keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Joulukuun 2019 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Vuosi ja myös vuosikymmen on taas vaihtunut, joten hyvää alkanutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Eilinen päivä 31.12.2019 oli myös merkkipäivä tai merkittävä päivä tämän talon rakentamisen historiassa, sillä eilen tuli raksaprojektissa tasan 9 vuotta täyteen. Aikoinaan eli iltapäivällä 31.12.2010 sain puolilta päivin työpaikalleni tiedon, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjoukseni tontista. Siitä alkoi suunnittelu. Rakentaminen alkoi elokuussa 2012 ja muuttamaan uuteen taloon päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Siitäkin on jo kulunut yli 5 vuotta.

Jos katsotaan miten päättynyt vuosi meni, niin sähkönkulutuksen osalta vuosi 2019 näytti tältä:

Kuukausittainen sähkön kulutus viimeisen 6 vuoden ajalta (eka vuosi raksa-aikaista sähköä 2014 syyskuulle asti).
Yllä oleva grafiikka näyttää numeroina tältä:


2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40 830,50
marras 1382,54 1664,77 1606,00 900,60 877,80 851,40
joulu 2381,75 1747,03 1278,30 1189,00 930,20 962,90
Yht 14214,70 16624,60 13219,72 10618,43 9089,39 9364,70

Vuonna 2019 sähköä kului yhteensä 9364,7 kWh, mikä on 275,3 kWh enemmän (3% enemmän) kuin vuotta aikaisemmin 2018 oleva sähkönkulutus 9089,39 kWh - mikä on alhaisin vuosikulutus ikinä.

Vuosi 2019 oli hieman lauhempi vuosi kuin 2018, joten sikäli olisi mielenkiintoista tietää mihin "ylimääräiset" 275 kWh mahtoi mennä? Ainakaan lämpöpumppu ei ole sähkönkulutuksen kasvun syynä, sillä lämpöpumppu kävi vuonna 2019 yhteensä 1184 tuntia, mikä on alhaisin käyntimäärä ikinä. Vuotta aikaisemmin 2018 lämpöpumppu oli käynnissä 1328 tuntia. Yhteensä lämpöpumppu on ollut käynnissä tähän mennessä 5865 tuntia sen jälkeen, kun se 21.10.2015 hankittiin.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 40000 tuntia, niin vielä pitäisi olla käyttövuosia reilusti jäljellä tällä käyttötahdilla. Toki lämpöpumpulle voi sen elinaikana aina tulla mitä tahansa "pikkuvikaa", mikä sitten korjataan, mutta sitten kun 40 tuhatta tuntia on kone käynyt, sitten se kai on niin lopussa, ettei sitä kannata enää korjata?

Lämpöpumpn käyttöikään vaikuttaa myös merkittävästi kompressorin käynnistyskerrat. Joiden minimoimiseksi lämpöpumpun käyntiaikaa on ajastimella rajoitettu vain muutamaan tuntiin per päivä (tällä hetkellä 5h per päivä). Jolloin aina kun lämpöpumppu käynnistyy, se käy kerralla yhtä soittoa pidemmän hukin, ja lataa 500 litraisen vesivaraajan täyteen lämpöä.

Muutenkin ilmasta-veteen lämpöpumpun on järkevintä käydä vain päivä aikaan, koska öisin ulkona on kylmempää, jolloin kylmästä ilmasta lämmön ottaminen olisi hankalampaa, ja hyötysuhde jäisi heikommaksi.

Jos katsotaan joulukuun 2019 vuorokausikohtaisia sähkönkulutuksia, niin grafiikka näyttää tältä:

Joulukuun 2019 päivittäinen sähkönkulutus. 27-28.12 silmiin pistää joululoman jälkeiset päivät, joista edellisessä 
postauksessani tarkemmin (talo kulutti takaisin lämmityksessä paljon enempi sähköä, mitä tyhjillään ollessa oli säästynyt).

Vedenkulutus vuonna 2019 oli yhteensä 123,3 kuutiota. Vedenkulutus näyttääkin meillä vaihtelevan vuosittain aika paljon, ainakin jos asiaa tarkastelee prosentuaalisina muutoksina. En tiedä mistä vaihtelu johtuu, mutta taustalla voi olla joidenkin vuosien kuivat kesät, jolloin kyllä meillä silloin käytetään kasvien ja nurmikon kasteluun myös vesijohtovettä, pelkästään tynnyreihin kerätty sadevesi ei kuivina kesinä yksin riitä. Vuosittaiset vedenkulutukset näyttävät meillä tältä:

2015 = 102,5 kuutiota eli   72,5 litraa per henkilö per vrk
2016 = 161,2 kuutiota eli 110,5 litraa per henkilö per vrk
2017 = 149,8 kuutiota eli 102,6 litraa per henkilö per vrk
2018 = 107,7 kuutiota eli   84,3 litraa per henkilö per vrk
2019 = 123,3 kuutiota eli   96,5 litraa per henkilö per vrk

Vuosien 2018 ja 2019 asukasmääriksi olen henkilökohtaisessa laskennassa olettanut, että paikalla olisi koko vuoden ollut keskimäärin 3,5 henkilöä. Alun perin meidän perheessä on ollut 2 aikuista ja 2 lasta, mutta nyt kun lapset ovat kasvaneet, niin armeijasta ja opiskelusta toisella paikkakunnalla aiheutuu, ettei meillä ole enää koko vuotta kaikki neljä henkeä koko aikaa paikalla.

Jos ylläolevia lukuja verrataan "normaaliin" kerrostaloasumiseen, niin tyypillisesti AsOy-maailmassa vedenkulutus on keskimäärin 130-150 litraa per hlö per vrk, eli siihen verrattuna meillä kuluu omakotitalossa hyvin vähän vettä. Vaikka meillä on 400 litrainen poreammekin, niin senkin käyttö mahtuu näihin lukuihin. Toki sitä on viime aikoina käytetty aika vähän sen jälkeen, kun alkuvaiheen innostus meni ohi.


maanantai 30. joulukuuta 2019

Tyhjän talon sähkönkulutus jouluna & takaisin lämmitys

Paljonko talossa kuluu vähempi sähköä, kun kaikki ovat poissa kotoa? Tai paljonko sähköä säästyy, jos talon annetaan jäähtyä poissaolon ajaksi? Sanovat, että jo yhden lämpöasteen lasku voisi säästää lämmitysenergiaa noin 5 prosenttia, joten meillä kun poissaollessamme talon eli huoneiden lämpötila laski noin 8 astetta, niin tässä olisi pitänyt huomata neljän päivän poissaolon aikana selvä pudotus sähkölaskussa.

Mutta toisin kävi. Tässä omassa esimerkissäni talon jättäminen tyhjilleen ei säästänyt sähköä käytännössä yhtään, mutta talon takaisin lämmitys normaaliin lämpötilaan kulutti sähköä monin verroin sen määrän, mitä päivittäin muuten on kulunut tässä kuussa.

Syynä tähän omasta mielestäni kummalliseen lopputulokseen täytyy olla takan käyttö. Takkaa on siis meillä käytetty iltaisin käytännössä päivittäin, eli joka ilta on mukava istuskella ja katsella telkkaria takkatulen äärellä. Vastaavasti talon lämmitys on säädetty niin, että lämpöpumpusta saatava "peruslämpö" pitää talossa vain noin +17C lämpötilaa. Tai noin luulin.

Todellisuudessa lämpötila laski poissa ollessamme paljon alemmas, eli noin 12,5C - 14,5C asteeseen (huoneesta riippuen). Takan käytölle ollaan siis jätetty ihan tarkoituksella "tilaa", ja näköjään takka lämmittääkin huoneilmaa lisää paljon enempi, mitä olin luullut. Lämmitykseen ei siis lainkaan "koskettu", kun talo jäi tyhjilleen joulun pyhinä. Takaisin tullessa lämpöpumppu - jonka käynti aika ennen oli rajattu 5 tuntiin per päivä, sai sen päivän ja yön käydä yhtä soittoa, ja kyllä se kävikin koko ajan yötä myöten.

Jos joulukuun aikana ennen joulun pyhiä meillä on vuorokaudessa kulunut sähköä noin 25-35 kWh per vuorokausi, niin joulunpyhinä kulutus kyllä laski sen verran, että sen silmällä nyt juuri ja juuri pystyy näkemään, eli 25 kWh:n tienoille ja jopa vähän allekin sen. Eli jouluna tuli talon jäähtyessä alhaisimmat kulutus pylväät.

Mutta tämä "kostautui" kun talo lämmitettiin pyhien jälkeen uudestaan normaaliksi, niin perjantaina 27.12 (kotiinpaluun päivä) sähköä kului 46,9 kWh ja sen jälkeisenä lauantaina 28.12. sähköä kului huimat 61,2 kWh eli noin 2-kertainen määrä normaaliin verrattuna. Eikä suoraa sähkölämmitystä käytetty ollenkaan, kaikki takaisinlämmityslämpö otettiin lämpöpumpulta tai takkoja polttamalla. Talossa on siis 3 tulisijaa - 2 takkaa ja puukiuas saunassa.

Tässä kulutuspylväät koko joulukuulta 29.12 asti graafisesti:

Päivittäisen sähkönkuolutukset aikavälillä 1-29.12.2019. Kotiin paluun päivä (kolmanneksi viimeisin pylväs) ja
sitä seurannut lauantai 28.12 (toiseksi viimeisin pylväs) erottuvat muista päivistä selvästi.

Tässä tuntikohtaista sähkönkulutusta 20-29.12.2019 välisenä aikana. Ennen joulua ja joulun pyhien aikana lämpöpumppu eli
VILP käy aina muutaman tunnin iltapäivisin, kun lämpötila ulkona on yleensä silloin korkein. Nyt lämpötila tosin ei ollut
laskenut yölläkään, ennen kuin vasta samana päivänä, kun kotiin palattiin, niin lämpötila sukelsi. Kylmimpänä päivänä
takaisin lämmitys oli tietysti VILP:lle haastava tehtävä, ja sähköä varmasti kului jo siitäkin syystä.

Lämpötila keittiössä kotiin palatessani oli +14,3C keittiön pöydän mittarissa.

Parin tunnin lämmityksen jälkeen klo 15:28 lämpötila on noussut vasta vajaan asteen verran.

Neljän tunnin lämmityksen jälkeen lämpötila on noussut vasta 1,5C - eli hidasta oli lämpiäminen ainakin aluksi, kun 
takatkin olivat aivan kylminä.

Viiden ja puolen tunnin lämmityksen jälkeen lämpötila on noussut vasta noin 2 astetta, vaikka koko ajan on ollut tulta
takoissa ja lattialämmityksen menovesi on ollut +29C.

Yläaulan ikkunan mittarissa lämpötila oli alussa kaikkein alhaisin, vain +12,5C.
Mitä hyötyä tästä nyt sitten oli? No, on mukava tietää, että kuinka nopeasti talo jäähtyy ja lämpenee. Neljässä päivässä lämpötila laski 8 astetta, ja seuraavaksi päiväksi lämpötila oli taas normaali, tosin sähköäkin oli 2 päivän aikana kulunut yhteensä noin 100 kWh (mikä on meidän talon mittakaavassa paljon).

Tässä vielä vuorokausikohtaiset lämpötilat ja sähkönkulutukset numeerisesti:

lämpötila kuukauden
Päivä kWh/vrk vrk keskilämpötila
pe 20 33,9 2,7 1,3
la 21 27,3 2,4 1,3
su 22 26,9 3,8 1,3
ma 23 23,1 3,7 1,3 talo tyhjänä
ti 24 24,2 2,1 1,3 talo tyhjänä
ke 25 25,1 1,0 1,3 talo tyhjänä
to 26 26,3 0,1 1,3 talo tyhjänä
pe 27 46,9 -2,9 1,3
la 28 61,2 -5,9 1,3
su 29 34,3 0,0 1,3





maanantai 16. joulukuuta 2019

Vakuutusmaksut huimassa kasvussa

En tiedä miten muilla, mutta ainakin meillä vakuutusmaksut ovat nousseet jatkuvasti, ja koko sen ajan, mitä talo on ollut olemassa. Toki en ole kertaakaan vielä kilpailuttanut näitä maksuja, ehkäpä siinä sen syy, mutta tällä hetkellä ja (vielä ainakin toistaiseksi) OP-Pohjolan asiakkaana tilanne näyttää meidän talossa tältä:

As Oy - muotoisen omakotitalon, jossa lämmin pinta-ala 241m2, puurunko, rv 2014, ei vahinkohistoriaa, vakuutusmaksut vuosittain (AsOy:llä on omissa nimissään oma kiinteistön täysarvovakuutus):

1.1. - 31.12.2015 = 220,39€
1.1. - 31.12.2016 = 251,59€
1.1. - 31.12.2017 = 278,30€
1.1. - 31.12.2018 = 320,28€
1.1. - 31.12.2019 = 361,79€
1.1. - 31.12.2020 = 402,18€

Tarkkailujakson aikana eli noin viidessä vuodessa vakuutusmaksut ovat siis kallistuneet yhteensä huimat 45%! Toki ei tämä nyt euromääräisesti ole kuin 181,79 euroa, mutta jos asiaa katsoo prosentuaalisesti, niin sitten hinta on lähes 2-kertaistunut.

Hämmästys on suuri, kun laskun ottaa kuoresta.

Lisää lehtien palstoilla

Tällä kertaa lehtien palstoille oman työn kautta - ja artikkeli olikin varsin suosittu puolilta päivin Ilta Sanomissa, jolloin kyseessä oli Ilta Sanomien luetuin nettiuutinen:

Ilta Sanomat "luetuimmat listan" ykkösenä.


Taloussanomissa tämä on luetuin uutinen yhä tälläkin hetkellä (nyt on maanantai 16.12. klo 18:20 kun tätä kirjoitan):


Taloussanomat "luetuimmat listan" ykkösenä 16.12 klo 18:20.

Jo näitä ennen sama uutinen oli Ilta Sanomien viikonloppunumeron paperiversiona, ja kyseinen lehti loppui ainakin joistakin lehtipisteistä kesken:



Tässä koko juttu vielä luettavassa muodossaan:


Ja tässä linkki Taloussanomien nettiversioon (vielä paremmin luettava versio):


Mistä oikein on kyse? Onko pääpointtina maalämpöön siirtyminen?

Jutun ja oivalluksen pääpointtina ei varsinaisesti ole maalämpöön liittyminen (jollaisia Suomessa on tehty jo vuosikausia, myös erilaisissa ja erikokoisissa taloyhtiöissä), vaan tässä nimenomaisessa tapauksessa tehtiin oivallus, että jos kerran maalämpö oli mahdollista pistää maksamaan itse itsensä 8 vuoden aikana, niin miksei saman tein laitettaisi maalämpöä maksamaan 20-vuotinen laina?

Jolloin lainamäärä olisi paljon suurempi, kuin mitä oli maalämmön hinta. Jolloin taloyhtiö sai remonttirahaa per heti. Jolloin taloyhtiö teki kaikki remonttinsa per heti - ja ilman, että asumisen kokonaiskulut olisivat nousseet yhtään senttiä, eli taloyhtiön osakkaat maksavat asumisestaan joka kuukausi yhä edelleenkin saman verran, vaikka taloyhtiö teki yhteensä 490 tonnin remontit.

Normaalisti pienehköissä taloyhtiöissä tehtäisiin mittavat vastikkeen korotukset noin suuren remontin jälkeen, mutta tässä yhtiössä pidettiin viime viikolla eli 10.12.2019 ylimääräinen yhtiökokous, joka alensi hoitovastiketta noin 24%:lla. Tämä oli ainakin itselläni oman 15-vuotisen isännöintiurani ensimmäinen ja ainoa ylimääräinen yhtiökokous, joka on kutsuttu koolle sen takia, että hoitovastiketta alennetaan. 

Alentamisen syynä oli siis maalämmöstä johtuva hoitokulujen jyrkkä lasku. Ja tällä hoitovastikkeen laskulla katetaan nyt otettavan pankkilainan kaikki korot ja kulut ja lyhennykset seuraavan 20 vuoden ajan.

Jos joku (vaikkapa nokkela isännöitsijä) esittelee tämän toimintamallin muillekin taloyhtiöille, niin nykyisillä kaukolämmön hinnoilla tämä toimintamalli Helsingin Puistolassa sijaitsevasta rivitaloyhtiöstä on heti kopioitavissa lähes kaikkiin muihinkin taloyhtiöihin esim. Helsingissä ja Espoossa.

Vantaalla tilanne on haastavampi, koska vantaalaiset taloyhtiöt ovat saaneet nauttia edullisemmasta kaukolämmöstä sen jälkeen, kun Vantaalle rakennettiin jätteenpolttolaitos, eli kaukolämpöä tulee - tarvittiin sitä taikka ei. Niin sitä sitten myydään halpaan hintaan lähiseutujen taloyhtiöille. Silti nytkin eräälle vantaalaiselle rivitaloyhtiölle tehty vastaava laskelma lupailee 12-13 vuoden takaisinmaksuaikoja. Sekin on hyvä saavutus. Jolloin 20 vuoden pankkilainalla tämäkin yhtiö saisi reippaasti ilmaista remonttirahaa.

Maalämpö ei kuitenkaan ole taikasana, eikä edes mahdollista tai kannattavaa kaikissa yhtiöissä. Mutta silloin pitää selvittää mm. lämmön talteenoton, tai VILP:n tai muun ratkaisun kannattavuutta.

Miksi näitä ratkaisuja ei sitten tehty jo esim. 10 vuotta sitten? No silloin ei vielä ollut tehokasta ja teknisesti luotettavia lämpöpumppuja. Mutta nyt on. Toki yhä vieläkin lämpöpumppukauppiaat joskus huijaavat ostajia ylisuurilla lupauksilla mm hyvistä COP tai SCOP -luvuilla, jotka ei sitten toteudukaan käytännön elämässä, vaikka laboratorion testitilanteissa ne olisikin saavutettu.

Tai sitten maalämpökauppias myy (halvempaan hintaan pyrkiessään) koko järjestelmän liian lyhyellä kallioreiällä, joka on laskettu 1 metri kallioreikää per 1 neliö lämmitettävää asuinpinta-alaa -kaavalla.

Nykyään oikeampi suhdeluku on 1,3 metriä kallioreikää per neliö lämmintä pinta-alaa. Silloin paluuvesi on lämpimämpää, ja maalämpöpumpun hyödysuhde on parempi ja sähkönkulutus paljon pienempi.

tiistai 10. joulukuuta 2019

Lehtien palstoilla

Oma talomme on tässä loppuvuonna ollut pariin kertaan lehtien palstoilla, ensin Tekniikan Maailman Rakennuslehti -liitteessä (numero 10/2019 ja


aiheena hulevesien ja sadevesien talteenotto), ja nyt aivan viime viikolla myös Taloussanomissa, tällä kertaa aiheena sähkön hinnat ja mahdollisuus säästää tässä kohtaa. Tässä linkki Taloussanomien artikkeliin:

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006328289.html

Taloussanomien artikkeliin jäi yksi pieni virhe, eli artikkelin loppupuolella on lause: "Rautio seuraa tarkasti sekä oman talonsa sähkönkulutusta että työnsä puolesta isännöitsijänä kiinteistösähkön hintoja. Raution taloon on vaihdettu maalämpö."

Oikeasti meidän taloon ei vaihdettu maalämpöä, vaan siirryttiin suorasähköstä ilmasta-vesi lämpöpumpun käyttämiseen, eli maalämmön paikalla pitäisi lukea "VILP" tai "ilmasta-veteen -lämpöpumppu".

Harmi, etten huomannut tuota pikkuvirhettä ajoissa, sillä moni Taloussanomien lukija sen huomasi, ja se myös herätti ihmetystä Taloussanomien artikkelin kommenttikentässä (jonne en huomannut/ehtinyt oikaisua laittaa).

Aina joskus tulee vastaan kysymyksiä, että kannattiko VILP, ja miten kulutus väheni, jos mittareina ovat kWh tai euromäärät sähkölaskulta? Tässä vastauksia:

Wiesmannin 8,3 kW -tehoinen lämpöpumppu maksoi lokakuussa 2015 asennettuna 8600,00€ sis. alv 24%. Vuonna 2015 (jossa siis 9kk suorasähköllä asumissa ja ekat 3kk lämpöpumpun opettelua (jolloin se lämpöpumppu ei vielä säästänyt juuri mitään), jolloin 2015 vuoden sähkölasku oli 1785,09€ ja kulutus silloin siis 2015 oli 16624 kWh (ekat 12kk asumista lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 sähkönkulutus oli 17162 kWh).

Nyt 2018 vuoden kulutus oli 9089 kWh ja hinta sille 842,03€. Joten säästö vuodessa = 1785,09€-842,03€=943,06€ (luvut suoraan toteutuneista sähkölaskuista). Kun 8600€ jaetaan 943,06:lla saadaan takaisinmaksuajaksi 9,1 vuotta.

Eli tällä hetkellä homma kannatti ihan hyvin, vaikka alkuvaiheessa tätä epäilin, että miten mahtaa käydä, kun säästöjä ei ihan aluksi näyttänyt syntyvän juuri ollenkaan. Paremmilla säädöillä yms. säästöä alkoi kuitenkin tulla, ja nyt tulee aika mukavasti, kun kulutustaso on vakiintunut tasolle 9000-9500 kWh. Ja sisälämpötila meillä siis noin 22-23C ja lämmintä pinta-alaa talossa on yhteensä 241m3.

TM:n rakennuslehteen linkittäminen onkin haasteellisempaa, mutta lehden voi lukea esim. kirjastojen eMagz -palveluista, jos on kirjastokortti, tai kirjastojen lehtilukusaleista varmaan löytyy myöskin, jos ei ole lehden tilaaja. Tässä kuitenkin muutama valokuva juttuun (valokuvia voi kaksoisklikata isommiksi).


tiistai 3. joulukuuta 2019

Marraskuun sähkönkulutus

Lokakuussa meni vähän enempi sähköä kuin vuosi aikaisemmin lokakuussa, ja nyt marraskuussa kävi päin vastoin, eli kulutus alitti viime vuoden marraskuun tason ollen nyt 851,40 kWh - kun vuosi sitten marraskuussa sähköä meni 877,8 kWh. Eli aika samoissa pyöritään viime vuoden kanssa. Nyt ensimmäisen 11 kuukauden aikana vuonna 2019 sähköä on kulunut 8401 kWh, kun vuonna 2018 vastaavaan aikaan 11 kk jälkeen kulutus oli 8159 kWh. Eli nyt tänä vuonna sähköä on kulunut 3% enemmän (eli taaskin aika samoissa mennään viime vuoden kanssa). Tässä kk-kohtaiset lukemat:


2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40 830,50
marras 1382,54 1664,77 1606,00 900,60 877,80 851,40
YHT 11832,95 14877,57 11941,42 9429,43 8159,19 8401,80

Ja samat asiat graafisesti esitettynä:

















VILP on nyt siis ollut toiminnassa lokakuusta 2015 joulukuulle 2019 eli vähän yli 4 vuotta. Ja käyttötunteja on tullut mittariin 5600 kpl. Eli keskimäärin 1400 tuntia per vuosi. Jos laitteen koko käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä vauhdilla kone pitäisi olla ajettu loppuun 28 vuodessa (mahtaako kestää ihan noin kauaa kuitenkaan?)

Tässä vielä graafisesti VILP:n käyttötunnit per viikko tähän asti:


maanantai 18. marraskuuta 2019

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa 2019 sähköä kului 830,50 kWh. Sain koko kuukauden lukemat vasta nyt, sillä Vantaan Energia raportointipalvelua uudistettiin, ja se oli hetken poissa käytöstä. Tässä ensimmäiset 10 kuukautta eri vuosilta:

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40 830,50
YHT 10450,41 13212,80 10335,42 8528,83 7281,39 7550,40


Kuten numeroista näkyy, nyt lokakuussa sähköä kului enemmän, kuin kahtena aikaisempana vuotena on lokakuussa kulunut. Erot ovat viimeisten 3 vuoden aikana tosin pienet, mutta kasvusuunnassa. Nyt päättynyt lokakuu oli myös noin asteen verran viileämpi mitä vuosi sitten lokakuun keskilämpötila Vantaalla oli.

Neljä vuotta sitten 2016 lokakuussa sähkönkulutus oli kuitenkin aivan huikeat 1416,80 kWh - vaikka VILP oli jo silloinkin käytössä, sehän hankittiin jo lokakuussa 2015. Silloin lähes tuplaten suurempi sähkönkulutus johtui pörssisähkökokeilusta. Eli kannattaako VILP:iä käyttää pelkästään yön tunteina, jolloin pörssisähkö on halpaa?

Selkeä vastaus on, että ei kannata.

Yön viileinä tunteina lämpöpumpun käyttöajat ovat pitkät, hyötysuhde heikko, eikä hiukan halvempi sähkö riitä kompensoimaan tehokkuushäviöitä. Parasta sähköä VILP-taloihin saa vaikkapa 1 tai 2 vuoden määräaikaisilla sähkösopimuksilla, jolloin yö- ja päiväsähkö ovat kumpikin saman hintaisia. Ja VILP tarvitsee sähköä nimenomaan päivällä, jolloin kannattaa hyödyntää vuorokauden korkeimmat lämpötilat.

Tässä vielä tuoreimmat lukemat graafisessa muodossa:












torstai 17. lokakuuta 2019

Vielä yksi aurinkopaneelikauppias... :-)

Ovelta-ovelle aurinkopaneelikauppiaita on juossut kaupustelemassa pitkin kesää. En ole niistä tänne jaksanut enää blogiin päivityksiä edes tehdä, koska yleensä nuo tapahtumat ovat menneet aika pahasti pieleen. 

Siis ihan jo ekassa puhelinsoitossa ja tapaamisen aikaa sovittaessa myyjä haluaa heti varmistaa, että "no onhan Teidän puolisokin sitten paikalla silloin?" eli siinä jo paljastuu, että nimet pitäisi saada tilauskirjalle heti, ja miettimisaikaa ei montaa minuuttia ole, koska myyjällä on jo kiire seuraavaan myyntineuvotteluun. Jos on jotain kysymyksiä niin yleensä niihin ei ole löytynyt vastauksia. 

Vastauksia olisin kuitenkin kaipaillut itseäni askarruttaviin kysymyksiin, koska uskon että alan ihmisillä on enempi tietoa kuin minulla ja he myös tietävät millaisia (minkä kokoisia) järjestelmiä tällä hetkellä eniten myydään, miten ne on mitoitettu, ja miten yritetään minimoida takaisinostosähkön määrää. 

"Takaisinostosähkö" tarkoittaa siis sitä, että aurinkopaneeleissa on tietty ilmansuuntaan ja kellonaikaan sidottu tuottokäyrä. Kussakin talossa on puolestaan omiin asuintottumuksiin ja laitteistoihin perustuva kulutuskäyrä. Nämä 2 käyrää eivät koskaan kohtaa täydellisesti, vaan aina tapahtuu niin, että aurinkopaneelien tuottamaa sähköä "karkailee" lähes ilmaiseksi (eli muutaman sentin hintaan) valtakunnan verkkoon, josta se ostetaan aikanaan takaisin.

Sillä kun kulutus talossa on aina suurempaa kuin tuotto, niin silloin talon omistaja aina lopulta ostaa itse tuottamansa sähkön kokonaan takaisin (ja käytännössä ostaa vielä enemmänkin mitä on verkkoon siirtänyt), jolloin syntyy kummallinen tilanne: ensin kalliit paneelit tuottavat halpaa sähköä valtakuntaan, josta paneelien ostaja ostaa saman määrän sähköä takaisin, jolloin siihen lisätään päälle vielä siirtohinnat, arvonlisäverot ja sähköverot. 

Moni myyjä yrittää viimeiseen asti "pimittää" tällaisen ilmiön olemassaoloa, eli ei suostuisi millään myöntämään sitä, että kWh-määräisesti aurinkopaneelien myötä sähkölasku saattaa hyvinkin pudota noin 25-30%, mutta tilanne on näin vain jos katsotaan pelkästään kWh-määriä. 

Mutta jos katsotaan toteutunutta sähkölaskua euromääräisesti, silloin säästö on oleellisesti pienempi, jos takaisinostosähköä on kulutuksesta ollut liian suuri osuus, eli jos kokonaisuus on huonosti suunniteltu. Siksi on tärkeää jo ennen ostopäätöstä miettiä mihin suuntaan aurinkopaneelit suunnataan, miten paljon niitä laitetaan, ja milloin tuottokäyrään ja kulutuskäyrään halutaan huippuhetki, ja miten ne saadaan kohtaamaan toinen toisensa.

Yleensä aurinkopaneelikauppias esittää, että paneelit asennettaisiin etelän puoleiselle katon lappeelle. Tämä on varmaan hyvä pääsääntö juuri noin, mutta muitakin hyviä oivalluksia on onnistuttu löytämään.

Eräs tuttavani, nyt jo eläkkeellä oleva rouva asennutti kaikki aurinkopaneelit itäiselle katon lappeelle (toinen vaihtoehto olisi ollut länteen, tai talousrakennusta apuna käyttäen myös etelään päin). Kun kysyin, että miksi ratkaisu oli noin, niin siinä oli taustalla omasta mielestäni hyvin nerokas oivallus. Että kun eläkeläismummolla oli aina tapana aloittaa aamunsa niin, että hän pistää pyykinpesukoneen päälle ja käyttää siinä samalla muitakin kodinkoneita (leipoo yms), niin samalle hetkelle osuu aamuaurinko (jolloin kaikki paneelit tietysti suunnataan sinne). 

Sitten päivän mittaan hän ripustaa pyykit kuivumaan, ja hän itse lähtee asioilleen milloin minnekin. Eikä ylijäämäsähköä tai takaisinostoja synny, koska tämä kyseinen rouva oli onnistunut ratkaisemaan paneelien suunnan niin, että niistä saatava tehohuippu sattui juuri samaan hetkeen kuin hänellä oli omassa talossaan kulutushuippu.

Tähän tämän päivän käyntiin suhtauduin jo ennakkoon hyvin skeptisesti. Joten laitoinkin kaikki kysymykseni jo etukäteen sähköpostilla ko. firmalle. Ja yllättävää kyllä, nyt saapui paikalle sen verran kokeneempi kaveri, että ensimmäistä kertaa sain kaikkiin kysymyksiini myös heti vastauksia. Vain muutama asia jäi jatkoselvitykseen, esim. sellainen, että jos kerran aurinkopaneelista tulee tasavirtaa, niin voisiko kyseistä tasavirtaa syöttää suoraan sähköauton akulle, joka sekin toimii tasavirralla? Tätä en tiedä, eikä tiennyt myyjäkään. Todennäköisesti tämä ei ole mahdollista (jostain kumman syystä?), mutta varmuutta tästä ei ole. 

Mutta ainakin mahdollista on se, että sähköauto saa aurinkopaneelisähköä (tehohäviöillä vähennettynä) inverterin kautta, joka siis muuttaa paneelien tasasähkön ensin vaihtovirtasähköksi. Ja sen jälkeen sähköä voidaan vielä tarjota lämminvesivaraajan vastukselle, ja vasta sitten kun varaajakin on tosi kuumana, sitten vasta sähköä laitetaan valtakunnan verkkoon. On siis olemassa laite (en muista nimeä, enkä kirjoittanut ylös), joka voidaan ennakkoon ohjelmoida niin, että se tarjoaa sähköä eri kulutuspisteisiin tietyssä hierarkiajärjestyksessä. Eikä laitteen hintakaan ole kuin muutamia satasia, eli kokonaishintaa katsottaessa ei mitään.

Nyt siis eteenpäin mentiin, jään vielä laskeskelemaan ja miettimään muutamia asioita. Sitten sen jälkeen voidaan olla aika lähellä sitä, että aurinkopaneelit ilmestyvät meidän katolle myös.

Tämä kuva on bongattu internetistä jostakin.
Miten sitten voisi parhaiten välttää, ettei takaisinostosähköä muodostuisi (siis tilannetta, jossa aurinkopaneelista tuleva sähkö karkaa ensin valtakunnan verkkoon, josta se ostetaan kalliimmalla takaisin)?

1) Yllä kerrottu eläkeläismummon oivallus suuntauksen osalta voi auttaa, tuossa ylempänä kerrotussa esimerkissä siis kaikki paneelit oli suunnattu itään päin eli aamuaurinkoon, ja tarkoitus oli saada kulutus- ja tuottokäyrissä huippuhetket samalle hetkelle.
2) Aurinkopaneelien varovainen mitoitus niin, että niiden kokonaisteho on esim. 30% koko vuoden kulutuksesta tai vain yhden kesäkuukauden (kesä-, heinä- tai elokuu) kulutuksen verran. Tämä lienee selvästi yleisin tapa siksi, että melkein kaikki paneelien myyjät tätä suosittelevat tyyliin "paneeleita kannattaa olla vain sen verran, että myyntisähköä ei tule, koska se ei kannata". Tässä on kuitenkin paha ajatusvirhe. Nimittäin sähkön kulkusuunta valtakunnan verkkoon ja sieltä takaisin vaihtuu joka tunti - todennäköisesti se vaihtuu useitakin kertoja tunnissa, aina sen mukaan miten sattuu pilviä taivaalle (mikä on tuottokäyrä), tai miten talossa erilaiset sähkölaitteet (jääkaapit, ilmastointi, pesukoneet, muu kodin elektroniikka) sattuu olemaan päällä ja kuluttamassa sähköä.
3) Kohdalle 2 vastakkainen koulukunta, jossa katto laitetaan täyteen paneeleita tai tehdään selvä "ylimitoitus" esim. teholuokkaan 10 kW tai 14 kW tai vielä enemmän. Tässä vaihtoehdossa ajatus kulkee niin, että tuotanto on niin valtaisaa, että puolet vuodesta se riittää aina kattamaan kaiken kulutuksen talossa, ja useimmiten vielä paljon enemmänkin. Näin myyntisähköä muodostuu koko ajan - mutta sitä ei koskaan osteta takaisin. Ja halvalla myyntisähköllä yritetään kompensoida suuren mittakaavan edullisia yksikköhintoja. Esim. jos kysyy hintaa 10 kW ja 14 kW -paketeille, niin näillä kahdelle ei ole käytännössä hintaeroa juuri ollenkaan, vaikka jälkimmäinen on 40% suurempi ja 40% tehokkaampi. Tai no - on näillä vähän hintaeroa kumminkin, eli nyt tämä viimeisin kauppias asetti hintansa niin, että 14 kW -paketti oli noin 4 tonnia eli noin 20% kalliimpi, mitä 10 kW paketti olisi ollut.
4) Sähkön hinnoista sopiminen auttaa myös. Esim. Siilinjärvellä paikallisen omakotiyhdistyksen jäsenet saavat ostaa paikallisen sähköyhtiön sähköä hintaan 5c/kWh mutta myyvät itse kalliimmalla aurinkosähköä ulos hintaan 7c/kWh. En mene takuuseen, että muistan nämä luvut just ja ihan oikein, mutta kuullessani tästä ihmettelin kovasti, että voiko asia olla näin? Siis aivan yleistä on kyllä se, että koko Suomessa voi sopia hinnat niin, että myyntihinta ja ostohinta ovat samat, joskin ostohintaan päälle tulee siirtomaksut, sähköverot ja alv, joten käytännössä ostosähkö on aina puolet kalliimpi mitä myyntisähkö.

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Syyskuun sähkönkulutus

Tässä syys-lokakuun vaihteessa tuli 5 vuotta asumista täyteen. Niin se vaan aika kuluu. Syyskuussa sähköä kului 610,3 kWh. Se oli suunnilleen sama tai 15 kWh enempi, mitä meni viime vuoden syyskuussa, jolloin sähköä kului 595,60 kWh.

Jos kesällä on saunan savuhormi aina auki toukokuusta alkaen, niin syyskuussa tähän tulee muutos. Ensin saunan kiukaan lämpöä otetaan talteen sulkemalla savupelti aina yöksi, sitten olohuoneen takkaakin aletaan käyttämään muutamana kertana viikossa. Lopuksi pitää kääntää myös lattialämmöt päälle,. Tällä kertaa tämä tapahtui syyskuun 22. päivä, niin kuin näistä alla olevista päiväpylväistä helposti näkee:


Vuorokausikohtaisista pylväistä näkyy myös se, että aivan ensimmäisinä päivinä lattiat ovat olleet kylmät, jolloin sähköäkin on kulunut enemmän. Sitten tilanne on taas tasaantunut kuun loppua kohti. Nyt lattialämpö on päällä neljä tuntia joka päivä. Päivällä siksi, että silloin VILP saa parhaiten lämpöä talteen, kun ulkonakin on päivällä vielä suht lämmintä.

Jos katsotaan numeerisesti koko alkuvuotta 9kk ajan, niin tästä vuodesta 2019 näyttäisi tulevan tällä menolla toiseksi paras (siis toiseksi alhaisin kulutus). Vuosi 2018 näyttää olleen tammikuussa 2018 erityisen leuto, joten ihan noihin vuoden 2018 lukuihin ei nyt tänä vuonna ehkä päästä.

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
YHT 8778,59 11726,00 8918,62 7764,53 6476,99 6719,90

Tässä vielä eri vuodet graafisina pylväinä:















maanantai 9. syyskuuta 2019

Monikäyttöinen merikontti

Nyt kun taajama-alueella omakotitalot rakennetaan hyvin pienille tonteille, ja kun talot valmistuessaan ovat lähes räystäät kiinni toisissaan, niin autotallia ei pienelle tontille aina mahdu. Ei siksi, etteikö se nyt kahden asuintaloon väliin jossakin rakosessa mahtuisi olemaan, mutta kun vähimmäisetäisyydet toisiin rakennuksiin tai tontin rajalle eivät täyty, niin siksi autotallin rakentaminen ei vaan aina onnistu.

Autokatos toki mahtuu silloinkin, ja on mahtunut meilläkin, mutta katoksessa ei voi säilyttää kovin paljon tavaraa. Tai voi säilyttää vaikka kuinka paljon tavaraa, mutta avonaisessa katoksessa se ei välttämättä näytä kovin kivalta.

Mikäli merikontin aikoo jättää varastoksi tontille vielä rakentamisen jälkeenkin, sitten sen sijoittelu pitäisi miettiä hyvin tarkkaan jo alun pitäen. Sillä jos merikonttia joutuu talon valmistuessa siirtämään vaikka parisen metriä, niin siirtoa varten tilattava nosturiauto laskuttaa saman verran riippumatta siitä, että siirretäänkö konttia 2 metriä tai 2 kilometriä.

Olen kirjoittanut merikontin kalustamisesta ja monikäyttöisyydestä jo muutamia kertoja aikaisemminkin, enkä nyt toista näitä - mutta tässä linkkejä aikaisempiin päivityksiin:

https://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/05/19/diy-merikontin-hyllykko-valmis/

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/06/pyykkinarut-paikoillaan.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/04/pientalon-turvallisuussuunnitelmat-osa.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2018/07/600-litran-juottoautomaatti.html

Nyt siis tällä hetkellä meidän "monikäyttö-merikontti" palvelee ainakin seuraavasti:

1) merikontin sisällä on verstas ja varasto. Esim. autonrenkaita tai auton öljyjä, moottorisahoja, sahojen ja ruohonleikkurien bensoja yms. en ainakaan itse haluaisi kantaa sisälle taloon säilytykseen, mutta merikontissa niiden säilytys sujuu luontevasti.
2) merikontissa on myös pitkät räystäät, toisella puolella säilyvät polttopuut kuivina, ja toisella puolella kuivuu pyykki - eikä sadekuuron yllättäminen haittaa, pyykit pysyvät kuivina räystään alla hyvin
3) pyykin kuivausnarujen alla on "lattian" alla lautavarasto puutavararalle. Aina pitää olla jotain pientä olemassa, jos askartelu-inspiraatio iskee.
4) samassa lautavarastotilassa on viereisen suihkulähteen sähkönsyöttö, joten ei tarvitse sähkökalusteita pitää taivasalla (pistorasiat, hämäräkytkimet IR-tunnistimet, led-valojen muuntajat yms)
5) merikontin katolta kerätään sadevesi talteen suihkulähteen tarpeisiin, suihkulähde kun haihduttaa ja roiskii vettä, niin muuten sinne saisi olla lisäämässä vettä yhtenään
6) työkalut ja arvokkaampikaan irtain tavara ei häviä merikontista. Sehän on tukeva "säiliö", ja sen saa kunnolla lukkoon. Lisäksi kun merikontin pariovien eteen parkkeeraa auton yöksi, niin ei sinne merikonttiin ainakaan yöllä kukaan murtaudu. Tai jos murtautuu, sitten murtovarkaan pitää ensin miettiä miten saisi siirrettyä auton pois edestä. Jos auto alkaa siirrettäessä ulvomaan, se varmasti haittaa hommia tiivisti rakennetulla alueella.

Tässä samat jutut vielä kuvallisesti:

Merikontti on autopihan perällä, ja sinne voi nopeasti "heittää" hetkeksi 
melkein mitä tahansa tavaraa, mitä nyt autolla sattuu pihaan tulemaan.
Esim. jos vaihtaa sohvan ja vanha lähtee kierrätyskeskukselle, niin vanhan
sohvan voi hetkeksi varastoida vaikka merikonttiin.

Merikontin toisen räystään alla pyykit kuivumassa, niin kuin kuvasta näkyy.

Auto peruutettuna lähes kiinni merikontin puuoviin. Puuovi on pelkästään
hakasella kiinni, mutta heti sen takana on merikontin oma metallinen ovi,
joka on kunnolla lukossa  Jos lukot murtaa rikki, ovet eivät aukea siltikään,
koska auto seisoo siinä edessä.


Tontin takana menevässä avo-ojassa on tontin raja, ja avo-ojan partaalla
olevan räystään alla on tämän talven polttopuut sateelta suojassa.

Tässä merikontin vieressä/edustalla oleva suihkulähde, johon merikontin
katolta kerätään sadevettä ja merikontin räystään alla on sähkönsyöttö,
josta maanalaisia putkistoja pitkin sähkökaapelit on vedetty katseelta
piilossa suihkulähteen sisään.