tiistai 6. joulukuuta 2016

Pakkanen kiristyy...

Itsenäisyyspäivä on kääntymässä iltaan. Ja pakkanen kiristyy. Yöksi on ennustettu enimmillään -14C pakkasta. Kaksi takkaa on nyt illalla päällä, ja savumuodostelma katon päällä näyttää aika hienolta. Sää on lähes tyyni.



maanantai 5. joulukuuta 2016

Onnea itsenäinen Suomi 99v

Ensimmäisen kerran Suomessa liputettiin 6.12.1919 itsenäisen Suomen kunniaksi, kun itsenäinen Suomi täytti 2 vuotta.

Itsenäisyysjulistuksen päivänä 6.12.2017 ei tietenkään heti käyty vetämässä lippuja salkoihin, ja ilmeisesti myös vuosi 1918 oli Suomessa sen verran raskas ja poikkeuksellinen vuosi, ettei itsenäisyyspäivänä liputettu vielä silloinkaan, vaikkakin viimeiset punavankileirit oli lakkautettu jo 15. syyskuuta ja vaikka viimeinen suurempi erä punavankeja armahdettiin 30.10.1918.

Jos liputus olisi aloitettu jo 6.12.2017 alkaen, niin nyt olisi tänään jo sadas kerta, kun itsenäisyyspäivänä vedetään liput salkoihin. Mutta jos kerran pari ensimmäistä kertaa (eli nolla vuosi ja ensimmäinen vuosi) jäivät väliin, niin nyt tänään lienee sitten vasta 98. kerta kun Suomessa liputetaan itsenäisyyden kunniaksi.

Meidän talossa oli nyt kolmas kerta, kun itsenäisyyspäivän kunniaksi on lippu korkealla. Lipputangon pidikkeet sain kiinnitettyä taskulampun valossa 5.12.2014 klo 21:00 aikoihin, kun oli niin pimeää, ettei ruuveja muuten nähnyt kiertää. Muuttamaan oli päästy syys-lokakuun vaihteessa 2014, ja silloin talossa ei ollut esim. telkkariantennia, ei yläpohjan puhallusvilloja eikä pihassakaan ollut päällysteitä ja kaikki autopihan laatoitusten asennushiekat kulkivat kengissä sisään. Mutta tyytyväisiä oltiin silti, kun oltiin uuteen taloon päästy asumaan.

Vuosi sitten joulukuu oli ennätyslämmin, ja itsenäisyyspäivänäkin lämmintä oli +9C. Nyt tänään oli saman verran pakkasta. Päivä alkoikin takan lämmittämisellä, jotta mahdollinen noki ei sitten lentäisi lippujen päälle. Muuten näyttäisi tällä kertaa tulevan hieno ja aurinkoinen talvipäivä. Riittävästi pukeutuneena tarkenee varmasti myös lippuvartioissa, itsenäisyyspäivän paraateissa ja linnan juhliin jonottaessakin ne, jotka sinne ovat kutsuttu.

Halosen kaudella alkanut perinne, jossa itsenäisyyspäivänä mellakoidaan kaduilla ja hakataan kaikki paikat paskaksi jatkunee taas tänäkin vuonna (nyt aamusella kun tätä kirjoitan, ei ole vielä tietoa miten tänä vuonna käy). Toivottavasti pakkanen puree näihinkin porukoihin, että päästäisiin pienemmillä vahingoilla. Ihmeellistä sekin, että tällainen toiminta alkoi tai sen annettiin alkaa juuri Halosen kaudella, vaikka Halonen tiettävästi oli erittäinkin suvaitsevainen kaikkia ryhmiä kohtaan.

Hiukan noloahan tämä tämmöinen nyt on, ja erityisen noloa on katsella tätä menoa jossakin ulkomailla, jolloin muut paikalla olevat alkavat ihmettelemään ja kyselemään, että mistä oikein on kysymys. Harvoin kai muissa maissa itsenäisyyspäivälle järjestetään mellakointeja, eli tämä on nyt valitettavasti ja aivan ainutlaatuinen ilmiö meillä Suomessa?

Joka tapauksessa, onnea 99 vuotiaalle itsenäiselle Suomelle!


6.12.2016. Melko tyyntä ja selkeää. Lämpömittarissa -9C.
 
Lumet oli ja meni.
 
Kausivalot ja liput fasaadipäädyssä.
Liput lähikuvassa.
 
 
Takkatulen ääressä aamukahvilla klo 8:00 aikoihin.

Aamulenkin jälkeen Ronja koisailee takan edessä. Tykkää lämpimästä.

torstai 1. joulukuuta 2016

Marraskuun sähkönkulutus

Tämä oli järjestyksessä kolmas marraskuu uudessa talossa, muutimme siis asumaan syys-lokakuun vaihteessa 2014. Vuoden 2014 marraskuussa sähköä kului 1383 kWh (suorasähkölämmitys), vuoden 2015 marraskuussa sähköä kului 1667 kWh (ilmavesilämpöpumppu) ja nyt tällä kertaa sähköä meni 1606 kWh (ilmavesilämpöpumppu).


Luvut näyttävät melko epäloogisilta, ja tästä voisi jopa nopeasti tehdä sellaisenkin johtopäätöksen, että siirryttäessä sähkölämmityksestä ilmavesilämpöpumppuun, niin kuukausittaiset sähkönkulutukset ovat lisääntyneet, nyt jo toisena vuotena peräkkäin. Johtopäätös on varmaankin yhtä hyvä kuin se, että jäätelön syönti lisää hukkumiskuolemia, sillä jos käy niin, että jonain juhannuksena sattuu aurinkoiset päivät, niin tottakai silloin jäätelöä syödään normaalia enempi - mutta myös hukkumiskuolemia tulee samoille päiville normaalia enempi. Siispä jäätelön syönti lisää hukkumiskuolemia, eikö vain?


Oikeasti ja vakavasti pohdittuna - ehkäpä uudet talot eivät sitten ole enää niin keli-riippuvaisia, mitä talot olivat ennen vanhaan? Vaan nykytaloissa sähkönkulutuksen määrään vaikuttavatkin suurimmaksi osaksi ihan jotkut muut tekijät.


Esim. se, että onko käytetty poreallasta, onko ollut vieraita, onko käyty suihkussa, onko käytetty auton sähkölämmitintä tms. asiat. Vuoden 2016 sähkönkulutukseen on lisäävästi vaikuttanut ainakin kuukauden alkupäivinä tehdyt pihakivityöt, jolloin laikkakoneella on halkaistu betonikiviä. Näihin päiviin osuu siis korkeimmat sähkönkulutuksen pylväät. Mahdollisesti ovista on kuljettu enempi, jolloin lämmön hukkaakin on ollut. Sähkönkulutuksen päivittäispylväät näyttävät siis tältä:


Talo Rautio, päivittäinen sähkönkulutus.













Sähkönkulutuksen määriin voi vaikuttaa ja vaikuttaakin myös veden kulutus. Vuoden 2014 vähän alhaisempi sähkönkulutus (vieläpä suorasähköllä) voi johtua esim. siitä, että vuoden 2014 marraskuussa vedenkulutus meillä oli 92,5 litraa/hlö/vrk, vuotta myöhemmin 2015 marraskuussa vastaavasti 96,0 litraa/hlö/vrk ja nyt 2016 marraskuussa kulutus oli 97,8 litraa/hlö/vrk. No ei näissäkään kyllä loppujen lopuksi suuria eroja ole, mutta ainakin kulutus oli pienintä vuonna 2014 marraskuussa.

Tässä vielä kuukausikohtaiset pylväät vuoden 2014 alusta alkaen (eli rakennusaikaista sähköä mukana aikavälillä 1.1.2014 -> 30.9.2014):

Talo Rautio, sähkönkulutus kuukausittain.

Tänään eka päivä joulukuuta on myös ensimmäinen päivä, kun meille on tullut pörssisähköä. Siirryin siis pörssisähköön 1.12.2016 alkaen. Tätä kirjoittaessani (nyt on 1.12.2016 klo 22:15) pörssisähkön hinta on 32,43 euroa per Megavattitunti, kalleinta sähkö oli tänään 16-17:00 välisenä aikana, jolloin sähkön hinta oli 40,51 Eur/MWh. Lämpöpumpun pystyy ajastamaan niin, ettei se käynnisty sellaisina tunteina, kun sähkö on kallista. Siis aamuruuhkan ja iltaruuhkan aikana. Alla olevassa taulukossa olevat hinnat löytyvät tästä linkistä:





maanantai 28. marraskuuta 2016

Kolmaskin tulisija käyttöön

Tänään tuli ekan kerran sytytettyä tulet takkahuoneen takkaan (tai onhan sen nyt tietysti viime talvena ollut jonkin verran käytössä).

Eilen oli kuitenkin tuulinen päivä, suorastaan myrskysi - ja peltikatto paukkui aivan hurjasti. Tuntui ihan että lähteekö se lentoon sieltä, mutta onneksi ei lähtenyt. Talokin viileni, vaikka ulkona on enintään -5C pakkasta.

Joten tänään sitten olohuoneen takka, saunassa puukiuas ja kellarin takka ovat olleet kaikki käytössä. Mukavalta tuntuu köllöttely takkatulen ääressä, ja puulämmityksestä tulee myös sellainen kiva tuoksu.

Erilaisia listan pätkiä, eli varsin kevyt aloitus lämmityskaudelle.

Lämpöä rakennusaikaisesta ylijäämäpuusta.

torstai 24. marraskuuta 2016

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Omakotiliiton liittovaltuustoon

Omakotiliiton liput liehuivat tänä viikonloppuna Mikkelin Mikaelin
kongressi- ja konserttitalon pihalla. Aurinkokin pilkahteli taivaalla.

Liittokokous käynnissä.

Vuosi sitten liityin omakotiliiton jäseneksi, ja eka jäsen vuosi kului oman kyläyhdistykseni eli Rekola-Asolan omakotiyhdistyksen puheenjohtajan tehtävissä. Minut siis valittiin puheenjohtajaksi siis heti ekassa syyskokouksessa, jonne menin paikalle pian sen jälkeen, kun olin mukaan liittynyt.

Nyt tänä viikonloppuna pidettiin Suomen omakotiyhdistyksen liittokokous Mikkelissä. Olin sielläkin, nyt siis ihan ekaa kertaa tällaisessa kokouksessa mukana, ja nyt minut valittiin Suomen omakotiliiton liittovaltuuston jäseneksi. Liittovaltuusto on ylin päättävä elin Suomi -tasolla.

Miksi sitten pitäisi liittyä mukaan omakotiliiton toimintaan - tai miksi itse liityin?

No ainakin itselleni on tullut paljon uusia tuttavuuksia tätä kautta. Vaikka olen asunut suunnilleen samoilla kylillä jo noin 20 vuotta, niin rivitaloalueelta kun muuttaa omakotitaloalueelle, niin ei täältä kyllä aluksi tunne yhtään ketään. Mutta nyt on tullut paljon tuttuja yhdistystoiminnan kautta. Lisäksi pääsee retkille, kylätapahtumiin - ja myös mukaan järjestämään ja ideoimaan niitä. Jäsenyyden myötä saa myös paljon alennuksia eri puolille, sekä paikallisiin liikkeisiin, että myös liiton pääyhteistyökumppanit myöntävät jäsenille monia alennuksia ostoksista. Vuosittainen jäsenmaksu tuleekin takaisin jo heti, jos vaikka ostaa läheisestä rautakaupasta yhden 9 litran maalipurkin...

Entä ketkä kaikki sitten voivat liittyä omakotiyhdistykseen?

Liittoonhan kuuluu Suomessa yhteensä noin 75000 jäsentä. Tähän kysymykseen en olisi oikeaa vastausta vielä eilen tiennytkään, mutta nyt tiedän. Omakotiliiton toiminnassa ovat siis mukana myös pari-, rivi- ja kerrostalo sekä vapaa-ajan asukkaat. Omakotiliiton jäsenyys ei siis ole sidoksissa asumismuotoon, vaan jokaisen oma koti on siellä missä itse kukin asuu. Itse asiassa omakotiliiton nimi olisikin varmaan parempi kirjoittaa yhdyssanan sijaan ihan erikseen, eli "oma koti liitto", silloin tuo oman kodin käsite tulisi laajemmin ja oikein ymmärretyksi.

Entä mitkä asiat ovat sitten omakotiliitolle tärkeitä, tai miten liitto haluaa olla asumisen asialla ja paremman asumisen puolesta puhuja?

Liiton toimistolla tehdään joka päivä 70 tuntia töitä omassa kodissa asumisen eteen, ja yksi tärkeimmistä jäsenpalveluista on mm. puhelinpalveluna annettava laki-, rakennus-, energia- ja pihaneuvonta. Näitä asioita liitossa hoitaa yli 30 hengen ammattilaisrinki. Lakineuvontaa on nyt laajennettu myös sähköiseen lakineuvontaan, jossa jäsen voi kysyä lakineuvoa myös kirjallisesti. Lisäksi neuvoja, ohjeita ja vinkkejä jaetaan jäsenille 4 kertaa vuodessa ilmestyvässä Omakoti -lehdessä.

Nyt kun kerran liitosta on kyse, ja joukkovoimaa käytetään, niin edunvalvonta on myös tärkeä asia, ja sitä tehdään kolmella eri tasolla: Paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja myös EU:n tasolla. Omakotiliitto on pyynnöstä osallistunut lukuisiin lainsäädäntöhankkeisiin, ja kantaa on otettu myös energiatodistusasioissa. Tässä kohdin mielestäni ehdottomasti tärkein ja upea saavutus on sähkön energiakertoimen muuttuminen. Aiemmin kerroin rakennusluvan kokonaisenergiatarkastelussa oli suoran sähkölämmityksen osalta 1,7 - mutta jatkossa tämä tulee laskemaan 1,2:een.

Tämä on ehdottoman järkevää näin, sillä nyt mahdollistuu uudestaan suoran sähkölämmityksen talot. Suora sähkölämmitys yhdistettynä esim. varaavaan takkaan on ihan riittävä uusissa taloissa, jotka jo lähtökohtaisesti kuluttavat hyvin vähän energiaa, jos kuluttavat ollenkaan. Nyt tällä hetkellä kuitenkin uusiinkin taloihin joudutaan pääsääntöisesti asentamaan lämpöpumppu, ja useimmiten asennetaan jopa maalämpö, vaikka ei sellainen uudessa talossa todennäköisesti koskaan maksa itse itseään takaisin.

Myös asumismenojen kasvun taittamisessa, jätevesisääntelyn uusissa lakimuutoksissa, ja kiinteistöveron kasvuun liitto on ottanut jatkuvasti kantaa. Kiinteistövero tuli alun alkaen voimaan 1993, ja sen jälkeen sen suuruus on jo kasvanut 3-kertaiseksi. Moni kunta onkin paikannut sen avulla omaa talouttaan, samalla kun esim. yhteisöveron tuotto on viime vuosina laskenut (niin vastaavasti kiinteistöveron tuottoa on nostettu - ja ilmeisesti nostetaan vielä lisää).

Aina joskus pitkäaikainen vaikuttamistyö tuo myös tuloksia - esim. kotitalousvähennyksen korvausprosentti nousee 45:stä 50:een prosenttiin vuoden 2017 alusta lukien.

Haluaisitko itse liittyä mukaan omakotiyhdistykseen? Nyt se nimittäin kannattaa tähän aikaan vuodesta, sillä vuoden 2016 lopun kuukausilta jäsenmaksua ei enää peritä (siis marras-joulukuun 2016 ajan jäsenenä saa siis olla ilmaiseksi, sillä jäsenmaksun perintä alkaa vasta 2017 vuoden alusta). Jäsenmaksun suuruuden määrittää kukin paikallisyhdistys itse, mutta se on keskimäärin noin 25 euroa vuodessa.

Liittyminen käy kätevästi esim. tästä linkistä:

http://www.omakotiliitto.fi/liittymislomake

Ja nythän on siis erittäin pätevää liiton palvelua kohta puoliin saatavilla, kun minäkin olen mukana siellä liittovaltuustossa 1.1.2017 alkaen...:-) (No vitsi-vitsinä...:-)

Mut hei - jos asiaa nyt tarkemmin pohdin, niin tietysti tämänkin blogin kautta kyllä nyt saa yhteyttä tarvittaessa omakotitalon liittovaltuustoon, eli ei muuta kuin viestiä tulemaan, jos ja kun päätöksentekijöille jotain asiaa on... Arjen asioissa neuvoisin kyllä olemaan jatkossakin yhteydessä liiton toimistoon, koska siellähän se asiantuntija-apu kuitenkin on.

Nyt viikonlopun kokouksessa vaihtui myös omakotiliiton puheenjohtaja, uutena puheenjohtajana aloittaa 1.1.2017 Ari Rehnfors Espoosta. Edellinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Lauri Harjula jatkaa liiton kunniapuheenjohtajana 1.1.2017 lukien.

Tässä vielä muutamat kuvat Mikkelistä:

Torin kulmaa. Tässä pamahti noin 30 vuotta sitten, kun tähän päättyi
Helsingin Jakomäestä alkaneen pankkiryöstäjän pakomatka vuonna 1986.
Rakennukset oli korjattu niin hyvin, ettei niissä näkynyt mitään.
Ei näkynyt edes muistolaattaa.
Torilla oli myös näkyvästi esillä ensi kesän asuntomessut.


Kokouksen lopuksi Mikkeliin satoi lunta. Näkymä kongressi- ja
konserttitalon ikkunasta.

perjantai 4. marraskuuta 2016

Taisi tulla talvi?



Ulkoseinä ja katunumerot ovat huurteessa.
 
 
Lattiassa kiertää +29C vesi. Ulkona on -10C.


Viereinen K-market. Jotenkin kirpeä pakkassää huokuu tästäkin kuvasta?

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Eka lumi

Eka lumi satoi Vantaalle tänään. Radiosta kuuntelin, että viimeksi vuonna 2002 ensilumi olisi satanut näin aikaisin.

Maisema näyttää hyvältä, nyt kun maa on valkoinen. Myös talon raja-aita näyttää omasta mielestäni iltahämärissä ihan hienolta.

Viereinen K-market.

Talon pääty Rekolantielle päin.

Raja-aitaa.

Aidan tolppa lähikuvassa.

Katunäkymää Laurintien puolelta.

tiistai 1. marraskuuta 2016

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa kului tänä vuonna sähköä 1417 kWh, joka oli 70 kWh vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa (silloin sähköä meni 1487 kWh). Tänä vuonna ilmavesilämpöpumppu oli toiminnassa koko kuukauden, viime vuonna vain 10 päivää (se asennettiin tai asennus siis päättyi 21.10.2015). Ekana asumisvuotena 2014 sähköä kului lokakuussa 1672 kWh, eli nyt jos katsoo näitä kolmen lokakuun kulutuksia graafisesti, niin ei niissä kyllä kovin suurta eroa näe, mutta hyvään suuntaan on joka vuosi menty. Toivottavasti ensi vuosikin olisi lokakuun osalta pienempi mitä nyt :-)


Talo Rautio, sähkönkulutus kuukausittain.
Lokakuulle tultaessa myös lattialämmitys on taas kytketty päälle - samoin ulkona seisova auto on ollut lämmityksessä. Näistä kai sitten johtuu se, että syyskuun sähkönkulutus lähes 2-kertaistui, sillä kuukausi sitten syyskuussa sähköä kului vain 740 kWh. Päivittäiset kulutuskäppyrät lämpötilakäyrillä lisättynä näyttivät tältä:


Talo Rautio, päivittäinen sähkönkulutus.
Alkukuussa sähköä kului enempi kuin loppukuussa, ja ehkä yhtenä osatekijänä oli silloin rakennuspuuhat. Alkukuussa tehtiin mm. pihakivitöitä, ja kai sitä sähköä sitten betonikivien muotoon leikkaamisessakin on kulunut. Tai ainakaan päivittäiset sähkönkulutukset eivät seuraa punaista lämpötilakäyrää juuri mitenkään. Punaisella katkoviivalla on koko kuukauden keskilämpötila. Se oli tänä vuonna Vantaalla +5,0C ja vuosi sitten +4,7C.

Laitoin ilmavesilämpöpumpun nyt jo "pörssisähköasetuksiin" noin viikko sitten. Siis niin, että se käynnistyy aikaohjatusti erityisesti yön tunteina, jolloin sähkö on halpaa. Aikaisemmin pumppua on käytetty päiväaikaan syystä, että silloin vuorokauden lämpötila on korkeimmillaan. Tämäkään muutos ei näkynyt päivittäisissä kulutusmäärissä loppukuun osalla oikein mitenkään, vaikka oletin kyllä, että tästä olisi tullut pieni "tasokorotus" vuorokautisten sähkönkulutusten määriin. Mutta ei se näköjään näy mitenkään, että käykö lämpöpumppu päivisin tai öisin. Euromääräisesti sen kyllä pitäisi näkyä, ainakin nyt joulukuun alusta lukien, kun pörssisähköä alkaa taloon tulla...

Tässä vielä pörssisähkön hintoja viime tammikuun alkupuolelta. Halvimman ja kalleimman tunnin välinen hintaero voi olla 4-5 kertainen. Lämpöpumppu kannattaa ajastaa siten, ettei se käynnisty aamun tai iltapäivän kalleimpina tunteina. Mutta yöllä pumppu voi käydä rauhassa - ja öisin talo myös kuluttaa eniten, kun vuorokauden lämpötila on silloin alhaisimmillaan.

tiistai 25. lokakuuta 2016

Seuraavaksi pörssisähköä

Postia sähköyhtiöltä.
Tänään tuli omalta sähköyhtiöltäni Vantaan Energialta postia, että 2-vuotinen määräaikaissopimus on päättymässä, ja että nyt olisi aika tehdä uusia valintoja. Tai sitten jos ei halua valita mitään, niin sitten sopimus jatkuisi toistaiseksi voimassa olevana "Huoleton" -sähkösopimuksena.

Itse olin pohdiskellut pörssisähköön siirtymistä jo jonkin aikaa. Sitä vaihtoehtoa Vantaan Energian kirjeessä ei kuitenkaan tarjottu, mutta puhelinsoitolla asia järjestyi. Joten nyt sitten seuraavaksi meille tulee pörssisähköä 1.12.2016 lukien. Ja taas pääsee tekemään vertailuja, että miten ensi vuoden sähkölasku suhtautuu päättyneen vuoden laskuun (jolloin uutuutena meillä oli ilmavesilämpöpumppu). Eka vuosi meillä asuttiin ihan vaan suorasähköllä, jossa tosin oli yöaikaan vähän edullisempi yksikköhinta.

Pörssisähköä saa ostaa nykyisin siis lähes kaikilta sähkölaitoksilta. Lisäksi markkinoilla on muutama muukin myyjä, mm. Nordic Green Energy, jolla onkin varsin edullinen välityspalkkio ja kuukausimaksu:


Nordic Green Energyn kotisivut.
Edullinen välityspalkkio on näyttävästi esillä. Tässä linkki:
https://www.nordicgreen.fi/kotitalouksille/sahkosopimus/porssisahko/

Vantaan Energian välityspalkkio oli 0,22€/kWh ja kuukausimaksu 3,80€. Vähän kalliimpaa, mutta ehkäpä nyt suosin siltikin oman paikkakunnan sähkölaitosta kuitenkin. (Onhan se oman paikkakunnan toimittaja kuitenkin se paras? Riippumatta siitä missä päin Suomea asuu... :-)

Noin muuten pörssisähkö alkoi itseäni kiinnostaa siksi, että siinä maksetaan siitä mitä sähkö kullakin hetkellä maksaa, plus myyjän perimä välityspalkkio ja kk-maksu (ja tietenkin sähköverot ja siirtomaksut tulee päälle). Mutta jos tekisi määräaikaisen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen - tämäkin varmasti kannattaa, jos etukäteen kristallipallosta näkee, että sähkön markkinahinta on kääntymässä nousuun - mutta muuten sähkönmyyjä lisää aina omat varmuusmarginaalit pörssisähkön hinnan päälle. Eihän kukaan sähkönmyyjä sähköä tappiokseen myy.

Sähkönmyyjän kiinteähintaisia sopimuksia voisi myös verrata pankkien ennen vanhaan pitämään pankkikohtaisiin Prime-korkoihin. Ne olivat muotoa "Euribor plus jotain" - ja ne seurasivat pienellä viipeellä EURIBOR -korkoja. Jälkikäteen ja jälkiviisaudella katsoen Euribor -sidonnaiset korot tulivat kuitenkin aina lainanottajalle halvemmaksi, ja nykyään kai ei muita enää käytössä olekaan. Paitsi jos joku suojautuu korkokannan muuttumiselta käyttämällä tietyn pituista kiinteää korkoa. Uskoisin, että pitemmän päälle sähkömarkkinoillakin ollaan siirtymässä pörssisähkön ostoon/myyntiin, ihan niin kuin pankeissa jo siirryttiin päivittäin muuttuviin EURIBOR -korkoihin.

Sähkömarkkinoilla sähkön pörssihinta tosin muuttuu vielä nopeammin kuin rahan hinta, eli sähkön hinta muuttuu joka tunti. Se mahdollistaa myös lämpöpumppulämmittäjälle sen, että jos lämpöpumppu ei käy koko ajan, sen voi ajastaa käynnistymään niille tunneille, jolloin sähkö on edullista. En tosin ole varma, että kannattaako tämä tavallisen lämpöpumpun tai ilmavesilämpöpumpun tapauksessa (tämä jälkimmäinen siis meillä on), mutta maalämmön kohdalla se mielestäni kannattaisi?

Siis maalämmössähän lämmön lähde on aina yhtä lämmin oli yö taikka päivä. Mutta jos lämmön lähde on ilma, se on öisin viileämpää ja päivällä lämpöisempää. Jolloin jos tällaisen lämpöpumpun ajastaa käymään vain öisin ja halvemmalla sähköllä, niin nähtäväksi jää, että voittaako siinä mitään? Vai häviääkö? Se sitten riippuu ihan siitä, että kumpi laskee yön ajaksi enemmän, lämpöpumpun hyötykerroin vaiko sähkön hinta...?

Pörssisähkön tuntihinnat näkee reaaliajassa tässä linkissä:

http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table

Nyt tällä hetkellä - kun lokakuuta mennään - niin tuolla linkissä olevan hintataulukon mukaan yöaikainen sähkö olisi noin kolmanneksen halvempaa kuin päivätuntien sähkö. Lisäksi viikonloppuisin sähkö on selvästi edullisempaa ihan päivätunteinakin. Mutta arkisin sähkönkäyttö sitten nousee päivällä, ja samalla nousee myös sähkön tuntihintakin. Jos katsotaan historiatietoja, niin viime tammikuun pakkasjaksolla sähkön hinta saattoi yli 3-kertaistua yön tasosta päivän piikkihetkiin tultaessa, hintataulukko näytti silloin tältä:


Sähkön  pörssihinta 4.1.2016 -> 11.1.2016.
Viikon alhaisin hinta =17,24 €/MWH
Viikon korkein hinta = 100,01 €/MWh 


Tähän asti meidän talossa sähkön kuukausittaiset kWh-pylväät näyttävät tältä:


Ja kuukausittaiset euromääräiset pylväät näyttävät tältä:


Aika sitten näyttää, mihin suuntaan nämä pylväiköt lähtevät tämän jälkeen kehittymään. Euromääräiset pylväät ehkä lähtevät tämän jälkeen laskemaan lisää (?), mutta kWh-määäräiset pylväät saattavat jopa nousta (?), siis jos ajastan lämpöpumpun käynnistymään öisin, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on hiukan huonompi. Viikonloppuisin lämpöpumppu voi toki käydä päivälläkin, ja lämpöpumpussa on viikko-ohjelma, johon päivittäiset käyntiajat voi ajastaa.

Tällä hetkellä lämpöpumppu käy noin 7h päivittäin, kun lattialämmitys on jo päällä. Kesällä kun lattialämmitys oli pois, ja kun lämpöpumppu teki pelkät käyttövedet, niin se kävi noin 2h päivittäin.