maanantai 1. lokakuuta 2018

Syyskuun sähkönkulutus

Syyskuu 2018 oli ennätyksellisen lämmin:

Iltalehti: Syyskuu harvinaisen lämmin

Harvinainen lämpö ei kuitenkaan uusia alarajaennätyksiä tällä kertaa synnyttänyt meidän talon energiankulutuksessa, mutta toiseksi alhaisin taso kuitenkin saavutettiin, tänä vuonna sähköä kului syyskuun aikana 596 kWh. Syyskuun alarajaennätys tuli viime vuonna, jolloin sähköä meni syyskuussa 546 kWh.

Tässä kuukausikohtaiset käppyrät graafisesti:


Ja tässä kulutukset vuorokausikohtaisina pylväinä. Näissä muuten näkyy selvä "tasokorotus" 20.9 päivän kohdalla. Siitä eteenpäin päivittäiset pylväät ovat korkeampia ja tämä johtuu siitä, että laitoin IV-esilämmityksen päälle. IV-esilämmitys ottaa lämmön vesivaraajasta, jota lämpöpumppu lämmittää, joten lämpöpumppu virkistyikin tästä kytkennästä niin, että käyntiaika lisääntyi viikottaisesta 7 tunnista 12 tuntiin viikossa. Kun pumppu teki kesäkaudella pelkät lämpimät käyttövedet, niin sen tekemisessä aikaa kuului keskimäärin tunti päivässä eli 7 tuntia viikossa.


Jos katsotaan miten alkuvuosi 2018 suhtautuu aikaisempiin vuosiin, niin sen taas näkee tästä matriisista:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,6 1629,6 2767,2 1559,9 1146,6
helmi 713,6 1709,0 1263,6 1049,5 1269,8
maalis 1311,3 1446,0 985,9 1137,0 1022,1
huhti 886,8 1179,0 750,0 1099,3 595,2
touko 827,2 1122,0 608,4 830,3 462,5
kesä 572,9 1074,0 498,0 532,5 389,7
heinä 550,4 981,0 492,0 430,8 458,2
elo 909,8 1275,4 813,6 579,2 537,3
syys 1434,1 1310,0 740,0 546,1 595,6
YHT 8778,6 11726,0 8918,6 7764,5 6477,0


Tämän kuun lopussa tuli myös tasan 4 vuotta asumista täyteen uudessa talossa, sillä aikoinaan muuttamaan me päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä (jota kului ekan 12kk aikana lokakuulta lokakuulle noin 17000 kWh), ja sen jälkeen lokakuussa 2015 taloon tuli VILP. Siinä oli ensin pörssisähkö (joka ei laitteelle sopinut, koska halvat tunnit olivat yöllä), nyt kiinteähintaisessa sähkösopimuksessa pumppu voi käydä vapaasti päivän kalliit tunnit.

Samalla kun käyttöveden lämpötilaa on laskettu (se on nyt +47C), niin sähkönkulutus on laskenut reippaasti vuodelle 2018 tultaessa. Niin ja joka vuosi meillä kuluu myös polttopuita noin 6 pinomottia vuosittain niin, että yksi motti tästä kuluu kesäaikana saunan kiukaassa. Paitsi tänä vuonna ei kulunut. Nyt kesä oli niin kuuma, että kesän aikana saunaa ei lämmitetty kertaakaan.

Jos ennakoidaan koko vuoden 2018 kulutusta aikaisempien vuosien kulutukseen peilaten, niin tänä vuonna sähkönkulutus näyttäisi asettuvan jonnekin 9400 kWh:n tasolle. Tässä vielä loppuun lämpöpumpun käyntiajat koko siltä ajalta, mitä lämpöpumppu on ollut olemassa. (klikkaa kuvaa hiirellä - jolloin se suurenee, muuten tuosta kuvasta ei saa oikein mitään selvää)



Lämpöpumpun (ilmasta-veteen Viessman 8,3 kW) tuntimittariin on nyt kertynyt 4280 käyttötuntia 3 vuodessa. Jos laitteen käyttöikä on 40000 tuntia, ja jos ylläolevan perusteella lämpöpumppu pyörii 1430 tuntia vuosittain, niin tästä jakolaskuna käyttöiän pituus pitäisi silloin olla (?) 40000h / 1430h per vuosi = 28 vuotta? Eli varsin pitkä aika. Aika sitten näyttää miten oikeasti käy, mutta aika vähällä rasituksella tuo pumppu nyt näyttää olevan, jos kuitenkin keskimäärin nämä laitteet ei kestä kuin hädin tuskin 20 vuotta.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Hormit nuohottu

Nuohooja Kimmo Siren poikkesi paikalle taas tänäkin vuonna, nyt oli tytärkin mukana. Kimmon edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt jo 14 kuukautta, eli tämä vuosittainen nuohous meni nyt tällä kertaa vähän yliajalle. Mutta pitää laittaa käynnit ylös vaikka tänne Raksa-blogiin, ei niitä muuten taas ensi vuonna muista, että milloin viimeksi on hormit nuohottu.






sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Peltikattoa pesty ja suihkulähteen juottoautomaatti

Eilen kävin ekan kerran painepesurin kanssa peltikatolla. En isolla ulkokatolla, vaan pohjoisen puoleisella lipalla, joka on pääoven päällä. Siihen lipan kulmalle laskee isolta katolta syöksyputki, ja siihen kohtaa oli kasvanut kattoon kiinni levää tai jotain, eli ennen puhdistusta katon kulma näytti tältä:


En tiedä miksi tämä yksi kohta peltikattoa oli värjäytynyt näin likaiseksi 4 vuoden aikana, eli sinä aikana, mitä katto on ollut olemassa? Kun muualla kaikki on ihan puhdasta. Tässäkin kohtaa vika oli kai kosmeettinen? Vai kärsiikö peltikaton maali, jos sitä ei pese? Tiukassa tuo lika oli, paljon kovempaa painetta ja paljon lähempänä piti pitää painepesurin suutinta kuin silloin, jos autoa pesee kurakelien jälkeen.

Veden puhtauteen liittyen, vilkaistaanpa samalla toiselle puolen taloa, eli etelän seinustalle, jossa meillä on suihkulähde, ja suihkulähde saa lisävettä sen vieressä olevan merikontin katolta. Katolta tuleva vesi kerätään kontin päädyssä oleviin 3 sadevesitynnyriin, jotka ovat yhdistetty lappo-letkulla toinen toisiinsa (lappo pitää veden pinnan kaikissa 3 tynnyrissä samalla tasolla). Juottoautomaatti näyttää siis tältä, tynnyrien edessä on marjapensaita, eli tämä nurkka pihasta on samalla meidän hyötypuutarhaa.


Laitimmaisen tynnyrin kyljessä on 2 hanaa. Ylempi, eli ylivuotohana on aina auki. Alempi hanoista on "tippavuodolla", eli se syöttää jatkuvasti suihkulähteelle pikkuisen lisävettä. Vettä poistuu suihkulähteeltä koko ajan varmaankin haihtumalla, roiskumalla ja pienistä hukkavuodoista pieniä määriä. Tässä alla olevassa kuvassa tämä hanasysteemi, laitimmainen tynnyri on siis se, josta vesi otetaan.


Ja laitimmaisen tynnyrin sisältö on täysin roskaton ja kirkas vesi, joka siis siirtyy tänne keskimmäisestä tynnyristä omalla painollaan lappo-letkua pitkin, ja tästä vesi menee hanojen kautta itse valuen suihkulähteeseen.


Tässä on keskimmäinen tynnyri, ja sen päällä merikontin katolta tuleva syöksytorven pää.


Jos kurkataan keskimmäisen tynnyrin sisältöön, niin siellä veden pinta on täynnä roskaa. Siellä kelluu pinnassa puiden lehtiä, koivun siitepölyä, ja vaikka mitä roskaa - mitä nyt virtaavan veden mukana katolta on tullut. Enkä ole näitä roskia jaksanut puhdistella, sillä tämä tynnyrisysteemi kipataan kuitenkin nurin syksyllä sitten, kun suihkulähde laitetaan talviteloilleen, ja samalla tynnyrit käännetään ympäri, ettei ne jäädy talvella halki.


Jutun juoni tässä kohtaa on siis se (huomasin tämän vasta jälkeen päin - eli ei ollut alun perin mikään suunniteltu juttu), että kun vesi siirtyy keskimmäisestä tynnyristä laitimmaiseen tynnyriin (josta se menee hanan kautta tippavuotona edelleen suihkulähteelle), niin tynnyriä vaihtaessaan vesi puhdistuu kaikesta irtoroskasta ennen kuin se menee suihkulähteelle. Siis kun se lappoletku on keskimmäisen tynnyrin pohjassa, niin se ei ota sieltä mitään kelluvaa roskaa mukaansa, koska kelluvia roskia ei tynnyrin pohjassa ole. Ja jos tynnyrin pohjaan on uponnut jotain muuta roskaa (minusta siellä ei ole mitään? ei ainakaan näy), niin vettä raskaammat epäpuhtaudet ei jaksa hitaan lappovirtauksen mukana nousta tynnyristä ylös.

Jos sadeveden keräys olisi toteutettu vain yhtä tynnyriä käyttäen, silloin tynnyrissä seisovan veden pinnassa olevat roskat siirtyisivät myös suihkulähteelle, ainakin silloin kun ison sateen jälkeen tynnyrin kyljessä olevan ylivuotohanan kautta alkaa kulkea vettä pois tynnyreistä.

Ja mukava on laitimmaisesta tynnyristä ottaa roskatonta vettä ihan kastelukannuihinkin, jolloin roskat ei tuki kastelukannun suihkusuutinta sisäpuolelta päin.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Takan lämmitystä

Aloin tänään lämmittämään takaa - ekan kerran sitten toukokuun, jolloin olohuoneen iso takka oli viimeksi käytössä. Laitoin nyt ekaksi ihan vaan 8 puuta, jotta takka varovaisesti hiukan lämpenee ja kosteudet häipyvät pois. Ei takasta vielä nyt varmaan lämpöä tule, mutta ehkä takka lämpenee itse, niin että lähiaikoina sen voi sitten ottaa oikeasti käyttöön, ja polttaa kunnolla puita.

Tänä vuonna oli kuuma kesä, ja lämpöä riitti syyskuun puoliväliin. Ilmanvaihdon esilämmitys ei ole vielä käytössä, eikä lattialämmityskään. Mutta aloitetaan nyt sitten laittamaan aina tarvittaessa takka päälle, jos syksy viilenee sen verran, että jotain lämmitystä tarvitaan.

Viime vuonna olohuoneen iso takka piti ottaa käyttöön jo paljon aikaisemmin, eli 26. päivä elokuuta:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2017/08/takka-paalle.html

Toissa vuonna takan herättely syksyyn oli lähes päivälleen samaan aikaan kuin nytkin eli 16.9.2016:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/09/syksyn-varit-ja-takan-herattelya.html

Pari vuotta sitten eli yllä olevassa linkissä näkyy myös syksyn värit jo selvästi. Tänä vuonna ei näy vielä missään mitään. Tässä kuvia tämän kertaisesta takan sytytyksestä, mäyräkoira Ronja 10v ainakin tykkää ja siirtyi heti takan eteen lämmittelemään.




sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Laatoitusta vai asfalttia?


Itse valittiin omaan pihaan laatoitus roomankivi -kuviolla. Eikä harmita. Puolensa tietysti kummassakin - siis omat hyvät puolensa siinä asfaltissakin.

Esim. seuraavat seikat puolustavat asfaltin valintaa:

- asfalttifirma tekee, ei tarvitse itse käyttää aikaa pohjatöihin ja laattojen asetteluun
- asfaltti on suhteellisen edullista, tai eipä kait kivilaatalla oleva pinta ikinä asfalttia halvempi ole?
- asfaltointi on päivän homma. Autojen ei tarvitse olla kauaa alta pois ja evakossa. Laatoitus valmistuu hitaammin.

Onko asfaltille muita hyviä perusteita?

Jos valitsee pihalaatat, niin hyviä perusteita sille esim. seuraavat:

- itse tehtynä suunnilleen sama hinta kuin asfaltillakin
- jos tarvitsee oikomista, senkin voi tehdä helposti itse. Ja sellainen korjaus yllä olevassa kuvassa on itse asiassa menossakin juuri nyt ja saumaushiekka vielä odottaa levittämistä, eli korjasin auton renkaiden aiheuttaman painuman ojan penkan lähellä. Siinä oli vähän pohjatyöt pettäneet, nyt kun piha on ollut 4 vuotta käytössä...
- laatoituksen pinta-alaa pystyy itse laajentamaan tai supistamaan
- paikkakorjaus on samanväristä, asfaltin paikkakorjaus on eri värinen (tummempaa asfalttia verrattuna ympäröivään asfalttipintaan)
- jos kaadot on pielessä, asfaltti lammikoituu. Laatoituksella oleva pieni lammikko "vuotaa läpi", eli pihalaatoituksen päällä vesi ei kauaa säily.

Tietysti aina voi tehdä myös yhdistelmän niin, että samassa pihassa on sekä pihalaattoja että asfalttia.

lauantai 1. syyskuuta 2018

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 537,30 kWh. Kuukausi sitten heinäkuussa sähköä kului 458,20 kWh. Lisäystä siihen tuli 79,10 kWh ja lisäys johtuu mielestäni elokuun pimenevistä illoista. Eli iltavalaistus ja yövalaistus on ollut enemmän päällä.

Myös suihkulähde valmistui tänä kesänä ja sielläkin on jokunen valo, eli sekin kuluttaa sähköä. Niin - ja onhan suihkulähteessä myös pumput ja UV-valo (tappaa bakteereita), joten kyllä nekin kuluttavat sähköä. Suihkulähde "lepotilassa" eli yhdellä pumpulla käydessään kuluttaa 25W, ja kun UV-lamppu on päällä, sitten sähköä menee 30W -teholla. Jos kaikki pumput ja kaikki valot ovat päällä, silloin kulutus on vähän yli 400W. Koko teholla suihkulähdettä käytetään yleensä vain silloin jos ja kun puutarhassa oleskellaan.

Näistä sähkönkulutusta vähän lisäävistä rakennelmista huolimatta tämän kertainen elokuun kulutus 537,30 kWh oli kuitenkin elokuulle uusi alarajaennätys. Eli kaikkina aikaisempina vuosina elokuun sähkönkulutus on ollut suurempaa, mikä ilmenee hyvin esim. tästä taulukosta:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30
YHT: 7344,47 10416,00 8178,62 7218,43 5881,39


Tältä vuodelta puuttuu vielä neljän kuukauden kulutus, mutta jos nykyisellä kulutusvauhdilla jatketaan ja arvaillaan koko vuoden kulutusta, niin koko vuoden kulutus tulisi asettumaan tänä vuonna noin 9300 kWh:n paikkeille.

Graafisesti kuukausikulutukset eri vuosilta näyttävät tällä hetkellä tältä:

 Päivittäiset kulutuskäppyrät puolestaan näyttävät tältä:



Näissä päivittäisissä sähkönkulutuksen käppyröissä näkyy mielestäni pieni tasokorotus 10.8.2018. Sitä ennen päivittäinen kulutus on ollut noin 14-18 kWh per vrk, ja sen jälkeen noin 16-20 kWh per vrk. Muistelen, että aika tarkkaan tuossa vaiheessa kesää sain valmiiksi "seinänaapurin" seinän vierustalle tulleet tuijat & niissä oleva kohdevarot, sekä tietysti se aiemmin puheena ollut suihkulähde sai myös elokuussa lisää lamppuja. Tässä seuraavassa kuvassa siis näkyy suunnilleen kaikki se, mitä vielä elokuun alkupäivinä ei ollut ollenkaan olemassa:

Puutarhan uudet valot ja uusi suihkulähde. Tuijan 
juuressa olevat valot osuvat "seinänaapurin" seinään,
eli viereisen talon valkoinen tiiliseinä on tontin rajassa
kiinni. Siinä nimitys "seinänaapuri".

Miksi sitten elokuun sähkönkulutus kuitenkin oli uusista sähkönkulutuspaikoista huolimatta kaikkien aikojen pienin? Siis verrattuna aikaisempien vuosien elokuun kulutuslukemiin? Taustalla tietysti vaikuttaa edelleenkin lämpimään käyttöveteen vaikuttavat asiat, joita on 2 kpl ja jotka kummatkin säästävät energiaa. Eli vajaa vuosi sitten käyttöveden lämpötilaa pudotettiin meillä +50C -> +47C. Ja toisena asiana se, että meidän poika on nyt armeijassa, eli jos meitä on aikaisempina vuosina ollut koko ajan aina 4 asukasta paikalla, niin nyt meitä on arkisin vain 3.

Viikonloppuisin meillä on täysvahvuus eli ollaan kaikki kotona ja usein vielä paljon enemmänkin, eli pojan armeijakaveritkin tahtovat tulla aika usein meille saunomaan, mutta silti uskoisin, että vähäisempi asukasmäärä on johtanut vähäisempään lämpimän veden kulutukseen. Joka siis säästää sähköä. Lämmityshän meillä ei ole päällä vielä ollenkaan. Eli ei ole käytetty takkaa tai lattialämmitystä koko kesänä. Myös IV-tuloilman esilämmitys on tällä hetkellä vielä kokonaan pois päältä.

tiistai 28. elokuuta 2018

Rakentamisen sopimukset - aina asiat ei suju

Olen joskus jo aikaisemminkin omassa blogissani seuraillut "lehtitietojen varassa" Espoon Westendissa sijaitsevan kahden jääkiekkoilijan talon rakentamista:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/21/westendin-talosotku-nyt-hovissa/

Nyt tuossa linkissä olevat eteenpäin linkkaukset mm. Youtubeen näyttää olevan poistettu Youtubesta, koska joku oli valittanut videoista. Joitakin edelleen linkkauksia näyttää olevan tallessa edelleenkin.

Internetistä löytyy joitakin rakennusblogeja, joissa asiat ei vaan suju tässä muutamia:

http://villapainajainen.blogspot.com/

http://raakaapeliaraksalla.talovertailu.fi/

http://uniikkitalo.blogspot.com/

Nämä kaikki ovat olleet talon rakentajille hirvittävän suuria henkilökohtaisia katastrofeja, ja Espoon Westendin tapaus osoittaa, että joskus kärsijäksi voi joutua myös urakoitsijakin. Sinänsä uskomatonta, että noinkin epäedullisen "sopimuksen" jälkeen rakentaminen kuitenkin ylipäätään alkoi. Ehkä jälkeenpäin olisi ollut viisaampaa se, että urakoitsija ei olisi aloittanut töitä ollenkaan?

Nämä tapaukset nyt tietysti ovat vain muutamia yksittäisiä tapauksia eli jäävuoren huippu, joka on saanut laajempaakin julkisuutta. Jäävuoren huipun alla on tietysti vielä lukuisampi määrä vähän pienempiä asioita, jotka eivät koskaan tule julkisuuteen.

Rakentamisen sopiminen on siis taitolaji, ja jo siinä vaiheessa rakentaminen voi lähteä pahasti pieleen. Myös vilpillisesti liikkeellä olevia on sekä tekijöissä, että tilaajissakin, joskin itse kyllä haluaisin lähes sinisilmäisesti uskoa, että suuri pääjoukko kuitenkin toimii ja ainakin yrittää toimia molemmilla puolilla ihan rehellisesti. Mutta tarkkana pitää olla - ja varsinkin näin korkeasuhdanteen huipulla matkassa saattaa olla monenlaisia tekijöitä.

Jatkan aihepiiristä vielä lisää vähän myöhemmässä vaiheessa.




keskiviikko 1. elokuuta 2018

Heinäkuun sähkönkulutus

Sähkön kulutusta tuntikeskimäärien mukaan katsottuna nyt päättynyt heinäkuu oli aivan poikkeuksellinen, sillä eniten sähköä on kulunut yön tunteina. Aikaisemmin yleensä
yön kulutus on ollut hyvin pientä verrattuna päivätunteihin, mutta tältä näytti tuntikohtaiset kulutusmäärät nyt (tässä muutama heinäkuun loppupuolen vuorokausi):



Ja tämä tietysti johtuu siitä, että päättynyt heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin, joskaan ei sentään kuumin heinäkuu ikinä, niin kuin jossain on sanottu, mutta tässä linkissä Pekka Pouta rohkenee olla kuitenkin hivenen eri mieltä:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/siis-mita-heinakuu-ei-ollutkaan-historiallisen-lammin-rikki-meni-vain-33-7-astetta/7014296#gs.kq=8f9E

Sen verran kuumaa nyt kuitenkin oli, että jäähdytystä tarvittiin, ja yövalaistuksen ohella - siitä johtuu korkeimmat sähkönkulutusmäärät aina, kun vuorokausikin vaihtuu. Yleensä meillä on riittänyt se, että iltasella on avattu yläkerrasta kaikki ovat ja keskimmäisen kerroksen ovi. Silloin ristiveto on jäähdyttänyt talon nopeasti. Nyt sitäkin tehtiin, mutta se ei yksin riittänyt. Lisäksi IV-konetta käytettiin täysteholla iltaisin aina muutama tunti. Lisäksi seimpina öinä piti myös tehdä koneellisesti kylmää. Yöt on kuitenkin helpompi nukkua, jos ei ole liian kuuma.

Jos meillä olisi maalämpö, silloin olisi saatu maaviileä käyttöömme "kaupanpäälliseksi" eli ilmaiseksi eli pelkällä kiertovesipumpun sähkönhinnalla. En osaa sitten sanoa, että jos olisi näin - niin kuinka paljon pienempi tuo heinäkuun sähkölasku sitten olisi ollut?

Eihän alle 500 kWh:sta (kotitaloussähköt ja IV-kone sisältyen) enää paljon pysty nipistämään, Ei vaikka mitä tekisi. Ja nyt kun meillä on VILP, niin lämpimän käyttöveden tekeminen sen avulla on varmasti ollut hyvin edullista ja tehokasta. VILP on ohjelmoitu käynnistymään vain iltapäivisin, jolloin lämmön lähde eli ulkoilma on ollut yleensä noin +28C - +30C. Tähän lämpötilaan ei ole enää paljon tarvinnut lämpöä lisätä, niin ollaan jo saatu +47C asteista käyttövettä.

Mikäli olisi käytetty maalämpöä käyttöveden tekemiseen, silloin lämmönlähde olisi ollut kalliossa oleva reikä, joka kesälläkin lienee enintään +10C. Joten meneekö maalämmön yhteydessä "ilmaiseksi saatava" maaviilennys sitten kuitenkin aikalailla päikseen VILP:n edullisemman käyttöveden tekemisen kanssa?

Sillä jos maalämpö kauppias myy omaa tuotettaan ilmaisella maaviileällä, niin vastaavasti VILP-kauppias voisi muotoilla kesäajan lisähyödyn toteamalla, että "saatte kesällä lämpimät vedet käytännössä ilmaiseksi", kun lämmönlähteenä oleva ulkoilma on VILP:lle niin lämmin, että silloin lämpöpumpun hyötysuhde on poikkeuksellisen hyvä.

Helteistä johtuen tässä kuussa ei myöskään tullut sähkönkäytössä enää uutta alarajaennätystä, joskin toiseksi alhaisimmalle sähkönkulutuksen tasolle päästiin nytkin, kun heinäkuussa sähköä kului 458,20 kWh. Heinäkuun alarajaennätys on viime vuodelta, jolloin sähköä meni 430,8 kWh. Kaikkien aikojen alarajaennätys tuli viimekuussa eli kesäkuussa 2018, jolloin sähkönkulutus oli 389,7 kWh. Tässä sähkönkulutukset alkuvuoden osalta numeroina:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20
YHT: 6434,65 9140,56 7365,02 6639,23 5344,09

Ollaan tässä tänä vuonna kuitenkin tekemässä vielä uutta vuositason alarajaennätystä, jos nykyinen kehitys jatkuu eteenpäin vuoden loppuun saakka. Nyt sähköä on kulunut tänä vuonna 7kk aikana yht. 5344,09 kWh, mikä on selvästi edellisvuosien lukuja vähemmän.

Tässä graafisesti kaikki asumisajan kuukaudet vuodesta 2014:


Tässä päättyneen heinäkuun päiväkohtaiset kulutukset. Mitä korkeampi pylväs, sitä enemmän ollaan sinä päivänä käytetty koneellista jäähdytystä:


Kuivasta kesästä ja kovista helteistä johtuen myös vedenkulutus on lisääntynyt, se on nyt heinäkuussa ja kesäkuussa ollut noin 11 ,119 kuutiota per kuukausi, eli 4 henkiselle perheelle laskettuna vuorokausikulutuksena vettä kului 89,7 litraa per henkilö per vuorokausi - sisältäen ulkona tapahtuvan nurmikoiden ja kukkapenkkien jatkuvat kastelut. Jos vedenkulutuksen jakaa 3 henkeen (koska kerran poika on armeijassa ja vain viikonloput kotona - jolloin täällä on kyllä kavereitakin aika paljon), niin silloin kolmella jaettuna vedenkulutukseksi saadaan 119,5 litraa per henkilö per vuorokausi.

Ehkä tuo litramäärä on lähempänä totuutta laskettuna näin, mutta siltikin AsOy -maailmassa tämä vastaisi lähinnä vanhustentalojen vedenkulutusta, eli monessa rivitalossa ja kerrostalossa kuluu huomattavasti enemmän vettä per henkilö per vuorokausi. Voi mennä jopa 200 litraa per hlö per vrk. En tiedä mihin se vesi sitten oikein kuluu siellä?

tiistai 31. heinäkuuta 2018

Trendit Porin asuntomessuilta

Tänä vuonna asuntomessuvierailu jäi itseltäni aivan viime tinkaan, joskin siitä oli se hyvä puoli, että messuihin pääsi tutustumaan "etukäteen" monien muiden blogien ja käyntiraporttien pohjalta. Yhteistä lähes kaikissa näissä oli se, että messuilla kävijä "ei ollut nähnyt oikein mitään". Eli tämän kertaisilla messuilla ei ollut sellaista "yksi ylitse muiden" vetonaulaa, millaiseksi voidaan luokitella viime vuosilta varmaankin esim. 2017 Mikkelin messujen talo Wave kaikkine upeine kaarineen, tai 2016 Seinäjoen messujen Villa tango, joka valaistuksellaan, viimeistelyllään ja ulkoalueillaan puhutti varmasti monia. Seinäjoella oli toki hyvää oivallusta ja upeaa arkkitehtuuria monissa muissakin taloissa.

Mutta Porissa oli ehkä enemmänkin keskitytty rakentamaan tavallisia taloja tavallisille ihmisille, jolloin pienelläkin budjetilla oli onnistuttu saamaan paljon näyttävää aikaiseksi. Porissa ns. "sairaalan valkoiset" totaalivalkoiset only-white -talot loistivat poissaolollaan. Tilalle oli tullut värikkään tehosteseinät ja tapetit. Ilmeisesti tämä täysvalkoisuuden tyylisuunta on nyt sitten jo päättynyt? Mikkelissä vuosi sitten muistaisin vielä yhden tai kaksi tällaista taloa nähneeni. Mutta en minä niitä erityisemmin kaipaa, enempi omaa silmää hivelee mm. tällaiset seinät:








Toinen seikka mikä on jäänyt uusista taloista kokonaan puuttumaan on isot alasvedot sisäkatoissa epäsuodan led-valaistuksen takia. Nämä olivat vielä pari vuotta sitten Seinäjoen messuilla hyvinkin yleisiä sisätilojen valaistusratkaisuja, ja oli näitä vielä Mikkelissäkin, mutta Porissa en huomannut näitä alasvetoja enää ainuttakaan. Ehkä nykypäivän led-nauhat ovat jo sen verran kehittyneitä, ettei yksittäiset valopisteet enää häikäise, tai sitten tyylisuunta on tässäkin kohdin muuttunut pienessä ajassa näin totaalisesti. Mutta nykyajan led-valaistus katossa näyttää siis esim. tältä:


En tiedä oliko alueen kaavasta johtuvaa, vai oliko tontit pieni kokoisia, tai oliko joku muu syy, mutta porissa useimmat talot olivat 2-tasoisia ratkaisuja. Tämä on tietysti energiatehokkuuden kannalta hyvä ratkaisu, sillä 2-kerroksinen talo on muotonsa vuoksi aina vähemmän energiaa kuluttava, mitä 1-kerroksinen talo. 2-kerroksisissa taloissa tarvitaan sisäraput, ja kun nykyään on tapana rakentaa myös korkeita olohuoneita, niin yläaulasta tulee usein muodoiltaan sellainen, että se on joko pelkkää käytävää tai lähes hukkatilaa, johon on vaikea keksiä mitään kalusteita.

Porissa tämä oli osattu ratkaista pääosin hyvin, ja yläaulatkin olivat tehokkaita neliöitä, niin kuin näkyy esim. tässä kuvassa:


Vaikka messutaloissa oli pääsääntöisesti 2 kerrosta, niin yhtään kellaria taloissa ei ollut. Tähän lienee ihan ymmärrettävä syy, eli kellaria ei varmaan ollut voinut rakentaa, kun ihan vieressä virtaa iso joki. Itse asiassa lähimmät talot eivät ole juurikaan enempää kuin korkeutensa verran irti joen penkasta, jolloin savisella maalla lienee tehty tarkat laskelmat siitä, miten lähelle joen penkkaa ylipäätään on mahdollista rakentaa. Ettei käy niin, että savimassat lähtevät liikkeelle, ja talot niiden mukana.

Joen penkka on nyt päällystetty murskeella, ja pintamaa antaa ehkä katsojan silmään virheellisen kuvan, mutta savisella maalla eli vanhalla merenpohjalla tässä kohtaa kuitenkin koko alueella ollaan. Tässä kuvaa joen penkalta, jossa nykyisin siis kulkee kävelytie:


Toinen erikoisuus lähes kaikissa Porin asuntomessujen taloissa oli kivipihat, jotka joissakin taloissa peittivät koko pihan niin, ettei nurmikkoa ollut enää ollenkaan. Tähänkin ratkaisuun saattaa olla omat syynsä. Asuntomessualuehan on siis vanhaa teollisuusaluetta. Jolloin jos maamassoja ei ole ennen rakentamista juurikaan vaihdettu, silloin voi olla helpompaa ja turvallisempaa peittää kaikki asfaltilla tai kivetyksillä. Joka tapauksessa - oli syy mikä tahansa - kivipihoja näkyi alueella aika paljon. Tässä muutamat kuvat niistä:












Onhan nuo kivipihat myös helppohoitoisia - tosin vain ensimmäiset vuodet. Sen jälkeen kun kivien väleihin alkaa kertyä puunlehtiä ja kaikenlaista roskaa, sitten joutuu miettimään miten ne roskat saa pois sieltä. Ehkäpä lehtipuhallin auttaa, haravalla niitä roskia ei välttämättä kovin helposti saa poistettua.

Yksi Porin asuntomessujen erikoisuus oli myös mielettömän suuret kattoterassit, joita oli useimmissa taloissa. Onhan nuo varmasti kesällä näyttävän näköiset (joskin tällaisilla helteillä aivan liian kuumia paikkoja), mutta entä kun tulee talvi? Onko lumikasoille mietitty paikat? Entä pitääkö terassiin kiinnitetyt valaisimet merkitä jo syksyllä joillakin aurauskepeillä, ettei sitten talvella lumitöitä tehdessä lähde valaisimetkin mukaan, kun kolaa tai lapioi lunta alas?

Mutta tältä tämä Porin erikoisuus näyttää kesäisin, monelle terassille mahtuisi puutarhakalusteisiin istumaan varmasti likemmäs 100 ihmistä yhdellä kertaa, tosin nämä kalusteet ehkä häipyvät messujen jälkeen, eli olivat nyt vain esillä siellä:









Olihan noissa isoissa terasseissa tietysti se hyvä puoli, että niihin sai upotettuna asennettua ulkoaltaan. Niitä näkyikin Porin taloissa useimmiten jo valmiiksi ja kiinteästi asennettuna. On näitä ulkoaltaita ja ulkoporealtaita asuntomessuilla näkynyt toki aikaisempinakin vuosina. Mutta aiemmin ne ovat monesti seisseet vain "irrallisina" terassin kulmalla, eli selvästikin vain messujen ajan siinä näytillä. Mutta nyt nähdyt ulkoaltaat olivat selvästikin tulleet jäädäkseen. Olivat ne sen verran hyvin kiinni, ettei ne enää irtoa messujen päätyttyä:







Aurinkopaneelikauppiaita oli alueella hyvinkin paljon, mutta taloissa en aurinkopaneeleita nähnyt missään. Ehkä en sitten vaan huomannut tai osannut katsoa, kun talon katot olivat useimmiten hyvin loivaa harjakattoa. Tuskin nyt aurinkopaneeleja kuitenkaan on asemakaavassa kielletty? Usein niillä kuitenkin lämmitetään ulkoaltaissa oleva vesi, koska paneeleista saatavalle keskikesän ylijäämälämmölle tai sähkölle pitää kuitenkin yleensä keksiä jokin käyttökohde.

Jos ei keksi mitään mihin ylimääräisen energian voisi kesällä "tuhlata", silloin aurinkolämpökeräimet täytyy ylikuumenemisen välttämiseksi peittää jolllakin esim. pressulla (jos vesivaraajakin on jo niin kuuma, ettei sinne mahdu enempää lämpöä). Aurinkosähköpaneelien omistaja taas joutuu luovuttamaan ylijäämäsähkönsä pilkkahintaan tai jopa ilmaiseksi omalle sähköyhtiölleen, jos ei pysty käyttämään kaikkea keskikesän energiaa itse. Ulkoallas tai jonkin matkaa oman talon lämminvesivaraaja on ylijäämäsähköllekin ihan hyvä käyttökohde, jolloin ilmaisen tai puoli-ilmaisen ja muuten ulos myytävän sähkön pystyykin käyttämään ihan itse.

Joka tapauksessa, ihan mielenkiintoiset messut taas tälläkin kertaa. Oli paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Tällä kertaa talot oli minusta aika viisaasti rakennettu eli tavallisia taloja tavallisille ihmisille. Ainoan poikkeuksen koko joukossa teki ehkäpä talo Haltiatar, jonka taustatarina siis se, että talo oli saanut vaikutteita Nuuksiossa sijaitsevasta luontokeskus Haltiasta (jonka "pikkusisko" Haltiatar on), ja onhan näissä paljon yhtäläisyyttä:



Ja tässä vielä yksi kuva oikeasta luontokeskus Haltiasta:

(Tämä kuvaa on bongattu Simonkylän eläkkeensaajien nettisivuilta)