lauantai 20. huhtikuuta 2019

5v vanha talo - miksi maali hilseilee?

Piti tänään laittaa terassit kesäkuntoon, niin yläkerran idän puoleisella terassilla huomasin, että maali irtoilee kynsin vetämällä ja isoina suikaleina. Kas näin:


Meidän talo on nyt 5 vuotta vanha, tai tarkalleen syys-lokakuun vaihteessa tulee 5 vuotta täyteen, kun on tässä asuttu.

Jos yhdellä terassilla maali olisi ollut alun perinkin huonosti kiinni, niin miksi se irtoaa vasta nyt? Muissa terassikaiteissa tätä ilmiötä ei näkynyt, mutta tässä yhdellä terassilla tilanne oli sama koko kaidepuun pituudella aivan alusta loppuun terassiparveke ympäri kiertäen.

Jos maali ei pysy, kai siinä aina kyse on siitä, että kosteus puskee maalia irti? Joskus takavuosina (siis yli 20 vuotta sitten), kun ensimmäiset lateksimaalit tulivat ulkokäyttöön, niin ne kaikki maalit eivät toimineet oikein, ja silloin tulos oli juuri tämän kaltainen. Ja moni talo oli ehditty maalata pilalle niin, eikä uusinta maalaus ole mahdollinen ennen, ennen kuin vanhat maalit on ajettu hiomakoneella pois.

Meillä kaikki ulkovuorilaudat ja ulos tuleva puutavara maalattiin kolmeen kertaan. Ensimmäinen maalikerros laitettiin maalauspukilla öljymaalilla. Sitten maalattiin vesiohenteisella maalilla eli lateksipohjaisella maalilla päälle. Samalla maalilla vedettiin vielä kolmaskin kerta, kun lauta oli paikoilleen kiinnitetty. Tikkurilan maaleja käytettiin.

Nyt tänään irtonaiset maalit on rapsuteltu irti ensin raaputtamalla ja sitten vielä hiomakoneella sen verran mitä sen helposti lähti. Jos oli osittain maali kunnolla kiinni, niin en sellaisia kohtia alkanut juurta jaksaen puhtaaksi hinkkaamaan, mutta irrotin ne maalit mikä helposti irtosi. Nyt nämä kaiteet jäävät viikoksi tämän näköiseksi, ja kun on hiukan puu kuivannut, sitten maalaan ne uudestaan.

Aika hurjaltahan (tai suorastaan rumalta) tämä nyt näyttää hetkellisesti. Mutta näyttäköön. Viikon päästä tilanne muuttuu, tai voin pitää pidempäänkin ilman maalia, jos vaan poutapäiviä riittää.

Tässä terassikaide odottaa hiomakonetta.

Etelän reunalla oleva kaide, josta maalia irtosi
ihan pelkällä rapsuttamisella vielä enemmän.

Maalin suikaleita terassin lattialla.

EDIT 21.4.2019 klo 20:30

T'ämä ei ollut aivan ensimmäinen huoltomaalauskerta meidän talossa. Myös vuonna 2016 maalailin muutamia pilkuttuneita pintoja, tässä linkissä lisää siitä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/05/ekat-huoltomaalaukset.html

Tuon huoltomaalauskerran jälkeen ei ole enää pilkkuja maalipintoihin tullut. Ei ainakaan tähän mennessä, ja nyt mennään vuotta 2019 tällä hetkellä.

tiistai 16. huhtikuuta 2019

IV-lämmitys nyt pois päältä

Tuli nyt sitten kokeiltua tällainenkin asia, että miten IV-koneen esilämmityspatterin pois takaisin kytkentä näkyy sähkönkulutuksessa. Kyllä se hiukan näkyy, eli viimeisen 8 päivän kulutustilasto näyttää tämän kokeen aikana tältä:


Tässä kaaviossa neljä ensimmäistä pylvästä ovat matalia. IV-koneen esilämmitys oli silloin poissa päältä, kun lämpötila (sininen käyrä) alkoi sukeltaa pakkaselle. Viides pylväs on jo selvästi korkeampi, ja silloin IV-koneen esilämmitys oli ensimmäistä päivää päällä. Vielä seuraavanakin päivänä sähköä kului reippaasti, mutta sen jälkeen kulutus palasi taas alkuperäiselle tasolleen (en tiedä miksi palasi - ehkä lämpötila nousi, ja VILP:n hyötysuhde parani?)

Tässä meidän esimerkissä IV-koneen esilämmitys patteri ottaa lämpönsä vesivaraajasta, joka puolestaan lämpenee VILP:llä, joten jos IV-koneen esilämmitys olisi suorasähköllä, silloin esilämmityspatterin päällekytkentä näkyisi varmaankin vielä selvemmin. Mutta näkyy se nytkin vähän. 

Jos katsotaan vielä VILP:n viikottaisia käyntiaikoja, niin siinä tämä muutaman päivän kokeilu ei näy mitenkään, mutta tässä nämäkin pylväät nyt kuitenkin vielä lopuksi.






Tästä eteenpäin aina lokakuulle asti VILP tekee pelkästään lämpimät käyttövedet, ja käy kesäaikana noin tunnin per päivä eli alle 10 tuntia viikossa. Takkaa pystyy käyttämään vielä reilun kuukauden eli noin kesäkuulle asti, sitten seuraavan kerran takkatulesta nautitaan vasta syyskuussa. Ja lokakuussa laitetaan taas lattialämmitys päälle. Tämä tapahtuu yllä olevan kaavion mukaan yleensä viikolla 42 tai 43, jolloin pylväiden pituus kasvaa huomattavasti eli tasolta 10 tuntia/viikko tasolle 30-40 tuntia per viikko.

torstai 11. huhtikuuta 2019

IV-esilämmitys nyt päälle

Kylmä kausi kesti liian pitkään, tai liian kylmiä öitä oli liian monta peräkkäin. Joten pelkkä takkatulen lämpö ei enää riittänyt. Kellarissa lämpötila painui jo +17C asteeseen (sinne ei aurinko paista), ja asuinkerroksissakin lämpötila vaihtelee aamuisin +20-21C välillä. Se tuntuu viileältä, kun noin +23C huonelämpötiloihin on yleensä totuttu.

Lattialämmitystä en laittanut päälle vielä nytkään (lämpimiä päiviä on jo luvattu viikonlopuksi eli huomisesta alkaen), mutta IV-esilämmityksen laitoin kyllä päälle. Se nostikin sisääntulevan raittiin ilman lämpötilan heti +21,5C asteeseen (sisään tulevain ilman lämpötila on pakkasella eli -1,6C). Ennen IV-esilämmityksen kytkemistä huonetiloihin tulevan ilman lämpötila oli vain +16C tasolla, eli muutos oli nyt aika selvä.

Joten jos tulisi sähkökatko, niin kyllä se ainakin kylmällä kaudella heti vaikuttaisi asumisviihtyvyyteen. Tosin ei meillä nyt keväällä ole takkahuoneen pikkutakkaa käytetty ollenkaan, mutta jos sähkökatko sattuisi talven paukkupakkasille, niin tuskin se yhden lisätakan käyttö oleellisesti muuttaisi tilannetta - eli talo lähtisi viilenemään, koska takan lämpö ei riitä silloinkaan, jos keväisin on muutama kylmä yö peräkanaa.

Puulämmitys kuitenkin pienentää sähkölaskua useamman tuhatta kWh per vuosi. Meillä polttopuita kuluu 6 pinomottia vuosittain. 5 pinomottia menee lämmityskaudella, ja 1 pinomotti kesäkaudella saunan pesässä.

Ulkolämpötila -6,4C ja sisällä lämmintä +21,2. Sisälämpötila on "normaali",
mutta vilpoiselta tuntuu.

Auton lasit taas tänäänkin kunnolla jäässä. Hiacen konepelti mainostaa
tulevien vaalien eduskuntaehdokasta.

Lämpötilat kellarissa teknisen tilan IV-koneen päällä. Huoneen lämpötila
(mittarista riippuen) noin +16,5 - 16,9C, ja alla olevat lämpötilat (ulko-
mittarin johdon pää menee koneen sisään) kertovat, että sisään virtaavan
tuloilman lämpötila on pakkasella -1,6C ja esilämmittimen jälkeen
tuloilman lämpötila on +21,5C.

Toinen mittareista lähempää.
Lämpötilakäyrä, ja sähkönkäytön pylväät. Sähköä kuluu (kului) noin
20 kWh per päivä, kun IV-esilämmitys ja lattialämmitys eivät
olleet päälle kytkettyinä. Antaa tuon IV-esilämmityksen nyt olla
muutamia päiviä - niin sitten näkee, että vaikuttaako se sähkön
kokonaiskulutukseen mitenkään.

Lämpötila sukelsi

Vaikka lunta ei Etelä-Suomessa juuri satanut (räntää tuli tosin jonkin verran), niin lämpötila kyllä sukelsi. Meillä on ollut lattialämmitys nyt kokonaan pois päältä maaliskuun viimeiseltä viikolta alkaen, ja aika täpärälle meni, että tarvitsisiko se laittaa takaisin. Vielä en ole laittanut, eli takkatulen lämpö on riittänyt - juuri ja juuri.

Meillä normaalisti pärjätään ilman mitään lämmitystä kesällä niin pitkään, kunnes ulkolämpötila laskee syksyllä noin +12C tasolle. Ja edelleen, kun lämpötila lähenee nollaa, niin lattialämmityskin pitää laittaa päälle, ja se on päällä tyypillisesti noin 5kk vuosittain, eli lokakuulta maaliskuulle. Alkusyksystä ja loppukeväästä poltellaan sitten takassa tulta, jos tuntuu talossa liian vilpoiselta.

Nyt on yölämpötila ollut alimmillaan -5C tasolla, joskin päivällä aurinko lämmittää. Ilman auringon apua ei varmaan olisikaan pelkän takan avulla enää pärjäilty, tässä joitakin kuvia tänään aamulla.

Puoli seitsemän aamulla. Ulkona -4,7C.

Auton ikkunat ihan kunnolla jäässä.

Puutarhasta lumet lähteneet.

Takka jaksaa lämmittää.


Vaalitelineiden jalkoja nuuhkimassa.

Niitä pelättyjä pienhiukkasia näkyy savupiipun päästä.

tiistai 2. huhtikuuta 2019

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa sähköä kului 998,5 kWh - mikä oli maaliskuuksi kautta aikojen toiseksi alhaisin tulos. Joskin erot ovat hyvin pienet. Esim. viime vuonna, kun oli harvinaisen kylmä maaliskuu, niin silloin sähköä kului "vain" 1022 kWh eli ero oli hyvin pieni, vaikka vuosi sitten maaliskuun keskilämpötila oli -4,8C ja nyt keskilämpötilaksi tule -0,3C.

Alkuvuoden sähkönkulutus näyttää tässä vaiheessa vuotta tältä, jos kuukausia verrataan numeerisesti toinen toisiinsa:

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
YTH 3597,46 4784,59 5016,62 3746,37 3438,46 3566,40

Graafisesti päivittäiset käppyrät ja kuukausikohtaiset käppyrät näyttävät tältä:





Päivittäisissä käppyröissä näkyy alkukuusta loppukuulle laskeva trendi, lämpötilakäyrässä (punainen yhtenäinen viiva) taas on samaan aikaan noussut. Onkin aika loogista, että nämä 2 liikkuvat eri suuntiin. Maaliskuun viimeisinä päivinä lattialämmitys ja IV-esilämmityspatteri ovat olleet jo kokonaan pois päältä, joten lämpöpumppu tekee ainoastaan lämmintä käyttövettä tällä hetkellä. Nyt siis laitetaan tällä hetkellä tarvittaessa takkaan tuli, jos aurinko ei ole lämmittänyt taloa tarpeeksi.

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Earth hour

Piha ja tienoo olisi aika pimeä tai ainakin hämärä, jos aina olisi Earth hour.





Earth hour ohi. Taas on valoisaa. Sähkölaskussa valojen sammuttelu ei näy, joinakin vuosina olen yrittänyt katsoa.




torstai 21. maaliskuuta 2019

Päivän kevennys - kadonneen kaapelin arvoitus

Netistä löytynyt kuva.

Meiltä hävisi viikko sitten oudosti yksi auton lämmityskaapeli autokatoksesta.

Koska tässä alueella on liikkunut outoja hiippareita eri pihoilla, ja on meidänkin pihasta on kerran lähtenyt erään hiipparin matkaan pyykkinarulta bikinit ja rantapyyhe, niin piti käydä valvontakameran nauhalta katsomassa mitä lämmitysjohdolle oli oikein tapahtunut.

Kun kukaan omasta perheestä ei ollut siirtänyt sitä pois siltä paikalta, missä sen olisi pitänyt olla.

Ilman valvontakameraa tämä mysteeri ei olisi varmastikaan ratkennut ikinä. Filmin lopussa on takaisinpäin kelauksena hidastuksena auton palaaminen pihaan.



perjantai 1. maaliskuuta 2019

Helmikuun sähkönkulutus

Talvi oli erittäin runsasluminen ja tänä vuonna "kevät" alkoi jo helmikuun puolivälissä. Tämän huomasi mm. siitä, että tuulenpuuskissa peltikatto alkoi taas pitämään meteliä, kun aiemmin koko talvi oli ollut hyvinkin hiljaista niin kauan kun katolla riitti lunta.

Tässä vaiheessa vuotta energiatilastot näyttävät aika tylsiltä. Mitään oleellista eroa edelliseen kahteen vuoteen ei oikein ole, eli vuoden ekat 2 kuukautta näyttävät aikalailla samanlaisilta, ja tämä vuoden 2019 alku osuu kahden aikaisemman vuoden kulutusten puoliväliin. Kas näin:

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
YHT 2286,18 3338,59 4030,72 2609,37 2416,36 2567,94


Eli nyt jos 2 vuotta sitten vuonna 2017 kahden ekan kuukauden jälkeen sähkönkulutus oli 2609 kWh ja vuosi sitten kululutusta oli 2416 kWh, niin nyt tänä vuonna 2kk jälkeen sähköä oli mennyt 2568 kWh.

Vuosi sitten helmikuu ja vielä maaliskuukin oli aika kylmät kuukaudet. Tämän vuoden alkuvuosi on ollut lämpöisempi. Ehkäpä siitä johtuen nyt helmikuun sähkönkulutus 1124 kWh oli 11,4% pienempi, mitä sähkönkulutus oli vuosi sitten helmikuussa. Tämän vuoden tammikuussa sähköä taas kului enemmän kuin viime vuonna, joskin sähkömittarin vaihtumisesta johtuen en tiedä onko tämä ihan 100%:sesti ja varmuudella oikeita lukuja vuoden 2019 tammikuussa, jolloin sähkömittari vaihdettiin mittariviasta johtuen.

Tässä vielä kuukausittaiset ja päivittäiset sähkönkulutukset graafisina käppyröinä:




torstai 7. helmikuuta 2019

Lumiukolle led-valot

Jos joku on aloittanut tai aloittamassa rakentamisen tai vaikka jo rungon pystytyksen tällä hetkellä, niin tämä talvi ei ole ainakaan Vantaalla helpoimmasta päästä. Nimittäin lunta riittää, sitä on satanut Ilmatieteenlaitoksen mukaan Vantaalle jo 57cm!


Näillä lumimäärillä ollaan kohta jo aikaisimpienkin huippuvuosien tasolla, viimeksi enempi lunta on satanut Vantaalla vuonna 1959.


Nyt kun lunta on satanut 57cm, niin se tarkoittaa 595 neliön tontille noin 340 kuutiota. Ja kyllä se näkyy! Tässä kuvia eilisistä lumitöistä:

Yläterassi lunta täynnä.

Sama tilanne toisesta suuntaa katsottuna. Pöydän
korkeus on oletettavasti noin 60cm, ja lunta on melkein
pöydän tasoon saakka. Räystään alla seinän vieressä
onneksi vähän vähemmän.

Takapihan lumikasoja. Pieniä polkuja menee siellä täällä.

Takapihan valoja kaivettu esiin hangesta.
Yläterassi melkein loppuun saakka lapioituna.

Tilanne maanpinnan tasolla kolahommien jälkeen.
Nyt siis kolahommassa joutuu tekemään tavallaan 2-kertaisen työn. Ensin
lumi pitää kolata kasan juurelle ja heitetään siitä lumilapiolla kasan päälle.
Tänään tuli suojakeli, ja takana näkyvä lumikasa olikin oikein hyvä jalusta lumiukolle. En olekaan lumiukkohommissa pitkään aikaan ollut. Viimeksi varmaankin noin 20v sitten, silloin kun lapset olivat pieniä, niin silloinkin oli muutama runsasluminen talvi.

Lumiukon aloitus. Laitoin pienet puuklapit pallojen
väliin, että lumiukon rungosta tulisi vahvempi.

Naapuri tuli auttamaan lumitöissä. Tämä oli mielestäni ensimmäinen ja ainoa
kerta, kun meidän pihassa on tehty koneellisesti lumitöitä. Tähän asti on 
pärjätty ihan pelkästään lumikolallakin.

Tässä perinteinen lumiukko valmiina. Lakkina on punainen
ämpäri. Hiiliä oli vaikea löytää, niinpä otin muutamia
kiuaskiviä kiukaasta.

Sitten vähän modernimpi lumiukon versio led-valoilla.

Sama viereiseltä bussipysäkiltä katsottuna.

Lumilapio ja lumikola antamassa mittakaavaa
taideteoksen korkeudelle.

maanantai 4. helmikuuta 2019

Tammikuussa sähköä kului (ehkä?) 1443,9 kWh. "Ehkä" -sana on mukana siksi, että tammikuun puolivälin jälkeen tehtiin sähkömittarin vaihto, koska edellisessä mittarissa oli vika, eikä etäseurantalukemat olleet aivan aina luotettavia. Mutta kun vielä laskuilla ei ole saatavissa tarkkoja lukuja pitkään aikaan, niin  näillä luvuilla nyt mennään mitä on. Ja välttämättä tammikuun tarkka sähkönkulutus ei koskaan edes selviä ihan "desimaalin tarkkuudella", koska sähkönkulutus on niin pientä, että useamman kuukauden laskut tulevat aina yhtenä möykkynä. Esim. tässä on sähkön siirtolaskut ajalta 14.11.2018 -> 15.1.2019:

Tammikuun sähkönkulutuksia on nyt kulutustilastoissa jo 6 kpl, joista tämän tammikuun sähkönkulutus oli kutakuinkin keskitasoa noin visuaalisesti, mutta numeroita tarkemmin katsoessa toiseksi alin. Alempana kulutus on ollut vain kerran eli vuosi sitten tammikuussa. Tässä tammikuiset sähkönkulutukset eri vuosilta:

2014 = 1572,61 kWh
2015 = 1629,59 kWh
2016 = 2767,17 kWh
2017 = 1559,90 kWh
2018 = 1145,60 kWh
2019 = 1443,90 kWh

Tässä kuukausittaiset kulutukset graafisesti kautta aikojen, eli niin kauan kuin talo on ollut olemassa:

Tässä vielä tammikuun 2019 päivittäiset "noin" -lukemat, joissa ainakin kuukauden keskellä on neljä samaa lukemaa, mikä varmaankin johtuu mittarivirheestä.


Kuukauden lopussa oli pieni ns. "kylmä hönkäys", jolloin VILP ei toiminut ja muutama päiviä mentiin varavoimalla eli suorasähköllä.