perjantai 17. maaliskuuta 2017

Vedellä on voimaa!

Jäätyvällä vedellä on kovat voimat. Tai ainakaan muuta selitystä en keksinyt, kun tänään huomasin että kukkaistutusaltaaseen oli yhteen kohtaan syntynyt melkein sormen levyinen aukko. Viime kesänä kyllä tein kaikki kivet hiomalaikan avulla näkyviltä pinnoiltaan noin 2-3 millin tarkkuuteen, eli isoja rakoja ei jäänyt. Paitsi sisäpuolella multaa päin (tai tarkemmin patolevyä päin) saattoi olla vähän isompiakin koloja. Lopuksi vielä tein betonista pienen kaaren ylimmän kivirivin päälle. Kaarevat linjat ovat mielestäni puutarharakentamisessa ihan kauniita.

Jokin on talven aikana puskenut betonikiviä erilleen.


Päälle valettu betonivalukin on katkennut.

Sama kohta kauempaa.

Sama kuva sisältäpäin. Omasta mielestäni tein kaikki ihan oikein - eli
patolevy kiertää betonikivimuuria sisältäpäin. Kun märkä multa talvella
jäätyy ja samalla laajenee, niin patolevyn pitäisin ensin "joustaa" eli kuplat
pitäisi mennä lyttyyn. Keväällä kun routa sulaa, alkuperäinen asento
palaa takaisin. Mutta tästä huolimatta - betonikivet ovat liikkuneet ihan
reilusti. Helppohan tuo on korjata, eli potkii vaan kivet sisään päin, takaisin
omille paikoilleen...

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Ei ole vuodet veljeksiä...

Tänä talvena ei Vantaalle saatu kuin 3 kylmää hönkäystä. Ensimmäinen (myös runsaan lumen kera) tuli marraskuussa. Sitten talvi yritti tulla kerran tammikuussa ja kerran helmikuussa. Mutta siihen se sitten jäi, eli erittäin lauha talvi oli tämäkin. Sähköä kului reippaasti ainoastaan tammikuussa, jolloin pakkasta oli sen verran reilusti, että lämpöpumppu sammutti itsensä. Helmikuussa pakkasraja ei ylittynyt, eikä sähkönkulutuksessa silloin tapahtunut kovin suurta hyppäystä, niin kuin alla olevasta graafista näkyy.

Lattialämmitys on ollut poissa päältä käytännössä jo helmikuun puolivälistä lähtien. Paitsi että eräs putkifirmassa työskentelevä ystäväni neuvoi, että vaarana pitkissä seisokeissa on se, että lattialämmityksen kiertovesipumppu "jämähtää kiinni", eikä pitkän seisokin jälkeen enää syksyllä käynnistykään. Joten laitoin sitten kiertovesipumpun käynnistymään nyt puoleksi tunniksi joka yö klo 03:00.

Tänä vuonna tähän asti sähköä on kulunut 2941 kWh 12.3.2017 mennessä. Viime vuonna pelkästään tammikuussa 2016 sähköä kului 2783 kWh - eli lähes sama määrä, joka vuonna 2017 oli 2,5 kuukauden sähkönkulutus.


Alkuvuoden sähkönkulutus 1.1 -> 12.3.2017 yhteensä 2941 kWh.






Nyt maaliskuussa - kun lattialämmitys ei enää ole päällä, ja talo lämpenee takan viihdelämmöllä - niin vuorokauden sähkönkulutus on vakiintunut noin 25 kWh/vrk -tasolle.

Keskikesällä vuorokauden tyypillinen sähkönkulutus oli 15-20 kWh, eli silloin ilmasta veteen lämpöpumppu toimii ilmeisesti paremmalla hyötysuhteella kuin nyt, kun ulkona lämpötila on nyt nollan kieppeillä, mutta kesällä lämmintä on reilusti enemmän, jolloin ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde on parempi.

Vuorokautinen sähkönkulutus varmaan pienenee tasaista tahtia, ja kevättä kohden selvästikin mennään - tänään näin tämän kevään ensimmäisen perhosen, kun neitoperhonen oikoi siipiään halkopinon päällä tässä meidän pihassa. Eli tänään linnut lauloivat (taustaäänet videolla jos laittaa tietokoneen kaiuttimet suurelle -  kas näin):


Vein tämän neitoperhosen meidän ulkokellariin, sillä liian aikaisin oli lähtenyt liikkeelle hän. Kellarissa pysyy plussa-asteilla ympäri vuorokauden, muuten tämä olisi paleltunut ensi yön pakkasissa. Mutta kellarissa voi sitten odotella oikean kevään tuloa...

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Talvikelit jatkuu...

Helmikuu näytti jo varsin keväiseltä. Muutamat naapurit jo ehtivät pitää terassikauden avajaisiakin. Itse en ehtinyt, ja nyt talvi tulikin taas jo takaisin. Varsinkin eilen oli todella tuulinen ja kylmä päivä. Kävin Helsingin keskustassa, jossa tuuli puhalsi niin, että eipä tehnyt mieli kovin paljon kadulla kävellä. Silti yli puolet ihmisistä kulki ihan ilman pipoa tai päähinettä...

Otin lattialämmityksen pois jo helmikuussa, mutta nyt kun talvi tuli takaisin, niin yhtenä yönä oli pakko laittaa lämmöt takaisin päälle.

Tai ei olisi ollut pakko laittaa, mutta on se nyt mukavampi olla, jos on lämmintä. Erikoista sekin, että laminaattilattia tuntuu jalkaan todella kylmältä, vaikka samaan aikaan puurappusten askelmat tuntuvat miellyttävän lämpöisiltä, jos sisälämpötila alkaa lähestyä +20C tasoa, mikä tuntuu kylmältä silloin, kun vähän lämpimämpään on totuttu.

Ja kyllä se lattialämmitys näkyy sähkönkulutuksessakin, jos yhtenä yönä lattialämmitys on päällä, niin sähkönkulutus nousee ainakin noin 10 kWh - siltikin vaikka on ilmasta veteen lämpöpumppu:

Maaliskuun ensimmäisen viikon sähkönkulutus. Lattialämmitys oli päällä
yhden yön, jolloin sähkönkulutus nousi tasolle 40 kWh/vrk.
Ulkona tänään näytti aamulla tältä - yöllä tuli sen verran lunta, että lumikolaa piti käyttää:





torstai 2. maaliskuuta 2017

1034919 pönttöä

Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin pitää laittaa linnuille pönttöjä, jos meinaa pönttöjä laittaa.  Laitoin tänään yhden (se on ensimmäinen meidän tontilla). Koska meillä ei ole yhtään puuta (paitsi 2 kirsikkapuun taimea, ja 5 pylväsomenapuun taimea), niin laitoin pöntön autokatoksen pylvääseen. Kävin myös rekisteröimässä sen YLE:n sivuilla, tässä linkissä:

http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunpönttöä

Tämän pöntön myötä Vantaalla on 10400 rekisteröityä pönttöä.

Oma pönttöni oli järjestyksessä 1.034.919:s Suomi-tasolla ja päivämäärällä 02.03.2017. Pönttö näkyy myös pääovelle katsovassa turvakamerassa, joten kun linnunpojat kesällä lähtevät ensilennolleen, niin kamera filmaa tapahtuman. On siinä tietysti emolinnuilla liikettä jo paljon sitä ennenkin. Myös pöntön asentaminen näkyi turvakameran kuvissa, kas näin se meni:


Valokuvina lopputulos näyttää tältä:

 
 

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Helmikuun sähkönkulutus

Jälleen kerran yksi kuukausi pulkassa, ja kulutusseurantaan yksi kuukausi lisätty. Kuukausittaiset sähkönkulutukset näyttävät nyt tammikuusta 2014 lukien tältä:



Numeerisesti neljä peräkkäistä helmikuuta näyttää sähkökeskuksen päämittarilta katsottuna tältä:

2014 = 714 kWh (rakennusaikaista kulutusta, peruslämmöt päällä yms)
2015 = 1709 kWh (suorasähköllä asumista)
2016 = 1264 kWh (VILP)
2017 = 1049 kWh (VILP)

Ja jos tammikuuta 2017 katsotaan päiväkohtaisesti, silloin graafit näyttävät tältä:



Helmikuussa 2017 keskilämpötila oli -3,3C. Vuosi sitten 2016 helmikuun keskilämpötila oli vain -0,2C, mutta silti sähköä kului viime vuoden helmikuussa noin 17% enemmän. Loogisempaa olisi ollut, jos kulutusluvut olisivat olleet toisinpäin, eli jos viime vuoden lämpimämpi helmikuu olisi kuluttanut vähemmän sähköä. Noin 3,5% lisäkulutuksesta selittyy sillä, että viime helmikuu oli 3,5% pidempi kuukausi. Silloin viime vuonna oli siis karkauspäivä.

Ja ilmeisesti viime vuoden helmikuu oli pilvisempi, joskaan mitään muistikuvaa minulla ei enää siitä ole. Mutta nyt tänä vuonna on tuntunut siltä, että erityisesti aurinkoisina päivinä talo on lämmennyt aivan kuin itsestään, ja tässä kuussa helmikuun loppupuolella aurinkoisia "kevätpäiviä" oli mielestäni aika paljon.

Nyt huomasin myös sellaisen seikan, että ekan kerran asumisaikana ikinä vuoden aikana kuluneen sähkön kokonaismäärä jäi alle 12000 kWh:



Jos vuosikulutus jää pysyvästi alle 12000 kWh:n tason, silloin VILP säästääkin noin 5000 kWh per vuosi, jos kaikki säästö voidaan VILP:n ansioksi laskea. Se on jo ihan mukavasti, sillä suorasähkön vuotena (eka asumisvuosi) talossa kului yhteensä sähköä noin 17000 kWh.

Jolloin jos vuosisäästö on 5000 kWh eli euroiksi muutettuna noin 500€ per vuosi, silloin 8600 euron lämpöpumppuinvestointi tulisi kuoletettua 8600€ / 500€ vuodessa=17,2 vuoden aikana. Suunnilleen sen verran lienee myös lämpöpumpun elinikä, eli lämpöpumppu tällä laskelmalla tienaisi nippa-nappa itse itsensä takaisin, ennen kuin se simahtaa...

Jospa tässä kohtaa vielä kerran ja kertauksen vuoksi katsotaan läpi se, että miksi lämpöpumpun kannattavuus on näin huono.

No suurin syy on se, että meillä ei ole varaajassa välipeltiä, eikä siten kahta eri lämpöistä vettä. Oikeasti lämpöpumpun kanssa pitäisi olla lattiakiertoa varten noin +35C:n vesi, ja lämmin käyttövesi sitten erikseen, sen lämpötila yli +50C.

No entä jos korjattaisiin tämä tilanne?

Tämä voisi hoitua kahdellakin tapaa. Joko niin, että samaan varaajaan vaan ajetaan alhaalta haaleaa vettä, ja ylhäältä lämmintä käyttövettä, ja toivotaan että ne pysyisivät erillään ja kerrostuneina ilman välipeltiäkin. Tämä maksaisi putkitöinä noin 500 euroa. Ja tulisi todennäköisesti epäonnistumaan, eli tuon rahan menettäisi, jos tätä kokeilisi.

Toinen tapa olisi tehdä "homma kunnolla", eli hankkia toinen ja erillinen lämminvesivaraaja. Silloin nykyinen 500 litrainen varaaja tulee kokonaan +35C lattialämmitysvedeksi, ja sen jatkeeksi tulisi 300 litrainen varaaja, jossa olisi lämmin käyttövesi. Tämä toteutus maksaa saadun tarjouksen mukaan aika tarkkaan 3000 euroa.

No kannattaisiko tämä vaihtoehto nro2? Lasketaanpa!

Mikäli alun alkaenkin olisi tehty lämpöpumpun saapuessa 2 varaajan systeemi, silloin investoinnin yhteishinta olisi ollut 8600€ + 3000€ = 11600€.

Ja lähtötilanteessa eli  17000 kWh:n suorasähkön kulutuksessa kotitaloussähköä lienee noin 6000 kWh, jolloin talon lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen olisi kulunut 11000 kWh. Jos kahden varaajan systeemissä hyötysuhde olisi 1 suhde 3:een (sen parempi se ei VILP:llä koskaan ole, ja tuskin on näinkään hyvä), niin silloin säästöä sähkönkulutuksessa tulee 7333 kWh eli 2/3 alkuperäisestä lämmitykseen kuluneen sähkön eli 11000 kWh:n määrästä. Päämittarille pyörähtää silloin lämmityksestä johtuen 3666 kWh ja kotitaloussähköstä johtuen 6000 kWh eli yhteensä sähköä kuluisi vähän alle 10000 kWh vuosittain.

Ja tuo 7333 kWh euroiksi muutettuna on 734 euroa per vuosi. Kun tällä sitten kuoletetaan investoinnin hinta, niin takaisinmaksulaskelma menee silloin näin: 11600€ / 734€ vuodessa = 15,8 vuotta. Eli eipä tuo lopputulos oleellisesti muutu - eikä lopputulos ole edelleenkään mitenkään hyvä, sillä aivan "esimerkillisestikin toteutettu" VILP-systeemi maksaisi takaisin itse itsensä vasta 16 vuoden aikana (ja olisi 17 vuoden iässä loppuun ajettu?).

Miksi tämä loppulaskelma sitten näyttää edelleenkin näin huonolta?

Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että yhden vuoden mittaisen kokeilun perusteella suorasähköllä ei kulunut enempää kuin 17000 kWh vuodessa. Meidän talon oli kuitenkin laskennallisesti oletettu kuluttavan 26000 kWh per vuosi silloin, kun taloa suunniteltiin. Se laskelma tuli myös rakennuslupahakemuksen liitteeksi.

Jolloin jos pelkästään tämän tiedon varassa olisin investoinut jo rakentamisvaiheessa ilmavesilämpöpumppuun ja kahteen varaajaan ja päätynyt noin 10000 kWh:n vuosikulutukseen ekasta vuodesta alkaen, niin silloin tottakai pitäisin investointia erittäin onnistuneena ja erittäin kannattavana, koska vuosittainen sähkön säästö olisi laskennallisesti 16000 kWh (eli 1600 euroa vuodessa) ja takaisinmaksuajaksi tulisi 11600€ / 1600€ = 7,25 vuotta.

Mutta silloin ei olisi tiedossa se, että suorasähköllä talo kuluttikin kokeilun perusteella vain 17000 kWh per vuosi, eikä suinkaan 26000 kWh per vuosi.

Myös lämpöpumppujen myyjät osaavat tämän tyyppisen laskentatavan oikein hyvin. Plus että he vielä lisäävät sähkön hintaan noin 3% vuotuista sähkönhinnan nousua. Jolloin tuo 7 vuoden takaisinmaksuajan saa laskettua vieläkin lyhyemmäksi.

Joten ei ihme, että lämpöpumppujen kauppa käy!

tiistai 28. helmikuuta 2017

Tämä talvi oli sitten tässä?

Almanakkaan katsomalla talvi päättyy tänään, ja huomenna herätessä on jo kevät. Joskin kelien puolesta kevät taitaa alkaa nykyisin jo puolesta välistä helmikuuta? Joskin talvi yritti vielä tehdä tuloaan ihan tässä helmikuun lopussa, ja luntakin tuli kerralla huikeat 18 senttiä, eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin tänä talvena yhdellä kertaa.

Mutta nyt lumi sulaa jo pois. Tosin ensi viikonloppuna on vielä edessä yöpakkasia, eli se varmaan hieman pidentää lumihankien säilymistä. Aamuisin lienee silloin hyvä hankikanto?

Mutta muuten on ollut kyllä lämpöinen talvi. Talokin lämpiää ihan jo pelkällä takkatulen viihdelämmöllä, eli meillä on ollut lattialämmitys jo kokonaan pois päältä melkein koko viikon. Ja silti huonelämpötilat hipovat +23C. Tuntuu niin kuin jostain tulisi lisää lämpöä taloon, ja kai se sitten kevään auringosta johtuu? Päivät ainakin ovat pidentyneet, eli enää ei ole pimeää silloin kun tulee töistä kotiin.

Kalevalan päiväkin oli tänään. Ja laskiaistiistai. Ja liput salossa. Tässä kuvia tältä päivää:

 

 
 

torstai 23. helmikuuta 2017

Eka vesivahinko

Eilen iltapäivällä kun alkoi pyryttämään, niin tulihan se talvi viimeinkin! Tai talvi yritti tulla aluksi jo marraskuussa, jolloin lunta tuli yhdellä kertaa reippaasti, mutta nyt tuli vielä enemmän eli 18 cm kerralla! Eli enemmän kuin marraskuussa 2016. Joten tältä näyttää nyt:

Vähän vielä lapiointia, niin saa auton pois pihasta.

Linja-autopysäkillä on pikkuisen lunta. Siis noin puolimetrinen lumivalli.

Lumessa on kivaa kahlata!

Mäyräkoira tekee uraa hankeen, kun jalat ei riittä....

Lumipyryn myötä tuli myös ensimmäinen "vesivahinko", mikä aiheutui siitä, että kolmen hormin talossa oli vain 2 takkaa päällä. Tai siis olohuoneen takassa ja saunan kiukaan pesässä paloi tuli, takkahuoneen takkaa kellarissa ei käytetty. Eikä sitä yleensäkään käytetä kuin ehkä pari kertaa vuodessa, eli aina kovilla pakkasilla.

Tällöin aiheutuu sellainen ilmiö, että kun kahdesta hormista menee savut ulos, niin kolmannesta hormista tulee korvausilmaa sisään taloon. Siis savupiipun kautta. Olen sen kyllä huomannut joskus ennenkin, että yläkerran makuuhuoneessa tuoksuu savun haju, joka johtuu siis siitä, että 2-hormisen tiilipiipun toisesta hormista savu menee ylös - ja tulee toista hormia pitkin alas.

Nyt kovassa lumipyryssä kävi ensimmäistä kertaa myös niin, että imun mukana savupiippuun meni myös lumisade. Lumi tietysti suli ensimmäisen sulkupellin päälle - ja valui siitä sitten kalkkimaalattua savupiippua pitkin makuuhuoneen lattialle. Enkä huomannut sitä ennen kuin vasta myöhään illalla, kun olin menossa sulkemaan savupeltiä. Silloin makuuhuoneessa näytti tältä:


Valumanoro piipun pinnassa.

Lattialle on tuloilman mukana lentänyt myös nokea.
 Lähti onneksi siivotessa pois.

Savupiipun pinnassa oli noro - aivan kuin siitä olisi kaadettu kahvia lattialle. Eikä se lähtenyt millään pyyhkimällä pois. Tai jos lähtikin, samalla lähti kalkkimaali myös. Joten maalaushommiksi meni. Tosin en nyt maalaa, mutta ensi kesänä sitten...

Mitä opimme tästä? Kaksihormista savupiippua ei välttämättä kannata rakentaa. Tai jos rakentaa, sitten pitää käyttää samanaikaisesti aina molempia hormeja. Muuten toisesta hormista menee savut ulos, ja tulevat toisesta hormista korvausilmana sisään...

Muuten tiilipiippu on kyllä ihan hyvä - se varaa lämpöä todella hyvin.

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Mikä lämmityksen valinnassa voi mennä pieleen?

Tässä vaiheessa kevättä talonrakentajilla on varmaankin jo suunnittelu täydessä käynnissä, jos tontti on jo hankittu. Yhtenä osana talon rakentamista on myös lämmitysmuodon valinta.

Itse asiassa lämmityksessä on ainakin 2 dimensiota. Toisaalta pitää miettiä miten lämpö (tai jäähdytys) taloon tuotetaan. Ja toisaalta taas pitää miettiä, että miten lämpö (tai viilennys) saadaan tasaisesti siirrettyä talossa joka paikkaan.

Meillä ainakin yksi asia mikä meni pieleen, oli se, että lämminvesivaraaksi tuli valittua sellainen varaaja, jossa ei ole välipeltiä. Lisäksi kokonaan huomioimatta jäi se, että huoneilmaa olisi voinut esilämmittää tai esijäähdyttää passiivisesti maapiirillä, josta lisää mm. tässä linkissä:

https://pekkapoika.wordpress.com/2015/01/29/tuloilman-esilammitys-maapatterilla/

Tietysti onnistumisen iloakin on päässyt kokemaan, ja esim. takan lämpö meillä leviää ympäri taloa molempiin kerroksiin aivan erinomaisesti. Tätä aihetta liipaten kirjoittelin pohdintojani tänne blogiin jo parisen vuotta sitten helmikuussa 2015:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/

Helmikuussa 2015 varaajan välipellin puuttuminen ei ollut tullut esille vielä millään tavalla. Suoralla sähkölämmityksellä on ihan yhdentekevää se, kuinka lämpimäksi lämmin vesi lämmitetään, ja onko koko varaaja samaa lämmintä vettä alhaalta ylös. Mutta sitten kun taloon tuleekin lämpöpumppu, niin silloin tällä asialla on merkitystä. Eli jos talossa ei ole omaa säiliötään haalealle vedelle, niin lämpöpumppu on aika tehoton. Siis mikäli se joutuu koko ajan tekemään lämmintä käyttövettä, myös lattialämmitystä varten.

Lisäksi talon rakentajan pitäisi osata valita lämmitystapa. Siihen on useita vaihtoehtoja, ja niiden edullisuutta ja kannattavuutta voi vertailla esim. tällä sivustolla:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Mikäli haluaa vaivattoman lämmitystavan, ja edulliset vuosikustannukset - kannattaa varmaankin valita maalämpö, joka on myös yleisin lämmitystapa uusissa pientaloissa. Mutta halvin se ei ole, eri lämpöpumppujen vertailua on tehty esim. tässä linkissä:

http://yle.fi/uutiset/3-9454377

Tuolla linkissä siis maalämmön edullisuus on vasta kolmannella sijalla, ilmavesilämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun jälkeen. Nyttemmin myös maalämmön suosio on jo kääntynyt laskuun, aivan niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://www.sulpu.fi/documents/184029/208772/Myydyt%20l%C3%A4mp%C3%B6pumput%202016%2C%20kaaviot%2C%20f.pdf

Eniten maalämpöpumppuja asennettiin siis vuonna 2011, sen jälkeen noista huippuluvuista on tultu alaspäin joka vuosi.

Jos valitsee maalämmön, pitää valita myös se, ottaako maalämmölle noin 80% tehon, vai 100%-tehomitoituksen. Molemmille vaihtoehdoille löytyy oma vankka kannattajakuntansa. 80%:n tehomitoitusta puolustellaan mm. sillä, että kovia pakkasjaksoja tulee äärimmäisen harvoin, jolloin 80%:n tehomitoitus riittää kuitenkin suurimman osan vuotta. Ja tavoitteena on saada pumppu käymään pidempiä jaksoja, jolloin sen käyttöikä ei lyhene turhaan.

Itse kyllä laittaisin maalämmön 100%:n mitoitukselle, jos omaan talooni maalämpö tulisi. Toki tuossa 80%:n mitoituksestakin saattaa vuosien saatossa tulla ajan myötä 100%:n mitoitus, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu vielä tämän jälkeenkin. Silloinhan lämmitystä tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän mitä nyt.

Yksi nykyajan trendi näyttää olevan sekin, ettei lämmitystä asenneta ollenkaan, eli rakennetaan passiivitalo. Passiisitalo pärjää passiivisesti tuotetulla lämmöllä ympäri vuoden.

Omasta mielestäni jokainen talo on jossain määrin passiivitalo, sillä en ainakaan itse tiedä yhtään sellaista taloa, jossa olisi lämmöt päällä vuoden ympäri ja kesät talvet. Eli perinteisetkin talot pärjäävät "passiivitaloina" Suomen kesässä. Toki ne eivät täytä yhtään passiivitalon virallisista kriteereistä, mutta ei niitäkään kesällä aktiivisesti tarvitse lämmittää.

Meillä on lattialämmitys yleensä otettu pois päältä jo maaliskuun jälkeen kokonaan, eli meilläkin talo on lainausmerkeissä "passiivitalo" noin 7 kuukautta vuosittain. Kevät pärjätään takan viihdelämmöllä toukokuulle asti, ja sen jälkeen takkaa ei enää pysty käyttämään ennen kuin syksyllä seuraavan kerran.

Vesikiertoinen lattialämmitys on varma tapa siirtää lämpöä talon eri osiin. Jos sitä ei laita (eli jos laittaa suoran sähkölämmityksen), silloin ei voi enää jatkossa lämmitysjärjestelmää juurikaan kehittää. Mutta jos lämmönsiirrosta huolehtii lämmin kiertävä vesi, silloin seuraavan 100 vuoden aikana voi lämmitysjärjestelmää tarvittaessa myös vaihtaa. Eli on ihan yhden tekevää se, millä lattiassa kiertävä vesi saadaan lämmitettyä, kunhan se nyt jollain lämmitetään - mikä sitten sillä hetkellä halvin polttoaine tai helpoin lämmitystapa sattuu olemaan...

Nämä pohdinnat kun käy läpi, niin on jo lämmitystavan ja lämmönsiirtotavan suunnittelussa aika pitkällä... :-)

Puulämmitys voi olla varsin edullinen lämmitysmuoto varsinkin, jos omistaa omaa metsää.
Jolloin jos käyttää käsisahaa ja kirvestä, silloin polttopuiden hankinnassa ei kulu
edes moottorisahan bensaa... :-)

maanantai 20. helmikuuta 2017

Lattialämmitys 2 päivää poissa

Viime keväänä otin lattialämmityksen kiertovesipumpun pois päältä maaliskuun jälkeen, kun huomasin, että se kierrättää lattiassa +22C asteista vettä samalla kun huonelämpötila oli +23C. Eli lattialämmityksestä olikin tullut todellisuudessa lattiajäähdytys.

Nyt tein saman kokeilun jo helmikuussa - ja itse asiassa kokeilu jatkuu yhä vieläkin, sillä seuraavan kerran lattialämmitys menee päälle ensi yönä.

Tällä kertaa kokeilun syynä oli pitkään jatkunut nollakeli tai muutamat lämpöasteet, jolloin takkaa ei voitu enää käyttää, kun sisällä alkoi olla liian kuuma. Ja kun takkaa kuitenkin haluttiin käyttää - onhan se mukavaa istua iltaisin takan äärellä, niin sitten piti ottaa lattialämmitys pois.

Kun lattialämmitys on poissa koko kesäkauden, niin vuorokauden sähkönkulutus asettuu keskikesällä noin 15 kWh/vrk tasolle. Nyt halusin nähdä mille tasolle se asettuu helmikuussa, jos vertaillaan nyt viimeisintä kahta vuorokautta ilman lattialämmitystä aiempiin vuorokausiin lattialämmityksen kanssa. Onhan tässä ollut plussa-asteita jo varsin pitkään, eli keli ei ole muuttunut.

Vertailun tulos oli pikkuisen yllättävä - sillä mitään eroa ei näkynyt. Helmikuun vuorokautiset sähkönkulutuspylväät näyttävät siis tältä:
Talo Rautio: Helmikuun 2017 päivittäiset sähkönkulutukset.

Jos katsoo graafissa kahta viimeisintä pylvästä, ja vertaa niitä viiteen aikaisempaan, niin eipä siinä eroa oikein näy. Tai ainakaan silmämääräisesti ei pysty sanomaan, että missä kohtaa lattialämmitys olisi otettu pois päältä.

Nyt siis tässä tulee esille sellainen jännä juttu, että vaikka kylmällä pakkaskaudella kokonaiskulutus toki kasvaa (esim. 8.2. - 10.2 välillä oli kylmä hönkäys joka ylti Etelä-Suomeen asti), niin lauhalla pakkasjaksolla sähkön vuorokausikulutuksen määrää ihan joku muu asia, kuin talon lämmitys. Merkittävin tekijä saattaa olla vaikkapa pyykin pesu tai porealtaan täyttö. Tai ruuan laitto, jos on joulunpyhät tai muut isommat juhlat tulossa. Esim. eilisen päivän tuntikohtainen kulutus näytti meillä tältä:

Talo-Rautio: Sähkön tuntikohtainen kulutus 19.2.2017.


Aamuyön tunteina sähköä ei juurikaan kulunut. Itse olin kyllä kotosalla, mutta minäkin lähdin sunnuntaina aamulla aikaisin liikkeelle. Lähdön hetki näkyy klo 06:00 maissa vähän kohonneina pylväinä. Vähän ennen puolta päivää kuitenkin tuli muu perhe kotiin vähän pidemmältä reissultaan. Ja purkivat matkalaukussa olleet vaatteet pyykkikoriin ja siitä eteenpäin pyykkikoneeseen. Ja sehän näkyykin näissä pylväissä klo 11:00 eteenpäin varsin selvästi. Lattialämmitys ei siis ollut päällä koko päivänä.

Myös toisen mielenkiitoisen ilmiön olen näistä Vantaan Energian kulutusraporteista huomannut. Nimittäin tuon yllä olevan kuvan ala-oikeassa kulmassa kerrotaan, että "Sähkön käyttösi on vuosi tästä taaksepäin ollut 12022 kWh". Se on aika vähän. Ottaen huomioon, että lähtötilanne oli noin 17000 kWh per vuosi, silloin kun asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Toisena vuotena tuli ilmavesilämpöpumppu, jolloin vuosikulutus tipahti reiluun 13000 kWh:n tasolle. Ja nyt on tultu vielä siitäkin alaspäin. Osittain tähän vaikuttaa myös tammikuun 2016 kylmä pakkasjakso, joka kesti noin 2 viikkoa. Se ei enää näy näissä "vuosi tästä päivästä taaksepäin" -tilastoissa, eli nyt mennään sitten tasolla 12000 kWh per vuosi.

Sitten vielä joskus, jos kokeilen aurinkosähköpaneeleita (tai jotain muuta), niin tästäkin luvusta lähtee varmaankin jokunen tuhat kWh vielä pois? Jolloin ollaan ehkäpä tasolla 8000-9000 kWh per vuosi?

Ja talossa on siis lämpöisiä neliöitä 241m2. Ajatusleikkinä voisi sen jälkeen pohtia, että jos talo katkaistaisiin pituussuunnassaan "jättikokoisilla puutarhasaksilla keskeltä poikki", niin että kahden puolikas-talon pinta-alaksi tulisi noin 120,5m2, joka lienee aikalailla keskivertotalon pinta-ala (?) niin menisikö myös sähkölaskun vuosikulutus samalla sitten "keskeltä poikki", eli tasolle 8000-9000 jaettuna 2:lla eli, olisiko se molemmissa talopuoliskoissa noin 4500 kWh per vuosi?

torstai 16. helmikuuta 2017

Asumisen kulut 2015 ja 2016

Nyt kun sain pörssisähköstä laskun, sain samalla myös vuoden 2016 asumisen kulut laskettua ja verrattua vuoden 2015 vastaaviin kuluihin.
Suurin muutos tapahtui sähkölaskussa, ja se muutos johtui ilmavesilämpöpumpun hankkimisesta. Sähkölasku aleni 227,98 euroa. Eli mitättömän vähän, jos miettii paljonko se ilmalämpöpumppu maksoi! Mutta kuten on jo aiemmin täällä blogissa sanottu, sen kytkentä ei ole nyt aivan optimaalinen tällä hetkellä.

Ilman tuota sähkölaskun alenemista kokonaiskulut olisivat hieman nousseet, sillä 227,98 euron pudotus sähkössä veti kokonaiskulut laskuun 175,66 eurolla.

Tässä meidän talon kulut ja kulujen jakauma vuonna 2016:

2016 2016
         Euroina            %-osuus
Sähkö 1557,91€ 43,76%
Kiinteistövero 813,27€ 22,85%
Vesi 642,14€ 18,04%
Vakuutus 251,59€ 7,07%
Jäte 214,24€ 6,02%
Muut kulut 80,75€ 2,27%
YHTEENSÄ 3559,90€



Ja tässä meidän talon kulut ja kulujen jakauma vuonna 2015:
2015 2015





Euroina %-osuus
Sähkö 1 785,89 € 47,80 %
Kiinteistövero 818,90 € 21,90 %
Vesi 598,63 € 16,00 %
Vakuutus 220,39 € 5,90 %
Jäte 206,00 € 5,50 %
Muut kulut 105,75 € 2,80 %
YHTEENSÄ 3 735,56 € 100,00 %


Ja tässä vielä kahden ylläolevan erotus:


           Erotus
         Euroina
Sähkö -227,98 €
Kiinteistövero -5,63 €
Vesi 43,51 €
Vakuutus 31,20 €
Jäte 8,24 €
Muut kulut -25,00 €
YHTEENSÄ -175,66 €

Kun vuosikulut ovat 3.559,90€ niin kuukausittain asumiseen kului 3559,90 € / 12kk = 296,66€. Jos lasketaan asumisen kulut neliötä kohden (lämpimiä neliöitä yhteensä 241m2), niin yhden neliön asumiskulu kuukaudessa on ollut 296,66€ / 241m2 =  1,23€/m2/kk.

Nämä luvut ja laskelmat ovat myös asumisen kulut -välilehdellä, tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html

Yllättävää minusta näissä laskelmissa on mm. se, että omakotiasumisen toiseksi suurin kustannus on kiinteistövero. Tietysti monilla omakotitalossa(kin) asuvalla on myös asuntolainaa, jonka suuruus vaihtelee sen mukaan, minkä verran lainaa rakentamiseen tai talon ostamiseen on tarvittu.

Jos kuitenkin ennen työelämästä eläkkeelle jäämistään maksaa koko asuntolainan pois, niin eipä omakotitalossa asumisesta sen jälkeen kovin paljon kuluja jää. Noin 300 eurolla ei saa Helsingin alueelta minkäänlaista vuokra-asuntoa. Eikä myöskään kovinkaan suurta omistusasuntoa AsOy -muotoisessa asumismuodossa.