tiistai 13. lokakuuta 2020

Lämmöt päälle 14.10.2020

 Kävin tänään laittamassa lämmitystä päälle, eli tästä hetkestä eteenpäin IV-esilämmitys on päällä, ja lämpöpumpulta siirtyy +26C -asteista vettä lämmittämään tuloilmaa. Tämä lämpötila ainakin nyt, kun ulkoilma-anturin lämpötila oli +2C. Lämmitystehohan kasvaa sitten automaattisesti automatiikan ohjauksessa, kun ulkolämpötila laskee edelleen alemmas. Lattialämmitys ei ole päällä edelleenkään. Takkaa on toki poltettu muutamia kertoja jo syyskuulta lähtien, mutta sitten lokakuun alkuun tuli taas niin valtaisa lämpöaalto, ettei takkakaan ollut päällä pitkin aikoihin.


Koskaan aikaisemmin lämmitystä ei ole tarvinnut/voinut kytkeä päälle näin myöhään. Nyt kun ollaan 6 vuotta asuttu, muistelen omasta ulkomuististani, että lämmitysjärjestelmää on joutunut kytkemään päälle asteittain jo syyskuun aikana.

Sisälämpötila on meillä totuttu pitämään +22-23C paikkeilla, joka varmaan kaikkien suositusten mukaan on aivan liian korkea. Mutta tuntuu mukavalta kuitenkin. Nyt kun talossa asutaan enimmäkseen kahdestaan kahden koiran kanssa, niin kaikki huoneita ei tarvita käytännössä ollenkaan - jos ei ole yövieraita saapumassa. Jolloin tyhjiin huoneisiin väliovet ovat olleen kiinni. 

Näin takan lämpö riittää paremmin niissä huoneissa, joissa enimmäkseen oleskellaan. Näissä tyhjissä huoneissa (2 makuuhuonetta ja kirjastohuone) lämpötila on laskenut noin +20C tietämille, mikä tuntuu oven avatessa todella "kylmältä hönkäykseltä". Kolmen asteen eron huonelämpötilassa keho huomaa tosi helposti. Tulee tunne, että pitäisikö laittaa villapaitaa päälle... Vaikka meillä viileimmissäkin huoneissa lämpötila on siis +20C, joka on paljon enempi kuin vuokrakerrostaloissa, joissa ainakin makuuhuonetiloissa lämpötila säädetään +18-19C paikkeille, jotta talojen kustannukset saadaan pysymään paremmin kurissa.

Jos kesän "piteneminen" yhdellä kuukaudella syksyyn (ainakin lämmityksen osalta) on tullut jäädäkseen, ja jos kesä myös alkaa aikaisemmin, niin nyt lämmityskauden pituus Etelä-Suomen uusissa taloissa on enää 4-5 kuukautta vuosittain. Eli marraskuulta maaliskuulle. Nyt siis laitoin lämpöä (takkalämmön lisäksi) tänään eli lokakuun puolivälissä), ja jos oikein muistan, kevät aurinko sallii jo maaliskuussa lattialämmön ottamisen pois. Siitä on sitten jatkettu takkaa tarvittaessa polttamalla huhti-toukokuulle, ja kesällä ei tietenkään lämmitetä ollenkaan.

Jos uudet talot uusilla eristepaksuuksilla pitääkin lämpöä hyvin ja pitkälle syksyyn, niin kolikon toisena puolena on liika kuumeneminen aina kesäisin. Meillä ei ole vielä koneellista jäähdytystä, vaikka se onkin jo esiasennettu rakentamisen yhteydessä 6 vuotta sitten. Mutta loppuasennukset kylmävesisäiliöineen VILP-lämpöpumpun jatkeeksi on yhä tekemättä. Toki ne on nyt tarkoitus tehdä loppuun vielä tämän syksyn aikana. Mutta tähän asti ollaan pärjätty ihan vaan auringonsuojakalvoilla. Eli kesäkuukausien ajaksi olen laittanut itsestään kiinnittyvät ja tarvittaessa helposti pois otettavat peilikalvot yläkerran ikkunoihin ulkolasin sisäpinnalle. Sitten yläkerta on aina tuuletettu iltaisin ennen nukkumaan menoa ja myös IV-kone osaa ottaa kesäöiden viileyden taloon sisään, niin että aamuisin on aina mukavan viileää. Näin on pärjätty tähän asti. Mutta nyt alkaa ilmasto muuttua siinä määrin, että koneellinen viilennys on sittenkin tarpeen.

Järkevintä (nyt jälkikäteen katsottuna) lisälämpö syksyyn ja kevääseen, sekä viilennys kesän helteisiin on toteuttaa tavallisella ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla. Joka asennettuna maksaa alle 2 tonnia. Ja jonka asentamiseta saa kotitalousvähennyksetkin vielä. 

Itse olin sen verran "myyntimiesten uhri", että kun taloon hankittiin (maalämmön sijaan) VILP, niin siinä yhteydessä on mahdollista saada myös koneellinen jäähdytys konvektorin kautta. Joten ostettiin se konvektori, ja vesikierto sille laitettiin kuntoon jo taloa rakennettaessa. Itse konvektori maksoi parisen tonnia - eikä tässä vielä kaikki. Sen lisäksi tarvitaan vielä viileälle vedelle oma vesisäiliö ja sen kytkentätyöt. Sekin maksaa jotain. Joten selvää on, että ilmasta-ilmaan tavallinen lämpöpumppu olisi tullut paljon halvemmaksi, kuin VILP:n perään kytkettävä konvektori. Samalla tavalla koneellisesti tuotettu jäähdytys olisi voitu toteuttaa kummin päin tahansa, mutta nähtävästi toinen tapa on kalliimpi toista, ja itse olen nyt valinnut sen kalliimman tavan tässä kohtaa? 

Eli järkevämpää olisi ollut laittaa VILP (maalämmön tilalle) pelkästään lämmitystarkoitukseen? Ja siihen sitten rinnalle ILP, joka tekee kesäisin kylmää, ja syksyllä & keväällä tarvittaessa lämmintä ilmaa myöskin.

torstai 1. lokakuuta 2020

Syyskuun sähkönkulutus ja 6v raksaamista

Muuttopäivä uuteen taloon oli 27.9.2014, joten tässä tuli viime sunnuntaina 6 vuotta täyteen tätä raksaamista. Nyt talossa ei ole enää varmaankaan muuta kesken, kuin lopputarkastuksen pitäminen, ja sitäkin koskien paperit rakennusvalvontaan on jo lähetetty, ja toivottavasti kokous pidetään lähiaikoina. Lopputarkastus on viivästynyt muista kiireistä johtuen, ja myös valvojien puolella on pitänyt kiirettä.

Syyskuussa sähköä kului 559,7 kWh. Se on toiseksi alhaisin lukema syyskuulle, alarajaennätys on vuodelta 2017, jolloin sähköä kului 546,1 kWh. Eniten sähköä on mennyt syyskuussa 2014 - eli juurikin muuttokuukauden aikana, jolloin sähköä kului 1434,1 kWh. Toiseksi eniten sähköä syyskuun aikana meni 2015, jolloin päämittari pyöri 1310,0 kWh:n verran. Molemmat näistä lukemista on suorasähkön ajalta, jolloin ilmasta-veteen lämpöpumppua ei vielä ollut olemassa.

Jatkossa uusia alarajaennätyksiä eri kuukausille saattaa syntyä tämän tästä, koska talon asukasmäärä on pudonnut kahteen lasten aikuistuessa ja muuttaessa opiskelun tai työn perässä muualle asumaan. Toki viikonloppuisin meillä voi olla usein "kaikki kotona" eli asukasmäärä on silloin 4, eli saman verran kuin taloon muuttaessakin.

Entä tuliko sitten rakennettua liian iso talo? Lämmintä pinta-alaa kun on 3 kerroksessa yhteensä 241 m2? No ei tämä kahdelle ihmiselle liian isolta tunnu. Asumiskulutkin ovat meillä varsin kohtuulliset, eli noin 300 euroa kuukaudessa. Sillä rahalla ei oikein muualta asuntoa saa, joskin ollaan hyvin kaukana siitä, mitä on edullisestaan tunnetussa Karja-Lohjan ekotalossa, joka sattumoisin on juuri nyt myynnissäkin:

https://www.is.fi/asuminen/

Omassa talossamme kuukausittaiset kulutukset ja vrk-kohtaiset kulutuskäppyrät talon valmistumisesta alkaen näyttävät tältä:



Vuoden alkukuukaudet tammikuulta syyskuulle näyttävät numeroiden valossa tältä:








 

perjantai 18. syyskuuta 2020

Aila -myrsky oli ja meni

Uutisten mukaan Aila -myrsky olisi ollut 2000-luvulla kolmanneksi voimakkain Suomessa olleista myrskyistä. Pääkaupunkiseudulla ei ilmeisesti sattunut myrskyvahinkoja juuri ollenkaan, tai en ole ainakaan itse nähnyt enkä kuullut sellaisista.

Ehkä myrsky meni sitten jotain muuta reittiä, sillä eilen Hki-Vantaan lentoaseman mittarissa tuulta oli koko päivänä vain noin 10 m/s, joskin puuskittain tuuli oli ollut 20 m/s. Näin ainakin tämän kaavion mukaan Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilla:













Hki-Vantaan lentoasema on merenpinnasta 55m korkeudessa oleva iso aukea alue. Meidän talo on lentokentältä noin 5 km päässä, ja vanhan merenpohjan savikkotontilla noin 30 metriä alempana, eli vain 24 metriä merenpinnasta ylöspäin. Tuulimittari on talon harjalla noin 10 m korkeudessa maan pinnasta. Ja meillä omassa mittarissa tuulta oli enimmillään vain 6,4m/s, joskin yksi yksittäinen puuska oli ollut 15,5 m/s.

Tässä vielä omat mittaustulokset excelistä tunti-keskiarvoina. Kaavioon on otettu vain sellaiset tuntikeskiarvot, jolloin tuulen nopeus on ollut vähintään 2m/s. Jos tuuli on puhaltunut hitaammin, ko tunnin kohdalla on tyhjä kohta.






























Hankin tuulimittarin eli sääaseman, koska suunnitelmissa on ollut hankkia pieni tuulimylly talon katolle. Tuulimyllyn hankkimisessa on ainakin 2 riskiä. Ensimmäinen riski on se, että mitä jos ei tuule? Silloin hankinta on kannattamaton, eikä maksa itseään ikinä takaisin. Useimmat myllyt käynnistyvät 2 m/s tuulessa, josta johtuen olen poiminut omaan exceliini vain ne tunnit, jotka ovat tämän raja-arvon yli.

Toinen riski tuulimyllylle on liian kova tuuli. Ainakin kerran 10 vuodessa voi tulla sellaisia myrskyjä, että puutkin lähtevät juurineen irti. Siinä myräkässä myllykin voisi mennä helposti rikki? Jolloin investoinnin tuotto loppuu siihen.

Tästä syystä mittaroin ensin tuulen nopeuksia, sitten mietin rakennanko tuulimyllyä vai en.

Aurinkopaneelitkin on tietysti tulossa. Mutta ajattelin asentaa tuulimyllyn ensin ja ennen aurinkopaneeleita. Koska aurinkopaneelien yhteydessä tuulimyllyn mahdollisesti tuottama sähkö ei sillä tavalla näy, että sen osaisi sanoa, mikä osuus tuli paneeleista ja mikä tuulimyllystä. Tai no - periaatteessa virtamittarin voisi laittaa kummallekin, jolloin siitä tietää kummankin tuoton erikseen?

tiistai 1. syyskuuta 2020

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 545,3 kWh, joka vastaa toissavuoden kulutusta, jolloin elokuun sähkönkulutus oli 537,3 kWh. Pienin kulutus elokuussa oli viime vuonna, silloin sähköä kului 513, 1 kWh. Kaikkien vuosien kaikki kuukauden tammi - elokuun aikajaksolta näyttävät tältä:


2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10 589,50
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28 527,23
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02 457,61
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70 459,20
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10 545,30
YHT 7344,47 10416 8178,62 7218,43 5881,39 6109,6 5352,02

Jos katsotaan kulutuksia graafisesti, sitten kuukausittaiset ja päiväkohtaiset pylväät näyttävät tältä:




Elokuun puolivälissä sattui pieni kulutushuippu ja sen syynä oli perhepiirissä isommat juhlat, jolloin paikalla oli parisen kymmentä vierasta. Juhlavalmisteluissa sähköäkin on kulunut tavanomaista enemmän, mikä näkyy vuorokausikohtaisissa pylväissä ihan hyvin.

Vedenkulutus elokuussa oli 9622 litraa, eli keskimäärin 307 litraa vuorokaudessa (eikä nyt ainakaan tietoisesti vettä säästellä). Vedenkulutuskin voi vaihdella valtavasti, jos katsoo koko 6 vuoden periodia, jonka ajan meidän talo on ollut olemassa. Pienin ikinä mitattu keski vrk-kulutus on ollut viime kuussa eli heinäkuussa 2020, jolloin vettä kului 204 litraa vuorokaudessa (6324 litraa / kuukausi). Suurinta vedenkulutus on ollut syyskuussa 2015, jolloin vettä kului 664 litraa/vrk.

Syyskuun 2015 ennätyssuuri vedenkulutus tekee neljälle henkilölle jaettuna keskimäärin 166 litraa/hlö/vrk - mikä on kerrostaloissa ihan normaali vedenkulutuksen määrä. Joskus joissakin taloyhtiöissä voi mennä vettä 200 litraa per hlö per vrk. Jos menee enemmän, sitten pitää etsiä syitä, mistä suuri vedenkulutus voisi johtua...?

sunnuntai 30. elokuuta 2020

Sääasema Sencor SWS 9700 - alkukokemuksia

Hommasin katolle sääaseman, joka mittaa sademääriä, tuulta, ilmanpainetta sekä lämpötilat ja kosteudet sisältä ja ulkona. Sääasema ilmoittaa radioteitse mittaustulokset sisällä olevalla näyttöyksikölle, joka taltioi tiedot vuorokauden ajaksi - paitsi sademäärät voi katsoa 5 viimeisen vuorokauden ajalta, muut tiedot pysyvät muistissa vain 24h, jonka jälkeen ne pyyhkiytyvät yli tuoreemmilla mittaustiedoilla. Sademäärissä on ainut laitteen pieni heikkous - se ei ilmoita tarkasti mitattuja sademääriä muuta kuin pienet sateet, eli skaalana on 2mm, 4mm, 10mm, 20mm tai 30mm. Oli todellinen sademäärä mikä tahansa, niin vuorokauden päättyessä graafinen pylväs osuu johonkin näistä. Esim. 15mm sade ilmoitetaan sitten joko 10mm tai 20mm.

Mutta muntuu olevan ihan hyvä peli.

Pääsyy tälle hankinnalle oli tuulimyllyhaaveet, eli ennen tuulimyllyn rakentamista pitää vähän tutkia, että tuuleeko katolla, ja jos tuulee - kuinka paljon tuulee? Että onko myllyn rakentaminen kannattavaa vai ei. Kannattavuuslaskelmassa tavoitteena olisi saada vähintään 100€ tuotto eli noin 1000 kWh sähköä vuosittain. Silloin noin 1500€ investoinnissa takaisinmaksuaika olisi 15 vuotta, jonka jälkeen mylly kait onkin jo loppuun ajettu romu? Ja kaikki muu paitsi johdot ja mastoputki pitänee uusia?

Sääasemaksi valitsin Sencor SWS 9700 -merkkisen laitteen, jonka kävin ostamassa 105 eurolla Tallinnassa olevasta nettikaupasta, tässä linkissä myyjän tiedot:

https://kaup24.ee/

Vähän vastaavanlaisia - hinnaltaan 200€ kahta puolen saa myös suoraan Suomestakin, tässä yksi linkki:

https://www.nshnordic.com/finnish/produkter

Molemmissa linkeissä oleva laite on ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan mielestäni täysin yhtenevä. Ainoat erot ovat siinä, että toinen lähettää tietoa radioteitse (se mikä minulla nyt on omalla katollani), ja toinen lähettää Wifin kautta. Tämä jälkimmäinen näyttää hinnaltaan olevan puolta kalliimpi, ellei hintaero sitten johdu siitä, että toinen on myynnissä Virossa ja toinen Suomessa. Valmistusmaa molemmissa lienee Kiina.

Ensimmäisten mittaustulosten mukaan tuuli on meillä Rekolassa selvästi heikompaa ja vähäisempää, mitä samaan aikaan Hki-Vantaan lentoaseman tuulimittarissa. Ehkäpä lentokentällä on sen verran iso aukea, että siellä tuulimittari pyörii enemmän ja lujempaa, mitä 5 km päässä olevalla omakotialueella?

Tältä tämä nyt sitten näyttää valokuvin:


Sisäyksikössä on hifistelty useilla eri näytön värisävyillä. Näyttö on öisin aika
kirkas, valaisee huonetta aika hyvin ja on makuuhuoneessa häiritsevän kirkas,
eli pitää suunnata niin, ettei  näyttö"paista päin naamaa". Näyttö kytketään
sähköjohdolla seinään, ja siinä on kellonaikaa varmistamassa yksi nappiparisto
sähkökatkojen varalta. Ulkoyksikössä on 3 sormiparistoa.


Kiinnitys antenniputkeen on tehty kahdella putkiklemmarilla, jossa kiinni
kulmarauta, jossa kiinni laudanpala, jossa laudassa kiinni 4 puuruuvia.
Laiteen muovijalustan läpi menee 4 ruuvin reikää. Laitteen voi kiinnittää
myös suoraan putkeen, jos olisi vaakatasoinen putki.


lauantai 1. elokuuta 2020

Heinäkuun sähkönkulutus

Heinäkuussa sähköä kului 459,2 kWh. Eli aika tarkkaan saman verran mitä meni kuukausi takaperin kesäkuussa, jolloin kulutus oli 457,6 kWh. Vedenkulutus heinäkuussa oli 6,3 m3 eli 204 litraa päivässä. Vedenkulutusta ja sähkönkulutusta heinäkuussa vähensi viikon mittainen lomareissu, jonka aikana talo oli tyhjänä. Tyhjillään ollessaan talo kulutti noin 12 kWh per vrk, joka lienee kulunut IV-koneen pyörityksessä 24h/7vrk, yövalaistuksissa, ja tietysti jääkaappi, pakastin ja suihkulähdekin kuluttavat jotakin. Ja lämpöpumppu käynnistyy aina silloin tällöin pitääkseen lämpimän käyttöveden lämpimänä. Tyhjän talon kulutus 22.7.-28.7.2020 näyttää tuntikohtaisena kulutuksena tältä:


Tumman siniset pylväät ovat yösähköä yön tunteina. Näyttää led-valoistakin hiukan eli noin 250 wattia tulevan pohjakuormaan tehon lisäystä. Harmaalla olevat yksittäiset korkeat pylväät ovat aiheutuneet lämpöpumpun käynnistymisestä.

Graafisesesti vrk-kohtaiset ja kuukausittaiset kulutuspylväät näyttävät tältä:



 Kuukausittaiset kulutukset eri vuosilta tammikuu >> heinäkuu näyttävät tältä - nyt kuluvan vuoden 2020 kokonaiskulutus on selvästi aikaisempia vuosia pienempi. Saas nähdä lisääntyykö tulevaisuudessa tällaiset vuodet, jolloin talvea ei tule ollenkaan?

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10 589,50
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28 527,23
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02 457,61
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70 459,20
YHT 6434,65 9140,56 7365,02 6639,23 5344,09 5596,5 4806,72

torstai 2. heinäkuuta 2020

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 457,61 kWh. Eli sama määrä kuin viime vuoden kesäkuussa, jolloin kulutus oli 1,6 kWh pienempi, eli 456,02 kWh. Kaikkien aikojen pienin kulutus kesäkuulle on toissakesältä, silloin sähköä kului 389,74  kWh.

Tässä kuluneet kuukaudet lukuina kunakin vuonna ensimmäisen kuuden kuukauden osalta:

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10 589,50
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28 527,23
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02 457,61
YHT 5884,30 8159,59 6873,02 6208,43 4885,89 5174,80 4347,52

Tässä kulutukset vielä käppyröinä:




maanantai 1. kesäkuuta 2020

Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuussa 2020 sähköä kului 527,23 kWh. Vuotta aikaisemmin toukokuussa sähköä kului 569,28 kWh. Ihan ei tullut tällä kertaa uutta alaraja ennätystä, mutta toiseksi paras (pienin) kulutuslukema toukokuulle kuitenkin. Alarajaennätys on 2 vuoden takaa vuodelta 2018, jolloin kulutus toukokuussa oli 462,52 kWh. Kahden vuoden takainen toukokuu oli lämmin, siksi kulutus jäi pieneksi.

Suihkulähde laitettiin tänä vuonna käyntiin parisen viikkoa sitten. Tämä ei näy kulutuslukemissa mitenkään. Talon valkoiset nurkkalaudat, räystäslaudat ja ikkunan pielet maalattiin 3 päivänä 21-23.5 nosturia käyttäen. Tämä ehkä näkyy kulutuslukemissa jonkin verran korkeampina pylväinä.

Tähän mennessä tämän vuoden aikana 1.1 -> 31.5 välisenä aikana 5 kuukauden yhteinen sähkönkulutuksen määrä on ollut 3889,91 kWh - eli huomattavasti vähemmän, mitä koskaan aikaisemmin. Tälle vuodelle (jolloin kunnon talvea ei ollut) varmaan tulee tällä menolla pienin vuosikulutus ikinä. Toki 7 kuukautta puuttuu vielä, mutta nyt näyttää tältä. Tässä vielä samat lukemat graafisesti ja taulukkona.




2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10 589,50
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28 527,23
YHT 5311,40 7085,59 6375,02 5675,93 4496,15 4718,78 3889,91


sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Valkoiset nurkkalaudat maalattu - 3 päivän urakka!

Talon rakentamisessa tahtoo lopussa tulla joskus kiire, tai sitten iskee vasaraväsymys eli laiskuus. Ilmeisesti joku tällainen ilmiö tapahtui meilläkin. Vai oliko se sittenkin niin, että itse rakennettu talo ei valmistu koskaan? Että aina on jossain pari viimeistä listaa, jotka pitäisi laittaa joskus paikoilleen? 

Meidän talossa siis esim. valkoiset räystäslaudat jäi talon rakentamisessa pelkälle pohjamaalille. Joten ne oli hyvä maalata nyt, kun talo on 6 vuotias. Jotenkin tuntuu, että tuo valkoinen maali on muutenkin herkkä ottamaan itseensä mustia pisteitä yms? Valkoinen pinta oli tullut huonomman näköiseksi paljon nopeammin mitä vihreät vuorilaudat, joissa maalipinta oli vielä ihan hyvää. Niin hyvää, ettei ole vielä lähivuosina mitään syytä tai tarvetta maalata niitä uudestaan.

Toki vuorilaudatkin varmaan pitää ainakin etelän suunnalla maalailla noin 10 vuoden välein, joten se on ohjelmassa sitten muutaman vuoden päästä. Maali on meillä molemmissa värisävyissä samaa. Osa maalista on sävytetty valkoiseksi. Siitä samasta maalista on myös sävyttämällä tehty vihreää. Maalin teknisistä ominaisuuksista ei voi johtua se, että vihreä väri kestää ja valkoinen ei kestä. Yksi esimerkki valkoisen värin kauhtumisesta ja tummumisesta on vaikkapa vuosilukutaulu, joka ennen maalausta näytti tältä:



Vuosilukutaulu on siis oikeasti välipohjissa käytettyä runkorakennetta, eli 300x48 millistä puutavaraa, jonka päällä sateensuojana on pienempi pattinki poikittain, ja sen etukulmassa on pieni metallilista tippapeltinä. Koko hökötys on päätykolmiossa räystään alla, eli periaatteessa tämän parempaa suojaa puulle ei ole, mutta silti 6 vuotta aurinkoa ja sadetta jättää jälkensä. 

Aivan kaikissa paikoissa pelkällä maalaamisella ei enää selvitä, vaan osa terassikaiteesta menee vaihtoon. Maalasin nyt tämän kerran nämäkin vielä kuitenkin, mutta jos vihreät vuorilaudat maalataan vaikkapa 10 vuoden kohdalla, niin samalla nämä menee vaihtoon. Eli tällainen rakenne ei siis toimi:




Hyvä asia tai hyvää tuuria tässä kohtaa on se, että kyseessä on terassin kaide. Eli helppo paikka, joka on helppo vaihtaa uuteen. Jos tämä olisi sattunut vaikkapa räystäslaudoille, niin koko homma olisi nosturihommaa.

Tässä ilmiössä kyse on siis siitä, että talvella lumi pakkautuu kaiteen päälle, ja kesälläkin vesisateen jälkeen vettä valuu aina myös laudan väleihin. Laudan paksuus on ehkä noin 35 milliä, en muista ihan ulkoa, mutta paksumpaa kuin normaalilauta - kuitenkin selvästi ohuempaa kuin höylätty 48 millin pattinki. Kosteus siis menee lautojen väliin, eikä poistu sieltä. Maalin hilseilyä oli havaittavissa jo viime vuonnakin näissä samoissa kohdin. Jos tämä sama rakenne tehtäisiin nyt uudestaan, niin nyt lautojen väleihin pitäisi jättää ainakin pieni noin 3-5 millin rako. Silloin 2 rinnakkaista lautaa pääsisivät tuulettumaan ja kosteus pääsisi pois.

Oleellinen lahovaurion syy pitää olla myös vaakatasoinen pinta Sillä eihän pystytasossa ilmiötä tätä tapahdu ollenkaan, vaikka vuorilaudatkin naulataan toinen toisiinsa kiinni. Pystytasossa lumi ja vesi eivät kuitenkaan jää seisomaan rakenteen päälle, vaan vesi valuu heti pois.

En enää muista miksi meillä tuli yhdelle kaiteelle 2 rinnakkaista lautaa? Ilmeisesti kyseessä oli kapeampien lautojen ylijäämä ja samalla puute leveämmästä puutavarasta, koska kaikki muut terassin kaiteet on tehty yhdestä ja leveästä laudasta, jolloin tätä keskiraosta alkavaa lahoamisongelmaa ei ole.


Tässä kuvaa toiselta terassilta. Yksinäinen leveä lauta on erittäin hyvä kuntoinen vielä 6 vuoden jälkeenkin, vaikka samalla tavalla vesi ja lumi seisoo tässäkin kohtaa rakenteen päällä.

Puuta kiusaava kosteus voi olla ongelma myös pystyrakenteissa esim. silloin, jos puu on kiinni naulauslevyssä tai kulmaraudassa. Silloin ilmeisesti tilanne on niin, että kosteutta menee raudan ja puun väliin. Lisäksi puu ja rauta käyttäytyvät lämpötilojen vaihdellessa eri tavoin. Kylmä rauta voi olla pakkasen jälkeen tosi kylmä vielä pitkän aikaa. Silloin se kerää itseensä kondenssikosteutta, ja pitää samalla myös vieressä olevaa puuta kosteana. Jolloin maali voi alkaa hilseillä myös pystysuorassakin rakenteessa, kuten muutamissa paikoissa huomasin nyt tapahtuneen. Joten rapsuttelin vanhat maalit pois.


Alun perin räystäslautojen maalaustarpeesta alkanut projekti on tietysti nosturihommaa. Räystään korkeus on piirustusten mukaan 6,3 metriä. Talon harjakorkeus on 7,9 metriä maan pinnasta. Ajattelin ensin, että otan pienemmän nosturin (jossa on halvempi vuokra), ja teen sillä mitä pystyy. Jos kaikki sujuu sillä, sitten isompaa nosturia ei edes tarvita. Pienemmäksi nosturiksi valikoitui Dino 105 TL, jolla pitäisi yltää teoreettisesti jopa 10 metriin ja vähän ylikin. Sillä sainkin tehtyä noin 80% kaikista hommista, eli räystäslaudat suurimmaksi osin (ei päätykolmioita eikä yläterassin kohdista), sekä kaikki alakerroksen valkoiset puuosat mm. ikkunan pielet ja nurkkalaudoitukset. Dino on aika ketterä ja mahtuu pieniinkin koloihin. Jalat levitettynä se vaatii noin 360 cm tilaa, ja oikeasti jalkojen avautuessa tilaa saisi olla vähintään 370 cm, jolloin ei tule ahdasta. Tässä "pikku-Dino" sisäpihalla.




Koska Dino 105 TL:llä ei ihan joka paikkaan kuitenkaan päässyt, piti parin päivän maalaamisen päätteeksi ottaa vielä yhdeksi päiväksi isompi nosturi, johon sopivaksi ajattelin Dino 160 tai Dino 180 -mallin nosturia, jossa on "saksipuomi", joka siis taipuu myös keskeltä. Suorapuomisella koneella kun on ahtailla pihoilla aika vaikea päästä sopivalle etäisyydelle talosta tai muuten sopivaan paikkaan. Mutta samassa vuokraamossa ei ollut juuri silloin Dino 160 eikä Dino 180 paikalla, joten sain "sopuhintaan" tilalle Dexter 15Z:n, ja olisin saanut vielä myöhemmin myös samaan hintaa Dino 160:n mikäli tarvetta vielä olisi, että jos Dexterillä ei olisikaan saanut kaikkea tehtyä. Mutta kyllä sillä sai. Dexter oli myös sikäli mukavampi käyttää kuin Dino, että se ei ollut aivan niin tarkka vatupassin suhteen mitä Dino oli. Dinossa jos vatupassi hiukankin heilahtaa korissa käynnin jälkeen, niin konetta saa taas uudestaan säätää vatupassiin, ennen sitä puomi ei liiku mihinkään ja ylös ei pääse.

Siinä Dexter 15Z:ssa nostokori nousee noin 15 metrin korkeuteen ja vinottaisella puomilla sain tehtyä jopa kaikki räystäslaudat terassin kohdiltakin, joten tikapuuhommia yläterasseille ei jäänyt ollenkaan. Isolla nosturilla sai myös hyviä valokuvia talosta, minulla kun ei ole dronea vielä ostettuna ollenkaan.









Dexter 15Z vaatii jalat auki tilaa vähintään 470 cm leveydeltä, ja 8 metrin korkeudessa olevan katon harjan saavutti helposti. Maisemiakin oli kiva päästä ihailemaan, tässä tytär valokuvaushommissa:




Entä tuliko vahinkoja vai menikö kaikki nappiin niin kuin Strömsöössä? Henkilönostin sinänsä on aika turvallinen laite, mutta tietysti silläkin voi sattua jotain. Nyt ei tullut vahinkoja, ei mennyt lamppuja rikki, eikä nosturille itselleen sattunut vahinkoja. Ainoa pienempi homma - minkä nyt ensi kerralla sitten tiedän on se, että isolla nosturilla nurmikolle ajettaessa pitää laittaa lankkuja pyörän alle. Nyt laitoin lankkuja vain tassujen alle, eikä nurmikkoon jäänyt mitään. Eikä Dino 105 runnonut nurmikoita ollenkaan, mutta Dexter oli sen verran raskaampi, että toisesta pyörästä jäi pyörän painauma nurmikolle, eli vähän piti laittaa uutta multaa ja nurmikon siemeniä, että saadaan taas nurmikko tasaiseksi.



Meillä on myös pieni koiranpentu, joten piti laittaa verkkoaitaa päälle, ettei pentu pääse nurmikon siemeniä kaivamaan. Houkutus sille olisi varmaan suuri.

Vertailussa paras voikukkarauta

Internetistä löytyy muualtakin hyviä vertailuja, joissa on verrattu hintaa, tekniikka, kestävyyttä, ergonomisuutta yms. Esim. tässä linkissä 3 viherpeukaloa antavat myös hyviä yleisvinkkejä rikkaruohojen poistoon:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/08/29/testissa-rikkaruohonpoistajat-yksinkertaisuus-valttia

Itsellänikin tuli vastaan muutaman vuoden vanhassa nurmikossa nyt ensimmäisen kerran laajemmassa mittakaavassa voikukan poisto. Meillä on naapureissa monella suunnalla hyviä siemennys nurmikoita. Kesän mittaan joskus laskuvarjosiemenet leijailevat niin, että ilma on niitä ihan sakeana. Sen jälkeen katujen reunuskivien viereisestä urasta näitä tuulen puhaltamia siemeniä voisi korjailla vaikka harjalla pussiin. Tässä yksi esimerkki naapuruston voikukkameren loistosta:


Kun voikukka pääsee leviämään oikein voimalla, se syrjäyttää kaiken muun. Lopulta normaali nurmikko väistyy, aivan kuten sammaleen tieltä. Lopulta siis voikukka ja sammal valloittaa koko nurmikon, jos jommankumman näistä päästää valloilleen.

Mikä sitten olisi paras työkalu, jos unohdetaan erilaiset myrkyt pois? No riippuu varmaan tilanteesta, esim. jos tilanne on tällainen?


Niin tuossa kohtaa itse hävittäisin nämä voikukat rautalapiolla, maan vaihdolla, uudella mullalla ja uusilla nurmikon sieminillä. Turha tuollaista rehevää pehkoa on alkaa enää yksitellen nyppimään.

Kun katselin netin kautta erilaisia vaihtoehtoja, niin omassa puntarissani painoi eniten tuotteen hinta, kestävyys ja helppokäyttöisyys. Melkein jo ehdin hypätä autoon ja ostamaan jotain tämän tyyppistä:

Että mieluiten joku tuollainen, tai ainakaan ei mikään tällainen kallis ja monimutkaisen näköinen:


Sitten onneksi katsoin vielä läpi omat työkaluvarastot ja sieltähän löytyy rakentamisen jäljiltä vaikka mitä. Ja kannatti katsoa, sillä paras löydös ja noista yllä olevista vertailuista pois oli jäänyt "omatoiminen ratkaisu", joka on niinkin yksinkertainen kuin vanha ja tylsä yleispuukko. Kas näin:




Puukko - vaikka olisi jo ehtinyt tylsistyä, niin se on silti yllättävän kevyt työntää maahan sisään. Jos puukossa on karhennettu käsikahva, niin kuin tässä omassa puukossani nyt sattui olemaan, niin puutarhasormikkaalla siitä saa tosi tukevan otteen. Sitten vaan pyöräyttää puukolla puolisen kierrosta voikukan ympäri, ja tekee tarvittaessa sivuttaisliikkeen voikukan vartta kohti, niin voikukka nousee ylös, ja sen saa toisella kädellä heitettyä ämpäriin. Muutamalla harjoittelulla oppii tosi äkkiä tosi nopeaksi voikukan poistajaksi.

Eli vanha puukko = nopeaa ja tehokasta!

Ja vielä erittäin edullistalkin. Jos jollain ei ole vanhaa puukkoa vielä entuudestaan olemassa, niin sellaisen voi toki uutenakin ostaa, ja esim. Kodin Terrasta näyttää löytyvän hintaan 2,50 euroa - eli puolta halvemmalla mitä yksikään ns. "oikea" voikukkarauta maksaisi.

Tässä alla yksi linkki, jos voikukan poistoon hyvän ja halvan yleispuukon haluaa ostaa.

Näissäkin puukoissa siis terä on ruostumatonta terästä, joten kun viimeisen käyttökerran jälkeen hanskalla pyyhkii puukon terän puhtaaksi ja kuivaksi, niin uskoisin, että tämä työkalu voi toimia useita vuosia ruostumatta. Ja varmasti kestää käytössä vääntymättä. En ole ikinä nähnyt, että jollain olisi puukko hajonnut käsiin. Toki tylsäksi tuo puukon terä varmasti maata tonkiessa menee, eli oikeisiin puukkohommiin pitää olla toinen puukko erikseen.




Tässä yhtenä esimerkkinä tuo Kodin Terrasta saatavilla oleva "voikukkarauta" eli oikeasti Yleispuukko ruostumatonta terästä. Pienet alkavat voikukat voi nostaa ylös ihan puukon kärjelläkin. Varmaan sinne maahan aina pieni palanen voikukan juurta kuitenkin jää, ja aikanaan siitä kasvaa uusi voikukka. Mutta sitä ennen tulee lentoteitse aina uusia siemeniä, jos naapureillakin on voikukkaa, niin kuin yleensä kaikilla on.