuheutuu huomattavasti.

sunnuntai 4. elokuuta 2019

Heinäkuun sähkönkulutus

Viime vuosina heinäkuun sähkönkulutus on vaihdellut 450 kWh:n kahta puolta. Nyt heinäkuun sähkönkulutus jäi 421,7 kWh:n tasolle, mikä tarkoittaa, että nyt tuli taas uusi alarajaennätys heinäkuulle. Koko alkuvuoden 2019 kulutus on hieman yli sen, mitä 2018 kului sähköä - mikä johtuu kovasta kulutuksesta 2019 tammikuussa. Tai asian voisi varmaan ilmaista niinkin päin, että tammikuussa 2018 sähköä meni poikkeuksellisen vähän, ja siksi 2018 koko alkuvuosi näyttää näissä vertailuissa niin hyvältä. Tässä asia taulukkona ja graafisesti esitettynä:

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
YHT 6434,65 9140,56 7365,02 6639,23 5344,09 5596,50




Jos katsotaan, että mikä on hyvän tuloksen, eli tämän kertaisen ennätyksen salaisuus, niin ainakin VILP:n käyntiajat ovat tänä kesänä olleet hyvin maltilliset. Tässä taulukkoa VILP:n käyntiajoista:


Yllä olevassa taulukossa VILP:n käyntiajat kesäkaudella viikosta 20 viikolle 32 joka von vuonna 2019 vielä kesken. Vuoden 2015 sarakkeet ovat (tässä kesän kohdalla) täynnä nollia, koska VILP ostettiin vasta lokakuussa 2015, samoin vuosi 2020 on luonnollisesti täynnä nollia vielä tässä vaiheessa. Mutta tästä nyt helposti näkyy se, että VILP:n käynti on tehostunut selvästi, ja tänä vuonna 2019 VILP on ollut käynnissä enää alimmillaan noin 4-5 tuntia viikossa. Vielä vuotta aikaisemmin se kävi 6-7 tuntia viikossa, ja sitä aikaisempina vuosina vielä paljon enemmän, jopa 2-numeroisia tuntimääriä joka viikko.

Kesäkaudella VILP ei tee mitään muuta kuin lämpimät käyttövedet. Ja sellaiset syntyy todella nopeasti. Joten VILP kannattaa kello-ohjata käymään vain sillä hetkellä kesäpäivää, kun lämpöä on eniten saatavilla, eli iltapäivän tunteina. Tässä seuraavassa kaaviossa näkyy, miten VILP käy meillä juuri sillä hetkellä, kun päivän lämpötilakäyrä on ylimmillään, ja VILP on ohjattu käynnistymään vain 1 kerta päivässä:



Edelleen tuosta yllä olevasta graafista näkyy (aikavälillä 1-2.8.2019 eli elokuun 2 ekan päivän ajalta) sekin, että VILP ottaa vain 2 kWh sähköä per päivä. Jolloin jos tyypillinen heinäkuun päiväkulutus vaihtelee noin 10-15 kWh:n päiväkulutuksen tasolla, niin VILP:n osuus tästä kulutuksesta on vain noin 15%:n luokkaa, ja 85% eli keskimäärin noin 13 kWh per vuorokausi sähköä kuluu jossain muualla talossa.

Pohjakulutus näyttää olevan 0,3 kWh per tunti, eli kulutus ei koskaan laske alle sen, ja sitten aina iltaisin puoltayötä kohden sähkönkulutus selvästi nousee - ollen noin 2-kertainen pohjakuormaan nähden. Pohjakulutus - jos on yhteensä 0,3 kWH per tunti, niin se tekee 7-8 kWh per vuorokausi, ja jos siihen lisätään lämpimät käyttövedet eli VILP:n 2 kWh, niin vuorokauden kulutus on 10 kWh. Sen yli mennään sitten aina sen mukaan, mitä talossa tapahtuu, mutta ilmeisesti jos talo olisi tyhjillään koko kuukauden, se kulututtaisi 10 kWh per päivä eli 300 kWh per kuukausi. Ja tässä laskelmassa oletuksena, että lämmintä käyttövettä on kuitenkin koko ajan saatavilla.

Ilmeisesti iltaisin TV, videopelit, pesukoneet ja erilaiset akkulaturit ovat päällä, jolloin sähkön kulutus nousee juuri silloin. Ja tietysti pihavalaistus syttyy myös kello-ohjatusti. Mutta kaikki muu, eli jääkaapit, pakastin, suihkulähde, kiertovesipumput, IV-kone käyvät ja syövät sähköä tasaisesti vuorokauden ympäri.

Miten sitten sähkönkäyttöprofiili eroaa jos talossa on VILP:n sijasta MLP eli maalämpöpumppu? Laitan tähän loppuun vielä 11-perheen kerrostalosta MLP:n tuntikohtaisen käyttögraafin (myös elokuun 1-2.8.2019 päivien osalta), jolloin näkyy, että MLP, joka voi käydä vapaasti milloin tahansa - niin se myös käy milloin tahansa, eli käynnistyy joka toinen tunti (jolloin grafiikassa on korkea pylväs). Tämä varmaankin käy kompuran päälle paljon enempi, jos vertaa tilannetta siihen, että meidän talossa VILP käynnistyy kesäisin vain kerran päivässä.

MLP:ssä on juurikin ongelma se, että kun talvella tarvitaan isot tehot, ja kesällä lämpöpumpulle ei jää muuta tekemistä kuin pelkkä käyttöveden lämmitys, niin lämpöpumppu herkästi alkaa käymään ns. "pätkäkäyntiä", jota kyllä hiukan yritetään suitsia esim. niin, että MLP:n mitoitus tehdään alun alkaenkin niin, että sen kautta otetaan vain esim. 85% koko vuoden lämmitystarpeesta. Jolloin paukkupakkasilla sähkövastukset menevät päälle, ja kesäkauden pätkäkäynti on hiukan maltillisempaa, koska vajaatehoinen MLP joutuu tekemään pidempää hukia pelkän käyttövedenkin kanssa joka kerta, kun MLP:n kompura hurahtaa päälle. Niin tältä siis näyttää MLP:n vastaava tuntigraafi:


Kyseisessä kerrostalossa on asuinpinta-alaa noin 600m2, asukkaita noin 20 kpl ja vuosittainen sähkönkulutus noin 40000 kWh. Meidän talossa vastaavasti lämmin pinta-ala 241 m2, asukkaita 4 kpl ja vuosikulutus noin 9500 kWh.

Aurinkopaneelikauppiaita osa2

Teen nyt raportin Aurinkopaneelikauppias numero kakkosesta, sillä tämä kaupanteko lienee nyt sitten päättynyt, kun ei ole miehestä mitään kuulunut ja aikaa on jo kulunut edellisestä tapaamisesta yli kuukausi.

Aluksi siis kesti pitkän aikaa, ennen kuin lopulta löytyi yhteinen aika kalenterista, ja tavattiin meidän tontilla. Kaveri oli myyntimiehenä hyvä, ja pidin hänen asiantuntevasta tyyliistään ja vakuuttavasta esiintymisestä ja puhetavasta. Jo ensimmäisen myyjän käynnillä oma tietoisuuteni aurinkopaneeleista ja niiden nykyhetken tilanteesta ja markkinoista lisääntyi huomattavasti, joten alkuodotukset hyvästä ensivaikutelmasta kasvoivat huomattavasti. Ajattelin siis, että nyt pitää pinnistellä, että muistan kysellä kaikki vielä avoimeksi jääneet kysymykset, jospa niihin sitten tulisi vastaukset.

Kyselinkin miten helppoa tai vaikeaa järjestelmään on liittää sähköauto? Jolloin se kallis akku olisikin siellä autossa, eikä talon seinässä. Että mistä järjestelmä tietää, onko auto kotona? Jolloin ladataan ensin auton akku, ja vasta sitten (jos ylijäämäsähköä vielä on) - laitetaan se valtakunnan verkkoon. Toisena kysymyksenä oli lämminvesivaraaja. Että periaatteessa ylijäämäsähköllä voisi lämmittää senkin - ainakin +80C asti, sen kuumemmaksi sitä ei paljon uskalla päästää, ettei varaaja kiehu tai ettei joku polta itseään epähuomiossa. No meillä on termostaattihanat, eli suihkussa palamista ei pitäisi tapahtua koskaan.

Sitten sekin kiinnosti, että jos yleensä aina ajatellaan niin päin, että järjestelmä mitoitetaan niin pieneksi, ettei ylijäämäsähköä paljon pitäisi syntyä, niin eikö toinen tulokulma asiaan olisi sekin, että tehdään selvästi ylisuuri ja ylimitoitettu järjestelmä, jos on niin että 10 kW ja 14 kW järjestelmä eivät hinnaltaan eroa toisistaan juuri ollenkaan? Niin jos lisäpaneelit saa tietyllä paljousmäärällä melkein "samaan hintaan"; niin eikös ne kannattaisi laittaa? Jolloin ylijäämäsähköä muodostuu varmuudella jo koko ajan, mutta ison järjestelmän 3-vaihekytkentä takaa sen, ettei tapahdu kallista takaisinostoa.

Nythän 1-vaihe kytkennöissä (pieniin aurinkopaneelijärjestelmiin) voi käydä niinkin, että samalla sekunnilla kun "1-vaihe" tuottaa aurinkopaneeleista ylijäämää sähköverkkoon, niin vaikkava 2-vaiheeseen kytketty talon oma sähkönkulutus on niin suurta, että sähköä ostetaan samalla hetkellä myös taloon päin. Ja minuuttitasolla katsottuna tilanne voi vaihdella koko ajan laidalta toiselle, jolloin jos tällä minuutilla sähköä myydään verkkoon, niin seuraavan minuutin aikana sähköä ostetaan verkosta (lisättynä sähköverolla ja siirtomaksulla), jolloin se oman sähkön takaisin osto vasta kallista onkin...

Yllätyin kun en saanut mitään vastauksia mihinkään kysymyksiini. Jolloin myyjä selosti, että hän onkin itse asiassa turvalaitemyyjä, joka vasta 2 viikkoa sitten alkoi myymään aurinkopaneeleja. Mutta hän voisi kyllä ottaa omalta toimistoltaan jonkun asiantuntijan mukaansa, ja tulla käymään meillä uudelleen. Koska hän haluaa itsekin oppia ja kuulla vastaukset noihin samoihin kysymyksiin.

No, olen nyt reilun kuukauden odottanut. Eikä  mitään kuulu. Että jos kauppias itse lukee tämän jutun, niin en minä pahoillani ole, vaikka joku ottaisi uudestaankin yhteyttä. Nyt ei tiedetä ollenkaan että tuleeko tästä kaupat vai ei, kun en saanut edes hintaa sille, että mitä se sellainen 10 kW tai 14 kW järjestelmä voisi maksaa? Niin kauppiaan ainut vastaus (tosin rehellinen vastaus) oli se, että ei hänellä ole noin isoille järjestelmille mitään hintaa, eikä mitään käsitystä mitä se voisi maksaa, kun hänelle on vain kerrottu ja opetettu, että tätä kauppaa tehdään niin, että myytävän paketin loppusumma pitää saada menemään "oikeaan haarukkaan". Siis niin, että asiakkaalla on sen verran rahaa usein heti ja omalla tilillään, jolloin kaupat voidaan sopia heti. Jolloin hän sitten vaan siinä kaupankäyntiä tehdessään yrittää sanamuodoista arvailla, että saadaanko tästä talosta rahaa esim. 10 tonnia, tai jos ei saada - voisiko kauppa syntyä muutaman tonnin halvemmalla kokonaispaketilla. Ja jos ei sekään vaikuta todennäköiseltä, sitten siirrytään nopeasti seuraavalle pihalla kauppoja yrittämään... Eli tässä myyntimenetelmässä tärkeää on vain se, että saadaan nopeasti kauppa ja nimet paperiin ja rahat pois asiakkaalta. Tärkeää ei olekaan se, mitä se asiakas saa? Muuta kuin muutaman paneelin katolleen, että siellä ne nyt sitten ovat.

Että miten hyvät kaupat asiakas sitten tekee näiden tällaisten ovelta ovelle kiertävien kauppiaitten kanssa?

No näiden kahden kokemuksen jälkeen oma fiilis on se, että parempaa vastinetta omille rahoilleen saa, jos on itse aktiivinen ja kilpailuttaa kunnolla. Eli avaa Googlen ja pyytää tarjouksia. Jos joku kiertokauppias tulee omaan pihaan käymään, niin todennäköisesti hinta ei ole halpa.


Tällä kakkoskauppiaalla oli selvästi hyvä ote myyntityöhön. Mutta ekan 2 viikon aikana alan tuntemus ei kuitenkaan ollut vielä ihan huipputasoa. Uskon kuitenkin, että hänestä vielä jonain päivänä tulee hyvä aurinkopaneelien myyjä. 

Myös tässä jälkimmäisessä yrityksessä hieman oudon ensivaikutelman antoi yrityksen nimi, jota en enää muista, mutta joka oli täysin ei-aurinkopaneeleihin liittyvä nimi jotain tyyliin "Peräsuon kana ja porkkana Oy". Kysyinkin myyjältä, että eikös tuo firman nimi nyt kannattaisi ainakin vaihtaa, jos yrityksen toimiala on vaihtunut? Niin myyjä kertoi, että kyllä se ensin vähän häntä itseäänkin ihmetytti tuo firman nimi, kun hän itse tuli töihin yritykseen, mutta hän sitten ajatteli, että jos tuotepaketti on hyvä, niin kauppaa kyllä syntyy, oli firman nimi ihan mikä tahansa... :-) 

maanantai 1. heinäkuuta 2019

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 456,02 kWh, joka on huonommin kuin viime vuonna (silloin sähköä meni kesäkuussa 2018 yht.389,74 kWh. Vuoden 2019 kulutusluvut ovat kuitenkin "toiseksi parhaalla tasolla" verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tässä grafiikkaa asiaan liittyen.




2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
YHT 5884,30 8159,59 6873,02 6208,43 4885,89 5174,80



tiistai 25. kesäkuuta 2019

Tulisijat nuohottu (paitsi yksi)

Tänään kävi nuohooja eli Kimmo Siren - niin kuin Kimmo on käynyt aikaisempinakin vuosina. Joten taas oman muistin tueksi hyvä päivittää tännekin, että milloin on nuohottu, ja mitä on nuohottu. Nyt nimittäin tällä kertaa takkahuoneen pikkutakka jätettiin nuohoamatta, koska se ei ole ollut viime talvena käytössä kuin muutaman kerran. Pikkutakkaa on käytetty vain kovimmilla pakkasilla, jolloin se lämmittää kyllä koko kellarin hyvin, jolloin koko talo tuntuu lämpimältä, kun keskikerroksessa lattian alla on lämmintä ilmaa.



keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Aurinkopaneelikauppiaita osa1

Sain tässä hiljattain 2 puhelinsoittoa, jossa soittaja kertoi, että aurinkopaneeliasentajamme ovat juuri nyt kiertämässä siellä teilläpäin, että voisiko he poiketa teillekin tekemässä ilmaisen kartoituksen, joka ei sido mihinkään eikä maksa mitään?

Olen kyllä ollut aikeissa hankkia aurinkopaneelit jo pidemmän aikaa muutenkin, joten sovittiin tapaamiset molempien kanssa tämän viikon alkuun. Molemmat soittajat kysyivät vielä soiton päätteeksi osoitetta, että mikä kaupunki ja mikä katu - eli se "olemme juuri kiertelemässä siellä teilläpäin muutenkin" oli pelkkää myyntimiehen puhetta.

Toinen myyjä oli käynyt paikalla jo tuntia ennen sovittua aikaa. Eikä tullut sitten enää saman päivän aikana ollenkaan, mutta soitti kyllä paljon myöhemmin uudestaan ja sovittiin uusi aika ensi viikolle. Toinen myyjistä tuli paikalle sovittuna aikana.

Päällimmäisin myyntiargumentti näytti olevan hyvä tuotto, jopa 7% sijoitetulle pääomalle. Joka ollessaan (sähkön) säästöihin perustuvaa, on myös verovapaata, koska säästämisestä ei veroteta mitään. Tämä on sinänsä totta kyllä. Tässä kohtaa ei kylläkään sanallakaan mainittu sitä, että tuotantohuippu tulee keskelle kesää, jolloin sähkölle on vähän käyttöä, ja yleensäkin vain pieni osa aurinkopaneelin tuotannosta saadaan omaan käyttöön, sillä muu osa tuotantoa "karkaa" hyvin herkästi valtakunnan verkkoon. Tästä tuotannon ja kulutuksen epätasapainosta kerrotaan hyvin tässä linkissä:

https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/

Lupaukset 7%:n verottomasta tuotosta näyttävät kuitenkin purevan hyvin, koska kauppaa kuulemma syntyy hyvin, tilauksia oli jo syntynyt tälle samallekin päivälle, mikä tietysti on provisiopalkkaiselle myyjälle itselleenkin oikein hyvä juttu.

Tämän jälkeen seuraava vaihe myyntipuheessa oli oman talomme katon katsominen satelliittikuvasta, ja jollain piirto-ohjelmalla sinne katolle piirrettiin 15 aurinkopaneelia. Mitoitus oli vaan tyyliin "tuohon nyt ainakin sopisi paneeleita", eli mitään kesäkauden sähkönkulutuksen huippumääriä tms. mitoituksen pohjaksi yleensä käytettyjä lukuja ei kysytty. Joten paneelien määrän perusteeksi tuli nyt vain se, että "tuohon nyt ainakin sopisi tämän verran paneeleita". Meillä katon kokonaispinta-ala on 150m2, joten olisi sinne saattanut sopia vielä paljon enemmänkin, mutta nyt mentiin tällä määrällä, ja saatiin ilmeisesti sellainen loppusumma kauppasummaksi, jolla kauppa käy hyvin. Eli jollain eläkeläisellä saattaa olla sen verran rahaa tilillään vaikka koko ajan.

Pidin kokonaissummaa hiukan tyyriinä, jolloin myyjä ilmoitti, ettei he olekaan markkinoiden halvin, eikä pidä ostaa halvemmilta aurinkopaneelikauppiailta, koska ne (tietyt ja nimeltä mainitut firmat) pyörivät koko ajan tappiolla, jolloin ne varmaankin poistuvat kohta markkinoilta. Mutta heidän firma tekee pientä voittoa joka vuosi. Nämä tiedot näytettiin ja tarkastettiin Finder.fi -palvelusta, että totta oli - tietyt firmat ovat tappiolla, ja jotkut taas pääsevät nipin napin voitolle - kertoen kuitenkin siitä, että bisnes näyttää olevan aika tiukkaa kaikille.

Tässä kohtaa kyllä huomautin, että jos maantien varressa on kaksi huoltoasemaa, ja toisessa on halvemmat litrahinnat kuin toisessa, niin usein poikkean siihen pihaan, missä bensaa myydään halvemmalla - enkä katso netistä tilinpäätöstietoja, että tuottaako jompikumpi huoltoasema voittoa vai tappiota.

Lopuksi myyjä vielä vakuutteli, että heidän yritys ei ole koskaan joutunut kuluttajariitalautakuntaan.

Ihmettelin hiukan, että miten sinne ylipäätään voisi aurinkopaneelikaupassa joutua, jolloin myyjä näytti joitakin kuvia asennuksista, joissa johdotukset oli mm. köytetty nippusiteillä palotikkaisiin, tai sitten paneelien kiinnitykset oli pultattu peltikatosta läpi peltikaton pohjan kohdalta (jolloin katosta tulee varmasti hyvin vuotoherkkä), lisäksi aurinkopaneelien tuenta oli joissakin asennuksissa hyvin heikkoa, tyyliin vain päistään kiinni, eli lumikuorma ehkä saattaa painaa paneelit mutkalle. Kovin kokeneita asentajia ei siis aina ole liikkeellä.

Aiheeseen tulee vielä osa nro2, kunhan toinen myyjä saapuu paikalle juhannuksen jälkeen.


Tukevasti asennettu aurinkopaneeli on kolmesta kohtaa kiinni ja paneelien välissä on lämpölaajenemisen takia pieni rako.
Tämä kuva bonkattu tästä osoitteesta: http://www.aurinkovirta.fi/aurinkosahko/aurinkovoimala/kiinnitysteline/
(kuva ei liity meillä poikenneeseen paneelikauppiaaseen)













EDIT 25.6.2019:
Tämän myyjän käynnistä oli kuitenkin hyötyä, ja sain uutta tietoa mm. että:

1) Kiinalaistuotteita koskevat rangaistustullit on nyt viime vuonna poistettu aurinkopaneeleilta. Mutta tämä ei kuitenkaan vaikuttanut eikä vaikuta aurinkopaneelien hintoihin (tämän olen huomannut itsekin, että ei näy vaikutusta näkyvän). Tämä johtuu siitä, ettei näitä rangaistustulleja ole maksettu tähänkään asti, vaan rangaistustullit EU:n myyntiin on kierretty esim. niin, että aurinkopaneelit viedään ensin Malesiaan, ja sieltä eteenpäin EU:n alueelle. Jolloin rangaistustullit on onnistuttu käytännössä kokonaan kiertämään jo ennenkin. Mutta nyt tavaravirta voi tulla suoraan Kiinastakin ilman tulleja.
2) Vaikka kaikki aurinkopaneelit tehdäänkin nykyään Kiinassa (aivan kuin LED-lamput), niin aurinkopaneeleissa on eroja, ja ostaessa paneeleja kannattaa varmistaa, että paneelien valmistaja on ns. "Tier 1" -listalla, joka päivittyy 3kk välein, ja joka on esim. tässä linkissä:

https://www.renvu.com/Learn/Bloomberg-Tier-1-Solar-Panels-List-2019