sunnuntai 13. elokuuta 2017

Mikkelin asuntomessut & led nauhan kuolema?

Lehdistö, innokkaat bloggaajat ja muutkin asuntomessujen kävijät ovat jo kolunneet tämän aihepiirin läpikotaisin, mutta kun tänne internettiin tekstiä mahtuu, niin laitetaanpa vielä yksi kirjoitus lisää.

Siis miksi jäi asuntomessukäyntini tänä vuonna viimeiseen päivään?

Mikä yllätti?

Mikä riemastutti?

Mikä harmitti?

No vastaillaanpa vaikka tässä järjestyksessä...

Kuluneen kuukauden aikana olen voinut useastakin blogista tai Facebook-päivityksestä lukea miten Mikkelin asuntomessujen kohde nro 5 oli niin ruuhkautunut, ettei sinne ollut mitään järkeä jonottaa. No nyt viimeisenä päivänä jonoista ei ollut enää tietoakaan. Olin messualueella 4 tuntia klo 10:stä klo 14:ään asti. Puolen päivän jälkeen kävijöiden määrä kyllä lisääntyi katukuvassa, mutta jonoja ei kuitenkaan tullut mihinkään kohteeseen.

Enkä muuten ollut viimeinen messuvieras, sillä kun lähdin klo 2 iltapäivällä pois, niin vielä tuli täysiä bussilastillisia uusia messuvieraita vastaan. Ehkäpä täytyy ottaa tavaksi käydä jatkossakin messuilla vasta viimeisenä päivänä. Silloin on myös jo "tyhjennysmyynti" päällä monella esittelyständillä, eli jos jotain tarvitsee (tai vaikka ei tarvitsisikaan), paljon sisustustavaraa yms. saisi ostaa hyvällä alennuksella.

No entä mikä yllätti - vai yllättikö lukuisten blogipäivitysten ja kuvakollaasien jälkeen enää mikään? No ainakin yksi asia yllätti minut. Nimittäin se, että jos vielä viime vuonna Seinäjoen asuntomessuilla oli upeita ja mahtipontisia alasvetoja useankin talon sisäkatossa (varsinkin Villa Tango - googlen kuvahaku löytää hyviä esimerkkejä, en nyt liitä niitä tähän), niin nyt vastaavia alasvetoja en nähnyt omasta mielestäni enää yhtään.

Valaistukseen liittyen on aina muutenkin käyty joskus välistäin hyvin kiivastakin keskustelua siitä, mikä olisi led nauhojen "oikea" Kelvin -luku, jos tarjolla on esim. 3000K tai 4000K tai täyden spektrin päivänvaloa tai jotain muuta, tai että mikä pitää olla CRI -luku ja miten led nauhat pitää suunnata oikeaoppisesti, niin Mikkelin asuntomessujen jälkeen näitä kiistoja ei tarvitse juurikaan käydä. Nimittäin led nauhoja ei paljon näkynyt. Tällaista kehitystä en ainakaan itse olisi osannut ennustaa.

Jos tämä tendenssi vielä jatkuu, niin voidaanko jo Porin asuntomessuilla ensi vuonna todeta led nauhojen kuolleen kokonaan sukupuuttoon? Toinen yllätys tähän liittyen oli se, että katossa olevat pistemäiset led-spotit olivat pitäneet pintansa. Niitä oli Mikkelin messutaloissa vaikka kuinka paljon. Samoin ulkoporeallas on selvästi tämän päivän trendi, ja sisälle asennettavat porealtaat ovat jo kuolleet messutaloista sukupuuttoon. Pieniä ammeita sen sijaan näkyy vielä sisätiloissakin.

Valaistus on tietysti aina makuasia. Itseäni valaistuksessa viehättää tunnelmallisuus ja valaisinten kauneus. Siinä kohdin Mikkelin asuntomessutalot onnistuivat loistavasti. Tässä muutama esimerkki:


Nro 10 Honka Ink. Olohuoneen tunnelmasta on tullut osa keittiötä.
Lämminsävyinen valo todella sopii osaksi hirsitaloa,
aivan kuten takkatulikin.


Nro 12 Honka Ankkuri. Itse olisin laittanut rappusiin
ehkä vieläkin keltaisempaa eli lämpimän sävyistä
valoa, mutta hyvä näinkin. En tiedä hankaloittaako
nämä seinävalot isojen huonekalujen kantamista,
mutta mielestäni kauniilta näyttävät kyllä.
Eikä häikäise silmään.


Nro 18 Casa Wellikulho. Omalle paikalleen ja sisustuksen tyyliin
hyvin sopivat valaisimet tässäkin. Ja upea vaihtoehto led nauhalle.
Entä mikä riemastutti? Upeat järvimaisemat ja isot ikkunat Saimaalle ehdottomasti! Tässä jos missä oli maiseman muodot ja talon suunnittelu saatu onnistumaan monella tontilla aivan loistavasti. Näitä kuvia on moni muukin jo omissa blogeissaan esitellyt, mutta laitetaanpa nyt muutama vielä lisää:


Nro 5 Honkatalojen Wave. Huomaa erityisesti kuvan vasemmassa ala-
kulmassa kasvavat kuusen taimet. Miten kauniisti ne aikanaan
kasvavatkaan talon kyljessä olevan puukaaren sisään!
Näin talo tulee osaksi ympäröivää luontoa, ja järvinäkymä
puiden lomasta sen kun paranee.
Nro 18 Casa Wellikulho. Joku voisi sanoa, että sohva pitäisi siirtää vastakkaiselle
seinälle (?), mutta minusta kulmasohva on juuri oikealla paikalla. Tässä tietysti
joutuu päätään vähän kääntämään, mutta uskon että näkymä eri vuodenaikoina ja
eri vuorokauden aikoina on mahtava.
Suomi 100v kohteen takapiha. Valkoinen kaide lienee väliaikainen
ja messuvieraiden kulkemista helpottamaan tehty, mutta kun se
poistuu tästä rivitalon takapihan terassilta ei ole kuin muutama
askel Saimaaseen! Harvalla on uimaranta omalla takapihalla!
Nro 24 Minun Valo. Kyllä kelpaa tässäkin lilluessa ihailla
Saimaan maisemia!
Vesiaihetta tässäkin, vaikka ei liity Saimaaseen. Minusta nerokas oivallus
puhdistaa kallio ja tehdä siihenhulevesiputous. Jos tämä on toiminnassa vielä
pakkaskaudellakin, tähän tulee varmaankin kauniit jääpuikot.
Entä jäikö jokin harmittamaan? Ei jäänyt. Aivan upea kokemus nämäkin asuntomessut. Joitakin asioita jäin toki hieman miettimään tai ihmettelemään. Tässä muutama esimerkki:


Nro 6 Kannustalon Harmaja Saimaa.Talon takapihalla
"Pisara" -niminen nuotiopaikka.Tarkoittaako tämä
kuitenkin sitä, että ainarankkasateen jälkeen
pitää etsiä äyskäri tai kipatakoko tsydeemi nurin?
Vai miten saan sadeveden pois polttopuiden ympäriltä?
Nro 10 Honka Ink. Eikös tuonne toiseen kerrokseen nyt ainakin
yksi parveke olisi kannattanut rakentaa? Se helpottaisi vaikka
mattojen tuuletusta ja pudistamista. Eikä näy edes yhtään palo-
tikkaita missään. Miten tapahtuu pelastautuminen toisesta
kerroksesta, jos tulee tulipalo?
Nro 26 Mammuttikodin Kotikontti.Kaunis ajatus tämä
alhaalta valaistu omenapuu.
Mutta eikös tuo taivaalle sojottava valo samalla häikäise
silmään aina kun siitäkulkee ohi? Tässä olisi tuote-
kehityksen paikka.Tuo valaisin pitäisi jatkokehittää siten,
ettälattiatason pinnassa on pelkkä pleksi tai muu
läpinäkyvä levy. Alasvedettynä muutaman sentin
sylinterin päässä syvennettynä olisi valo.
Silloin se valaisee pelkän puun, eikä
häikäise silmään vieressä seisovia.
Sama kohde nro 26. Tässä on poistettu tuo ylläoleva ongelma.
Näissä matalisa valoissa valokeila tulee sivulle, eikä häikäise.
Mutta lumilapiolla heiluminen on näissä portaissa tosi
hankalaa, ja nuo pienet lamput saavat helposti osumaa?
Tähän ongelmaan minulla ei ole valmista ratkaisua mietittynä.
Tässä tämän kertaiset messukuulumiset tällä kertaa Mikkelistä. Lopuksi vielä pari kuvaa jostain Mäntsälän kohdalta Lahden Moottoritieltä, kun messuvieraat palailevat kotiinsa kohti Helsinkiä. (Taitaa tosin olla viikonlopun paluuruuhkassa jokunen mökkiläinenkin mukana ? :-) )



lauantai 12. elokuuta 2017

Porealtaan lämmitys sähköllä

Porealtaan täyttämiseen tarvitaan noin 400 litraa vettä (näin meillä - riippuu altaan koosta), joka lämmitetään noin 30 astetta (oletus että vesi on vesilaitokselta tullessaan noin +5C ja porealtaassa noin +35C). Lämpöenergiaa tarvitaan näin ollen 30C x 1,16 kWh/aste/kuutio x 0,4kuutiota = 13,92 kWh. Toisin sanoen - jos talossa on suora sähkölämmitys, ja jos täytetään poreallas, sähköä kuluu noin 14 kWh. Mutta jos on lämpöpumppu, lämpöpumpun avulla voisi periaatteessa saada saman lopputuloksen 3 kertaa pienemmällä sähkömäärällä eli noin 3-4 kWh:lla.

Meillä nuoriso oli eilen yksin kotona, ja halusivat kylpeä kavereittensa kanssa porealtaassa. Jokin aika sitten laskin 500 litraisen varaajan lämpötilan +50C asteeseen, ja nyt sitten lämpö ei ihan riittänytkään, vaan altaaseen valuva vesi oli alkanut tuntumaan haalealta. Silloin ei voi oikein muuta tehdä kuin kääntää sähkövastukset päälle - kuten sitten oli tehtykin. Jolloin viimeisen 3 vuorokauden sähkönkulutuskäppyrät näyttävät aika mielenkiintoisilta, eli tältä:



 

 
Nyt voisi kai kysyä, että säästyykö sähköä ja kannattiko laskea varaajan lämpötilaa? Nopeasti katsottuna mahdolliset sähkönsäästöt on syöty aika tehokkaasti, sillä poreallasta täytettäessä sähkövastusten sähköteho on ollut enimmillään jopa yli 12 kWh, kun viimeisen 3 vrk aikana sähkönkulutus on vain kerran ylittänyt 2 kWh:n ja yleensä lämpöpumpun käynnistyessäkin syntynyt kulutuspiikki on ollut vain 1 kWh:n tasolla...

No kaipa sähköä silti säästyy, sillä oikealla kaavion vieressä oleva tekstikenttä kertoo, että viime vuonna vastaavan 3 vrk aikana sähköä kului meillä 88 kWh, mutta nyt vastaavana aikana meni 72 kWh. Ja jos ei olisi lämmitetty poreallasta sähköllä, olisi kulunut vielä vähemmän kuin 72 kWh.

Mutta mitä opimme tästä? Jos on hyvissä ajoin etukäteen tiedossa, että poreallasta halutaan käyttää, ja että 500 litraa 50 -asteista vettä ei siihen näköjään nyt kykene riittävästi lämpöä antamaan, niin kannattaa ehkä hyvissä ajoin mennä säätämään varaajan lämpötila takaisin +55C asteeseen. Tällöin porealtaan veden tarvitsema lämpö tulee tehtyä ilmasta veteen lämpöpumpulla jo hyvissä ajoin. Eikä sähkövastuksia tarvita lisälämmön lähteeksi.

tiistai 1. elokuuta 2017

Heinäkuun sähkönkulutus

Heinäkuun sähkönkulutus oli 430,8 kWh. Se on uusi alarajaennätys, joka rikkoo kaikki aikaisemmat kuukausikulutukset 1.1.2014 alkaen. Ja vuosi 2014 oli siis vielä rakentamisen aikaa aina syys-lokakuun vaihteeseen asti, jolloin talossa ei vielä edes asuttu, ennen kuin vasta 1.10.2014 alkaen. Sitä vanhempia kulutuslukemia en ole katsonut. Tältä näyttävät kulutuskäppyrät nyt:

 


Mistä sitten johtui, että sähköä kului nyt heinäkuussa niin vähän? Kuvittelisin, että taustalla voisi olla ainakin kolme syytä. Ensinnäkin - niin kuin edellisestä päivityksestä näkyy - räystäsvalot oli otettu kokonaan pois päältä jo juhannuksen tienoilla. Ei ne led valot montaa tuntia valoisana kesäyönä olisi palanut kuitenkaan, joten kukaan ei varmaan edes huomannut, että ulkovalot eivät ole meillä tänä kesänä olleet päällä.

Toinen säästötekijä oli lämpimän veden lämpötila. Se on meillä nyt +50C. Eli se on nyt alle säädettyjen normien. Mutta kun sitäkään ei normaalikäytössä mitenkään huomaa, suihkusta tulee "yhtä lämmintä" vettä kuin aina aikaisemminkin, mutta lämpöpumpun ei tarvitse nyt pinnistellä, että se saisi lämpötilan nousemaan lähelle +55C, johon se ei kunnolla pysty. Ei edes kesäkuukausina, jolloin lämmönlähde eli ulkoilma on verrattain lämmintä (koleasta kesästä huolimatta).

Miksi Suomessa sitten lämmin käyttövesi pitää lämmittää vähintään +55C asteeseen? (Ja ylärajan ollessa +65C, jota ei saa ylittää, ettei joku polta vahingossa itseään). Yläraja on helppo ymmärtää, ja lisäksi on vaikea kuvitella mitään sellaista tarvetta, miksi lämmin käyttövesi pitäisi olla kuumempaa kuin 65C.

Alaraja taas tulee Suomen rakentamismääräyskokoelmista, ja sen perusteena on legionellabakteeri, joka siis kestää +50C lämpötilan. Jolloin jotta kukaan ei siihen voisi Suomessa sairastua, käyttöveden alin lämpötila on varmuuden vuoksi säädetty ja määrätty tasolle +55C.

No nyt jos katsotaan tarkemmin legionellabakteerin yleisyyttä ja ominaisuuksia, niin esim. vuonna 2015 Suomessa yhteensä 17 henkilöä sairastui legionellabakteerista. Näistä 10 tartuntaa oli saatu ulkomailta ja seitsemän Suomesta.

Legionella bakteeriin ei voi sairastua, jos juo sellaista vettä, jossa niitä bakteereita on. Bakteeri nimittäin kuolee aina, jos se joutuu ruuansulatuskanavaan. Sairastuminen on mahdollista vain silloin, jos hengittää saastunutta vettä "pisaratartuntana" niin, että vesi pääsee alas keuhkoputkiin asti.

Nämä faktat löytyvät sanatarkasti tästä linkistä:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00580

No nyt siis legionellaan olisi mahdollista sairastua menemällä suihkuun, ja hengittämällä suihkuvettä syvälle keuhkoihin. Tosin - legionella voisi siis tulla lämminvesivaraajassa seisovaan veteen, ja sen läpi virtaava ja hanasta tuleva vesi on "eri vettä", joka vain saa lämpönsä siitä vesivaraajassa seisovasta vedestä, olematta kuitenkaan lainkaan kosketuksissa siihen.

Itse siis väittäisin, että lämmön siirtyessä on ihan se ja sama, että onko lämpöä luovuttavassa vedessä legionellaa vai ei, koska se ei bakteeri putken läpi vesijohtoveteen kuitenkaan voi siirtyä. Ja jos asia on näin, silloin Suomessa (yli)lämmitetään lämmintä käyttövettä aivan turhaan, mikä lämpöpumppujen aikakaudella myös kuluttaa energiaa aika paljon ja ihan turhaan.

Yllä oleva linkki ei kerro, miten nuo Suomesta saadut legionellatapaukset olivat syntyneet. Itse olen nyt tehnyt isännöintitöitä 15 vuotta, ja oman urani aikana olen törmännyt 2 kertaa sellaiseen tilanteeseen, että kerrostalossa asukas on sairastunut legionellaan. Kummassakaan tapauksessa syynä ei ollut taloyhtiön käyttövesijärjestelmä, vaan syynä oli asukkaan oma ilmankostutin, jossa sopivan lämpöinen vesi oli jostain syystä seisonut pitkään, ja siitä sitten haihtunut huoneilmaan ja edelleen asukkaan keuhkokanaviin aiheuttaen tartunnan.

No - katsotaan miten tässä lämpimän käyttöveden kokeilussa käy. Lähivuosina meille kuitenkin tulee aurinkopaneelit, ja sen myötä ylijäämäsähkön syöttö lämpövastuksen kautta varaajaan, jolloin jos sinne nyt ehtisi legionellaa tuleman, niin kyllä ne sitten aurinkopaneelien tullessa kuolevat...

Kolmantena taustatekijänä alhaiselle energiankulutukselle ovat kesälomat, jolloin kotona ei ole aina ollut "täyttä miehitystä", ja pari-kolme päivää talo oli täysin tyhjä. Jolloin sähkönkulutuskin on luonnollisesti noina päivinä ollut alhaisempi kuin normaalisti. Uskoisin, että suurin yksittäinen sähköä säästävä tekijä on kuitenkin ollut lämpimän käyttöveden alentaminen muutamalla asteella.

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Elokuu tulee - räystäsvalot päälle

Tänään 31.7.2017 aurinko nousi Vantaalla klo 04:57 ja laski klo 21:55. Päivän pituus oli 16h 58 minuuttia. Auringonlaskun jälkeen tulee hämärä, jonka aikana näkee ilman valoa. Hämärän pituus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja tänään se on Vantaalla 1h ja 3 minuuttia - ja kaipa vastaava hämärä on sitten aamulla myös, ennen auringonnousua. Jolloin säkkipimeää on nyt vain 5 tuntia, jos kuu ei paista (nyt tänään taivaalla paistaa puolikuu).

Otin räystäsvalot kokonaan pois päältä joskus vähän ennen juhannusta. Tarkoitus oli kokeilla säästääkö sillä tavalla sähköä, ja jos säästyy - paljonko säästyy? Jos kaikkien ulkovalojen olisi antanut palaa "normaalisti", niin eipä ne kovin paljon olisi siltikään palaneet. Juhannuksen aikoihin yö on niin lyhyt, että jos valot syttyvät, ne myös sammuvat aika pian sen jälkeen, koska hämäräkytkin niitä ohjaa. Mutta elokuun pimeneviin öihin valot alkavat olla hyvä lisä. Katunumerovalot ja liiketunnistimella syttyvät valot olen pitänyt päällä nytkin koko kesän.

Tässä muutama kuva klo 22:15, kun hämärää oli kestänyt noin 20 minuuttia (aurinko siis laski 21:55).

Viereisen K-marketin mainosvalot ovat syttyneet.

Myös viereisen taloyhtiön ulkovalot ovat syttyneet.

Samaan aikaan meidän talossa ei pala yksikään valo.
Katuvalotkaan eivät ole vielä syttyneet.
Jos oikein tarkkaan katsoo, puolikuu näkyy talon oikealla puolen.

Sitten lisää kuvia klo 22:45, jolloin hämärää on kestänyt 50 minuuttia, ja sitä on jäljellä vielä varttitunti.

K-marketin mainosvalot palavat ja myös katuvalo on syttynyt.

Viereisen taloyhtiön ulkovalot näkyvät nekin jo paremmin.

Meillä on katunumeron valo syttynyt. Ja puolikuu loistaa talon vieressä.

Sama lähempää.
Klo 22:50 ulkovalot napsautettu päälle. Tässä autokatoksen puoli talosta.

Talo kadulta katsottuna etelän/lännen suunnalta.

Sama lähempää.

Talon länsipääty.
Valaistuksella - myös ulkovalaistuksella - on aika iso vaikutus siihen miltä talo näyttää. Tässä vielä linkki ammattilaisen arvioihin ja Mikkelin asuntomessuille, missä valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo on käynyt arvioimassa Mikkelin asuntomessutalojen valaistuksen heinäkuussa 2017.

"Kun niistä valitsee parhaat ideat ja hylkää selvät virheet, pääsee hyvään lopputulokseen, kun rakentaa omaa taloa", toteaa Ilkka Pekanheimo alla olevassa linkissään:

https://asuntomessut2017.wordpress.com/

Lopuksi vielä puutarhan valaistusta, joka meillä on toteutettu Airamin Easy-Connect järjestelmällä (saa kytkeä itsekin ilman sähkömiestä ja ainakin Vantaalla näitä myy Bauhaus). Nämä syttyvät ja sammuvat manuaalisesti, ja ovat päällä vain silloin kun puutarhassa oleskellaan hämärän tai pimeän ajalla, eli näillä puutarhan valoilla ei juurikaan ole vaikutusta talon sähkönkulutukseen, kun niiden käyttö on ainakin alkukesällä hyvin vähäistä. Elokuun tummenevissa öissä niille kyllä on käyttöä.










sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Suihkulähde alkaa hahmottua

Suihkulähdeprojekti nytkähti tänään taas pikkuisen eteenpäin. Nyt näyttää tällä hetkellä tältä:




Sydämen muotoinen tuosta siis tulee, ja sydämen "toinen kylki" on samalla kävelypolun kylki. Kävelypolku siis ympäröi kukkienistutusaltaan, joka taas on tilanjakajana autopihalle ja viherpihalle.

Suihkulähteestä ei ole mitään suunnitelmia, mutta teen nyt pikkuhiljaa sellaisen mitä sattuu tulemaan. Aika monia asioita joutuu ottamaan huomioon, muun muassa sen, että veden määrä voi vaihdella. Eli jos alkaa tulvia yli, niin minne ylivuotovesi menee? Tai jos alkaa pahasti tulvia yli, eli koko tsydeemi hajoaa, niin miten hallitaan hulevedet, jos sitä vapautuu satoja litroja muutamassa sekunnissa? Toisella äärilaidalla sellainen kysymys, että mitä jos haihtumisen yms. johdosta vesi vähenee, niin missä ja miten pinnan aleneminen näkyy?

Sitten veteen voi tulla bakteereita, sameutta, roskia yms. ja nekin pitäisi jotenkin hallita.

Jos en vielä ole paljon mitään paperille piirtänyt, niin nyt (lukijoiden iloksi) piirsin veden virtauksen osalta karkeat suunnitelmat, jotka näyttää (ainakin tällä hetkellä) tältä:

Suunnitelma päältä ja sivulta. Siis lintuperspektiivistä ja pystysuorana
poikkileikkauksena, johon selvyyden vuoksi piirsin myös sydämen,
vaikka ei se siihen näkökulmaan olisi kuulunutkaan.

Paperi avattuna suoraksi.

Lähikuva lintuperspektiivistä. Suunnilleen tältä meidän piha näyttää.

Lähikuva poikkileikkauksesta.
Nyt siis lähdin miettimään veden virtausta "vastavirtaan", eli alhaalta ylös. Tällöin rakenteessa on ensin poistoputki salaojakaivolle siltä varalta, että mitä jos joskus veden pinta nousee, ja systeemi haluaa tulvia yli. Silloin ylimääräinen vesi poistuu salaojaputkea pitkin nurmikon halki salaojakaivolle. Jos vesi sinne asti pääsee, sitten salaojapumppu pumppaa ne vedet tontilta pois.

Tarkoitus tai kaunis ajatus kuitenkin on, että suihkulähteeltä mahdollisesti poistuva vesi kostuttaisi nurmikon poikki salaojaputkessa mennessään sen nurmikon, eli käytännössä siis imeytyisi siihen. Toki toimii se salaojaputki aina salaojanakin, joten jos nurmikkokin olisi ylivettynyt, niin silloin salaojakaivo toki kerää ylijäämävettä pois nurmikostakin, ja johtaa sen salaojakaivolle, ja pumppu hoitaa ylimääräiset vedet tontilta pois. Monikäyttöinen putki siis.

Poistoputken jälkeen seuraavana tulee 300 litrainen sadevesisaavi, josta poistoputki johtaa ylijäämävedet pois, jos vesi saavissa nousisi liikaa. Saavi on kokonaan näkymättömissä, eli kaivan sen maan sisään. Jolloin poistoputki siis lähtee saavin yläreunasta. Saavin sisälle tulee kaikki tekniikka eli pumput sekä myös veden suodatin. Nämä eivät siis näy minnekään saavin kannen alta. Kansi vahvistetaan puukannella niin, että siinä voi huoletta kävellä päältä.

Jos kävisi niin päin, että haihtumisesta tai allaskumin pienestä reiästä johtuen vesi vähenee, niin silloin veden pinta saavissa alenee. Pumppuhan pumppaa kuitenkin ylempänä oleva traktorin renkaat täyteen, ja aika ajoin saavia voi täyttää lisää vaikka 100 litraa kerralla. Mutta veden haihtuminen ei siis päälle päin näy mitenkään, jos ei sadevesisaavi mene kokonaan tyhjäksi.

Saavin jälkeen matkalla vesivirtaa ylöspäin tulee vastaan ensimmäinen traktorin rengas, ja sen jälkeen tulee toinen rengas, ja kolmas... Ja ehkä vielä neljäskin rengas? Katsotaan nyt paljonko niitä mahtuu.

Renkaat ovat eri korkeuksilla siten, että vesi virtaa renkaasta toiseen purossa ja allaskumin päällä. Tai sitten jos renkaat ovat lähellä toisiaan, ne voi tarvittaessa asettaa myös limittäin siten, että ylempi rengas valuttaa vedet suoraan alempana olevaan renkaaseen. Rengas pitää veden ryhdissä, ja allaskumi kulkee renkaan sisällä niin, että vesi ei pääse karkuun.

Näin se sitten rakentuu. Periaatteessa systeemistä voisi rakentaa vaikka kuinka ison, eli jos olisi käytettävissä vaikkapa 10 traktorin rengasta, niin rakennelmasta voisi tehdä todella pitkän ja todella korkean. Ja jokaiseen renkaaseen voi laittaa jonkinlaisen suihkulähteen. Siis jos halutaan, että niitä tulee enemmän kuin yksi.

Unohtuiko jotain tärkeää?

En tiedä, mutta jos unohtui, niin uskoisin, että kyllä sen sitten matkan varrella, eli rakentaessa huomaa... :-)

Idea, että käyttää vanhoja renkaita vesiaiheen tai johonkin muuhun puutarhan rakentamiseen ei ole suinkaan uusi. Tässä linkki pinterestiin, jossa jotkut muut ovat keksineet ihan saman jo aiemmin:

https://fi.pinterest.com/pin/63261569745065986/

Nurmikoissa on eroja

Alun perin nurmikon siemenet ostettiin Lidl:stä, mutta sitten kun nurmikkoon jäi jostain syystä muutamia vähän isompia aukkoja, niin ostin lisää nurmikon siementä ihan tästä omasta lähikaupasta, kun en jaksanut enää sen takia Lidl:ssä lähteä käymään. Nurmikkoon tuli nyt sitten kahta erilaista siementä. Ja eron kyllä huomaa. Näissä kuvissa nurmikko on leikattu 3 päivää sitten:




Näistä täydennyssiemenistä kasvava nurmikko on siis paljon nopeampi kasvuisempaa ja muutenkin vahvemman näköistä ruohoa. Joten jo muutama päivä nurmikon leikkuun jälkeen se alkaa tehdä "mättäitä" eli selvästi muuta tasoa korkeampia kasvustoja muuten aika tasaiseen nurmikkoon. Ehkä yksi tapa korjata asia olisi se, että ripottelisi loputkin täydennyssiemenistä "sinne tänne", jolloin nopeamman kasvun ruohoja olisi joka puolella (ainakin vähän), mutta toisaalta ihan hyvää tuo Lidl:n nurmikkokin. Sitä kun ei tarvitse leikata niin usein.

(Ja murheet on aika pienet, jos ei talonrakentamissa muita ongelmia ole kuin nurmikon tasainen kasvu? :-)

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Vesivaraajan lämmönhukka ja IV-koneen lämpötilan kummajainen

Paljonko lämpimän käyttöveden lämmitys maksaa silloin kun sitä ei lainkaan käytä? Tähänkin kysymykseen löytyi nyt vastaus, kun tämän kesän lomakausi päättyi, ja taloon tultiin taas takaisin. Tänä kesänä talo ehti olla pari vuorokautta tyhjillään niin, että kukaan ei käyttänyt lainkaan vettä. Jolloin vuorokautinen sähkönkulutus oli toisena päivänä 9,7 kWh/vrk ja toisena päivänä 9,6 kWh/vrk, kun lämmin käyttövesi oli kuitenkin päällä normaalisti. Eli varaaja pidettiin koko ajan normaalissa lämpötilassaan.

Viime kesän lomareissun aikana tein toisinpäin, eli otin lomareissun ajaksi käyttöveden lämmityksen pois, jolloin varaajan sallittiin jäähtyä huonelämpötilaan. Silloin varaajan lämmönhukka meni nollaan ja silloin vuorokauden kulutus talossa oli 8,7 kWh eli yhden kilovattitunnin pienempi, mitä tämän kesän lomareissun aikana. Tästä voitaneen vetää johtopäätös, että 500 litraisen vesivaraajan lämmönhukka on noin 3 kWh vuorokaudessa, sillä sähkönkulutuksessa havaittu ero on 1 kWh, ja tämä sähkön määrä on todennäköisimmin lämpöpumpun käyttämä sähkö. Sillä lämpöpumppuhan sen lämpimän veden tekee.

Talvikaudella lämminvesivaraajan lämmönhukasta ei ole mitään haittaa. Kaikki se lämpö, mikä varaajasta tulee ympäröivään huonetilaan on tavallaan "kotiinpäin", sillä se energia on sitten vastaavasti talon lämmittämisestä pois, eli varaajankin omalla hukkalämmöllään lämmittää talon sisäilmaa. Mutta kesällä tätä lämmitysmuotoa ei tarvittaisi, joten silloin varaajasta huokuva lämpö menee ainakin jossain mielessä harakoille. Onneksi meillä varaaja on kuitenkin kellarissa, joka ei koskaan kaipaa jäähdytystä, joten lämminvesivaraaja ja talon jäähdytysjärjestelmät eivät ainakaan tässä tapauksessa ala kilpailemaan keskenään toisen pyrkiessä jäähdyttämään ja toisen pyrkiessä lämmittämään.

Lämmönhukkaa voi pienentää esim. hankkimalla pienemmän varaajan. Monessa omakotitalossa varmasti jo 300-litrainen lämminvesivaraajakin on ihan riittävä (ja pienempikin voi riittää). Mutta meillä kun on poreallas, niin sen täyttämisessä lämpöä tarvitaan enempi, ja siksi 500-litrainen varaaja oli meille tarpeen. Eikä se ole yhtään liian suuri, sillä aina kun poreallas alkaa täyttyä, niin vesi on jo muuttunut vähän haaleaksi. Mutta ei siitä haittaa ole, kun allas on jo lämmintä vettä täynnä.

Toinen vaihtoehto, mitä meillä rakentaessa harkittiin oli 750 litrainen varaaja, joka tietysti tulevia aurinkosähköpaneeleita ajatellen olisi voinut olla viisas ratkaisu sekin. Sillä jos aurinkosähköä kertyy kesän hellepäivinä liikaa, niin yksi paikka sen "liikatuotantosähkön" varastoimiseen on laittaa se lämpövastuksen kautta lämminvesivaraajaan, jolloin aurinkosähköllä lämmitettyä lämmintä vettä riittää vielä sateisillekin päiville. Se tilanne puoltaisi mahdollisimman isoa vesivaraajaa.

Euromääräisessä tarkastelussa vesivaraajan lämmönhukalla ei ole tässä tapauksessa juurikaan merkitystä. Jos sähköä kuluu lomareissun aikana  1 kWh päivässä enemmän, se tekee yhdessä viikossa 7 kWh, joka pörssisähkönä ostettuna maksaa siirtomaksuilla ja veroilla lisättynä noin 10c/kWh eli yhteensä 0,70 euroa. Vesivaraajan lämmönhukka ei myöskään näy talon vuosittaisessa sähkönkulutuksessa, joka on nyt asettunut tasolle noin 12500 kWh per vuosi.

Joten enpä tiedä taidanko enää ensi kesänä jättää varaajaa "kylmäksi", jos lähdetään lomareissuun kaikki yhtä aikaa niin, että talo jää tyhjäksi. Ei siinä kyllä säästy yhtään mitään, ei eurot eikä ympäristökään. Mutta bakteerit toki tykkäävät, jos lämpötila laskee jonnekin tasolle +20-30C, niin siinä lämpötilassa niiden on helpompi lisääntyä, jos verrataan tilannetta siihen, että lämpötila onkin aina pikkuisen päälle +50C.

Mitä isompi varaaja sitä isompi lämmönhukka.
Tässä on vähän "kotikonstein" yritetty pienentää
lämmönhukkaa laittamalla villaa putkien ympärille,
mutta siltikin lämmönhukka on lämpöpumpun
sähköllä mitattuna noin 1 kWh per vrk.

Otin nyt lämminvesivaraajalla käydessäni samalla käynnillä pari kuvaa myöskin vieressä olevasta ilmanvaihtokoneesta. Tässä on nimittäin nyt yksi asia, jota en lainkaan ymmärrä...

Olen siis laittanut kaksi omaa lämpömittaria IV-koneen päälle niin, että ne molemmat tietysti rinnakkain näyttävät ylemmällä näytöllään huonelämpötilaa (joka toisen mittarin mukaan on +23,9 ja toisen mittarin mukaan on +24,0C - näin pieni ero menee tietysti mittausvirheen piikkiin). Tähän mennessä kaikki on selvää. Muualla talossa huonelämpötilat meillä on nyt juuri tällä hetkellä alle +23C esim. keittiössä +22,5C ja samaan aikaan ulkona +20,8C.

Iloxair 199 IV-koneessa ohivirtauspelti avautuu, jos huonelämpötila ylittää +23C. No tässä tilanteessa se ei ole ylittänyt +23C (muuta kuin teknisessä tilassa, jossa IV-koneen vieressä oleva vesivaraaja huokuu lämmintä ja lämmittää samalla pienen kopin).

Joten ohivirtauspellin pitäisi olla kiinni, ja ilman pitäisi kulkea LTO-kennojen kautta. Ja tarkistin etuluukun avaamalla, että näin se myös oli, eli kaikki OK - ja lämmön talteenotto on siis tällä hetkellä päällä.

Iloxair 199. Koneen päällä on 2 lämpötilamittaria, joista johdon päässä
oleva anturi mittaa sisään tulevan raittiin ilman lämpötilan, ja esilämmitys-
patterilta huoneisiin lähtevän lämpötilan. Jos raittiin ilman lämpötila ja
huoneisiin lähtevä lämpötila on sama, silloin siitä tietää heti, että ohi-
virtauspelti on avautunut, ja ilma ei kulje kennojen kautta.

Kuvan ottamisen hetkellä teknisen tilan huonelämpötila oli molemmissa
mittareissa noin +24C. Raittiin ulkoilman lämpötila oli koneelle tullessa
+21,7C (ja muissa ulkolämpötilan mittareissa +20,8C - eli se lämpenee
jo putkessa noin yhden asteen, ennen kuin se ehtii IV-koneelle?)
Huonetiloihin lähtevän tuloilman lämpötila on mittarin mukaan +24,8C.

Tuo huoneisiin lähtevän ilman lämpötila on itseäni ihmetyttänyt jo pidemmän aikaa. Siis miten sen lämpötila voi olla noin korkea? Tämä sama ilmiö on ollut havaittavissa aina siitä asti, kun mittarit asensin rinnakkain, ja välillä ilmiö on selvempi, mutta näkyy se tässä nytkin.

Eli lähtötiedot siis se, että ulkolämpötila on nyt +20,8C. Talon sisälämpötila poislukien tekninen tila on +22,5. Teknisen tilan lämpötila (vesivaraajasta johtuen) on +24C.

Miten voi olla mahdollista, että huoneisiin lähtevän ilman lämpötila on +24,8C, vaikka omasta mielestäni se ei voi olla näin lämmintä, kun näin lämmin ilma ei voi olla mistään peräisin. Lisäksi kun vesikiertoisen lämmityspatterin kiertovesipumppu on pois päältä, niin IV-koneeseen ei tuoda mistään ulkopuolista energiaa.

Enimmillään huoneisiin lähtevä lämpötila on kesän aikana ollut jopa +27C, mikä on jo useita asteita yli "järkeenkäyvän maksimirajan". Mutta on näissä nyt tällä hetkelläkin mittarissa näkyvä +24,8C yli sen, mikä on mittarin virhe. Tai mittarivirheen selvittämiseksi voisin toki vaihtaa mittareiden paikat päikseen.

Mutta omaan käsitykseeni ei siis mahdu se, että jos IV-koneen "suurin saatavissa oleva" lämpö on lämmönjakohuoneen huonelämpötilasta otettuna tasan +24C, tai muiden huoneiden lämpötilasta otettuna +22,5C, niin miten se kykenee tuottamaan niin suuren lämpötilan, että se pystyy syöttämään huonetiloihin lähtevään putkeen lähes +25C asteista ilmaa, vaikka oman käsitykseni mukaan +24C pitäisi olla järkeenkäypä yläraja?

Eihän nuo IV-koneen talteenottokennot nyt niin tehokkaita voi olla, että ne tuottaisivat lämpöä yli sen, mitä ne itse saavat? Jos näin kuitenkin käy, niin mielestäni kone tekee silloin lämpöenergiaa tyhjästä (joka ilman lämpöpumpun kompuraa on lisäksi mahdotonta). Eli alkaa mennä ikiliikkujan puolelle? Eikä sellaista ikiliikkujaa, joka tuottaisi (lämpö)energiaa tyhjästä, sellaista ei ole vielä keksitty...

Yksi selitys voisi olla siinä, että IV-kone itse kuluttaa sähköä koko ajan noin 115-120 watin teholla. Ja aina kun sähköä "kuluu", se sähköenergia muuttuu lämmöksi. Joten olisiko se koneen kuluttama laitesähkö nyt sitten mukana siinä lämmössä, joka puhalletaan huonetiloihin?

Otanpa joskus uudet tilannekuvat sitten, kun huonetiloihin lähtevän lämmön määrä on haarukassa +26-27C, jossa se on ainakin muutaman kerran kesän aikana jo käynyt. Ja esilämmityspatteri siis on "kylmä", sillä vesi ei nyt siellä kierrä, eli yhteyttä lämmönvesivaraajaan ei ole.