tiistai 12. joulukuuta 2017

10000 kWh:n raja lähestyy

Tämä vuosi on minusta ollut taas poikkeuksellisen lämmin, ja sähkölasku tulee olemaan taas poikkeuksellisen pieni. Tosin on meillä nyt muutamia muitakin syitä ja pieniä lisäsäätöjä, jotka ovat auttaneet asiassa.

Nyt viimeisen vuoden aikana esim. kellarin sokkeli on levytetty, jolloin kevytsoraharkon ja koristelevyn väliin jää pieni ilmarako. Talo on nyt kuitenkin kellarin osalta paremmin eristetty, koska koristelevykin kuitenkin tarjoaa tuulelta suojaa. Alun perin kellarin sokkeli piti rapata, mutta vieressä olevasta kadusta ja ajoittaisesta tärinästä johtuen en siihen sitten uskaltanut ryhtyä. Toisena ostosähköä vähentävänä asiana on ollut käyttöveden lämpötilan alentaminen. Tässä nyt ainakin pari kulutuksen alentumiseen vaikuttavaa tekijää viimeksi kuluneelta vuodelta.

Eikö sokkeli olisi ollut sitten rapattuna kuitenkin kauniimpi kuin levytettynä? En osaa sanoa. Ei levytystä ainakaan kauempaa katsottuna erityisesti edes huomaa, ja jos rapattu pinta olisi kuitenkin liikenteen tärinästä johtuen alkanut rakoilemaan ja irtoilemaan vuosien saatossa, niin ei sekään nätiltä näytä. Ja sitä saisi jatkuvasti korjata, eli siinä myös työllistää itse itsensä. Nyt levytettynä ratkaisu kestää sokkelin osalta ilmeisesti seuraavat 100 vuotta? Ja lopputulos näyttää tältä:



Nyt kun joulukuu on kohta puolessa välissä, ostosähköä on kulunut tähän mennessä 9.810 kWh vuoden alusta lukien. 10.000 kWh raja lähestyy, ja varmasti ylittyykin vielä loppukuun aikana. Kulutuskäppyrät näyttävät kuukausitasolta nyt tältä:









Viime vuonna vastaavana aikana ostosähköä kului 12.401 kWh (siis aikavälillä 1.1.2016 - 10.12.2016 eli 11,5kk), ja siihen verrattuna kulutuksen pudotus on nyt ollut noin 25%. Veikkaan että paluuta entiselle tasolle ei enää ole. Syynä sähkön kulutuksen pienenemiseen on siis käyttöveden lämpötilan alentaminen kesken vuotta +55C:stä +50C:een. Lämpöpumppu (VILP) pystyy huomattavasti helpommin tekemään vähän haaleampaa vettä, ja jos oikeasti haluttaisiin ne viimeiset ja korkeammat asteet lämpimään käyttöveteen, niin pumppu joutuu sinnittelemään aika lailla, ja näköjään se myös maksaan.

Uusien rakennusmääräysten myötä Suomessa alkaa nyt olemaan enenevässä määrin omakotitaloja, joissa vuosittaisen ostosähkön määrä jää ehkä tuntuvastikin alle 10.000 kWh per vuosi. Kyse on kuitenkin vain ostosähköstä, sillä kyseisissä taloissa on useimmiten maalämpö, jolloin se pienentää tarvittavan ostosähkön määrää.

Omassakin talossamme varmaan nyt päästäisiin reilusti alle 10.000 kWh:n rajan, jos talo olisi vaikkapa 100 neliötä pienempi, eli lähempänä keskikokoista suomalaista omakotitaloa asuinpinta-alaltaan. Mutta kun meillä nyt on 241m2 lämmintä pinta-alaa, niin kulutus on sitten tämän verran suurempaa.

Omassa talossamme lämpöä saadaan ostosähkön lisäksi myös ilmasta-veteen lämpöpumpulla ja polttopuista. Polttopuut ovat nyt vielä peräisin talon rakentamisen ajoilta. Talo tehtiin oman metsän puista, ja ekana talvena polteltiin enimmäkseen rakentamisesta ylijäänyttä ja tontille jäänyttä laudan pätkää yms. Nyt on päästy jo hakkuun tähteisiin, eli puunrunkojen latvaosiin muihin sekapuihin, jotka kaadettiin samalla, kun metsää hakattiin.

Oksat ja joulukuusen kokoiset roippeet kerättiin isoon kasaan tien varteen ja myytiin hakkeeksi lämpökeskuksille, mutta jokaisesta rungosta jäi monta metriä ohuempaa runkoa, josta ei enää saanut sahatavaraa, mutta moottorisahalla pätkimällä puolen metrin pätkiksi siitä sai vielä polttopuuta, ja sitä varmaan riittääkin seuraavat 10 vuotta ainakin.

Tänä vuonna on polttopuun kuivaksi saaminen ollut melkoinen ongelma. Ensin satoi koko kesän, ja sen perään koko syksyn. Joten polttopuun tekijöillä oli ongelmia saada polttopuu kesällä kuivaksi, ja sen jälkeen syksyllä sitä on ollut vaikea toimittaa asiakkaille, kun jatkuvasti sataa. Näissä olosuhteissa polttopuu voi helposti mennä kuivuessaan samalla myös homeeseen, niin kuin alla olevassa uutislinkissä Mikkelin suunnalta kerrotaan:

https://yle.fi/uutiset/3-9885382

Vaikka olisi jo aikaisempien vuosien puita ja ajat sitten kuivuneita, niidenkin säilytys kuivana voi olla ongelma. Itse olen ratkaissut asian rakentamalla merikonttiin metrisen räystään, jonka alle puolimetrinen klapi mahtuu hyvin, ja pysyy kuivana. Polttopuut ovat tontin rajalla ojan partaalla, toisella puolen merikonttia vastaavanlaisen katoksen alla kuivuvat pyykit pyykkinaruilla. Tai ainakin katos suojaa, ettei pieni sade pääse yllättämään kesken pyykkien kuivumisen. On muuten ollut tänä kesänä varsin toimiva ja hyvä paikka pyykkinaruille, taivasalla pyykit olisivat kastuneet moneen kertaan.


Merikontin katoksen alla puut ovat pysyneet tänäänkin sateelta suojassa, vaikka ulkona on melkoinen lumimyräkkä, joka päivän mittaan vaihtuu Etelä-Suomessa vesisateeksi. Merikontti on 6 metriä pitkä, ja sen vierelle saa puolimetrisiä puita pinottu 2 metrin korkeuteen asti. Täyteen ladattuna puita mahtuu näin säilöön 6 pinomottia, mikä varmaan useimmissa taloissa riittääkin jo hyvin koko talven tarpeisiin. Jos talossa pääasiallinen lämmönlähde on maalämpö, tai puita poltetaan vain kovimmilla pakkasilla, silloin puita ei tarvita kuin motti tai pari.

Meillä kuitenkin on nyt jo syksylläkin poltettu takassa pesällinen 2-3 kertaa viikossa. Jos haluaa polttaa puita yhden pinokuution kuukaudessa, ja jos yhdellä kertaa polttaa noin 30 litraa eli kolme ämpärillistä puita, silloin pesä pitäisi sytyttää yli 30 kertaa eli käytännössä joka päivä. Kyllä sekin talvikuukausina onnistuu, jos vaan on riittävästi kylmää riittävän pitkiä aikoja.

Puu syttyy paremmin, jos sen tuo sisälle jo muutama päivä ennen käyttöä. Lämmityskaudella sisäilma on aina kuivaa, jolloin polttopuu kuivuu siinä samalla. Itse olen täyttänyt takan pesän valmiiksi seuraavaa kertaa varten heti kun se on edellisen käyttökerran jälkeen riittävästi jäähtynyt. Siltikin takan sisällä saattaa olla vielä hyvinkin +50C lämmintä, joten siellä päivän pari oltuaan polttopuu kuivuu aivan rutikuivaksi. Jolloin se syttyy hyvin, ja antaa hyvin lämpöä.


Tässä kuvassa takka on jo täyteen ladattuna, ja takan luukku on muutaman sentin raollaan, samalla kun alla olevat ilmanottoaukot ovat auki. Näin takkapesän läpi kulkee ilmavirtaus, jonka lämmön tuntee käteenkin, jos laittaa kätensä raollaan olevan suuluukun yläosaa lähelle. Jos polttopuissa on vielä kosteutta jäljellä, niin näin se tulee ainakin pois, ennen kuin puita sytyttää.

Takan vieressä olevassa laatikossa näkyy 2-3 seuraavan käyttökerran puut, jotka ovat jo sisällä kuivumassa. Tämän kokoluokan puita takkapesään mahtuu kerrallaan 4-5 kpl. En ole niitä alkanut pienemmiksi halkomaan, kun hyvin palavat näinkin. Puut on kaadettu talvella 2012-2013 talon rakentamisen tarpeisiin, ja ovat siitä asti olleet liiterissä sateelta suojassa. Hyvällä takan hyötysuhteella sekapuusta voi saada lämpöä talteen noin 1000 kWh per pinokuutio.

Nyt siis meillä kuluu kokonaisuudessaan sähköä vähän reilu 10.000 kWh vuodessa. Siihen sisältyy jo noin 5.000 kWh kotitalous- ja laitesähköä (mm. IV-kone pyörii käytännössä koko ajan).

Usein tyypillisissä rintamamiestaloissa lämmityskuluiksi mainitaan esim. 3000 litraa öljyä vuosittain. Sen lisäksi näissäkin taloissa kuluu vielä sähköä noin 5000 kWh vuosittain. Öljylämmitys kannattaisi tietysti vaihtaa maalämmöksi, jolloin säästöä tulee useita tuhansia vuosittain, jos öljyn hinta ei ole poikkeuksellisen alhaalla. Uusissa taloissa, joissa ominaiskulutus on pientä, niissä saattaa myös suora sähkölämmitys olla erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Suoraa sähkölämmitystä en kuitenkaan rintamamiestaloihin laittaisi. Niissä ominaiskulutus on suurempi, jolloin maalämpö on oikea ratkaisu. Maalämmön hinnalla mitään muuta yhtä paljon energiaa säästävää korjausta ei pysty tekemään.

tiistai 5. joulukuuta 2017

Ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlavalaistus

Nostin liput salkoihin jo klo 16:00. Ylioppilasjuhlasta johtuen olisin voinut alkaa liputtaa jo aamulla klo 8:00, mutta laitoin liput salkoon nyt vasta iltapäivällä, kun lukiossa vietetty juhlatuokio oli ohi, ja seuraavaksi juhlat jatkuvat meillä kotona.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi nyt kun saa liputtaa yli yön, niin talon päädyssä kahdelle lipulle on käytössä 4 valonheitintä. Nippa-nappa se riittää, valotehoa pitää olla yllättävän paljon. Pimeän ajan liputus vaatii selvästi pientä harjoittelua, ennen kuin lopputulos on hyvä... Nyt näyttää tältä:

Suomen liput valaistuna talon päädyssä.

Näkymä kadulta.

Puutarhan valaistusta.

Valoa naapurin talon tiiliseinällä, johon oma puutarhamme rajoittuu.

Terassin valoja. Muutama milli luntakin satoi äsken.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Huoltokorjauksille jatkoa


Uusissakin talossa on vaan aina pientä ehostamisen tarvetta. Tässä linkissä tiilihormille tuli jo uutta kalkkimaalia...

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/07/uuden-talon-remontteja.html

Nyt sitten pakkeloin ja maalasin rappukäytävän seinät kuntoon. Tätä kirjoittaessani yksi maalauskerta on jo takana, ja nyt maalin kuivuessa toinen maalauskerta vielä edessä päin.

Sisämaalina meillä oli ja on hollantilainen Sadolin-maali, jonka ulkoisesti on aika jogurttimaista. Siis selvästi paksumpaa tavaraa kuin piimäpurkista tuleva piimä, tai muut Suomessa yleisesti myynnissä olevat maalimerkit. Paksu maali peittää ainakin tässä tapauksessa jo itsessään pieniä epätasaisuuksia, mutta pahimmat kriipu-kohdat olen kyllä pakkeloinut ja hionut ennen maalausta.

Tässä linkissä lisätietoa Sadolinin maalista:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/06/08/kokemuksia-sadolinista-ynna-muuta/

Tänään projektin eteneminen näyttää tähän mennessä tältä:

Kun hakee rakennusmaalit Tallinnasta, samalla tulee 
mukaan myös raksajuomat, jotka (juomattomina) olivatkin
kätevä apuväline tämän kertaiseen projektiin. Suurin osa
maalarin painosta tulee siis jakkaran takajaloille, ja
portaalle, mutta jotain pitää olla myös etujalkojen alla,
ettei keittiöjakkara kippaa nurin.

Sama lähikuvassa. Portaan reisipuuhun piilotettu LED-nauha oli muuten ihan
onnistunut kokeilu. Se antaa vinokulmaisen valokuvion portaalle, joka auttaa
isojen kantamusten kanssa kulkiessa, eli valojuovan perusteella osaa asetella
jalkansa oikein, jos ei rapun askelmia muuten näe.

Porrasnousun "bruttoleveys" on siis noin metri, mutta nettoleveys puukaiteella
lisättynä enää vain 87 senttiä. Siitä kolosta ei sohvakaluston ja nojatuolien
läpivienti ainakaan kovin helposti onnistu.

Pakkeloituja naarmuja. Niitä tuli siis nimenomaan kellarin
alaosaan, jossa tuli ylempi porrasnousu kattona vastaan,
ja sohvakalustoa oli pakko painaa kaidetta vasten.
Ylempänä rapuissa kaluston sai vielä nostettua puu-
kaiteen päälle, jossa tilaa oli leveyssuunnassa enempi.

Maalarinteipin lisäksi vanha lakana on portaissa kätevämpi
kuin esim. pahvit ja suojapaperi, joka ei meinaa portaille
oikein asettautua. Lakana sen sijaan taipuu helposti
portaan muotoja vasten.

Eka maalauskerta suoritettu.

Sama toisesta suuntaa katsottuna.

lauantai 2. joulukuuta 2017

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa sähköä kului 900,6 kWh. Usean aikaisemman kuukauden tapaan, tämä on taas uusi marraskuinen alarajaennätys. Taustalla vaikuttavia syitä lienee tai ovat mm. se, että pudotin vesivaraajan lämpötilaa +55C:stä +50C asteeseen joitakin kuukausia sitten. Lisäksi marraskuu oli tällä kertaa lauha, keskilämpötilaksi tuli +2,7C. Viime vuonna keskilämpötila marraskuussa oli -1,0C Vantaalla.

Jos katsotaan neljän perättäisen marraskuun sähkönkulutuksia, niin kehitys ostetun sähkön määrässä näyttää tällä hetkellä tältä:
marraskuu 2014 = 1.382,5 kWh,
marraskuu 2015 = 1.664,8 kWh
marraskuu 2016 = 1.606,0 kWh
marraskuu 2017 = 900,6 kWh

Kovin pieneksihän tuo tämän kertainen marraskuun sähkönkulutus jää, vaikka vettäkin kului tällä kertaa 31 kuutiota (vuosi sitten kulutus oli vähemmän, vain 27 kuutiota). Lämpöpumppu oli tässä marraskuussa käynyt yhteensä 140 tuntia. Vuosi sitten marraskuussa lämpöpumppu kävi 226 tuntia. Joten tässä mielessä ei ihme, että vuosi sitten sähköäkin kului melkein puolta enemmän.

Jos katsotaan vielä viiden perättäisen kuukauden tarkastelut, niin sitten tilanne näyttää tältä:
heinäkuu 2017   = 430,8 kWh,
elokuu 2017       = 579,2 kWh
syyskuu 2017     = 546,1 kWh
lokakuu 2017     = 764,3 kWh
marraskuu 2017 = 900,6 kWh

Heinäkuun sähkössä on tietysti mukana normaali kotitaloussähkö - niin kuin on marraskuun sähkössäkin. Käyttöveden lämmitys lienee vaatinut marraskuussa enempi sähköä kuin heinäkuussa, koska ulkoilman lämpötila on nyt matalampi, mitä se oli heinäkuussa. Ja matassa ulkolämpötilassa VILP:n hyötysuhde on heikompi. Lokakuusta alkaen myös lattialämmitys on ollut päällä, ja on nytkin päällä 5 tuntia puolilta öin joka päivä.

Tähän mennessä tänä vuonna sähköä on kulunut 11 aikana nyt yht. 9429 kWh. Jos ei joulukuussa keliolosuhteet äkisti muutu, niin tämän vuoden sähkönkulutus jää reilusti alle 11000 kWh. Tässä linkissä vielä koko talon olemassa olon ajalta energian kulutustiedot kerättynä yhteen:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/energiankulutus.html

Tässä loppuun vielä graafiset esitykset:


Kuukausittaiset ostosähkön määrät 2014-2018.


Päivittäinen sähkönkulutus marraskuussa 2017


keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Energia-yhteenveto

Keräsin nyt kaikki talon tekniset perustiedot, asumistottumukset, tähän astiset energian säästötoimet ja energiankulutukset kaikki yhdelle ja omalle välilehdelleen, joka löytyy täältä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/energiankulutus.html

Uusia kokeiluja tehdään jatkuvasti (eilen viimeksi), ja nyt kokeiltavana ja haussa ratkaisua ongelmaan, joka ei ole vielä kolmen vuoden asumisen aikana oikein tyydyttävästi ratkennut. Nimittäin ilmanvaihtokoneen ja takan käyttö. Taloihin aina suunnitellaan lievä alipaine, joka kuitenkin haittaa takan käyttöä.

IV-koneissa toki on (ja meilläkin on) takkatoiminto, joka helpottaa takan sytyttämistä, ja kun takka on palanut 15 minuuttia, sen jälkeen takkatoiminto poistuu itsestään ja takka palaa ihan hyvin loppuun saakka.

Yhdellä takalla tämä toimiikin ihan hyvin näin. Mutta kun meillä on 2 takkaa, ja vielä puukiuas saunassa, niin näiden yhteiskäyttö yhdessä IV-koneen kanssa ei aina ole onnistunut. Eli voi käydä niin, että joku takka ei pärjääkään IV-koneen alipaineelle, jolloin tuli sammuu ja lopulta savu tulee sisälle.

Sitten on joskus takan sytyttämisessäkin ollut ongelmia, ja erityisesti silloin jos on niin laiskalla päällä, että ei jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle... Silloin savupiipusta sisään tuleva ilmavirtaus tempaa savut mukaansa - ja molemmat tulevat yläkerroksen makuuhuoneeseen. Tämä piirros havainnollistaa tilannetta:


IV-koneen kautta siis lähtee talosta joka sekunti 109 litraa ilmaa, ja tulee korvausilmaa 102 litraa. 7 litraa jää puuttumaan. Se siis pitää jatkuvaa alipainetta päällä. Ja kun alipaineeseen tulee se 7 litraa sieltä mistä se helpoiten pääsee, niin meillä se näyttää tulevan savupiippujen kautta. Eli yläkerran makuuhuoneessa sulkupellin päälle jää milli-pari vapaata tilaa, josta kylmällä pakkasilmalla vedon tuntee käteen, jos läheltä kokeilee.

Tähän samaa viimaan liittyy sitten savutkin mukaan, jos alapuolella laitetaan takka päälle. Eli takan savu ei aina viitsi mennä savupiipusta pihalle saakka, vaan menevätkin ylemmän kerroksen makuuhuoneeseen - kunnes palohälyttimet huutavat ja tilanne huomataan.

No mitä nyt sitten tässä kohtaa pitäisi tehdä ja mitä voisi kokeilla seuraavaksi?

Nyt lämmityskaudella meillä yleensä sytytetään takka tai saunan kiuas alkuillasta (jos sytytetään). Lähes joka päivä sytytetään. Ja jos ei aina jaksaisi käydä laittamassa takkatoimintoa päälle ja jos joskus useamman tulipesän yhteiskäytössä savut ovat tulleet sisälle, niin nyt lämmityskaudella ajattelin kokeilla sellaista, että IV-kone sammutetaan kello-ohjauksella 3 tunniksi joka iltapäivä klo 16-19:00 välisenä aikana. Näin tehtiin siis ekan kerran eilen.

Ekat kokemukset ovat rohkaisevia. Takat toimivat hyvin, eikä sytyttäminen ole ongelma. Takkatoimintoa ei tarvitse käyttää, koska IV-kone ei ole edes päällä. Vielä jos ehtii saunomaan tuossa aikahaarukassa (tänään ehdin), niin löylyt pysyvät saunassa paljon pidempään ja tuntuvat pehmeämmiltä ja kosteammilta. Kylpyhuoneen puolella kph:n oven alta tulevaa ilmavirtaa ei ole (tai se ei tuntunut niin kovalta). Joskus aikaisemmin ilmavirtaus tuntui nilkoissa vähän kylmältä. Siis se viima, joka kulki kylppärin läpi/kautta puukiukaalle.

Kun IV-kone ei käy, niin talo on todella hiljainen. Mitään ääntä ei kuulu mistään. Nämä IV:n tulo ja menoaukot ovat aina pitäneet pientä suhinaa, joskin siihen on jo niin tottunut, ettei sitä kuule - ennen kuin vasta sitten kun sitä ei ole, ja ihmettelee miten on niin hiljaista.

Eikö ilmanvaihdon katkaiseminen ole vaarallista? Mitä jos ilma ei vaihdu? Itse asiassa näin lämmityskaudella ilmanvaihtuminen ei pysähdy, vaikka IV-kone pysähtyy. Sillä takan sytyttäminen laittaa ilman vaihtoon, kun palava puu tarvitsee ilmaa. Ja vaikka takkaa ei ihan joka päivä sytytettäisikään, siltikään en pitäisi 3 tunnin katkosta kovin suurena riskinä. Sähkökatkoskin - jos sattuu kohdalle - voi sekin kestää useamman tunnin, enkä ole kuullut, että missään päin Suomea sen takia olisi talot piloille menneet.

tiistai 21. marraskuuta 2017

Itsenäisyyspäivän yli yön liputus

Nyt on mahdollisuus liputtaa Suomi-100v juhlaa yli yön alkaen jo 5.12.2017 klo 18:00 ja päättyen 6.12.2017, jos yli yön salkoon jätetty lippu on riittävästi valaistu. Lipun tulee olla niin hyvin valaistu, että lipun kuvio ja värit erottuvat selkeästi. Valkoisen tulee siis olla valkoinen ja sinisen sininen.   Hiacen takasumuvalo ja/tai katuvalo ei riitä, kertoi Sisäministeriön edustaja aamu-TV:ssä tänään. Lisätietoja itsenäisyyspäivän liputukseen liittyen mm. tässä linkissä:

http://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2017#itsenaisyyspaiva

Meillä sattuu 5.12.2017 olemaan myös toiset juhlat, eli pojan ylioppilasjuhlat. Joten ilman muuta valaistaan sitten talon pääty niin, että lippu näkyy selvästi ja voi olla salossa koko yön. Meillä siis on talon seinään vinosti kiinnitettävä lipputanko, jossa lippu on maantasosta katsottuna noin 7-8 metrin korkeudessa. Katsoin jo tänään löytyykö tarvittavia valaisimia, ja onko ne toimintakunnossa.

Talon päätyä valaisemassa on jo nyt LED-valaisin ajastimella. Ne ovat 
läpinäkyvän ämpärin sisällä säältä suojassa. Viimeksi valaisinta on käytetty
kuntavaaleissa, jolloin talon päädyssä oli iso banderolli. Olin siis itsekin
vaaleissa ehdokkaana (nyt varavaltuutettuna - 22 ääntä ja enempi, niin olisin
päässyt läpi valtuustoon :-) )

Tässä sama toisesta näkökulmasta. Erittäin toimiva peli ja pieni sähkönkulutus.

Tämä valaisee siis talon seinän.

Koska lipputankoja on 2 rinnakkain (yksi kummassakin talon kulmassa)
tarvitsen nyt 2 valoa lisää. Raksa-aikaisesta valosta oli toinen silmä pimeänä.
Pitää siis käydä rautakaupasta hakemassa uusi halogen-polttimo.
Sitten pitäisi olla kaikki kunnossa yo-juhlaa ja itsenäisyyspäivän juhlaa varten!



sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Lattialämmöt pois ja häkäilmaisimia seinälle

Tänään on ollut tihkusateinen sunnuntai, ja on ollut aikaa tehdä sisällä pientä näpertelyä. Viikonlopuksi ulkolämpötila nousi niin, että takkaa ei voitu enää käyttää, koska sisällä alkoi olla liian lämmintä. Joten otin tänään lattialämmöt pois eli lattialämmityksen kiertovesipumppu on nyt toistaiseksi seis. Lämmin keli jatkunee vielä pitkään, näillä näkymin ainakin niin pitkälle mitä ennusteita riittää eli noin parisen viikkoa.

Kun lämpötila laskee +5C tai nollan kieppeille, silloin lattialämmöt tarvitaan ainakin osaksi vuorokautta. Mutta muuten tällaisilla +8C keleillä takan viihdelämpö riittää oikein hyvin. Nastarenkaita en kuitenkaan rupea vaihtamaan enää takaisin, ne kun tuli jo vaihdettua, niin ajellaan niillä nyt kevääseen saakka...

Lokakuun puolivälistä tähän hetkeen asti ostosähkön kulutusmäärät näyttävät nyt 15.10-4.11 välisenä aikana tältä:


Lokakuun puolivälin jälkeen siis 20.10 piti laittaa lattialämmöt päälle. Sähkönkulutus nousi muutamassa päivässä noin 20 kWh/vrk tasolle noin 35 kWh/vrk. Tässä uudessa tasossa viikkorytmiin tulee aina 2 matalampaa pylvästä viikonlopun aikana (eli eilinen - siis viimeisin pylväs) ja viikko sitten 28-29.10, joka siis viikonloppu silloin. Nyt kun lattialämmitys on taas pois - kunnes taas talvi uudelleen alkaa - niin ilmeisesti palataan taas takaisin noin 20 kWh/vrk -tasolle.

Nämä tällaiset lauhat syksyt ja lauhat talvet ovat "petollisia" siinä mielessä, että jos taloon on investoitu esim. maalämpö tai jokin muu lämpöpumppu, niin alhainen kulutustaso menee helposti lämpöpumpun ansioksi, vaikka todellisuudessa se johtuisikin ilmaston lämpenemisestä. Lämpöpumpun myyjät ainakin osaavat kääntää tämän omaksi edukseen, ja tekevät hyvän tilin, kun tuotteita menee kaupaksi pilvin pimein.

Varsinkin jos kyseessä on uudiskohde, jossa aikaa ennen lämpöpumppua ei ole ollenkaan olemassa, jolloin tilanne ennen lämpöpumppua on pelkkä "laskennallinen oletus". Meidän talon "laskennallinen oletus" normaalivuosina on 26000 kWh per vuosi. Ensimmäisenä suorasähkövuotena päästiin tasolle 17000 kWh, josta sitten kulutus vuosi vuodelta pienentynyt lämpöpumpun hankkimisen aikana niin, että nyt tämä vuosi päättyy tasolle noin 11000 kWh/vuosi. Jos uskoisin oikeasti, että meidän talo kuluttaisi ilman lämpöpumppua 26000 kWh/vuosi, niin pitäisin tietenkin nyt toteutuvaa 11000 kWh/vuosi -kulutusta niin hyvänä, että laskisin lämpöpumpun takaisinmaksuajaksi ihan vaan muutamia vuosia.

Siis tässä meidän talon tapauksessa jos yllä olevan perusteella kuvittelee sähkönsäästöksi 26000-11000=15000 kWh vuodessa, joka euroiksi muutettuna on noin 1500€/vuosi niin ilmasta veteen lämpöpumpun hankintahinta 8600€ tulisi kuitattua alle kuudessa vuodessa. Todellisuudessa talo ei kuitenkaan ole kuluttanut koskaan yli 17000 kWh, koska "normaalitalvia" ei enää ole. Tai jos on - niitä on todella harvoin. Esim. Vantaalla pitkän aikavälin keskiarvotasoille on lämmitystarveluvuissa päästy viimeksi vuosina 2012 ja 2010. Ja kun meidän talo valmistui 2014, niin se ei ole tällaisia talvia vielä nähnyt.

Sitten lisäsin taloon pari häkävaroitinta. Toinen tuli olohuoneen takan kulmalle, ja toinen yläkerran makuuhuoneeseen (jonne aina tuplahormista tuppaa tulemaan joskus savut sisään). Häkäilmaisin ei savusta ole moksiskaan, mutta laitoin sen nyt varmuuden vuoksi, jos savun mukana olisi myös häkää siinä määrin, että hälytin siitä piippaa. Tältä nämä asennukset nyt sitten näyttävät (molemmissa kuvissa on yksi ylimääräinen valkoinen pyöreä mollukka - ihan kuin palovaroitin).

Ison takan kulmalla häkävaroitin, sammutuspeite ja
takan hyllyllä lämpömittari, joka kertoo mm. sen, että
voiko takan laittaa päälle. Jos se on jäähtynyt, sitä voi taas
käyttää uudelleen. Muuten tulee liian kuuma.
Kerroksellinen takka, jossa tiilten välissä on villa, se
jäähtyy aika hitaasti.

Makuuhuoneessa tuplahormi ja parvekkeen oven yläkulmassa sähkörasia
ja nyt sen vieressä myös häkävaroitin.

Sitten nyhertelin (jo tässä yhtenä aikaisempana iltana) tuikkukynttilöille lyhdyt kylpyhuoneeseen. Niitä on nyt siellä 2 kpl, ja mielestäni lopputulos oli ihan onnistunut. Tässä lyhdyn tunnelmaa, ja kph:n puolella tuikku ei sammu, sillä lyhty suojaa mahdollisilta roiskeilta.

Lyhty "päivän valossa".

Lyhdyn omaa valoa.



keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Lokakuun sähkönkulutus

Äsken päättyneen lokakuun aikana sähköä kului 764,3 kWh. Tämä oli tuttuun tapaan taas uusi alarajaennätys, en muista kuinka mones jo peräkanaa. Perättäisiä alarajaennätyksiä on nyt tullut jo monen kuukauden aikana, ja sille ainakin yhtenä merkittävänä taustasyynä todennäköisesti se, että pudotin vesivaraajan lämpötilaa +55C:stä +50C asteeseen. Lämpöpumppu pääsee alempaan lämpötilaan huomattavasti helpommin, ja tämä siis näkyy sähkönkulutuksessa myöskin.

Toisena taustasyynä on varmaankin rakentamisen väheneminen. Vaikka lopputarkastusta ei ole vielä(kään) pidetty, niin enpä nyt viime aikoina ole paljon mitään tehnytkään. Kesken olevat asiat löytyvät etupäässä ulkoa pihalta, joten ei siellä nyt syksyn pimeinä iltoina mitään pystyisi enää tekemäänkään.

Joka tapauksessa, tämän lokakuun sähkönkulutus oli aikaisempiin nähden täysin poikkeuksellinen, voisi sanoa että puolta vähemmän mitä aikaisempina vuosina. Jos katsotaan neljän perättäisen lokakuun sähkönkulutuksia, niin kehitys ostetun sähkön määrässä näyttää tällä hetkellä tältä:
lokakuu 2014 = 1.671,8 kWh,
lokakuu 2015 = 1.486,8 kWh
lokakuu 2016 = 1.416,8 kWh
lokakuu 2017 = 764,3 kWh

Tässä kohtaa voidaan tietysti kysyä, että oliko lokakuu tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin? Tai käytettiinkö tämän vuoden lokakuussa vettä normaalia vähemmän? Tämän vuoden lokakuussa keskilämpötila Vantaalla oli +5,0C. Vuosi sitten 2016 se oli +4,7C. Eli eipä eroa tässä. Tämän vuoden lokakuussa veden kulutus oli 12,1 kuutiota. Vuotta aikaisemmin vettä kului 9,5 kuutiota. Eli ei nyt toteutunut pienempi sähkönkulutus ainakaan vedenkulutuksesta voi johtua, koska se oli vuosi sitten paljon pienempää, ja vettä meni 2,5 kuutiota enempi lokakuussa 2017. Tämän vuotinen vedenkulutus oli 98,1 litraa per henkilö per vuorokausi. Monissa kerrostaloissa vedenkulutus voi olla tasolla 150 litraa per hlö per vrk. Eikä kerrostaloissa useimmiten ole porealtaitakaan (mutta meillä on).

Toinen tulokulma sähkönkulutuksen tarkasteluun voisi olla neljän perättäisen kuukauden tarkastelu, jolloin tilanne näyttää tältä:
heinäkuu 2017 = 430,80 kWh,
elokuu 2017     =  579,2 kWh
syyskuu 2017   = 546,1 kWh
lokakuu 2017   = 764,3 kWh

Näihin neljän kuukauden kehitykseen pystyy ehkä paremmin kommentoimaan jotain. Eli heinäkuu 2017 oli pienin kuukausikulutus ikinä. Silloin ei ollut edes yövalaistus päällä (paitsi lakisääteinen katunumeron valaistus - tai ei sekään nyt lakisääteinen ole, mutta kaupunkikohtaisissa rakennusmääräysohjeissa sanotaan, että katunumeron pitäisi olla valaistu pimeällä). Mutta eihän juhannuksen jälkeen juuri pimeää ole, tai jos on - pimeän kesto on muutamia tunteja yön pikkutunteina. Joten napsautin mm. räystäsvalot ja muut pihavalot kokonaan pois päältä. Myös ilmanvaihdon esilämmitys oli heinäkuun kokonaan pois päältä. Eli mitään "turhaa kulutusta" ei ollut.

Elokuussa illat pimeni, ja laitoin ulkovalot taas normaalisti hämäräkytkimen taakse. Kulutus nousi noin 150 kWh eli noin 5 kWh vuorokauden aikana. Muuta syytä sähkönkulutuksen kasvulle en keksi. Lämpötilakin oli heinäkuussa ja elokuussa käytännössä sama. Heinäkuun keskilämpötila oli tänä vuonna +16,1C ja elokuussa +15,9C. Vantaalla ei ollut koko kesänä kuin yksi hellepäivä. Käytännössä joka päivä satoi.

Syyskuussa laitoin ilmanvaihdon esilämmityksen päälle. Sähkönkulutus kuitenkin putosi. Syynä kai se, että syyskuussa on vain 30 päivää. Muissa kuukausissa tässä vertailussa on 31 päivää.

Lokakuun 20. päivä sitten piti laittaa jo lattialämmitystä päälle, ja vuorokautinen sähkönkulutus nousi selvästi. Päivittäisinä käppyröinä lokakuu näytti tältä:

Talo-Rautio. Lokakuun sähkönkulutus.


Jos katsotaan vuosittain eri kuukausien kulutuksia, niin käppyrät näyttävät tältä:

Talo-Rautio. Sähkönkulutus eri vuosina ja eri kuukausina.

Tähän mennessä 10 kuukauden yhteenlaskettu sähkönkulutus vuonna 2017 on ollut 8528 kWh. Tällä vauhdilla koko vuoden kulutus tulee olemaan noin 11000 kWh, tai jopa vähän alle.

Aikaisempien vuosien sähkönkulutus on mennyt näin:
vuosi 2014 = 14.214,2 kWh,
vuosi 2015 = 16.651,6 kWh
vuosi 2016 = 13.219,7 kWh
vuosi 2017 = 11.000,0 kWh?

Vuoden 2014 alussa oli 9kk raksa-aikaa. Asumaan muutettiin syys-lokakuun vaihteessa. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä. Lämpöpumppu tuli taloon 21.10.2015 - eli se täyttää tällä hetkellä tasan 2 vuotta. Tunteja ilmasta-veteen lämpöpumpun tuntimittariin on tullut tähän mennessä 3274 tuntia eli se käy 1.637 tuntia vuosittain. Jos lämpöpumpun elinikä on 40.000 tuntia sitten tällä vauhdilla nuo tunnit tulevat täyteen 24 käyttövuoden jälkeen.

Mikäli lämpöpumppu sinne asti jaksaa puksuttaa, eikä pikkuremontteja matkalla tarvita, silloin lämpöpumppu ehtii tienata oman hintansa oikein hyvin. Tietysti tämä ainakin meidän talossa näyttää edellyttävän sitä, että lämmin käyttövesi jätetään tasolle +50C. Sillä jos lämpötila laitetaan takaisin normien vaatimalle tasolle eli +55C:een, sitten lämpöpumppu ei säästä oikein yhtään mitään.

Sademittarin otin myös tänään sisälle ja odottamaan ensi kevättä, ettei se jäädy yöpakkasilla rikki. Lokakuun sademääräksi tuli meidän talon kohdalla 208 milliä, mikä on huima luku, ja kaikkien aikojen ennätys ikinä. Tosin rakentamisen alkaessa syyskuussa 2012 saatiin myös melkoisen hyvin vettä niskaamme. Silloin meillä ei ollut vielä omaa sademittaria käytössä (tontilla ei ollut kuin kellarin monttu), mutta uutisten mukaan oli sateisin syyskuu ikinä:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa-sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866#gs.vX_lVH4

Tuolloin satoi syyskuun aikana "vain" 160 milliä. Nyt lokakuun 2017 aikana sadettaa saatiin oman mittaukseni mukaan 208 milliä.

maanantai 30. lokakuuta 2017

VILP:n optimointia

Lokakuun 20. päivä laitoin lattialämmöt päälle. Nyt lämpöpumpulla on mahdollisuus käydä arkisin 5 tuntia joka yö, sekä lisäksi ja tarvittaessa pieni ja muutaman tunnin rupeama keskellä päivää. Siis kalliiden aamu- ja iltapäivätuntien välissä. (Näin varmistuu lämpimän käyttöveden riittävyys joka hetki.)

Viikonloppuisin on tarjolla halpaa sähköä ympäri vuorokauden. Silloin lämpöpumppu voi euromääräisessä tarkastelussa käydä ihan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Laitoin kuitenkin estot yön tunneille, jolloin lämpöpumppu joutuu käytännössä lämmittämään taloa ja käyttövettä aina päivisin. Päivisin vuorokauden ulkolämpötilakin on korkeampi. Siksi myös VILP:n hyötysuhde on parempi - lämpimästä ilmasta on helpompi ottaa lämpöä talteen kuin kylmästä yöilmasta.

Yhtenä syynä erilaisten käyntiaikojen ohjelmoinnille eri päiville on se, että minua on aina kiinnostanut se, kannattaako lämpöpumppua mieluiten ajaa yötuntien halvalla sähköllä? Silläkin uhalla, että yöllä on aina kylmempää. Vai olisiko taloudellisempaa sittenkin käyttää lämpöpumppua päivän lämpimämpään aikaan, jolloin käyntiaika on lyhempi? Mutta sähkö on samalla kalliimpaa. Ostan siis tuntihinnoiteltua pörssisähköä nyt.

Testijaksoa on nyt takana ensimmäinen viikko. Tällä jaksolla yölämpötila on ollut nollan kieppeissä. Päivisin on ollut +4C lämmintä. Vuorokautinen lämpötilan vaihtelu on siis aika pientä, kun aurinko ei useinkaan paista. Toisin kuin keväällä, jolloin aurinko voi lämmittää päivälämpötilat jo yli +10C ja lumi sulaa vauhdilla. Silti öisin on usein keväisinkin vielä yöpakkasia.

Nyt viimeisen 10 vuorokauden lämmönkulutus näyttää lokakuun lopussa tältä:

Talo Rautio. Sähkön kulutus 19-29.10.2017. Ilmasta veteen lämpöpumppu alkoi lämmittää myös lattiaa 20.10.2017.

Kuun alkupuoli - aina 20.10 saakka oli suhteellisen lämmintä (ja sateista :-) ). Sähköä kului tasaiseen tahtiin noin 20 kWh/vrk ja lattialämmitys ei ollut päällä ollenkaan. Takan viihdelämpö riitti. 20.10 lämpötila kuitenkin sukelsi, ja lattialämmitys piti laittaa päälle. Ruuvailin kiertävän veden lämpötilaa portaittain aina hieman suuremmaksi, niin että mukavalta tuntui. Jolloin kulutus vakiintui 24.10 tasolle noin 35 kWh/vrk. Lattialämmitys lisäsi siis kulutusta noin 15 kWh/vrk, jos lämpö tehtiin VILP:llä yön tunteina.

28.10. tuli viikonloppurytmi päälle, ja nyt ajastukset olivat täysin päinvastaiset, eli pumppu ei saanut käydä enää yön tunteina, vaan se oli pakotettu käymään päivällä. Sähköhän on viikonloppuisin aina suunnilleen saman hintaista ja yhtä halpaa. Nyt kulutus putosi viikonlopun molempina päivinä tasolle noin 30 kWh, eli säästöä tuli noin 5 kWh/vrk.

Kumpi rytmi oli nyt sitten parempi? Arkirytmi yökäyntinä, vai viikonlopun päivärytmi? No lasketaanpa vähäsen:

Jos tähän aikaan vuodesta päivän kalleimpina tunteina pörssisähkö maksaa myyjän marginaali ja ALV 24% lisättynä enimmillään noin 8c/kWh (tällaisina hetkinä pumppu ei käy) ja tyypillisen päivätunnin hinta on noin 6c/kWh, ja yösähkön hinta on noin 4c/kWh, niin talon lämmittämisestä johtuvalle noin 15kWh:n vrk-kulutukselle tulee lisähintaa yösähköllä 4c/kWh x 15 kWh = 60 senttiä = 0,60 euroa per vrk. (15kWh on saatu miinuslaskulla 35 kWh/vrk - 20 kWh/vrk; 20 kWh kului sähköä jo aiemminkin, kun lämmitys ei ollut vielä päällä).

Viikonloppuisin ja päiväkäynnillä lämpöpumppu kävi 4c maksavilla päivätunneilla. Kun päiväkohtainen (lisä)kulutus oli 10 kWh, niin vuorokauden lämpöpumppulämmityksen hinnaksi tuli 40 senttiä eli 0,40 euroa. Viikonloppuisin VILP:n kannattaa ehdottomasti käydä päiväsähköllä, koska hintaeroa yön ja päivän välillä ei sähkössä käytännössä ole.

Mikäli viikonloppu rytmi olisi voimassa koko viikon samanlaisena, silloin arkipäivisin 6c/kWh (päivä)hinnalla sama 10 kWh kulutuksen lisäys maksaisi 6c/kWh = 60 senttiä. Eli lopputulos on sentilleen täysin sama kuin silloin, jos lämpöpumppu käy yön aikana halvemmalla yösähköllä, mutta huonommalla hyötysuhteella, ja kuluttaa siitä johtuen enempi sähköä.

Johtopäätös:
Euromääräisessä tarkastelussa näin syksyn kuukausina ei ole mitään merkitystä sillä antaako VILP:n käydä arkipäivisin yöllä tai päivällä. Kustannus on molemmissa tapauksissa sama, eli tässä esimerkissä 60 senttiä per päivä. Viikonloppuisin pumpun kannattaa antaa pyöriä lämpinä päivätunteina, jolloin kustannus on 10 kWh x 4c/kWh = 40 senttiä per päivä. Mikäli lämpöpumppua käyttäisi viikonloppuisinkin yörytmissä, eli jos arkirytmin laittaisi päälle viikonloppuisinkin niin, että pumppu käy aina ja vain yöllä, silloin kustannus olisi tässä esimerkissä 60 senttiä. Eli ei kannata.

Tietysti näkökulmia asiaan on muitakin kuin kuluttajan oma kukkaro. Arkisin pörssisähkö on päivällä kalliimpaa siksi, että kulutus on päivällä suurempaa kuin yöllä. Siinä mielessä lämpöpumppua kannattaisi käyttää yöllä, koska silloin sähköverkossa ei ole muuta kuormitusta. Kuitenkin vesivoimalaitokset ja ydinvoimalaitokset pyörivät käytännössä koko ajan 24h/vrk - oli kulutusta tai ei. Vesilaitoksella voidaan tietysti avata luukut ja päästää vesi koskeen niin, että voimalan turbiini ei turhaan pyöri, mutta ydinvoimaloissa vastaavaa mahdollisuutta ei oman tietoni mukaan ole.

Nyt saatu "tutkimustulos" pätee mielestäni vain syksyyn. Talvella ja keväällä tilanne on eri. Talvella pitää olla onnellinen, jos lämpöpumppu käynnistyy edes päivällä, sillä jos ei se käy edes päivälläkään, silloin talo putoaa varavoiman eli suorasähkön varaan. Tällaisia näinkin kylmiä talvipäiviä aina tulee.

Keväällä vuorokautinen lämmönvaihtelu on suurta. Katsotaanpa miten tämä testi silloin sujuu. Kesäisin talon lämmitys ei ole päällä. Pelkästä lämpimästä käyttövedestä lämpöpumpulle aiheutuu niin vähän käyttötunteja, että on aikalailla sama milloin se pyörähtää käyntiin. Kesälläkin tietysti kannattaa välttää aamun ja illan kalliit tunnit, joita on yleensä 1 kpl aamulla ja 1 tunti iltapäivällä.

perjantai 20. lokakuuta 2017

Lämmöt päälle ja savut sisään

Tämä oli kait sitten se päivä syksystä, jolloin talvi yllätti autoilijat? Joka vuosihan se sama uutinen tulee lehtiin ja telkkaristakin. Nyt esim. Lempäälässä valtatie 3:lla oli 8 auton ketjukolari:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710202200474349_u0.shtml

Meillä taas oli se päivä vuodesta, kun laitoin lämmöt päälle ja kuinka ollakaan - taas tuli savut sisään. Täsmälleen samalla otsikolla kirjoitin myös viime vuonna lokakuun 6. päivä - tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/lammot-paalle-ja-savut-sisaan.html

Lämpöjen päälle laittaminen tarkoittaa siis sitä, että nyt laitoin tänä syksynä ekan kerran lattialämmitystä päälle, viime vuonna sama piti tehdä jo 2 viikkoa aikaisemmin, eli 6.10.2016. Savujen sisään tuleminen ei tähän sinänsä liity, mutta joskus sitä vaan sattuu - ja sattui tänään, ja oli sattunut viime vuonnakin just sille päivälle, kun talo oli jäähtynyt sen verran, että takkojen lisäksi tarvittiin jo muutakin lämmitystä. Nyt oli siis ekan kerran ruoho härmässä, auton lasit jäässä ja ihan kunnolla pakkasta aamulla, meidän kotimittari näytti -3,6C pakkasta.

Ensimmäinen pakkasaamu. Lämpötila ulkona -3,6C.


Lähelle -4C on ollut myös Malmin lentoasemalla.
Maassa olevat lehdet jäässä.

Savupiipusta savu kohoaa...

Tällä kertaa laitoin itse asiassa kaikki tulisijat päälle. Meillä on saunassa puukiuas, ja lisäksi 2 takkaa, eli yhteensä 3 tulisijaa. Ja siinä tuli samalla opittua se, että näin ei pidä enää jatkossa tehdä - tai jos tekee, sitten pitää myös jättää kellarin ulko-ovi rakoselleen. Sillä muuten korvausilmaa ei tule tarpeeksi, ja seurauksena on se, että jostain tulipesästä ilma loppuu, sitten se jää kytemään, ja lopulta savut tulevat sisään... Ja kun savut tulevat sisään, seurauksena on luonnollisesti palohälytys ja hälytysten siirtymisen "testaus". Hyvin näytti kaikki toimivan tälläkin kertaa...

Ensin kun paloilmaisin alkaa huutamaan, sen jälkeen
alkaa kännykässä piippailla, kun hälytyksiä tulee talosta
ja viestiä vaimolta, että "ootko lämmittämässä saunaa"?
Joo olin, eli ei tarvitse kutsua palokuntaa paikalle.

Talon pikkuhiljaa valmistuessa tiiveys on sekin koko ajan parantunut. Kun sain tuuletettu savut pihalle takkahuoneesta ja kellarista yleensäkin, kokeilin vielä oven avaamista testaamalla kuinka kova alipaine talossa oli. Oven avaaminen tuntui raskaalta, ja auki työnnetty ovi paiskautui heti takaisin kiinni ja lukkoon saakka. Kas näin:



Parisen vuotta sitten eli 14.10.2015 tein samalle ovelle saman testin - silloin ovi ei mennyt lukkoon saakka, vaikka kiinni se tuli kyllä ihan hyvin, kas näin:


Mikä sitten on parantanut talon tiiveyttä? No ainakin kellari on näiden videoiden välissä paneloitu sisäpuolelta. Lisäksi ulosnäkyvä sokkeli on levytetty ulkoapäin. Puutalon puolella eli ylemmissä kerroksissa on lisätty listoja paikoilleen. Siitä kai tämä kehitys nyt sitten johtuu.

No olisiko pitänyt rakentaa jokaisen tulisijan alle putki, josta tulisi korvausilmaa? En tiedä. Ehkä se olisi ollut hyvä ratkaisu, jos siitä saa tehtyä niin ilmatiiviin, ettei kyseinen putki ole samalla kylmäsilta, joka jäähdyttää takkaa sillä välin, kun takka ei ole käytössä. Nythän esimerkiksi savuhormin kautta tulee tulisijaan ja sieltä huoneisiin korvausilmaa, eli savuhormia ainakaan ei ihan ilmatiiviiksi pysty rakentamaan. Sitä paitsi savupelleissä pitää nykyään olla EU:n määräämä reikä, jotta häkämyrkytyksen vaara olisi pienempi.

Mitään tarvetta kaikkien tulisijojen yhtäaikaiselle käyttämiselle ei kuitenkaan ole. Eli helpoin ratkaisu tässä tilanteessa on tietysti se, että käyttää kaikkia tulisijoja vuoron perään ja silloin korvausilma ei ole ainakaan tähän mennessä loppunut vielä kesken.

Nyt kun on lattialämmöt käännetty päälle, niin tänä vuonna tein ajastuksen lattialämmityksen kiertovesipumpulle niin, että se käynnistyy joka yö klo 24:00 - 05:00 väliseksi ajaksi. Eli viideksi tunniksi joka vuorokausi. Ja kun lattia lämpenee, sen jälkeen myös lämpöpumppu menee hetken viipeellä päälle. Yöllä on pörssisähkön käyttäjälle tarjolla edullista sähköä:

Pörssisähkön hinta. Kalliit tunnit on punaisella.
Viime lokakuussa tein ajastukset toisella tavalla. Silloin lämmitys oli päällä pari tuntia päivällä, ja tunti iltaisin, yhteensä siis 3 tuntia. Nyt siis itselleni on epäselvää edelleenkin se, että kannattaako ilmasta veteen lämpöpumppua käyttää öisin vai päivisin? Kumpi tulee halvemmaksi? Öisin on siis halpaa sähköä, mutta myös matalampi lämpötila, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on heikompi.

Saa nyt sitten nähdä, että miten lokakuun lopun sähkönkulutus tästä kehittyy. Lokakuun alkupuolella eli ensimmäisen 19 päivän aikana sähköä ei ole kovin paljon kulunut, ei ainakaan jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen lokakuuhun. Tein yhdistelmätaulukon, jossa 19 lokakuun ekaa päivää on tältä vuodelta 2017, ja päivät 20-30.10 ovat vuodelta 2016. Yhdistelmätaulukko näyttää tällä hetkellä tältä:

Lokakuun alku 2017 ja lokakuun 2016 loppupuoli vertailussa.
Nyt siis tänä vuonna lokakuun sähkönkulutus on ollut noin 20 kWh tai vähän allekin per vuorokausi. Yhteensä 19 päivän aikana sähköä on mennyt tänä vuonna 385,2 kWh. Vuosi sitten koko lokakuun sähkönkulutus oli 1417 kWh ja vuorokausikohtainen kulutus noin 40 kWh:n tasolla - kuten yllä olevasta graafista näkyy. Pudotus on huomattava. Ja suurin yksittäinen tekijä on varmastikin lämpöpumpun lämpimän veden säätö, sillä pudotin sen lämpötilaa +55C:stä +50C:hen. Ja tämä matalampi lämpötila - vaikka ei täytäkään normeja - riittää kuitenkin vallan hyvin, eli mistään ei ole tarvinnut tinkiä. Mutta lämpöpumpun käyttämä sähkö on mielestäni pudonnut aivan oleellisella tavalla.

Mitä siitä sitten voi seurata, jos ja kun +50C käyttöveden lämpötila ei täytä alanormia, joka on +55C? No pahimmillaan voisi tulla legionellabakteereja, ja niistä voisi sairastua. Mutta uudessa talossa, jossa kaikki säiliöt ovat ehjiä - niin sairastumisia ei mielestäni voi mitenkään tapahtua. Siis se on eri vettä se, joka seisoo paikallaan varaajassa, ja se on taas eri vettä, joka tulee suihkussa ja lämpimästä juomavesihanasta (käyden putkea pitkin vesivaraajan läpi).

Eikä se juomavesihanasta tuleva lämmin vesi voi mitenkään lämminvesivaraajan läpi mennessään "tietää" oliko sen varaajan lämpötila +50C vai +55C ja oliko siellä varaajan puolella legionellabakteereita vai ei. Tai kyllä sen verran eroa toki huomaa, että nyt saa hanan vipuvartta enempi kääntää lämpimän veden puolelle mitä ennen oli tarve, mutta muuta käytännön eroa ei ole. Hanan sekoittajassa veden lämpötila tasataan suihkussa käydessä noin +37C -tasolle, eikä +50C tai +55C asteista vettä käytännössä tarvita koskaan.