torstai 7. helmikuuta 2019

Lumiukolle led-valot

Jos joku on aloittanut tai aloittamassa rakentamisen tai vaikka jo rungon pystytyksen tällä hetkellä, niin tämä talvi ei ole ainakaan Vantaalla helpoimmasta päästä. Nimittäin lunta riittää, sitä on satanut Ilmatieteenlaitoksen mukaan Vantaalle jo 57cm!


Näillä lumimäärillä ollaan kohta jo aikaisimpienkin huippuvuosien tasolla, viimeksi enempi lunta on satanut Vantaalla vuonna 1959.


Nyt kun lunta on satanut 57cm, niin se tarkoittaa 595 neliön tontille noin 340 kuutiota. Ja kyllä se näkyy! Tässä kuvia eilisistä lumitöistä:

Yläterassi lunta täynnä.

Sama tilanne toisesta suuntaa katsottuna. Pöydän
korkeus on oletettavasti noin 60cm, ja lunta on melkein
pöydän tasoon saakka. Räystään alla seinän vieressä
onneksi vähän vähemmän.

Takapihan lumikasoja. Pieniä polkuja menee siellä täällä.

Takapihan valoja kaivettu esiin hangesta.
Yläterassi melkein loppuun saakka lapioituna.

Tilanne maanpinnan tasolla kolahommien jälkeen.
Nyt siis kolahommassa joutuu tekemään tavallaan 2-kertaisen työn. Ensin
lumi pitää kolata kasan juurelle ja heitetään siitä lumilapiolla kasan päälle.
Tänään tuli suojakeli, ja takana näkyvä lumikasa olikin oikein hyvä jalusta lumiukolle. En olekaan lumiukkohommissa pitkään aikaan ollut. Viimeksi varmaankin noin 20v sitten, silloin kun lapset olivat pieniä, niin silloinkin oli muutama runsasluminen talvi.

Lumiukon aloitus. Laitoin pienet puuklapit pallojen
väliin, että lumiukon rungosta tulisi vahvempi.

Naapuri tuli auttamaan lumitöissä. Tämä oli mielestäni ensimmäinen ja ainoa
kerta, kun meidän pihassa on tehty koneellisesti lumitöitä. Tähän asti on 
pärjätty ihan pelkästään lumikolallakin.

Tässä perinteinen lumiukko valmiina. Lakkina on punainen
ämpäri. Hiiliä oli vaikea löytää, niinpä otin muutamia
kiuaskiviä kiukaasta.

Sitten vähän modernimpi lumiukon versio led-valoilla.

Sama viereiseltä bussipysäkiltä katsottuna.

Lumilapio ja lumikola antamassa mittakaavaa
taideteoksen korkeudelle.

maanantai 4. helmikuuta 2019

Tammikuussa sähköä kului (ehkä?) 1443,9 kWh. "Ehkä" -sana on mukana siksi, että tammikuun puolivälin jälkeen tehtiin sähkömittarin vaihto, koska edellisessä mittarissa oli vika, eikä etäseurantalukemat olleet aivan aina luotettavia. Mutta kun vielä laskuilla ei ole saatavissa tarkkoja lukuja pitkään aikaan, niin  näillä luvuilla nyt mennään mitä on. Ja välttämättä tammikuun tarkka sähkönkulutus ei koskaan edes selviä ihan "desimaalin tarkkuudella", koska sähkönkulutus on niin pientä, että useamman kuukauden laskut tulevat aina yhtenä möykkynä. Esim. tässä on sähkön siirtolaskut ajalta 14.11.2018 -> 15.1.2019:

Tammikuun sähkönkulutuksia on nyt kulutustilastoissa jo 6 kpl, joista tämän tammikuun sähkönkulutus oli kutakuinkin keskitasoa noin visuaalisesti, mutta numeroita tarkemmin katsoessa toiseksi alin. Alempana kulutus on ollut vain kerran eli vuosi sitten tammikuussa. Tässä tammikuiset sähkönkulutukset eri vuosilta:

2014 = 1572,61 kWh
2015 = 1629,59 kWh
2016 = 2767,17 kWh
2017 = 1559,90 kWh
2018 = 1145,60 kWh
2019 = 1443,90 kWh

Tässä kuukausittaiset kulutukset graafisesti kautta aikojen, eli niin kauan kuin talo on ollut olemassa:

Tässä vielä tammikuun 2019 päivittäiset "noin" -lukemat, joissa ainakin kuukauden keskellä on neljä samaa lukemaa, mikä varmaankin johtuu mittarivirheestä.


Kuukauden lopussa oli pieni ns. "kylmä hönkäys", jolloin VILP ei toiminut ja muutama päiviä mentiin varavoimalla eli suorasähköllä.

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Pakkanen paukkuu ja sähköä säästyy

Näissä kuvissa pakkanen paukkuu ja sähköä säästyy.

Jos joskus haluaa säästää sähköä - ilman että tarvitsee tinkiä mistään - niin se kannattaa tehdä paukkupakkasella, jolloin se onnistuu helposti niin, että heittelee vain klapeja pesään. Tänään meillä lämpeni olohuoneen takka ja saunan puukiuas. Samaan aikaan valtakunnan rajoilla siirtokaapelit hohkasivat varmaankin aivan punaisina, kun Suomeen tulee ulkomailta sähköä kahdella kaapelilla Ruotsista ja yhdellä kaapelilla vielä Virostakin.

Suomen oma sähköntuotanto ei tällaisina pakkaspäivinä riitä mihinkään. Mutta siirtokapasiteetti ja sähkön määrä riittävät sitä paremmin, mitä enemmän klapeja heitetään pesään. Toki öljylämmityskin auttaa ihan samalla tavalla, mutta se ei ole nykypäivänä enää ympäristöystävällistä, toisin kuin puu, jonka polttaminen on luonnon normaalia hiilen kiertoa, ja ilmastonäkövinkkelistä se on täysin hiilineutraalia. Palaessaan puu luovuttaa saman määrän hiiltä, mitä se on kasvaessaan ja ennen kaatamista itseensä sitonut.

Jos polttopuuta ei poltettaisi, se jäisi metsään lahoamaan, ja vielä pahemmat ilmastopäästöt tulisi lahoamisen seurauksena.

En tiedä liekö sattumaa, mutta myös vuonan 2010 kiristyneet uudet rakennusmääräykset suosivat uusiutuvien polttoaineiden (esim. polttopuun) käyttöä lämmitysjärjestelmänä tai lisälämmityksenä.

Jos kokonaisenergiatarkastelussa esim. sähkölle asetettu kerroin on 1,2 niin uusiutuville lämmönlähteille kerroin on 0,5. Joissakin kunnissa myös maalämpötaloihinkin täytyy tehdä takka - ihan jo siksikin, että rakennusvalvonta vaatii sellaisen. Näin vältytään putkien jäätymisvaaralta, jos joskus paukkupakkasille sattuisi tulemaan pidempi sähkökatko. Sähkökatkon sattuessa ja pitkittyessä mikään muu lämmitysmuoto takan lisäksi ei toimi. Öljylämmityksessäkin lämpö jää öljypolttimeen, jos kiertovesipumppu ei pyöri eikä lämpö siirry.

Tässä kuvassa lämpiää puukiuas ja olohuoneen takka.

Jos valokuvat olisi otettu 10 minuuttia myöhemmin, niin kuvissa ei näkyisi
kuin pelkkä talo. Savua tulee siis vain muutaman minuutin sytyttämisen
jälkeen niin, että silmä ja kamera sen havaitsee. Sitten savusta tulee
läpinäkyvää. Silmällä sen juuri ja juuri näkee, mutta kameran silmä ei näe
enää mitään.

Savupiiput lähikuvissa. Jotkut ovat huolissaan puunpolton pienhiukkasista,
vaikka samaan aikaan maanpinnalla savua tupruttaa yli miljoona henkilöautoa
ja näiden lisäksi Suomessa on noin 190000 öljylämmitteistä omakotitaloa.
Niin nämä eivät siis haittaa mitään, mutta puun polton hiukkaset huolettavat?

Ronja 10v ainakin tykkää sähkön säästämisestä niin,
että samalla takapuoli lämpiää.

Ulkona -20,3C jo tammikuussa. Edessä päin on vuoden kylmin kuukausi eli
helmikuu.

Sähkön säästämisestä huolimatta Suomeen tulevat kaapelit 
hohkaavat punaisina, tässä kuvassa sähköä tulee kahdella kaapelilla
Ruotsista, ja yhdellä kaapelilla Virosta ja Venäjältä. Eli kaikki
naapurimaat auttavat Suomea, ettei Suomesta lopu sähkö. 
En tiedä mikä idea noissa Viron kaapeleissa on, kun toisesta tulee
Suomeen päin sähköä 7953,2 MW, mutta samaan aikaan toisella
kaapelilla menee Viroon päin 266,2 MW
Omasta mielestäni on erikoista, että puunpoltosta aiheutuvat päästöt ja kuolemantapaukset ovat nousseet näin valtavassa määrin lehtien palstoille ja otsikoihin, vaikka puulämmitys on viimeisen 100 vuoden aikana vähentynyt tuntuvasti. Aikoinaan ja vielä 1950-luvulle saakka monet kerrostalotkin lämmitettiin polttopuilla, ja pientaloissa polttopuu oli ainoa lämmönlähde vielä 100 vuotta sitten.

Vähän ehkä erikoinen on sekin uskomus, että kaukolämmön tuottamisessa voimalaitosten päästöt eivät kohdistu suoraan ihmisten tasolle alailmakehään. Ja tämän katsotaan johtuvan siitä, että voimalaitosten savupiiput ovat niin korkeita, esim. Vantaan jätteenpolttolaitoksella piipun korkeus on 70 metriä. Tuulettomana pakkaspäivänä sieltä nouseva savupatsas nousee suoraan ylöspäin ja näkyy todella pitkälle.

Aivan samoin savupatsas nousee tyynellä ilmalla pystysuoraan ylöspäin omakotitaloistakin, joista taivaalle pääsevä savukaasu on lämpöisempää ja kykenee nousemaan korkeammalle. Joten kumpi on parempi, se että taivaalle tulee vähän korkeammasta piipusta kylmää savua (Vantaan jätteenpolttolaitoksella noin +50C), tai se, että omakotitaloista tulee +200C lämpöistä savukaasua? Itse en osaa sanoa kumpi parempi, mutta näköhavainnon perusteella todella korkealle nousee savu kummastakin, jos ei tuule, eikä tuuli vie savuja mennessään.

Nykyäänkin Suomessa on vielä 190000 öljylämmitystaloa ja liikenne tuottaa huomattavan määrän ilmansaasteista, mutta näistä kumpikaan ei näytä huolestuttavan ketään? Tai ainakaan itse en ole nähnyt koskaan missään sellaista lehtikirjoitusta, jossa olisi laskettu, kuinka monta suomalaista kuolee autojen pakokaasuihin tai öljylämmityksestä vapautuviin päästöihin vuosittain. Sekin ihmetyttää, miksi juuri omakotiasujat on laitettu tikun nokkaan suurennuslasin alle? Onhan takkoja rivitaloissa ja kerrostaloissakin?

Tässä linkissä omat näkemykseni Vantaan Sanomien Lukijan areenalla:

https://www.vantaansanomat.fi/blogi/739848-kiristyvat-rakennusmaaraykset-suosivat-puun-polttoa-pientaloissa

Aikaisemmin Vantaan Sanomien yleisön osastossa ja muissakin pääkaupunkiseudun lehdissä on ollut useita kauhistuneita kirjoituksia, joissa on varoiteltu puun poltosta syntyvistä hiukkasista, tai muistutettu, että puhdas ilma on jokaisen perusoikeus:

https://www.vantaansanomat.fi/blogi/739133-miksi-puunpolton-savuongelmia-katsotaan-lapi-sormien

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/734523-mielipide-puunpolttoa-pitaisi-rajoittaa-vantaan-tiheilla-pientaloalueilla-ongelma

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005946287.html

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000702331.html

https://www.hs.fi/koti/art-2000005940000.html

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005933514.html

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005930041.html

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/omakotitalojen-tulisijat-saastuttavat-jopa-250-ennenaikaista-kuolemaa-vuodessa/

https://rakennusmaailma.fi/puunpolton-terveysriskit/

https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2014011317926981

https://pekkapoika.wordpress.com/2014/11/17/puunpoltto-ja-pienhiukkaspaastot-pientaloauleilla/

https://kodinpellervo.fi/kodin-pellervossa/2017/05/17/sairautta-savuista/

https://www.suomenuutiset.fi/immonen-lehto-hallitus-uhkaa-puuttua-puun-pienpolttoon-takoissa-kiukaissa-holhous-huipussaan/

Että semmoista... Nyky-Suomessa on asiat aika hyvin (?), jos useimpien ihmisten suurin ongelma on siinä, että puun poltosta syntyy pienhiukkasia, joiden johdosta 250 ihmistä vuosittain kuolee ennen aikojaan - samaan aikaan kun keski-ikä Suomessa kasvaa koko ajan.

lauantai 26. tammikuuta 2019

Asumisen kulut nousivat 2016 tasolle

Vuosi sitten asumisen kulut laskivat jonkin verran, kun vertailin vuotta 2016 ja 2017 keskenään. Tässä linkissä nuo toissavuotiset vertailut ja analyysit:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/2018/01/asumisen-kulut-laskivat-jalleen.html

Nyt kun katsotaan 2018 asumisen kokonaiskustannuksia ja niiden muutoksia, niin pientä nousua on havaittavissa. On noustu taas takaisin vuoden 2016 tasolle.

Alusta alkaen kaikkien vuoden kaikki asumisen kulut ovat eri vuosina menneet näin (talossa on asuttu lokakuusta 2014 alkaen).

Vuosi 2014 = 1.134,42€ (muutto 28.9.2014 - asuttiin loppuvuotta vain 3 kuukautta)
Vuosi 2015 = 3.735,56€
Vuosi 2016 = 3.559,90€
Vuosi 2017 = 3.259,92€
Vuosi 2018 = 3.528,20€

Nyt jos ja kun verrataan vuosia 2017 ja 2018 toisiinsa, niin nyt vertailu asumisen kustannuksissa ja niiden muutoksissa näyttää tällä kertaa tältä:

Vuosi 2017 Euroina   % -osuus
Sähkö1151,64    35,33 %
Kiinteistövero          870,70    26,71 %
Vesi          664,29    20,38 %
Vakuutus          278,30      8,54 %
Jäte          214,24      6,57 %
Muut kulut            80,75      2,48 %
YHTEENSÄ 3259,92  100,00 %
Vuosi 2018 Euroina %-osuus
Sähkö 921,66 26,12
Kiinteistövero 863,12 24,46
Vesi 556,76 15,78
Vakuutus 320,28 9,08
Jäte 229,72 6,51
Muut kulut 636,66 18,04
YHTEENSÄ 3528,20 100,00
Muutos,€ Euroina %-osuus
Sähkö -229,98 -19,97
Kiinteistövero -7,58 -0,87
Vesi -107,53 -16,19
Vakuutus 41,98 15,08
Jäte 15,48 7,23
Muut kulut 555,91 688,43
YHTEENSÄ 268,28

Sähkössä tuli eniten säästöä, yhteensä 229,98€ ja prosentteina sähkölasku putosi viidenneksellä eli -19,97%. Syynä pudotukseen oli pienempi vuosikulutus kuin vuotta aiemmin.

Kiinteistöverossa ikäalennus kasvaa vuosi vuodelta, ja jos ei veron perusteita muuteta, silloin vero pienenee noin prosentilla vuosittain. Näin on ollut aiemmin, ja näin kävi tälläkin kertaa.

Veden käyttö ja vesilasku pienenivät. Syystä että viime vuonna poika oli armeijassa ja kulutus pienempää.

Vakuutusmaksuissa on tapahtunut selkeää kasvua, noin +15%. Onneksi vakuutusmaksut kokonaisuudessaan ovat vain pieni kustannus asumisen kaikista kuluista.

Myös jätemaksut nousivat hieman, eli noin 15 eurolla eli noin +7%.

Suurin muutos ylöspäin oli kohdassa muut kulut, johon toissa vuonna ei tullut mitään muuta kuin nuohouksen kulut 80,75€. Tämä kustannus oli tällekin vuodelle ihan sama, mutta nyt piti hankkia myös uusia suodattimia IV-koneelle. Olen ottanut niitä 5 settiä aina kerralla, ja ne maksoivat 185,40 euroa, ja riittävät pitkälti ensi vuoteen. Ilmanvaihtoa piti myös tutkia, mitata ja säätää, koska ilmanvaihto oli tukkeutuneesta tuloilman hyttysverkosta johtuen mennyt lähes tukkoon. Tästä työstä tuli laskua 371,01 euroa, joten tänä vuonna kohta "muut kulut" oli yhteensä 555,91 euroa eli lähes 700% suurempi kuin viime vuonna.

Yhtä kuukautta kohden omakotiasuminen maksoi meillä tällä kertaa eli vuonna 2018 yhteensä 294,02 euroa per kuukausi. Jos AsOy -maailman menettelytapoja noudattaen tämä kustannus olisi katettu keräämällä yhtiövastiketta, niin tällöin lämpimästä asuinpinta-alasta laskien yhtiövastikkeen määräksi olisi pitänyt määrätä 294,02€/kk / 241m2 = 1,22 euroa per neliö per kuukausi. Monissa taloyhtiöissä vastikkeiden määrä on paljon suurempi, vaikka taloyhtiössä ei olisi siivouspalveluita eikä kiinteistönhuoltoyhtiötä.

Monilla talonrakentajilla on toki asumisesta johtuvien kulujen lisäksi myös pankkilainaa, jolla talo on rakennettu. Näin on asiat meilläkin, eli toki olemme vuositasolla maksaneet asumiseen liittyen paljon enemmän kuin pelkästään 3528,20 euroa, mutta tuolle tasolle asumisen kulut jäävät sitten joskus, jos ja kun asuntolaina päättyy ja saadaan kokonaan maksettua.

Kuva bongattu netistä.


torstai 24. tammikuuta 2019

Havaintoja maalämmön mitoituksesta ja sähkön hinnoista 1/2019

Helsinki korotti kaukolämmön hintojaan viime syksynä noin 20%:n kertakorotuksella, ja ilmeisesti vielä ensi keväällekin 2019 on luvassa jokin pienempi korotus. Kaukolämpö ei tietenkään ole ainoa eikä pakollinen ratkaisu minkään taloyhtiön lämmitykseen, joten jos joku haluaa miettiä muitakin vaihtoehtoja, niin aina on vapaus valita.

Nyt eräs helsinkiläinen rivitaloyhtiö on siirtymässä maalämpöön aivan näillä näppäimin. Taloyhtiössä on lämmitettäviä asuinneliöitä yhteensä 2456m2. Ensimmäinen tarjouskilpailu toteutettiin niin, että pyydettiin tarjouksia maalämmöstä taloyhtiön olemassa olevilla pinta-ala, energiankulutus yms. tiedoilla ja tarkoitus oli vertailla saadut tarjoukset. Siitä hommasta ei tullut yhtään mitään.

Ensinnäkään kaikki tarjoajat eivät suostuneet edes maalämpöratkaisua tarjoamaan. Yhden myyntimiehen mielestä VILP olisi ollut parempi, ja hänellä oli siihen oma hinta ja omat - kieltämättä erittäin hyvät ja loogiselta tuntuvat perusteet. Tarjouksia pyydettiin 4 kpl, ja loput 3 tarjosivat maalämpöpaketit, joissa kaikissa oli eri hinta ja erilaiset sisällöt. Sisältöerot oli melkoiset, hintaeroista nyt puhumattakaan. Ja jokaisen myyjän mielestä toiset kilpailijat olivat väärässä, ellei jopa vähän kieroja huijareitakin siinä samalla. Nopeita päätöksiäkin kärtettiin milloin milläkin hyvällä extra-edulla tai verukkeella.

Siinä tilanteessa ei auttanut muu kuin palkata konsulttitoimisto laskemaan, että mitä oikeasti tarvitaan, ja sen jälkeen kun mitoitukset on saatu kohdilleen, sitten saman konsulttitoimiston tehtäväksi tuli pyytää uudet tarjoukset ja vertailla ne.

Jos en itse isännöitsijänä ollut onnistunut saamaan samalla sisällöllä vertailukelpoisia tarjouksia, niin ei siinä onnistunut konsultiksi valittu insinööritoimistokaan. Kaksi kärkiehdokasta kuitenkin saatiin sen verran hyvin samalle viivalle, että näistä voitiin valita parempi ja tarjousvertailuvaihteesta päästiin toteutusvaiheeseen.

Toteutukseen valitussa vaihtoehdossa pumput on 3 kpl Boschin 7000 LW EHP 38 kW:n pumppuja. Lämminvesivaraajiksi tulee 2 kpl 750 litraisia varaajia, joihin tulee kumpaankin yksi 9 kWh:n sähkövastus. Lämpökaivoja tulee 11 kpl, kussakin 300 metriä hyötysyvyyttä, jolloin hyötysyvyyden yhteismäärä on 3300 metriä.

Hetkinen?

Eikös aikaisemmin ollut sellainen peukalosääntö, että tarvitaan yksi metri kalliokaivoa yhtä neliömetriä kohden? Eli jos on vaikkapa 200 neliön omakotitalo, niin siihen riitti 200 metrinen kaivo (plus mahdollinen pehmeän pään putkitettava osuus siihen yläpuolelle). Niin miksi nyt tällä kertaa yhteensä 2456 neliön lämmitettävä ala vaatiikin kalliokaivoa huikeat 3300 metriä, eli 1,34 metriä per neliö?

Syynä on se, että mitä lyhyempi kaivo, sen kylmempi paluuneste. Ja sama toisinpäin - kun kalliokaivoa tehdään pidemmälti, paluunesteen lämpötila on korkeampi, ja sen myötä lämpöpumpun hyötysuhde on parempi ja sähköä kuluu vähemmän. Myös lämpöpumppu rasittuu vähemmän ja kestää pidempään. Näin se on nyt nykyään laskettu.

Omakotipuolella nopeimmat kaupat tekee kuitenkin aina sellainen maalämpömyyjä, jolla riittää pokkaa alimitoittaa systeemi kaikkein eniten, ja yksi alimitoituksen työkalu on jättää kallioreikä liian lyhyeksi. Ei se välttämättä jäädy, mutta sieltä saatava haalea paluulämpö vaatii lämpöpumpulta enempi tehoja, tai pahimmassa tapauksessa lyö sähkövastukset päälle. Eli halvan maalämmön ostaja pissaa pitkässä juoksussa omille nilkoilleen, jos mitoitus ei ole kaikilta osin riittävä.

Ei tämänkään rivitaloyhtiön maalämpöjärjestelmä silti ole 100%:n tehoasteelle mitoitettu. Vaan oletus on, että kovimpina pakkaspäivinä tarvittava lisälämpö tehdään sähköllä keskimäärin muutamana päivänä vuodessa.

Miksi näin?

No nyt 3 lämpöpumppua tekee lämpöä sen verran mitä pystyy. Olisi jonon jatkoksi vielä voitu laittaa vaikka neljäskin lämpöpumppu, mutta jos se käynnistyy kovina talvina vain hetkeksi ja keskimäärin kolmen vuoden välein, niin se ei kannata. Mieluummin tehdään sitten muutama päivä vuosittain lisälämpöä sähkövastuksilla.

Tämä viisaus pätee omakotitalopuolelle myöskin. 100%:n teholle mitoitettu järjestelmä tekee tosi kalliisti ne viimeiset prosentit, plus käy turhaa pätkäkäyntiä kesäisin, ja se kuluttaa kompressoria. Tässä rivitaloesimerkissä todennäköisesti jo yksikin pumppu pystyy tekemään kesäisin käyttövedet, jolloin 2 muuta pumppua ei käynnisty ollenkaan. Näin vältetään pätkäkäynti kokonaan.

Samalla kun taloyhtiö siirtyy maalämpöön ja sähkönkulutus moninkertaistuu verrattuna siihen mitä se oli aikaisemmin, niin nyt samalla kilpailutetaan sähkösopimus myöskin. Sähkön hintaan kuitenkin vaikuttaa aina myös se, että kuinka paljon sähköä vuosittain käyttää. Mitä suurempi kulutus, sen halvemmalla ne kWh:t pystyy ostamaan.

Sähkösopimuksen voi tehdä joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Määräaikainen sopimus voi olla esim. 1v, 2v tai 3-vuotinen. Erikoisin ilmiö tässä kohtaa (siis tällä hetkellä tammikuussa 2019) on se, että halvimmat kWh:t tarjotaan joko 2v tai 3v määräaikaissopimuksissa. Siis mitä pidemmän sopimuksen asiakas suostuu tekemään, sitä halvemmalla sähköä saa ostaa.

Hetkinen? Miksi näin?

Hyvä kysymys. Olettaisin, että sähkön myyjillä on sellainen näkemys, että seuraavina vuosina sähkön hinta laskee? Oletus voi perustua esim. siihen, että noususuhdanne on juuri taittunut tai taittumassa. Eli jos alkaa lama, silloin teollisuus käy hitaammalla, ja sähköä tarvitaan vähemmän. Samalla jos ja kun sähköä tarvitaan vähemmän, niin sähkön tuotantomäärät uhkaavat samaan aikaan lisääntyä. Jonain päivänä varmaakin Olkiluoto-3 valmistuu, ja sen jälkeen sähköstä voi olla ylitarjontaa?

Viime aikoina sähkön hinta on ainakin 1-2 vuoden aikana noussut. Sekin voi olla syynä sille, että nyt povataan tuleville vuosille pientä laskua? No, jos sähkön hinta saattaa laskea, niin sähkönsiirtohinta takuulla nousee, ja voi nousta sähköverotkin. Joten kokonaishinnat varmaankin nousevat siitä, mitä ne ovat nyt. Mutta sähkönmyyjät eivät ota veroihin tai siirtomaksuihin mitään kantaa, vaan ne aina lisätään siihen sähkön hinnan päälle.

Mikäli sähkön myyjät olettaisivat sähkön hinnan nousevan vielä lisää, niin silloin 3-vuotinen määräaikaissopimus pitäisi olla kaikkein kallein ratkaisu, jos sähköä haluaa ostaa kiinteillä hinnoilla määrätyn ajan?

Nykyisin maalämpö tulee myös yli puoleen uusista omakotitaloista (siitäkin huolimatta ettei uusissa taloissa ole ominaiskulutusta juuri ollenkaan). Ja maalämpöä myydään omakotitalorakentajille erittäin aggressiivisesti ja myynnin tuoksi hyvin laadituilla Exceleillä. Näissä Exceleissä on erittäin taitavasti laskettu jokaiselle vuodelle tietty määrä sähkön hintaan korotusta, jolloin maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi saadaan näyttämään erittäin lyhyeltä. Itse olen kuitenkin asunut omassa talossani jo 4 vuotta, ja ainakaan sinä aikana sähkö ei ole kallistunut ollenkaan. Päin vastoin kilpailuttamalla olen saanut poljettua yksikköhintoja alaspäin.

Uusissa taloissa on myös energiankulutusarvio laskettu usein hieman yläkanttiin. Meillä rakennusluvan liitteenä oli energiaselvitys, jonka mukaan talon olisi pitänyt kuluttaa 26000 kWh vuosittain. Kun oli eka vuosi asuttu suorasähköllä, sähköä oli kulunut 12kk aikana vain 17000 kWh. Toki meidän talon tapauksessa eka vuosi oli sellainen kalenterivuosi johon sattui noin 20% leudompi talvi. Se toinen 20% jäätiin lasketusta tasosta perään siksi, että kellaritalossa on 3-kerrosratkaisu, joka on energiatehokkaampi kuin jos kaikki tilat olisivat sijoitettu vaikkapa yhteen kerrokseen. Jos vielä lattiarakenteeksi valitaan tuulettuva rossipohja, silloin pakkanen pääsee talvella myös lattian alle. Kellaritaloissa pakkanen ei pääse lattia alle, mutta tätä nykyisissä energialaskelmissa ei huomioida mitenkään.

Kuva bongattu jostain netistä.

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Sähkömittari vaihtui ja hyvin toimii

Eilen tiistaina aamulla sähkömittari vaihtui kirpeässä pakkaskelissä. Kävin katsomassa mittarilukemaa puolisen tuntia asennuksen jälkeen, niin sinne oli kertynyt 2 kWh, eli uuden mittarin alkulukema lienee ollut tasan nolla.

Tunti tai päiväraportteihin jäi nyt neljän päivän aukko, mutta jos talon on tarkoitus olla pystyssä ainakin 100 vuotta, niin eipä 4 päivän mittauskatko tuntitilastoissa nyt maata kaada tietenkään. Pääasia, että asiat saatiin kuntoon, ja taas näyttää homma toimivan.


Tuo tuntikohtainen lämpötila kuitenkin on tullut tyhjäänkin aukkoon, eli se tieto tulee sitten jostain muualta, kuin sähkömittarilta (ja tietysti näinhän se täytyy ollakin, ei joka talon seinältä voida säätietoja mitata ja lähettää sähkölaitokselle, sellaisessa ei olisi mitään järkeä).

Ja jos kuukausikohtainen sähkölaskutus on kuitenkin aina ja varmuudella oikein (näin ne sähkölaitokselta sanoivat), niin siitä vähentämällä tunnettujen päivien kulutusmäärät pois saan sitten tarvittaessa jälkikäteen täydennettyä puuttuvat päivät keskiarvoluvuilla niin, että periaatteessa nyt syntynyt informaatioaukko täyttyy. Siis jos nyt sellaiseen jaksaa sitten joskus ruveta. 

Puuttuva jakso olisi kyllä siinä mielessä ollut mielenkiintoinen seurattava, että oltiin juuri tuo viikko talvilomareissussa. Niin olisin voinut verrata tyhjän talon sähkönkulutusta siihen normaalitilaan, että kun talossa asutaan ja käytetään takkaa ja lämmintä vettä. Niin miten tämä näkyy kulutuspylväissä? Viime viikon ensimmäisiltä päiviltä tämä hieman näkyykin, eli ennen taukoa viimeiset 3 päivää ovat jo poissaolopäiviä, ja siksi hieman lyhyempiä pylväitä.

Lisään nyt vielä tämän mittarinvaihtotiedotteenkin tänne loppuun. 
Raksablogi on siitä hyvä työkalu, että vielä rakentamisen jälkeenkin, jos
tänne päivittää kaikki tapahtumat myös asumisen ajalta, niin täältä ne sitten
aina helposti löytyvät, jos jotain tietoa myöhemmin tarvitsee. Mutta jos 
näitä erilaisia lippulappusia yrittää joskus myöhemmin löytää, niitä ei 
enää muutaman vuoden päästä löydy mistään... :-)

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Sähkömittari vaihtoon, syy etäluentatulosten kummallisuuksiin selvisi

Tässä jokin aika sitten ihmettelin sähkön etäluennassa ainakin tuntikohtaisten mittaustulosten kummallisuuksia. Peräkkäisten päivien mittaustulokset näyttivät olevan tunti tunnilta ihan samoja. Eikä kyseessä ollut pelkästään yksittäinen kerta niin, että 2 peräkkäistä päivää olisi näyttänyt samaa kulutustasoa, vaan tätä ehti esim. joulunpyhien aikana tapahtumaan jo useita kertoja. Pohdiskelin etäluentatulosten kummallisuuksia silloin tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/2019/01/energiaseurantapalveluiden-luotettavuus.html

Syy sähkönkulutuksen etäluentatulosten kummallisuuksiin on nyt vihdoin selvinnyt. Meillä oli kyseessä mittarivika, ja sähkömittari menee nyt vaihtoon.


Saas nähdä muuttuuko myös sähkönkulutuksen kokonaismäärä nyt sitten vuositasolla samalla kun mittari vaihtuu. Nimittäin ei tuo nykyinen mittari ainakaan liikaa ole pyörinyt. Talossa lämpimiä neliöitä 241m2 ja VILP (ilmasta-veteen-lämpöpumppu - joka nyt tänä aamuna 21.1.2019 seisoo pakkasesta johtuen). Mutta sähköä kului viimeisen vuoden aikana vain 9089,39 kWh.

En nyt tällä hetkellä itse usko, että tämä taso mittarinvaihdolla kovasti muuttuisi, mutta jos näin käy, aina voi sitten tulevaisuudessa mahdollisesti kasvaneesta sähkölaskusta syyttää vaikkapa uutta sähkömittaria, joka sitten varmuudella toimii oikein, kun viallinen mittari on vaihdettu pois. :-)

Jos joku muukin sattuu havaitsemaan, että etäluennan tuloksissa on pieniä kummallisuuksia, niin välttämättä syytä huoleen ei kuitenkaan ole. Etäluentatulokset sellaisenaan eivät ole peruste sähkölaskun muodostumiselle, vaan sähkölaskun suuruus otetaan kuukausittain, jolloin uudesta kk-lukemasta vähennetään edellisen kuukauden lukema pois.

Lisäksi tiedon siirrossa voi olla ja jonkin jatkuvasti erilaisia tietoliikenteen häiriöitä, josta johtuen mittaridata ei kulje jatkuvasti, vaan se saattaa häiriön vuoksi päivittyä useamman päivän/tunnin osalta kerralla.

Siirtoyhtiöillä ja sähköyhtiöillä voi olla erilainen tapa näyttää nämä häiriötilanteen aikaiset kulutukset tilastossa (keskimääräinen kulutus/toistetaan edellinen päivä). Lopullisesti mittaustulosten pitäisi siis tasaantua, ja myyntiyhtiö laskuttaa siirtomittarin mukaan. Tasaus voi kuitenkin tapahtua siirron ja myynnin osalta erirytmissä. Pitäisi siis aina seurata datasta ja laskusta tällainen tilanne loppuun, jolloin matkan varrella ollut vähäinen "heitto" nollautuu.

En tiedä koskeeko tämä yleisluontoinen selvitys sitten myös niitä tilanteita, joissa on mittarivika, ja viasta johtuen mittari menee vaihtoon.

Joka tapauksessa sähköyhtiön mukaan etäluennan tuntimittaus ei muodosta perustetta sähkölaskulle, joka muodostuu kuukauden välein otettavasta mittarilukemasta, josta aina vähennetään edellisen kuukauden mittarilukema pois. Joten etäluennan tuntikohtaiset tulokset ovat vain kuluttajalle tarjottu lisätieto hetkittäisen kulutuksen tasosta.

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Joulukuun 2018 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Vuoden 2017 sähkönkulutus oli yheensä 9089,39 kWh - mikä on pienin vuosikulutus ikinä sitten syys-lokakuun vaihteen 2014, jolloin taloon muutettiin asumaan. Tietysti onko tämä täysin oikea luku, niin välttämättä ei ole - mutta tällä mennään, kun tarkempia tai parempia kulutusseurantalukemia ei nyt ole käytettävissä. Edellisessä postauksessani vähän epäilin tiettyjen päivämäärien energiaseurantapalvelun lukuja tässä linkissä:

Energiaseurantapalveluiden luotettavuus?

Mutta on nytkin saadut luvut oikein ainakin 1%:n tai 2%:n tarkkuudella. Ei näissä mitään isompia virheitä taida vuositasolla sittenkään olla, vaikka muutama yksittäinen päivä olisikin vuositasolla jonkun toisen päivän kulutuksen suora kopio sellaisenaan.

Vuosi takaperin eli vuoden 2017 kulutus oli 10618 kWh. Siitä on nyt tultu alaspäin 1529 kWh eli 14,4%. Vuosi 2018 oli vähän lämpimämpi kuin 2017, sillä vuoden 2018 keskilämpötila Vantaalla oli +6,8C kun se vuotta aikaisemmin 2017 oli +6,1C.

Myös vedenkulutus väheni tuntuvasti vuonna 2018 ollen vain 107,7 kuutiota (kylmää vettä), kun kulutus vuotta aikaisemmin 2017 oli 149,8 kuutiota eli vedenkulutus oli vähentynyt
42,1 kuutiota eli 28%. Tämä varmaan johtuu pitkälti siitä, että vuoteen 2017 asti talon asukasluku oli 4 henkilöä, mutta vuonna 2018 se oli suuremman osan aikaa 25% pienempi eli 3 henkilöä, koska poika oli armeijassa 9 kk. Jatkossa näitä vedenkulutuksen uusia alarajaennätyksiä saattaa tulla tulevina vuosina vielä enemmänkin, jos lapset lähivuosina aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa, tai muuttavat opiskelemaan toisille paikkakunnille. Niin sitten sen jälkeen talossa ei asu enää kuin 2 henkilöä ja mäyräkoira.

Ilmasta-veteen lämpöpumppu eli VILP huolehtii lämpimästä käyttövedestä 12 kk vuodessa ja talon lämmityksestä noin 5 kk vuosittain. Vuonna 2018 lämpöpumppu kävi yhteensä 1328 tuntia, mikä kumma kyllä oli enemmän kuin vuonna 2017, jolloin lämpöpumpulle tuli käyttötunteja yhteensä 1234 tuntia. Yhteensä lämpöpumpun tuntimittarissa on tunteja lokakuun 2015 jälkeen kertynyt 4681 tuntia. Jolloin jos lämpöpumpun käyttöikä kokonaisuudessaan on noin 40000 tuntia, niin vielä pitäisi olla useita vuosia jäljellä, ennen kuin VILP pitää vaihtaa uuteen.

Kuukausittaiset kulutuskäppyrät näyttävät nyt tältä ja joulukuun kohdalla huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että joulukuun kulutus on pudonnut joka vuosi peräkanaa, muissa kuukausissa on edestakaista hyppelyä ainakin hiukan:

Kuukausittaiset kulutuskäppyrät 1.1.2014 alkaen. Lämpöpumppu on tuonut syksyn kuukausille selvää säästöä, mutta
kevään kuukausina säästö ei näy niin selvästi? Olisiko tässä sitten niin, että keväällä lämmittää myös aurinko? Mutta
kun aurinkoa ei syksyllä juuri näy, niin silloin lämmiteltiin alkuvaiheessa suorasähköllä ja lokakuun 2015 jälkeen VILP:llä,
jolloin saatu säästö näkyy selvemmin? 

Päivittäiset kuluuskäppyrät. Aika tasaista rataa mennään, vaikka lämpötila on vaihdellut eri päivinä.











Tässä vielä kaikkien vuosien sähkönkulutukset vuositasolla.

2018 = 9089 kWh
2017 = 10618 kWh
2016 = 13219 kWh
2015 = 16624 kWh
2014 = 14214 kWh

lauantai 5. tammikuuta 2019

Energiaseurantapalveluiden luotettavuus?

Nykyään varmaankin jo kaikilla sähköyhtiöillä on omat energiaseurantapalvelunsa, joiden avulla kuluttaja voi seurailla omaa sähkönkulutustaan. Kulutuslukemat saa tuntitasolla, jolloin näkee milloin sähköä on kulunut, ja kuinka paljon on kulunut. Vaikka sähkölaskun suuruus ja sähkönkulutuksen määrä olisikin omasta mielestään "ihan OK", niin joskus näitä käppyröitä kannattaa silti vilkaista. Niistä voi siltikin nähdä jotain mielenkiintoisia asioita, jolloin jos keksii miten kulutusta pystyy pienentämään, niin säästöä voi saada ilman, että tarvitsisi tinkiä mistään.

Nyt joulun pyhinä, kun oli enemmän aikaa niin katsoin taas omaa kulutustani vähän tarkemmin ja huomasin peräkkäisinä päivinä yllättävän paljon yllättävän saman suuruisia lukemia.

Siis esim. tässä on joulukuun loppupuolen lukemia Exceliin siirrettynä:


Tässä vaiheessa huomio kiinnittyy aikavälille 23.12 - 28.12.2018. Siinä näyttäisi että kuuden päivän ajan sähkön kulutus on ollut peräkkäisinä päivinä aina sama, mikä olisi tietysti melkoinen sattuma. Joten katsoin miltä tämä sama näytti tuntikohtaisina lukemina. Nyt kun ostan sähköä Helsingin Energialta eli Helen Oy:ltä ja kun maksan siirtomaksut ja verot paikalliselle sähköyhtiölleni eli Vantaan Energialle, niin pääsen katsomaan omat kulutuslukuni molempien energialaitosten nettisivuilta.

Näiltä nettisivuilta avautuvat näkymä olivatkin varsin mielenkiintoiset, tässä tarkastelussa nyt esimerkkinä tuo keskimmäinen lukupari eli päivät 25.12.2018 ja 26.12.2018:

Tuntikohtaiset kulutuslukemat sähkönsiirron osalta eli Vantaan Energian kautta. Tuntikohtaiset kulutukset ovat punaisilla
pylväillä. Ulkolämpötilan muutos on vaakatasossa sinisellä viivalla. Helposti näkee, että samat tuntikulutukset toistuvat
molemmille päiville, eli päivä 26.12.2018 onkin suora kopio päivästä 25.12.2018. Ei olisi mitenkään mahdollista
sellainen, että kulutuksen määrä olisi ollut joka tunti täysin sama molempina päivinä joka tunti.


Sitten samat päivät ja samat luvut Helen Oy:n raportointipalvelusta katsottuna. Nyt päivät 25.12 ja 26.12 eivät enää
näytäkään ollenkaan samanlaisilta. Vaan nyt kulutus on molempina päivinä selvästi erilaista tuntitasolla ja selvästi
erilainen myös kokonaismäärältään. Ainakin tästä voi havaita sen, että molemmilla energialaitoksilla on oma mittaus,
eikä kulutusmäärän mittaus tapahdu samasta mittarista? Tai jos kulutusmäärän mittaus tapahtuu samasta mittarista,
niin missä se mittari on? Eikös ainoa meidän talon sähkönkulutusta mittaava mittari ole meidän omassa talossa?





No nyt jos katson saman päivän lukuja kahta eri reittiä ja jos saan kaksi täysin erilaista näkymää ja kaksi täysin erilaista sähkönkulutuksen määrää, niin eikös tämä vaikuta kovin kummalliselta, ja herättää myös jatkokysymyksiä, että jos nämä lukemat tällaisenaan siirtyvät myös sähkölaskulle, niin onko sitten sähkölaskutuskin pielessä?

Siis omasta mielestä olen ihmetellyt tätäkin asiaa joskus jo aikaisemminkin, eli omasta mielestäni sähkönsiirron lasku ja sähköenergian lasku eivät oikein koskaan täsmää, joskin erotus on hyvin pientä, vain muutamia kilovatteja tai vain muutamia senttejä, eli heitto on suuruusluokassa prosentin tai pari. Mutta kuitenkin sähkönsiirron määrä ja sähkön energian määrä pitäisi olla aina yks´yhteen ja ihan täsmälleen sama luku, eihän yhtään kilowattia voi kulkea niin, ettei siitä aiheutuisi energialasku ja siirtomaksu? Vai meneekö osa kilowateista johdoissa niin, että ne näkyvät vain pelkkinä siirtomaksuina tai vain pelkkinä energialaskuina?

Näissä kulutusseurantapalveluiden luvuissa olen huomannut joskus myös sellaisen ilmiön, että aivan tuore kulutuslukema voi edelliseltä päivältä olla kummallisen pieni tai muuten outo. Jolloin se kyllä aina korjaantuu ja täydentyy varsin pian, usein jo sitä seuraavan päivän aikana.

Mutta nyt havaitut kummallisuudet (sama  päivä toistuu tuntitasolla) Vantaan Energian mittauksissa, niin tämä ei ole poistunut vaan pikemminkin lisääntynyt, ja esim. 23-28.12.2018 aikahaarukka näyttää nyt kuuden päivän osalta tältä (tänään on 5.1.2019 eli nämä ovat jo "vanhoja tietoja"):

Tuossa siis kuutena päivänä on 3 kpl 2 päivän jaksoja, joista jälkimmäinen aina toistaa edellistä päivää tuntitasolla, eli alussa päivät 23.12 ja 24.12 ovat samoja. Sitten 25.12 ja 26.12 ovat samoja. Ja lopuksi vielä 27.12 ja 28.12 päivien tuntikohtaiset kulutuslukemat ovat täsmälleen samoja. Jos nämä mittauslukemat siirtyvät tällaisenaan myös sähkön siirtolaskulle, niin sitten asiakkaiden maksamat sähkölaskut ovat melkoista arpajais- taikka lottopeliä, eli ihan mitä sattuu? 

Onko kukaan muu tehnyt saman suuntaisia havaintoja? Siis esim. niin, että tietyltä kuukaudelta tai laskutusjaksolta sähkönsiirto ja sähkön energiamaksun suuruus ovatkin kWh-määrältään eri suuruiset, jos ne maksetaan eri sähköyhtiöille?

Tai että tuntikohtaisella tai päiväkohtaisella tasolla katsottuna tiettyjen päivien "puuttuminen" eli edellisten päivien kopiointi näkyy selvästi.

Kysyin syytä tälle ilmiölle Vantaan Energialta sähköpostilla, ja sieltä vastattiin melkein heti takaisin, että asia ei kuulu heille, että pitää kysyä Vantaan Energia Sähköverkot Oy:ltä. Sitten lähetin samat kysymykseni sinne, eikä sieltä vastattu mitään (nyt on sähköpostin lähettämisestä jo yli viikko kulunut).

maanantai 31. joulukuuta 2018

Paljon mahtuu 8 vuoteen - hyvää uutta vuotta!

31.12.2010 eli uuden vuoden aattona tasan 8 vuotta sitten sain tiedon, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjoukseni. Siitä alkoi rakennusprojekti. Ja paljon mahtuu 8 vuoteen, tässä kuvia vuosien varrelta:

Tältä tontti näytti, kun se ostettiin. Tontilla oli ollut aikaisemminkin talo, 
mutta sittemmin tontin oli vallannut kokonaan pajupusikko ja lahot koivut.

Sitten kun oli tontti, piti alkaa haaveilemaan. Muistaakseni annoin tämän 
kuvan arkkitehdille, ja pyysin, että piirrä tällainen mansardikattoinen talo. 
Mutta arkkitehti ei piirtänyt. Hän sanoi, että mansardikatto vaatisi paljon
tilaa ympärilleen. Että se ei ole mikään pienen tontin talo ollenkaan.
Joten talosta tuli "tavallinen" loivalla harjakatolla oleva peltikattoinen.


Tällä kuvalla sitten lähdettiin hakemaan rakennuslupia.
Sen jälkeen tontti piti raivata.


Sitten kaivettiin kellarin kuoppa ja sitten tuli paalutuskone.

Sitten alkoi nousta talon runkoa.

Sen jälkeen ikkunat ja tuulensuojalevyt paikoilleen, niin päästiin sisätöihin.

Tältä talo näytti kun muutettiin asumaan. Muuttopäivänä talon ympärillä olleet
tellinkin purettiin pois, ja parvekkeilla oli tilapäiset aidat kuormalavoista,
jotta muuttotarkastus saatiin läpi.

Lopulta talo alkoi valmistua ulkoapäin. Tässä on valmistunut autokatos.
Vaikka talo olikin tässä vaiheessa valmis, niin piha ja puutarha puuttuivat
vielä kokonaan, eikä raja-aitaakaan oltu tehty. Katua reunustava orapihlaja-
aita oli edellisten asukkaiden peruja. Leikkaamalla siitä sai nopeasti hienon.

Lopulta sitten se puutarhakin alkoi valmistua.

Tässä sama toisesta suuntaa.


Naapurin talon seinään voi kesäisin heijastaa videotykillä kuvia.