lauantai 1. elokuuta 2020

Heinäkuun sähkönkulutus

Heinäkuussa sähköä kului 459,2 kWh. Eli aika tarkkaan saman verran mitä meni kuukausi takaperin kesäkuussa, jolloin kulutus oli 457,6 kWh. Vedenkulutus heinäkuussa oli 6,3 m3 eli 204 litraa päivässä. Vedenkulutusta ja sähkönkulutusta heinäkuussa vähensi viikon mittainen lomareissu, jonka aikana talo oli tyhjänä. Tyhjillään ollessaan talo kulutti noin 12 kWh per vrk, joka lienee kulunut IV-koneen pyörityksessä 24h/7vrk, yövalaistuksissa, ja tietysti jääkaappi, pakastin ja suihkulähdekin kuluttavat jotakin. Ja lämpöpumppu käynnistyy aina silloin tällöin pitääkseen lämpimän käyttöveden lämpimänä. Tyhjän talon kulutus 22.7.-28.7.2020 näyttää tuntikohtaisena kulutuksena tältä:


Tumman siniset pylväät ovat yösähköä yön tunteina. Näyttää led-valoistakin hiukan eli noin 250 wattia tulevan pohjakuormaan tehon lisäystä. Harmaalla olevat yksittäiset korkeat pylväät ovat aiheutuneet lämpöpumpun käynnistymisestä.

Graafisesesti vrk-kohtaiset ja kuukausittaiset kulutuspylväät näyttävät tältä:



 Kuukausittaiset kulutukset eri vuosilta tammikuu >> heinäkuu näyttävät tältä - nyt kuluvan vuoden 2020 kokonaiskulutus on selvästi aikaisempia vuosia pienempi. Saas nähdä lisääntyykö tulevaisuudessa tällaiset vuodet, jolloin talvea ei tule ollenkaan?

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10 589,50
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28 527,23
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02 457,61
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70 459,20
YHT 6434,65 9140,56 7365,02 6639,23 5344,09 5596,5 4806,72

torstai 2. heinäkuuta 2020

Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 457,61 kWh. Eli sama määrä kuin viime vuoden kesäkuussa, jolloin kulutus oli 1,6 kWh pienempi, eli 456,02 kWh. Kaikkien aikojen pienin kulutus kesäkuulle on toissakesältä, silloin sähköä kului 389,74  kWh.

Tässä kuluneet kuukaudet lukuina kunakin vuonna ensimmäisen kuuden kuukauden osalta:

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10 589,50
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28 527,23
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02 457,61
YHT 5884,30 8159,59 6873,02 6208,43 4885,89 5174,80 4347,52

Tässä kulutukset vielä käppyröinä:




maanantai 1. kesäkuuta 2020

Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuussa 2020 sähköä kului 527,23 kWh. Vuotta aikaisemmin toukokuussa sähköä kului 569,28 kWh. Ihan ei tullut tällä kertaa uutta alaraja ennätystä, mutta toiseksi paras (pienin) kulutuslukema toukokuulle kuitenkin. Alarajaennätys on 2 vuoden takaa vuodelta 2018, jolloin kulutus toukokuussa oli 462,52 kWh. Kahden vuoden takainen toukokuu oli lämmin, siksi kulutus jäi pieneksi.

Suihkulähde laitettiin tänä vuonna käyntiin parisen viikkoa sitten. Tämä ei näy kulutuslukemissa mitenkään. Talon valkoiset nurkkalaudat, räystäslaudat ja ikkunan pielet maalattiin 3 päivänä 21-23.5 nosturia käyttäen. Tämä ehkä näkyy kulutuslukemissa jonkin verran korkeampina pylväinä.

Tähän mennessä tämän vuoden aikana 1.1 -> 31.5 välisenä aikana 5 kuukauden yhteinen sähkönkulutuksen määrä on ollut 3889,91 kWh - eli huomattavasti vähemmän, mitä koskaan aikaisemmin. Tälle vuodelle (jolloin kunnon talvea ei ollut) varmaan tulee tällä menolla pienin vuosikulutus ikinä. Toki 7 kuukautta puuttuu vielä, mutta nyt näyttää tältä. Tässä vielä samat lukemat graafisesti ja taulukkona.




2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10 589,50
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28 527,23
YHT 5311,40 7085,59 6375,02 5675,93 4496,15 4718,78 3889,91


sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Valkoiset nurkkalaudat maalattu - 3 päivän urakka!

Talon rakentamisessa tahtoo lopussa tulla joskus kiire, tai sitten iskee vasaraväsymys eli laiskuus. Ilmeisesti joku tällainen ilmiö tapahtui meilläkin. Vai oliko se sittenkin niin, että itse rakennettu talo ei valmistu koskaan? Että aina on jossain pari viimeistä listaa, jotka pitäisi laittaa joskus paikoilleen? 

Meidän talossa siis esim. valkoiset räystäslaudat jäi talon rakentamisessa pelkälle pohjamaalille. Joten ne oli hyvä maalata nyt, kun talo on 6 vuotias. Jotenkin tuntuu, että tuo valkoinen maali on muutenkin herkkä ottamaan itseensä mustia pisteitä yms? Valkoinen pinta oli tullut huonomman näköiseksi paljon nopeammin mitä vihreät vuorilaudat, joissa maalipinta oli vielä ihan hyvää. Niin hyvää, ettei ole vielä lähivuosina mitään syytä tai tarvetta maalata niitä uudestaan.

Toki vuorilaudatkin varmaan pitää ainakin etelän suunnalla maalailla noin 10 vuoden välein, joten se on ohjelmassa sitten muutaman vuoden päästä. Maali on meillä molemmissa värisävyissä samaa. Osa maalista on sävytetty valkoiseksi. Siitä samasta maalista on myös sävyttämällä tehty vihreää. Maalin teknisistä ominaisuuksista ei voi johtua se, että vihreä väri kestää ja valkoinen ei kestä. Yksi esimerkki valkoisen värin kauhtumisesta ja tummumisesta on vaikkapa vuosilukutaulu, joka ennen maalausta näytti tältä:



Vuosilukutaulu on siis oikeasti välipohjissa käytettyä runkorakennetta, eli 300x48 millistä puutavaraa, jonka päällä sateensuojana on pienempi pattinki poikittain, ja sen etukulmassa on pieni metallilista tippapeltinä. Koko hökötys on päätykolmiossa räystään alla, eli periaatteessa tämän parempaa suojaa puulle ei ole, mutta silti 6 vuotta aurinkoa ja sadetta jättää jälkensä. 

Aivan kaikissa paikoissa pelkällä maalaamisella ei enää selvitä, vaan osa terassikaiteesta menee vaihtoon. Maalasin nyt tämän kerran nämäkin vielä kuitenkin, mutta jos vihreät vuorilaudat maalataan vaikkapa 10 vuoden kohdalla, niin samalla nämä menee vaihtoon. Eli tällainen rakenne ei siis toimi:




Hyvä asia tai hyvää tuuria tässä kohtaa on se, että kyseessä on terassin kaide. Eli helppo paikka, joka on helppo vaihtaa uuteen. Jos tämä olisi sattunut vaikkapa räystäslaudoille, niin koko homma olisi nosturihommaa.

Tässä ilmiössä kyse on siis siitä, että talvella lumi pakkautuu kaiteen päälle, ja kesälläkin vesisateen jälkeen vettä valuu aina myös laudan väleihin. Laudan paksuus on ehkä noin 35 milliä, en muista ihan ulkoa, mutta paksumpaa kuin normaalilauta - kuitenkin selvästi ohuempaa kuin höylätty 48 millin pattinki. Kosteus siis menee lautojen väliin, eikä poistu sieltä. Maalin hilseilyä oli havaittavissa jo viime vuonnakin näissä samoissa kohdin. Jos tämä sama rakenne tehtäisiin nyt uudestaan, niin nyt lautojen väleihin pitäisi jättää ainakin pieni noin 3-5 millin rako. Silloin 2 rinnakkaista lautaa pääsisivät tuulettumaan ja kosteus pääsisi pois.

Oleellinen lahovaurion syy pitää olla myös vaakatasoinen pinta Sillä eihän pystytasossa ilmiötä tätä tapahdu ollenkaan, vaikka vuorilaudatkin naulataan toinen toisiinsa kiinni. Pystytasossa lumi ja vesi eivät kuitenkaan jää seisomaan rakenteen päälle, vaan vesi valuu heti pois.

En enää muista miksi meillä tuli yhdelle kaiteelle 2 rinnakkaista lautaa? Ilmeisesti kyseessä oli kapeampien lautojen ylijäämä ja samalla puute leveämmästä puutavarasta, koska kaikki muut terassin kaiteet on tehty yhdestä ja leveästä laudasta, jolloin tätä keskiraosta alkavaa lahoamisongelmaa ei ole.


Tässä kuvaa toiselta terassilta. Yksinäinen leveä lauta on erittäin hyvä kuntoinen vielä 6 vuoden jälkeenkin, vaikka samalla tavalla vesi ja lumi seisoo tässäkin kohtaa rakenteen päällä.

Puuta kiusaava kosteus voi olla ongelma myös pystyrakenteissa esim. silloin, jos puu on kiinni naulauslevyssä tai kulmaraudassa. Silloin ilmeisesti tilanne on niin, että kosteutta menee raudan ja puun väliin. Lisäksi puu ja rauta käyttäytyvät lämpötilojen vaihdellessa eri tavoin. Kylmä rauta voi olla pakkasen jälkeen tosi kylmä vielä pitkän aikaa. Silloin se kerää itseensä kondenssikosteutta, ja pitää samalla myös vieressä olevaa puuta kosteana. Jolloin maali voi alkaa hilseillä myös pystysuorassakin rakenteessa, kuten muutamissa paikoissa huomasin nyt tapahtuneen. Joten rapsuttelin vanhat maalit pois.


Alun perin räystäslautojen maalaustarpeesta alkanut projekti on tietysti nosturihommaa. Räystään korkeus on piirustusten mukaan 6,3 metriä. Talon harjakorkeus on 7,9 metriä maan pinnasta. Ajattelin ensin, että otan pienemmän nosturin (jossa on halvempi vuokra), ja teen sillä mitä pystyy. Jos kaikki sujuu sillä, sitten isompaa nosturia ei edes tarvita. Pienemmäksi nosturiksi valikoitui Dino 105 TL, jolla pitäisi yltää teoreettisesti jopa 10 metriin ja vähän ylikin. Sillä sainkin tehtyä noin 80% kaikista hommista, eli räystäslaudat suurimmaksi osin (ei päätykolmioita eikä yläterassin kohdista), sekä kaikki alakerroksen valkoiset puuosat mm. ikkunan pielet ja nurkkalaudoitukset. Dino on aika ketterä ja mahtuu pieniinkin koloihin. Jalat levitettynä se vaatii noin 360 cm tilaa, ja oikeasti jalkojen avautuessa tilaa saisi olla vähintään 370 cm, jolloin ei tule ahdasta. Tässä "pikku-Dino" sisäpihalla.




Koska Dino 105 TL:llä ei ihan joka paikkaan kuitenkaan päässyt, piti parin päivän maalaamisen päätteeksi ottaa vielä yhdeksi päiväksi isompi nosturi, johon sopivaksi ajattelin Dino 160 tai Dino 180 -mallin nosturia, jossa on "saksipuomi", joka siis taipuu myös keskeltä. Suorapuomisella koneella kun on ahtailla pihoilla aika vaikea päästä sopivalle etäisyydelle talosta tai muuten sopivaan paikkaan. Mutta samassa vuokraamossa ei ollut juuri silloin Dino 160 eikä Dino 180 paikalla, joten sain "sopuhintaan" tilalle Dexter 15Z:n, ja olisin saanut vielä myöhemmin myös samaan hintaa Dino 160:n mikäli tarvetta vielä olisi, että jos Dexterillä ei olisikaan saanut kaikkea tehtyä. Mutta kyllä sillä sai. Dexter oli myös sikäli mukavampi käyttää kuin Dino, että se ei ollut aivan niin tarkka vatupassin suhteen mitä Dino oli. Dinossa jos vatupassi hiukankin heilahtaa korissa käynnin jälkeen, niin konetta saa taas uudestaan säätää vatupassiin, ennen sitä puomi ei liiku mihinkään ja ylös ei pääse.

Siinä Dexter 15Z:ssa nostokori nousee noin 15 metrin korkeuteen ja vinottaisella puomilla sain tehtyä jopa kaikki räystäslaudat terassin kohdiltakin, joten tikapuuhommia yläterasseille ei jäänyt ollenkaan. Isolla nosturilla sai myös hyviä valokuvia talosta, minulla kun ei ole dronea vielä ostettuna ollenkaan.









Dexter 15Z vaatii jalat auki tilaa vähintään 470 cm leveydeltä, ja 8 metrin korkeudessa olevan katon harjan saavutti helposti. Maisemiakin oli kiva päästä ihailemaan, tässä tytär valokuvaushommissa:




Entä tuliko vahinkoja vai menikö kaikki nappiin niin kuin Strömsöössä? Henkilönostin sinänsä on aika turvallinen laite, mutta tietysti silläkin voi sattua jotain. Nyt ei tullut vahinkoja, ei mennyt lamppuja rikki, eikä nosturille itselleen sattunut vahinkoja. Ainoa pienempi homma - minkä nyt ensi kerralla sitten tiedän on se, että isolla nosturilla nurmikolle ajettaessa pitää laittaa lankkuja pyörän alle. Nyt laitoin lankkuja vain tassujen alle, eikä nurmikkoon jäänyt mitään. Eikä Dino 105 runnonut nurmikoita ollenkaan, mutta Dexter oli sen verran raskaampi, että toisesta pyörästä jäi pyörän painauma nurmikolle, eli vähän piti laittaa uutta multaa ja nurmikon siemeniä, että saadaan taas nurmikko tasaiseksi.



Meillä on myös pieni koiranpentu, joten piti laittaa verkkoaitaa päälle, ettei pentu pääse nurmikon siemeniä kaivamaan. Houkutus sille olisi varmaan suuri.

Vertailussa paras voikukkarauta

Internetistä löytyy muualtakin hyviä vertailuja, joissa on verrattu hintaa, tekniikka, kestävyyttä, ergonomisuutta yms. Esim. tässä linkissä 3 viherpeukaloa antavat myös hyviä yleisvinkkejä rikkaruohojen poistoon:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/08/29/testissa-rikkaruohonpoistajat-yksinkertaisuus-valttia

Itsellänikin tuli vastaan muutaman vuoden vanhassa nurmikossa nyt ensimmäisen kerran laajemmassa mittakaavassa voikukan poisto. Meillä on naapureissa monella suunnalla hyviä siemennys nurmikoita. Kesän mittaan joskus laskuvarjosiemenet leijailevat niin, että ilma on niitä ihan sakeana. Sen jälkeen katujen reunuskivien viereisestä urasta näitä tuulen puhaltamia siemeniä voisi korjailla vaikka harjalla pussiin. Tässä yksi esimerkki naapuruston voikukkameren loistosta:


Kun voikukka pääsee leviämään oikein voimalla, se syrjäyttää kaiken muun. Lopulta normaali nurmikko väistyy, aivan kuten sammaleen tieltä. Lopulta siis voikukka ja sammal valloittaa koko nurmikon, jos jommankumman näistä päästää valloilleen.

Mikä sitten olisi paras työkalu, jos unohdetaan erilaiset myrkyt pois? No riippuu varmaan tilanteesta, esim. jos tilanne on tällainen?


Niin tuossa kohtaa itse hävittäisin nämä voikukat rautalapiolla, maan vaihdolla, uudella mullalla ja uusilla nurmikon sieminillä. Turha tuollaista rehevää pehkoa on alkaa enää yksitellen nyppimään.

Kun katselin netin kautta erilaisia vaihtoehtoja, niin omassa puntarissani painoi eniten tuotteen hinta, kestävyys ja helppokäyttöisyys. Melkein jo ehdin hypätä autoon ja ostamaan jotain tämän tyyppistä:

Että mieluiten joku tuollainen, tai ainakaan ei mikään tällainen kallis ja monimutkaisen näköinen:


Sitten onneksi katsoin vielä läpi omat työkaluvarastot ja sieltähän löytyy rakentamisen jäljiltä vaikka mitä. Ja kannatti katsoa, sillä paras löydös ja noista yllä olevista vertailuista pois oli jäänyt "omatoiminen ratkaisu", joka on niinkin yksinkertainen kuin vanha ja tylsä yleispuukko. Kas näin:




Puukko - vaikka olisi jo ehtinyt tylsistyä, niin se on silti yllättävän kevyt työntää maahan sisään. Jos puukossa on karhennettu käsikahva, niin kuin tässä omassa puukossani nyt sattui olemaan, niin puutarhasormikkaalla siitä saa tosi tukevan otteen. Sitten vaan pyöräyttää puukolla puolisen kierrosta voikukan ympäri, ja tekee tarvittaessa sivuttaisliikkeen voikukan vartta kohti, niin voikukka nousee ylös, ja sen saa toisella kädellä heitettyä ämpäriin. Muutamalla harjoittelulla oppii tosi äkkiä tosi nopeaksi voikukan poistajaksi.

Eli vanha puukko = nopeaa ja tehokasta!

Ja vielä erittäin edullistalkin. Jos jollain ei ole vanhaa puukkoa vielä entuudestaan olemassa, niin sellaisen voi toki uutenakin ostaa, ja esim. Kodin Terrasta näyttää löytyvän hintaan 2,50 euroa - eli puolta halvemmalla mitä yksikään ns. "oikea" voikukkarauta maksaisi.

Tässä alla yksi linkki, jos voikukan poistoon hyvän ja halvan yleispuukon haluaa ostaa.

Näissäkin puukoissa siis terä on ruostumatonta terästä, joten kun viimeisen käyttökerran jälkeen hanskalla pyyhkii puukon terän puhtaaksi ja kuivaksi, niin uskoisin, että tämä työkalu voi toimia useita vuosia ruostumatta. Ja varmasti kestää käytössä vääntymättä. En ole ikinä nähnyt, että jollain olisi puukko hajonnut käsiin. Toki tylsäksi tuo puukon terä varmasti maata tonkiessa menee, eli oikeisiin puukkohommiin pitää olla toinen puukko erikseen.




Tässä yhtenä esimerkkinä tuo Kodin Terrasta saatavilla oleva "voikukkarauta" eli oikeasti Yleispuukko ruostumatonta terästä. Pienet alkavat voikukat voi nostaa ylös ihan puukon kärjelläkin. Varmaan sinne maahan aina pieni palanen voikukan juurta kuitenkin jää, ja aikanaan siitä kasvaa uusi voikukka. Mutta sitä ennen tulee lentoteitse aina uusia siemeniä, jos naapureillakin on voikukkaa, niin kuin yleensä kaikilla on.

lauantai 2. toukokuuta 2020

Sähkön ja omakotiasumisen hinta

Sain päivitettyä vuoden 2019 toteutuneet kustannukset, jotka nyt nähtävissä (kuten muutkin aikaisemmat vuodet) tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/p/kustannukset-asuminen.html

Omakotiasumisen hinta meidän talossa on pikkuisen vaihdellut eri vuosina. Kallein vuosi oli 2015, jolloin asuttiin suorasähköllä, ja jolloin asumisen vuosikustannus oli yhteensä 3735,56 euroa. Siitä eteenpäin - kun oli hankittu lämpöpumppu - asumisen hinta halpeni pienin hyppäyksin ollen nyt vuonna 2019 enää 3183,67 euroa - eli 265,30 euroa/kk. (Tähän summaan ei sisälly polttopuut omasta metsästä, joita kuluu noin 6 pinomottia vuosittain - jotka ostettuna maksaisivat noin 500 euroa, jolloin kuukausittaiseen asumisen hintaan pitäisi lisätä noin 42 euroa per kuukausi - toinen vaihtoehto olisi jättää polttopuut vallan polttamatta, jolloin lämmitykseen tarvittaisiin enemmän sähköä noin 6000 kWh, joka maksaisi lähemmäs 700€, eli 58€/kk - tälläkin lisäyksellä omakotiasuminen maksaisi vain 265€ + 58€ = 323€/kk, jolla hinnalla pk-seudulta ei saa edes yksiötä vuokrattua).

Yksi ehkä eniten omakotiasumisen hintaan vaikuttava tekijä on talon sijainti. Että missä kunnassa talo sattuu olemaan? Niin siitä riippuu kunnallisten maksujen suuruus. Tämä haarukka on Suomi-tasolla venähtänyt aika leveäksi, näissä linkeissä asiasta lisätietoa:

https://www.taloustaito.fi/koti/omakotiasuminen-kalleinta-kemionsaaressa-huokeinta-kempeleessa--kuntien-valiset-erot-kasvussa/#9608824a

https://www.omakotiliitto.fi/files/5720/Kunnalliset_maksut_omakotitaloissa_2020.pdf

Itse olen siis onnekas, kun asun Vantaalla, joka kuntana kuuluu nyt 10 halvimman kunnan joukkoon. Erikseen pitää vielä pk-seudulla huomata sekin, että tonttimaa on pääkaupunkiseudun kolmesta kaupungista (Vantaa, Espoo ja Helsinki) selvästi edullisinta Vantaalla. Vantaalta tontin ostava voi helposti säästää yli 100 tuhatta - verrattuna siihen, jos ostaisi samanlaisen tontin Espoosta tai Helsingistä.

Toki säästöä tontin hinnasta tulee vielä vähäsen lisää, jos ajaa Vantaaltakin kauemmas, ja ostaa tontin jostakin pk-seudun lähikunnasta. Nykyään edullinen tapa päästä omakotiasujaksi voi olla myös jo valmiin omakotitalon ostaminen - lehtitietojen mukaan Suomen kiinteistömarkkinat ovat tällä hetkellä voimakkaasti kahtia jakautuneet:

https://www.iltalehti.fi/talous/a/3ddec66c-465e-49bf-85db-594a6ee0e25d

Mitä taas tulee sähkön hintakehitykseen, niin silloin kun itse aloin omaa taloani rakentamaan vuonna 2012, niin näin paljon käppyröitä sähkönhinnan tulevasta kehityksestä. Erityisesti maalämpöpumppujen myyjillä oli hienot grafiikat, että jos sähkönhinta nousee vaikkapa 3% joka vuosi (siis jos ei sähkö nouse, niin ainakin siirtohinnat nousevat), niin ostamalla maalämpöpumpun nyt heti olisin kuulemma välttynyt sähkönhinnan nousun aiheuttamasta kustannusten kasvusta, jolloin maalämpö olisi maksanut itse itsensä nopeasti takaisin.

En ottanut maalämpöä, mutta näköjään olen silti välttynyt sähkönhinnan nousulta. Ja mitä tulee lämpöpumppuihin, niin omaan taloomme tuli 1 vuoden suorasähköllä asumisen jälkeen ilmasta-veteen maalämpöpumppu, joka onkin pienentänyt sähkön kokonaiskulutusta melko paljon.

Mutta mitä tulee sähkön ominaishintoihin, niin ensimmäinen sähkösopimus syntyi "nyt tarvittaisiin tontille sähköä" -puhelinsoitolla, eli sähkö tuli paikalliselta sähköyhtiöltä ja kilpailuttamatta.

Tässä ensimmäisessä sähkösopimuksessa päiväsähkön hinnaksi oli sovittu 6,94 c/kWh ja yösähkön hinta oli 5,58 c/kWh. Päälle tulivat siirtomaksut, joka päiväsähkön osalta oli 3,30 c/kWh ja yösähkön osalta 1,80 c/kWh. Lisäksi sopimuksella oli muitakin maksuja mm. kk-maksu oli 7,10€/kk ja sähkövero oli silloin muistaakseni 2,09 c/kWh.

Kun jälkeen päin lasken todellisen ja toteutuneen kWh-hinnan jakamalla vuosittaisen sähkölaskun vuodelta 2014 saman vuoden kulutusmäärällä, niin saan sähkön kWh-hinnaksi vuodelle 2014 yhteensä 12,1 c/kWh. Vuosi 2014 oli siis osittain eka asumisvuosi, kun syksyllä 2014 päästiin muuttamaan.

Sen jälkeen kilpailutin sähkösopimuksen, joten vuonna 2015 vuosikulutuksesta laskettu kWh-hinta oli 10,8 c/kWh veroineen ja siirtomaksuineen. Tämän jälkeen kokeilin pörssisähköä aikavälillä 1.12.2016 - 5.4.2018. Tämä kokeilu ei ollut onnistunut ainakaan sikäli, että pörssisähkössä halvimmat tunnit olivat aina öiseen aikaan, jolloin taas VILP:iä ei kannattanut käyttää (siis jälkeen päin katsottuna ei olisi kannattanut käyttää), koska sen hyötysuhde oli yön kylminä tunteina tosi huono. Sähköä kului reilusti - niin että ensin näytti jopa siltä, ettei lämpöpumpun hankkiminen säästäisi kWh-määrissä oikein mitään. Pörssisähkön vuosina keskimääräiset kWh-hinnat vuosikulutuksesta ja vuosilaskutuksesta laskettuna menivät näin:

Vuosi 2016 = 11,9 c/kWh
Vuosi 2017 = 10,8 c/kWh
Vuosi 2018 = 11,4 c/kWh

Lopullinen hinta pörssisähkön käyttäjillä on siis osittain jopa tuuristakin kiinni, että miten hyvin onnistuu välttelemään aamun ja iltapäivän kalliita tunteja, ja miten hyvin taas onnistuu hyödyntämään yleensä öiseen aikaan tarjolla olevia halpoja tunteja.

5.4.2018 - 30.9.2019 minulla oli kiinteähintainen 4,39 c/kWh (ilman kk-maksuja) oleva sopimus Helen Oy:ltä. Viime syksynä kilpailutin sähkösopimuksen taas uudestaan, jolloin edullisia sopimuksia ei ollutkaan enää tarjolla, ja paras mitä löytyi oli taas paikallisen eli Vantaan Energian tekemä tarjous, jossa kWh:n hinnaksi tuli 5,19 c/kWh ja kiinteä kuukausimaksu on 2,90€/kk. Tämä sopimus alkoi 1.10.2019 ja päättyy määräajan päättyessä 30.9.2021.

Ainakin tämän hetkisen arvion mukaan tuo viimeisin sopimus saattoi olla epäedullinen eli kallis, sillä jos uuden sopimuksen tekisin nyt korona-ajan alettua, niin sähköä näyttäisi olevan juuri nyt tarjolla huomattavasti edullisempaan hintaan.

Yhteenvetona tähän mennessä toteutuneet kWh-hinnat vuosittain ovat meidän talossamme olleet:

Vuosi 2015 = 10,8 c/kWh
Vuosi 2016 = 11,9 c/kWh
Vuosi 2017 = 10,8 c/kWh
Vuosi 2018 = 11,4 c/kWh
Vuosi 2019 = 11,2 c/kWh

Hyvällä tuurilla - jos olisin tehnyt uusimman sähkösopimukseni vasta nyt keväällä 2020 koronakauden jo alettua, olisin voinut saada vielä paljon halvempaa sähköä mitä oli tarjolla vuonna 2015, jolloin tämän laskelman lopputulos olisikin ollut se, että sähkön hinta on laskenut 5 vuoden aikana.

Mitä opimme tästä? Entä missä omakotiasukas voisi vielä säästää?

Mielenkiintoinen havainto on mielestäni myös se, että ainakin omassa tapauksessani sähkömaksut (vaikka pienet ovatkin) haukkaavat yhdessä kiinteistöveron kanssa asumisen kuluista 60%:

2019 2019
Euro Prosentti
Sähkö 1045,54 32,84
Kiinteistövero 871,33 27,37
Vesi 445,78 14,00
Vakuutus 361,79 11,36
Jäte 225,47 7,08
Muut kulut 233,76 7,34
YHTEENSÄ 3183,67 100,00

Sähköön liittyvä verotus ja siirtomaksut sekä kiinteistövero ovat kaikki riippuvaisia asuinpaikasta ja siitä mitä näistä asioista on päätetty. Joillakin on ollut tässä kohtaa hyvää tuuria, ja joillakin muilla vähän huonompaa tuuria? Esim. siirtomaksujen rajut korotukset ovat koetelleet joidenkin omakotiasujien kukkaroa viime aikoina aika rajulla kädellä.


Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa 2020 sähköä kului 589,5 kWh. Tämä on ensimmäinen kuukausi tänä vuonna, kun ei tullut uutta alarajaennätystä, sillä viime vuoden huhtikuussa kulutus oli 6,4 kWh pienempi eli vain 583,1 kWh. Toissa vuonna eli 2018 huhtikuun kulutus oli 595,2 kWh. Näin ollen kolmena viimeisimpänä huhtikuuna sähkönkulutus on ollut sama tai melkein sama 1-2 prosentin tarkkuudella.

Lukuarvoina kaikki vuodet ensimmäisen 4 kuukauden osalta näyttävät tältä:

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10 589,50
YHT 4484,21 5963,59 5766,62 4845,66 4033,63 4149,50 3362,68

Näissä luvuissa vuosi 2020 kulkee ihan omia latujaan, ja alkuvuoden tähänastinen sähkönkulutus 3362,68 kWh poikkeaa aivan oleellisesti kaikista aikaisemmista vuosista. Vuositilastoissa tähänastinen alarajaennätys oli vuodelta 2018. Silloin sähköä kului 4 kk aikana yhteensä 4033,63 kWh eli 670,95 kWh eli 19,9% enemmän mitä kulutus oli nyt vuonna 2020.

Poikkeuksellisen matala sähkönkulutus vuonna 2020 johtuu tietysti poikkeuksellisen korkeista kuukausilämpötiloista. Viimeinen pakkasen puolelle jäänyt kuukauden keskilämpötila oli maaliskuussa 2019. Sen jälkeen jokaisen kuukauden keskilämpötila on aina ollut plussan puolella, myös talvella 2019-2020.

Jos katsotaan tässä kohtaa kuukausien keskilämpötiloja, niin huhtikuu 2020 oli melko kylmä - oman talomme aikana toiseksi kylmin huhtikuu (kylmempää on ollut huhtikuussa vain vuonna 2017):

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi -7,4 -1,9 -10,3 -2,9 -2,3 -6,2 1,9
helmi -0,4 0,0 -0,2 -3,3 -8,4 -0,5 0,5
maalis 1,5 2,0 0,0 0,0 -4,8 -0,3 1,7
huhti 5,5 5,0 4,8 2,3 5,0 6,7 4,5
touko 10,9 9,3 14,4 9,8 15,3 10,5
kesä 13,6 13,3 15,7 13,7 15,8 17,8
heinä 20,4 16,0 17,7 16,1 21,1 17,6
elo 17,4 17,2 16,0 15,9 18,2 16,8
syys 12,3 12,3 12,7 12,7 13,3 11,2
loka 6,3 5,0 4,7 5,0 6,6 5,2
marras 2,2 4,6 -1,0 2,7 2,8 1,8
joulu -1,0 2,0 -1,0 0,7 -2,0 1,4
KA 6,78 7,07 6,13 6,06 6,72 6,83 2,15

Vuonna 2020 huhtikuun keskilämpötila oli +4,5C - kylmempi huhtikuu on ollut vain 2017, jolloin huhtikuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli +2,3C.

On kuitenkin syytä huomata, että tässä taulukossa viimeisen 6 vuoden ajalta kaikki lämpötilat ovat "yläkantissa", jos tilannetta vertaa pitkän aikajakson lämpötiloihin. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä lämpötilat on laitettu muistiin jo vuodesta 1829 lähtien, ja siinä tilastossa kylmin huhtikuu on ollut 1847 ja 1852, jolloin molempina vuosina huhtikuun keskilämpötila Helsingissä oli -2,4C. Pakkaselle huhtikuun keskilämpötila on jäänyt viimeisen kerran vuonna 1955 - sen jälkeen huhtikuut ovat olleet tämän lämpötilatilaston mukaan aina plussan puolella. Mutta vielä 1800-luvulla huhtikuussa oli ihan tavanomaista, että keskilämpötila saattoi Helsingin Kaisaniemessä jäädä alle nollan. Kaikkein lämpimin huhtikuu Kaisaniemessä on ollut 1921 (+6,8C) ja 2019 (+6,7C).

Kaisaniemen ja muutkin mittauspisteet ja mittausdata löytyy esim. tästä linkistä:

https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?kuumoodi=true

Itselläni on myös lämpötilat Excelissä koko helahoito Kaisaniemen osalta aina vuodesta 1829 huhtikuulle 2020 asti (täydensin Excelin loppupäätä äsken), mutta en nyt muista mistä alun perin tuon kuukausitilaston löysin. Mutta jos joku haluaa lämpötilamuutoksia tutkia ja analysoida, voin kyllä lähettää oman raaka-data-excelini sähköpostilla. :-)

Tässä grafiikkaa, millaisia kaikki huhtikuut ovat olleet Kaisaniemessä vuodesta 1829 tähän päivään eli vuoteen 2020 asti (klikkaamalla kuvaa sen saa suuremmaksi):



Alkupäässä aina 1800 luvun puoliväliin asti näkyy siis nollan alapuolelle jääneitä huhtikuun keskilämpötiloja, mutta sitten ne yllättäen harvenevat ja lopulta loppuvat. Viimeisin pakkaselle jäänyt huhtikuu Helsingin Kaisaniemessä on vuodelta 1955.

Omat grafiikkani päiväkohtaisesti ja kuukausikohtaisesti vielä tässä meidän talon osalta:








Päivittäisissä kulutuskäppyröissä (ylempi grafiikka) näkyy selvästi muita korkeampi pylväs 12.4.2020 kohdalla, silloin sähköä kului 32,1 kWh. Syynä korkeampaan päiväkulutukseen oli viemäritukos keittiölinjassa. Tukos huomattiin, kun astianpesukoneen tyhjentäessä vesi nousi tiskialtaisiin, eli putki oli oikein kunnolla tukossa.

Sain putkitukoksen vielä auki ilman ammattimiehen apua, mutta piti hakea rautakaupasta rassi ja sen avulla avata putkea ensin vähän. Sen jälkeen putkesta laskettiin kuumaa vettä ja Putkimies -avausainetta vuoron perään (Putkimiehen annettiin aina tietyn aikaa vaikuttaa, ja pulputella rasvakertymiä pois putkista).

Putkimies -aineita tai muita viemärin avausaineita kannattaisi aina silloin tällöin käyttää etukäteen ja varmuuden varalta, jotta ei tarvitse ryhtyä rassin kanssa hommiin. Jos talossa ikinä tulee putkitukos, se yleensä tulee juurikin keittiön putkilinjaan. Keittiölinjassa veden virtausmäärät ovat yleensä pienet, mutta putkistoon voi mennä ja meneekin ruuantähteitä yms. jotka vuosien saatossa voivat jämähtää putkeen kiinni.

Kylpyhuoneen ja WC:n putkilinjoissa tukoksia ei yleensä ole (en ainakaan itse muista isännöintityössäni kertaakaan viimeisen 15v aikana, että olisi ollut), ja tämä johtuu suuremmasta putkikoosta ja isommista veden virtausmääristä, että nämä muut putkilinjat eivät niin helposti tukkeudu.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2020 sähköä kului 792,4 kWh. Tämä on vähemmän mitä koskaan aikaisemmin on maaliskuussa ollut, ja syynä tietenkin on edelleenkin se sama, eli poikkeuksellisen lauha talvi. Myös koko alkuvuoden 2020 sähkönkulutus 3 kuukauden osalta on ollut poikkeuksellisen pieni - yhteensä vain 2773 kWh. Saman verran sähköä kului yhden kuukauden aikana tammikuussa 2016, kun oli normaalia kovemmat pakkaset silloin (tai olisiko silloin ollut ns. normaali tammikuu - en tiedä, kun nykyiset lauhat talvet näyttävät olevan ns. "uusi normaali".)

Jos tällaisia nyt nähtyjä talvia tulee uusia vielä jatkossakin (todennäköisesti tulee), sitten ainakin ilmasta-veteen -lämpöpumppu oli meidän taloon ihan oikea ratkaisu, tai ainakin kustannustehokkaampi ratkaisu, mitä alun perin suunniteltu maalämpö olisi ollut. Maalämmön etu talvella näkyy erityisesti sellaisina päivinä, jolloin VILP hyytyy kovassa pakkasessa kokonaan, ja talo jää suorasähkön varaan. Nyt tällaisia tunteja oli tänä talvena nolla kpl. Vuosi sitten suorasähköllä mentiin noin 10 tuntia, eli ei käytännössä yhtään tarvittu varavoimaa silloinkaan.

Aprilli-uutisia en nyt taida meneillään olevasta koronatilanteesta johtuen tänne laittamaan. Tilanne kun on kokonaisuutena vakava, ja moni kun on jo työnsä menettänyt, niin siinä tilanteessa leikin lasku lienee aika kaukana.

Mutta tässä kulutuslukemat vielä numeroina ja graafisesti (kaksoisklikkaamalla kuvat saa vielä suuremmiksi):

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
YHT 3597,46 4784,59 5016,62 3746,37 3438,46 3566,4 2773,18








sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Lauha talvi hiljensi lämpöpumpun

Talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen lauha, ja ilmasta-veteen lämpöpumpun (VILP) luona onkin ollut sen vuoksi poikkeuksellisen hiljaista. Nimittäin suurimman osan aikaa se ei ole ollut käynnissä ollenkaan.

Vuoden 2020 ensimmäisen 9 viikon aikana (siis tammi-helmikuun aikana) käyntitunteja kertyi ilmalämpöpumpun käyttölogiin vain 344 tuntia. Aikaisempina vuosina samaan aikaan tuntikertymä on ollut 450-551 tuntia. Huippuvuoden kulutuksesta 551 tuntia jäätiin perään noin 40% ja aikaisemmasta alarajaennätyksestä vuodelta 2017 ekan 9 viikon osalta jäätiin alle 106 tuntia eli 24%.

Numeroina koko 4,5 vuotta mitä VILP on meillä ollut, näyttää viikoittaisten käyntimäärien osalta tältä (tarkastelujaksona kunkin kalenterivuoden viikot 1 >> 9, vuonna 2015 lämpöpumppua ei vielä vuoden alussa ollut, se asennettiin vasta syksyllä 2015, siksi vuoden 2015 sarakkeissa nollat):











Jos tästä talvesta tuleekin ilmaston muutoksen myötä ns. "uusi normaali", eli että näitä samanlaisia talvia tulee jatkossakin melko usein, silloin maalämpöön investoineet talon rakentajat eivät saa Etelä-Suomessa maalämmöstä rahojaan takaisin.

Itse laskin aikoinaan, että kun eka vuosi oli asuttu suorasähköllä ja kun silloin sähköä kului 17162 kWh ekan 12kk asumisen aikana, niin mikäli maalämmöllä tuo luku, jossa kotitaloussähkötkin siis mukana, niin jos tuo luku olisi puolitettu, silloin vuosittainen säästön määrä olisi ollut noin 900 euroa, jolla summalla maalämpöinvestoinnin (20000€ kahta puolta saatujen tarjousten mukaan) olisi kestänyt yli 20 vuotta.

Nyt jos lähtisin tekemään samat laskelmat uudestaan talven 2019-2020 kulutusmääriin perustuen, takaisinmaksuaika olisi jo lähemmäs 30 vuotta? Jolloin tuossa ajassa laitteistot joutuu jo uusimaan kaksi kertaa, eli todellisuudessa investointi ei maksaisi itse itseään koskaan takaisin, koska uudet laitteet joutuu vaihtamaan jo ennen, kuin vanhat ovat ehtineet maksaa itse itseään takaisin.

Meillä on myös VILP:n käyttö ollut aika niukkaa, johtuen kai siitä, että polttopuitakin kuluu vuosittain 6-7 pinokuutiota (josta määrästä 1 kuutio menee kesässä saunan kiukaassa, lämmityskauden ulkopuolella siis - tämä yksi kuutio ei siis vähennä lämpöpumpun käyntiaikoja).

Mutta kuitenkin - nyt kun meidän VILP on ollut toiminnassa aika tarkkaan 4,5 vuotta, jona aikana yhteensä käyttötunteja on tullut koko tältä ajalta 6244 tuntia. Lämpöpumpun elinikä pitäisi olla noin 40000 tuntia (kompressorin käynnistymiskerroista riippuen). Jolloin jos kaikki tunnit 6244 jaetaan tasan neljälle ja puolelle vuodelle, silloin yhden vuoden keskimääräinen käyntiaika on ollut 1388 tuntia. Jolloin näitä tällaisia keskiarvovuosia mahtuu 40000 tuntiin 28,8 kpl - eli siinä olisi sitten ikäennuste, milloin nykyinen VILP pitäisi vaihtaa uuteen.

Saas nähdä sitten, että onko tuolla laitteella vielä 24 vuotta elinikää jäljellä nykyisellä kuormitusmäärällä, vai milloin tuo poksahtaa, ja joudutaan vaihtamaan uuteen? Jos se toimii vielä moitteettomasti toiset 4,5 vuotta, sitten se on jo melkein maksanut itse itsensä. Asennettuna hinta oli siis 8600€ ja vuosittainen säästö on nyt noin 800€ per vuosi, eli takaisinmaksuajaksi tulee 10,6 vuotta, jos sähkön yksikköhinta ei muutu. Toistaiseksi ei ole muuttunut.

Graafisesti kaikki viikot näyttävät tältä (kaksois-klikkaa kuva suuremmaksi, muuten noista pylväistä ei saa selvää):


sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Helmikuun sähkönkulutus

On ollut todella poikkeuksellinen tämä talvi 2019-2020. Talvea ei siis tullut ollenkaan. Pakkasennätys tuli 29.2.2020 yöllä, jolloin pakkasta oli -11,4C virallisesti - tosin meillä kotona mittari näytti hetken -14C. Lunta ei tullut käytännössä ollenkaan, vain yhtenä aamuna herättiin lumiauran kolahduksiin, kun maanteillä oli muutama sentti loskaa, ja aura-autot olivat heti innokkaasti auraamassa sitä pois - ennen kuin se ehtisi sulamaan.

Omakotiasukas tietysti hyötyy tällaisesta talvesta monin tavoin. Lumikolaa ei tarvita ollenkaan, ja talon lämmitys- ja sähkönkulutus on selvästi normaalia pienempää. Tässä kuussa eli helmikuussa sähköä kului 993,13 kWh. Se on pienin helmikuun sähkönkulutus ikinä, tai helmikuussa 2014 sähkönkulutus oli pikkuisen pienempi, kun talossa ei asuttu. Kuitenkin rakennusaikainenkin sähkö tammikuussa 2014 oli selvästi suurempi kuin tammikuu 2020, joten talven 2020 kaksi ekaa kuukautta yhteenlaskettuna sähkönkulutus on 2 kuukaudelta nyt pienempi kuin koskaan ennen. Jos ei joulukuu 2020 tule olemaan hirmuisen kylmä, niin tämä tähänastinen sähkönkulutus povaa melkoisen pientä sähkönkulutusta koko vuodelle 2020.

Tässä numeerisesti tammi-helmikuut eri vuosilta:

kWh 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
YHT 2286,18 3338,59 4030,72 2609,37 2416,36 2567,94 1980,80

Ja tässä samat asiat graafisesti: