tiistai 10. joulukuuta 2019

Lehtien palstoilla

Oma talomme on tässä loppuvuonna ollut pariin kertaan lehtien palstoilla, ensin Tekniikan Maailman Rakennuslehti -liitteessä (numero 10/2019 ja


aiheena hulevesien ja sadevesien talteenotto), ja nyt aivan viime viikolla myös Taloussanomissa, tällä kertaa aiheena sähkön hinnat ja mahdollisuus säästää tässä kohtaa. Tässä linkki Taloussanomien artikkeliin:

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006328289.html

Taloussanomien artikkeliin jäi yksi pieni virhe, eli artikkelin loppupuolella on lause: "Rautio seuraa tarkasti sekä oman talonsa sähkönkulutusta että työnsä puolesta isännöitsijänä kiinteistösähkön hintoja. Raution taloon on vaihdettu maalämpö."

Oikeasti meidän taloon ei vaihdettu maalämpöä, vaan siirryttiin suorasähköstä ilmasta-vesi lämpöpumpun käyttämiseen, eli maalämmön paikalla pitäisi lukea "VILP" tai "ilmasta-veteen -lämpöpumppu".

Harmi, etten huomannut tuota pikkuvirhettä ajoissa, sillä moni Taloussanomien lukija sen huomasi, ja se myös herätti ihmetystä Taloussanomien artikkelin kommenttikentässä (jonne en huomannut/ehtinyt oikaisua laittaa).

Aina joskus tulee vastaan kysymyksiä, että kannattiko VILP, ja miten kulutus väheni, jos mittareina ovat kWh tai euromäärät sähkölaskulta? Tässä vastauksia:

Wiesmannin 8,3 kW -tehoinen lämpöpumppu maksoi lokakuussa 2015 asennettuna 8600,00€ sis. alv 24%. Vuonna 2015 (jossa siis 9kk suorasähköllä asumissa ja ekat 3kk lämpöpumpun opettelua (jolloin se lämpöpumppu ei vielä säästänyt juuri mitään), jolloin 2015 vuoden sähkölasku oli 1785,09€ ja kulutus silloin siis 2015 oli 16624 kWh (ekat 12kk asumista lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 sähkönkulutus oli 17162 kWh).

Nyt 2018 vuoden kulutus oli 9089 kWh ja hinta sille 842,03€. Joten säästö vuodessa = 1785,09€-842,03€=943,06€ (luvut suoraan toteutuneista sähkölaskuista). Kun 8600€ jaetaan 943,06:lla saadaan takaisinmaksuajaksi 9,1 vuotta.

Eli tällä hetkellä homma kannatti ihan hyvin, vaikka alkuvaiheessa tätä epäilin, että miten mahtaa käydä, kun säästöjä ei ihan aluksi näyttänyt syntyvän juuri ollenkaan. Paremmilla säädöillä yms. säästöä alkoi kuitenkin tulla, ja nyt tulee aika mukavasti, kun kulutustaso on vakiintunut tasolle 9000-9500 kWh. Ja sisälämpötila meillä siis noin 22-23C ja lämmintä pinta-alaa talossa on yhteensä 241m3.

TM:n rakennuslehteen linkittäminen onkin haasteellisempaa, mutta lehden voi lukea esim. kirjastojen eMagz -palveluista, jos on kirjastokortti, tai kirjastojen lehtilukusaleista varmaan löytyy myöskin, jos ei ole lehden tilaaja. Tässä kuitenkin muutama valokuva juttuun (valokuvia voi kaksoisklikata isommiksi).


tiistai 3. joulukuuta 2019

Marraskuun sähkönkulutus

Lokakuussa meni vähän enempi sähköä kuin vuosi aikaisemmin lokakuussa, ja nyt marraskuussa kävi päin vastoin, eli kulutus alitti viime vuoden marraskuun tason ollen nyt 851,40 kWh - kun vuosi sitten marraskuussa sähköä meni 877,8 kWh. Eli aika samoissa pyöritään viime vuoden kanssa. Nyt ensimmäisen 11 kuukauden aikana vuonna 2019 sähköä on kulunut 8401 kWh, kun vuonna 2018 vastaavaan aikaan 11 kk jälkeen kulutus oli 8159 kWh. Eli nyt tänä vuonna sähköä on kulunut 3% enemmän (eli taaskin aika samoissa mennään viime vuoden kanssa). Tässä kk-kohtaiset lukemat:


2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40 830,50
marras 1382,54 1664,77 1606,00 900,60 877,80 851,40
YHT 11832,95 14877,57 11941,42 9429,43 8159,19 8401,80

Ja samat asiat graafisesti esitettynä:

















VILP on nyt siis ollut toiminnassa lokakuusta 2015 joulukuulle 2019 eli vähän yli 4 vuotta. Ja käyttötunteja on tullut mittariin 5600 kpl. Eli keskimäärin 1400 tuntia per vuosi. Jos laitteen koko käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä vauhdilla kone pitäisi olla ajettu loppuun 28 vuodessa (mahtaako kestää ihan noin kauaa kuitenkaan?)

Tässä vielä graafisesti VILP:n käyttötunnit per viikko tähän asti:


maanantai 18. marraskuuta 2019

Lokakuun sähkönkulutus

Lokakuussa 2019 sähköä kului 830,50 kWh. Sain koko kuukauden lukemat vasta nyt, sillä Vantaan Energia raportointipalvelua uudistettiin, ja se oli hetken poissa käytöstä. Tässä ensimmäiset 10 kuukautta eri vuosilta:

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40 830,50
YHT 10450,41 13212,80 10335,42 8528,83 7281,39 7550,40


Kuten numeroista näkyy, nyt lokakuussa sähköä kului enemmän, kuin kahtena aikaisempana vuotena on lokakuussa kulunut. Erot ovat viimeisten 3 vuoden aikana tosin pienet, mutta kasvusuunnassa. Nyt päättynyt lokakuu oli myös noin asteen verran viileämpi mitä vuosi sitten lokakuun keskilämpötila Vantaalla oli.

Neljä vuotta sitten 2016 lokakuussa sähkönkulutus oli kuitenkin aivan huikeat 1416,80 kWh - vaikka VILP oli jo silloinkin käytössä, sehän hankittiin jo lokakuussa 2015. Silloin lähes tuplaten suurempi sähkönkulutus johtui pörssisähkökokeilusta. Eli kannattaako VILP:iä käyttää pelkästään yön tunteina, jolloin pörssisähkö on halpaa?

Selkeä vastaus on, että ei kannata.

Yön viileinä tunteina lämpöpumpun käyttöajat ovat pitkät, hyötysuhde heikko, eikä hiukan halvempi sähkö riitä kompensoimaan tehokkuushäviöitä. Parasta sähköä VILP-taloihin saa vaikkapa 1 tai 2 vuoden määräaikaisilla sähkösopimuksilla, jolloin yö- ja päiväsähkö ovat kumpikin saman hintaisia. Ja VILP tarvitsee sähköä nimenomaan päivällä, jolloin kannattaa hyödyntää vuorokauden korkeimmat lämpötilat.

Tässä vielä tuoreimmat lukemat graafisessa muodossa:












torstai 17. lokakuuta 2019

Vielä yksi aurinkopaneelikauppias... :-)

Ovelta-ovelle aurinkopaneelikauppiaita on juossut kaupustelemassa pitkin kesää. En ole niistä tänne jaksanut enää blogiin päivityksiä edes tehdä, koska yleensä nuo tapahtumat ovat menneet aika pahasti pieleen. 

Siis ihan jo ekassa puhelinsoitossa ja tapaamisen aikaa sovittaessa myyjä haluaa heti varmistaa, että "no onhan Teidän puolisokin sitten paikalla silloin?" eli siinä jo paljastuu, että nimet pitäisi saada tilauskirjalle heti, ja miettimisaikaa ei montaa minuuttia ole, koska myyjällä on jo kiire seuraavaan myyntineuvotteluun. Jos on jotain kysymyksiä niin yleensä niihin ei ole löytynyt vastauksia. 

Vastauksia olisin kuitenkin kaipaillut itseäni askarruttaviin kysymyksiin, koska uskon että alan ihmisillä on enempi tietoa kuin minulla ja he myös tietävät millaisia (minkä kokoisia) järjestelmiä tällä hetkellä eniten myydään, miten ne on mitoitettu, ja miten yritetään minimoida takaisinostosähkön määrää. 

"Takaisinostosähkö" tarkoittaa siis sitä, että aurinkopaneeleissa on tietty ilmansuuntaan ja kellonaikaan sidottu tuottokäyrä. Kussakin talossa on puolestaan omiin asuintottumuksiin ja laitteistoihin perustuva kulutuskäyrä. Nämä 2 käyrää eivät koskaan kohtaa täydellisesti, vaan aina tapahtuu niin, että aurinkopaneelien tuottamaa sähköä "karkailee" lähes ilmaiseksi (eli muutaman sentin hintaan) valtakunnan verkkoon, josta se ostetaan aikanaan takaisin.

Sillä kun kulutus talossa on aina suurempaa kuin tuotto, niin silloin talon omistaja aina lopulta ostaa itse tuottamansa sähkön kokonaan takaisin (ja käytännössä ostaa vielä enemmänkin mitä on verkkoon siirtänyt), jolloin syntyy kummallinen tilanne: ensin kalliit paneelit tuottavat halpaa sähköä valtakuntaan, josta paneelien ostaja ostaa saman määrän sähköä takaisin, jolloin siihen lisätään päälle vielä siirtohinnat, arvonlisäverot ja sähköverot. 

Moni myyjä yrittää viimeiseen asti "pimittää" tällaisen ilmiön olemassaoloa, eli ei suostuisi millään myöntämään sitä, että kWh-määräisesti aurinkopaneelien myötä sähkölasku saattaa hyvinkin pudota noin 25-30%, mutta tilanne on näin vain jos katsotaan pelkästään kWh-määriä. 

Mutta jos katsotaan toteutunutta sähkölaskua euromääräisesti, silloin säästö on oleellisesti pienempi, jos takaisinostosähköä on kulutuksesta ollut liian suuri osuus, eli jos kokonaisuus on huonosti suunniteltu. Siksi on tärkeää jo ennen ostopäätöstä miettiä mihin suuntaan aurinkopaneelit suunnataan, miten paljon niitä laitetaan, ja milloin tuottokäyrään ja kulutuskäyrään halutaan huippuhetki, ja miten ne saadaan kohtaamaan toinen toisensa.

Yleensä aurinkopaneelikauppias esittää, että paneelit asennettaisiin etelän puoleiselle katon lappeelle. Tämä on varmaan hyvä pääsääntö juuri noin, mutta muitakin hyviä oivalluksia on onnistuttu löytämään.

Eräs tuttavani, nyt jo eläkkeellä oleva rouva asennutti kaikki aurinkopaneelit itäiselle katon lappeelle (toinen vaihtoehto olisi ollut länteen, tai talousrakennusta apuna käyttäen myös etelään päin). Kun kysyin, että miksi ratkaisu oli noin, niin siinä oli taustalla omasta mielestäni hyvin nerokas oivallus. Että kun eläkeläismummolla oli aina tapana aloittaa aamunsa niin, että hän pistää pyykinpesukoneen päälle ja käyttää siinä samalla muitakin kodinkoneita (leipoo yms), niin samalle hetkelle osuu aamuaurinko (jolloin kaikki paneelit tietysti suunnataan sinne). 

Sitten päivän mittaan hän ripustaa pyykit kuivumaan, ja hän itse lähtee asioilleen milloin minnekin. Eikä ylijäämäsähköä tai takaisinostoja synny, koska tämä kyseinen rouva oli onnistunut ratkaisemaan paneelien suunnan niin, että niistä saatava tehohuippu sattui juuri samaan hetkeen kuin hänellä oli omassa talossaan kulutushuippu.

Tähän tämän päivän käyntiin suhtauduin jo ennakkoon hyvin skeptisesti. Joten laitoinkin kaikki kysymykseni jo etukäteen sähköpostilla ko. firmalle. Ja yllättävää kyllä, nyt saapui paikalle sen verran kokeneempi kaveri, että ensimmäistä kertaa sain kaikkiin kysymyksiini myös heti vastauksia. Vain muutama asia jäi jatkoselvitykseen, esim. sellainen, että jos kerran aurinkopaneelista tulee tasavirtaa, niin voisiko kyseistä tasavirtaa syöttää suoraan sähköauton akulle, joka sekin toimii tasavirralla? Tätä en tiedä, eikä tiennyt myyjäkään. Todennäköisesti tämä ei ole mahdollista (jostain kumman syystä?), mutta varmuutta tästä ei ole. 

Mutta ainakin mahdollista on se, että sähköauto saa aurinkopaneelisähköä (tehohäviöillä vähennettynä) inverterin kautta, joka siis muuttaa paneelien tasasähkön ensin vaihtovirtasähköksi. Ja sen jälkeen sähköä voidaan vielä tarjota lämminvesivaraajan vastukselle, ja vasta sitten kun varaajakin on tosi kuumana, sitten vasta sähköä laitetaan valtakunnan verkkoon. On siis olemassa laite (en muista nimeä, enkä kirjoittanut ylös), joka voidaan ennakkoon ohjelmoida niin, että se tarjoaa sähköä eri kulutuspisteisiin tietyssä hierarkiajärjestyksessä. Eikä laitteen hintakaan ole kuin muutamia satasia, eli kokonaishintaa katsottaessa ei mitään.

Nyt siis eteenpäin mentiin, jään vielä laskeskelemaan ja miettimään muutamia asioita. Sitten sen jälkeen voidaan olla aika lähellä sitä, että aurinkopaneelit ilmestyvät meidän katolle myös.

Tämä kuva on bongattu internetistä jostakin.
Miten sitten voisi parhaiten välttää, ettei takaisinostosähköä muodostuisi (siis tilannetta, jossa aurinkopaneelista tuleva sähkö karkaa ensin valtakunnan verkkoon, josta se ostetaan kalliimmalla takaisin)?

1) Yllä kerrottu eläkeläismummon oivallus suuntauksen osalta voi auttaa, tuossa ylempänä kerrotussa esimerkissä siis kaikki paneelit oli suunnattu itään päin eli aamuaurinkoon, ja tarkoitus oli saada kulutus- ja tuottokäyrissä huippuhetket samalle hetkelle.
2) Aurinkopaneelien varovainen mitoitus niin, että niiden kokonaisteho on esim. 30% koko vuoden kulutuksesta tai vain yhden kesäkuukauden (kesä-, heinä- tai elokuu) kulutuksen verran. Tämä lienee selvästi yleisin tapa siksi, että melkein kaikki paneelien myyjät tätä suosittelevat tyyliin "paneeleita kannattaa olla vain sen verran, että myyntisähköä ei tule, koska se ei kannata". Tässä on kuitenkin paha ajatusvirhe. Nimittäin sähkön kulkusuunta valtakunnan verkkoon ja sieltä takaisin vaihtuu joka tunti - todennäköisesti se vaihtuu useitakin kertoja tunnissa, aina sen mukaan miten sattuu pilviä taivaalle (mikä on tuottokäyrä), tai miten talossa erilaiset sähkölaitteet (jääkaapit, ilmastointi, pesukoneet, muu kodin elektroniikka) sattuu olemaan päällä ja kuluttamassa sähköä.
3) Kohdalle 2 vastakkainen koulukunta, jossa katto laitetaan täyteen paneeleita tai tehdään selvä "ylimitoitus" esim. teholuokkaan 10 kW tai 14 kW tai vielä enemmän. Tässä vaihtoehdossa ajatus kulkee niin, että tuotanto on niin valtaisaa, että puolet vuodesta se riittää aina kattamaan kaiken kulutuksen talossa, ja useimmiten vielä paljon enemmänkin. Näin myyntisähköä muodostuu koko ajan - mutta sitä ei koskaan osteta takaisin. Ja halvalla myyntisähköllä yritetään kompensoida suuren mittakaavan edullisia yksikköhintoja. Esim. jos kysyy hintaa 10 kW ja 14 kW -paketeille, niin näillä kahdelle ei ole käytännössä hintaeroa juuri ollenkaan, vaikka jälkimmäinen on 40% suurempi ja 40% tehokkaampi. Tai no - on näillä vähän hintaeroa kumminkin, eli nyt tämä viimeisin kauppias asetti hintansa niin, että 14 kW -paketti oli noin 4 tonnia eli noin 20% kalliimpi, mitä 10 kW paketti olisi ollut.
4) Sähkön hinnoista sopiminen auttaa myös. Esim. Siilinjärvellä paikallisen omakotiyhdistyksen jäsenet saavat ostaa paikallisen sähköyhtiön sähköä hintaan 5c/kWh mutta myyvät itse kalliimmalla aurinkosähköä ulos hintaan 7c/kWh. En mene takuuseen, että muistan nämä luvut just ja ihan oikein, mutta kuullessani tästä ihmettelin kovasti, että voiko asia olla näin? Siis aivan yleistä on kyllä se, että koko Suomessa voi sopia hinnat niin, että myyntihinta ja ostohinta ovat samat, joskin ostohintaan päälle tulee siirtomaksut, sähköverot ja alv, joten käytännössä ostosähkö on aina puolet kalliimpi mitä myyntisähkö.

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Syyskuun sähkönkulutus

Tässä syys-lokakuun vaihteessa tuli 5 vuotta asumista täyteen. Niin se vaan aika kuluu. Syyskuussa sähköä kului 610,3 kWh. Se oli suunnilleen sama tai 15 kWh enempi, mitä meni viime vuoden syyskuussa, jolloin sähköä kului 595,60 kWh.

Jos kesällä on saunan savuhormi aina auki toukokuusta alkaen, niin syyskuussa tähän tulee muutos. Ensin saunan kiukaan lämpöä otetaan talteen sulkemalla savupelti aina yöksi, sitten olohuoneen takkaakin aletaan käyttämään muutamana kertana viikossa. Lopuksi pitää kääntää myös lattialämmöt päälle,. Tällä kertaa tämä tapahtui syyskuun 22. päivä, niin kuin näistä alla olevista päiväpylväistä helposti näkee:


Vuorokausikohtaisista pylväistä näkyy myös se, että aivan ensimmäisinä päivinä lattiat ovat olleet kylmät, jolloin sähköäkin on kulunut enemmän. Sitten tilanne on taas tasaantunut kuun loppua kohti. Nyt lattialämpö on päällä neljä tuntia joka päivä. Päivällä siksi, että silloin VILP saa parhaiten lämpöä talteen, kun ulkonakin on päivällä vielä suht lämmintä.

Jos katsotaan numeerisesti koko alkuvuotta 9kk ajan, niin tästä vuodesta 2019 näyttäisi tulevan tällä menolla toiseksi paras (siis toiseksi alhaisin kulutus). Vuosi 2018 näyttää olleen tammikuussa 2018 erityisen leuto, joten ihan noihin vuoden 2018 lukuihin ei nyt tänä vuonna ehkä päästä.

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
YHT 8778,59 11726,00 8918,62 7764,53 6476,99 6719,90

Tässä vielä eri vuodet graafisina pylväinä:















maanantai 9. syyskuuta 2019

Monikäyttöinen merikontti

Nyt kun taajama-alueella omakotitalot rakennetaan hyvin pienille tonteille, ja kun talot valmistuessaan ovat lähes räystäät kiinni toisissaan, niin autotallia ei pienelle tontille aina mahdu. Ei siksi, etteikö se nyt kahden asuintaloon väliin jossakin rakosessa mahtuisi olemaan, mutta kun vähimmäisetäisyydet toisiin rakennuksiin tai tontin rajalle eivät täyty, niin siksi autotallin rakentaminen ei vaan aina onnistu.

Autokatos toki mahtuu silloinkin, ja on mahtunut meilläkin, mutta katoksessa ei voi säilyttää kovin paljon tavaraa. Tai voi säilyttää vaikka kuinka paljon tavaraa, mutta avonaisessa katoksessa se ei välttämättä näytä kovin kivalta.

Mikäli merikontin aikoo jättää varastoksi tontille vielä rakentamisen jälkeenkin, sitten sen sijoittelu pitäisi miettiä hyvin tarkkaan jo alun pitäen. Sillä jos merikonttia joutuu talon valmistuessa siirtämään vaikka parisen metriä, niin siirtoa varten tilattava nosturiauto laskuttaa saman verran riippumatta siitä, että siirretäänkö konttia 2 metriä tai 2 kilometriä.

Olen kirjoittanut merikontin kalustamisesta ja monikäyttöisyydestä jo muutamia kertoja aikaisemminkin, enkä nyt toista näitä - mutta tässä linkkejä aikaisempiin päivityksiin:

https://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/05/19/diy-merikontin-hyllykko-valmis/

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/06/pyykkinarut-paikoillaan.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/04/pientalon-turvallisuussuunnitelmat-osa.html

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2018/07/600-litran-juottoautomaatti.html

Nyt siis tällä hetkellä meidän "monikäyttö-merikontti" palvelee ainakin seuraavasti:

1) merikontin sisällä on verstas ja varasto. Esim. autonrenkaita tai auton öljyjä, moottorisahoja, sahojen ja ruohonleikkurien bensoja yms. en ainakaan itse haluaisi kantaa sisälle taloon säilytykseen, mutta merikontissa niiden säilytys sujuu luontevasti.
2) merikontissa on myös pitkät räystäät, toisella puolella säilyvät polttopuut kuivina, ja toisella puolella kuivuu pyykki - eikä sadekuuron yllättäminen haittaa, pyykit pysyvät kuivina räystään alla hyvin
3) pyykin kuivausnarujen alla on "lattian" alla lautavarasto puutavararalle. Aina pitää olla jotain pientä olemassa, jos askartelu-inspiraatio iskee.
4) samassa lautavarastotilassa on viereisen suihkulähteen sähkönsyöttö, joten ei tarvitse sähkökalusteita pitää taivasalla (pistorasiat, hämäräkytkimet IR-tunnistimet, led-valojen muuntajat yms)
5) merikontin katolta kerätään sadevesi talteen suihkulähteen tarpeisiin, suihkulähde kun haihduttaa ja roiskii vettä, niin muuten sinne saisi olla lisäämässä vettä yhtenään
6) työkalut ja arvokkaampikaan irtain tavara ei häviä merikontista. Sehän on tukeva "säiliö", ja sen saa kunnolla lukkoon. Lisäksi kun merikontin pariovien eteen parkkeeraa auton yöksi, niin ei sinne merikonttiin ainakaan yöllä kukaan murtaudu. Tai jos murtautuu, sitten murtovarkaan pitää ensin miettiä miten saisi siirrettyä auton pois edestä. Jos auto alkaa siirrettäessä ulvomaan, se varmasti haittaa hommia tiivisti rakennetulla alueella.

Tässä samat jutut vielä kuvallisesti:

Merikontti on autopihan perällä, ja sinne voi nopeasti "heittää" hetkeksi 
melkein mitä tahansa tavaraa, mitä nyt autolla sattuu pihaan tulemaan.
Esim. jos vaihtaa sohvan ja vanha lähtee kierrätyskeskukselle, niin vanhan
sohvan voi hetkeksi varastoida vaikka merikonttiin.

Merikontin toisen räystään alla pyykit kuivumassa, niin kuin kuvasta näkyy.

Auto peruutettuna lähes kiinni merikontin puuoviin. Puuovi on pelkästään
hakasella kiinni, mutta heti sen takana on merikontin oma metallinen ovi,
joka on kunnolla lukossa  Jos lukot murtaa rikki, ovet eivät aukea siltikään,
koska auto seisoo siinä edessä.


Tontin takana menevässä avo-ojassa on tontin raja, ja avo-ojan partaalla
olevan räystään alla on tämän talven polttopuut sateelta suojassa.

Tässä merikontin vieressä/edustalla oleva suihkulähde, johon merikontin
katolta kerätään sadevettä ja merikontin räystään alla on sähkönsyöttö,
josta maanalaisia putkistoja pitkin sähkökaapelit on vedetty katseelta
piilossa suihkulähteen sisään.

torstai 5. syyskuuta 2019

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului tällä kertaa 513,1 kWh - mikä on uusi alarajaennätys elokuulle. Miksi sitten tuli uusi alarajaennätys, niin sitä en osaa sanoa, mutta tässä kuussa tämän enempää sähköä ei vaan kulunut. Tässä alkuvuoden kuukaudet eri vuosilta:

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
YHT 9358,47 12431,00 10194,62 9235,43 7899,39 8128,60


Ja tässä sama graafisesti:


Ja tässä vielä sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti. Kuviosta erottuu 12.8. oleva korkea pylväs, joka johtuu porealtaan käytöstä - nuoriso oli lisälämmittänyt vettä suorasähköllä, itse olisin ohjelmoinut lämpöpumpun kautta lämpimään veteen lisälämpöä, jolloin sen päivän pylväs ei olisi erottunut ehkä ihan noin selvästi muiden päivien kulutuksesta. Sinänsä asialla ei ole merkitystä, mutta jos on 400 litrainen allas ja siihen lasketaan vesi 500 litraisen varaajan kautta, niin varaaja on aika tiukilla, ja lämpö ei riitä, jos varaajan alkulämpötila ei ole vähintään +55C.


torstai 8. elokuuta 2019

Kouvolan asuntomessut - aika vaisut?

Kouvolan asuntomessut tuli katsottua eilen. Yleensä on messukäynnillä tullut otettua runsaasti kuvia. Nyt tuntui, että mitään erityistä valokuvattavaa ei oikein ollut tällä kertaa, tai sitten en osannut oikeisiin paikkoihin katsella.

Ennen messuja Pioneeripuisto on näyttänyt Googlen kuvissa tältä:

Karttakuva Googlelta.


Messukartta samalta suuntaa joelta katsottuna (eli numerot ylösalaisin).

Nyt kun messut on (kohta) pidetty - loppuvat ensi sunnuntaina 11.8.2019, niin tienoo näyttää edelleen tältä samalta, paitsi että kuvan alareunalla ja oikealla laidalla olevat tontit on rakennettu, mutta "yhteispiha" on edelleen tämä sama, eli sille ei oltu tehty mitään kohennusta. Myöskään Kymijoki ei messualueelle käytännössä näy ollenkaan. En tiedä olisiko rantarakentaminen ollut mahdollista, jolloin jokinäkymät olisi saatu ainakin joihinkin taloihin?

Seuraavaksi muutamia kuvia, joissa itse olisin saattanut tehdä asiat jollakin tapaa toisin (nämä nyt siis poikkeustilanteita - pääsääntöisesti messutalot olivat kylläkin erittäin järkevillä pohjaratkaisuilla ja järkevästi rakennettu):


Tämä näytti erittäin upealta nyt, mutta en olisi tällaista uskaltanut itse kokeilla. Tai ainakin minulle jäi epäselväksi, että katsellaanko talvella miltä lumihanki näyttää alhaalta päin? Paksu lumikerros katolla olisi silloin samalla lämmöneriste (ihan niin kuin Iglussakin lumi toimii hyvänä eristeenä). Vai onko ajatus että lumi liukuu lasin päältä pois? Vai onko katon läpi lämmönhukka niin suurta, että lumi sulaa pois? Sikäli kun lunta katolle nyt sataa? Voi olla, että tässä olisi myös ennakoitu Etelä-Suomen lumettomia talvia, jolloin tulevaisuudessa lumi ei enää kiusaa.

Eniten jäin itse miettimään lämmöneristystä ja talon energiankulutusta. Meillä on omassa talossa katon rajassa puhallusvillaa puolen metrin paksuudelta. Tässä kuvassa mitään yläpohjan villoja ei näy ollenkaan, näkyy vain iso ikkuna taivaalle. Jotenkin tuntuu, että tällainen rakenneratkaisu olisi talvella kylmä. Pitää siis odotella asukkaan kommentteja ekan talven jälkeen... :-)


Jos itse olisin rakentanut tämän talon, olisin rakentanut kunnolliset räystäät ja koristeelliset ikkunan pokat. Ne antavat ilmettä talolle. Nyt talon ilme puuttuu, ja se on surullisen näköinen, ja jos tämä talo tulee myyntiin, siitä ei saa hintaa, sillä surullisen näköinen talo ei mene helposti kaupaksi. Erityisesti talon sisäänkäynti olisi räystäiden ansiosta komistunut huomattavasti.


Tästä kuvasta on unohtunut WC-paperiteline. WC-paperillehan olisi seinällä hyvä paikka vielä jäljellä, eli tuohon pyyhkeen vasemmalle puolelle, suoraan suihkun alle. Tässä kohtaa voisi myös kysyä, että mitkä ovat rakennusmääräysten mukaan pienimmät sallitut etäisyydet suihkusta WC-pöntölle ja WC-paperitelineelle? Aivan oikein! Mistä tiesitte?

Siis mitään minimietäisyyksiä ei tässä kohdin ole olemassakaan.

Eli on aivan saman tekevää, vaikka WC-pönttö olisi laitettu suoraan suihkun alle, jolloin WC-paperitelinettäkään ei tarvitse asentaa ollenkaan? Siinähän silloin puhdistuu kaikki paikat samalla, kun istahtaa pöntölle, ja laittaa suihkun päälle. Ekologista, eikö totta? Noin vakavasti (otetaan siis kieli pois poskelta) puhuen, tässä kuvassa tilanne saattaisi hiukan helpottua, jos WC-pönttöä vielä kierrettäisiin 90-astetta, niin että pönttö on sivuseinän suuntainen, niin suihkullekin saadaan silloin muutama sentti enempi tilaa.



Yleensä, jos laatoituksen ja nurmikon välissä käytetään reunuskiveä, niin laatoitus ja reunuskivi ladotaan samaan tasoon ja kovalle pinnalle. Sen jälkeen nurmikkomultaa täytetään reunuskiven yläpintaan saakka. Reunuskivi myös leikataan nurkista "hienommaksi" ja siistimmäksi. Tässä kuvassa reunuskivi on aivan kuin lisätty ja nakattu paikoilleen vasta jälkeenpäin, aivan kuin se olisi ensin unohtunut? Jolloin nurmikko ja laatoitus ovat samassa tasossa, ja reunuskivi on nyt näiden molempien yläpuolella ja herkkä kaatumaan kumolleen, jos jonkun kenkä vähän reunuskiven kyljestä hipaisee.

Ja sitten muutamia, minusta tosi hyviä oivalluksia (laitan ne tänne loppuun, niin että jää kaikille lukijoille hyvä mieli :-)


Suihkulähde kannattaa pengertää ylös. Tästäkin saisi vielä tosi upean, jos suihkulähteen reunat ja muun osan pengerrystä täyttäisi kukilla ja kohdevaloilla. Kun suihkulähteen rakentaa "ylös" eikä upota nurmikkoon "montun pohjalle" se näkyy hyvin ja kauas. Ja se on helppo pitää puhtaana, kun ei tarvitse syvälle monttuun kurotella, vaan saa seistä suorana suihkulähteen vieressä, kun tekee huolto- ja puhdistushommia. Siilitkään eivät huku, kun ne eivät pääse kiipeämään noin korkealle.


Tämä oli itselleni uutta, vaikka on tämä sama yhteisöasumisen muoto tainnut olla jossain jo aikaisemmillakin asuntomessuilla? Mutta erittäin toimiva ratkaisu, jossa "4 huoneiston rivitalo" on kiertynyt ympäri ja saman katon sisälle. Samalla yhteiset tilat ja yhteiset suihkutilat on saatu kätevästi talon keskelle.


Hieno idea tämäkin - siis kunnon graniittiset reunukset istutusaltaille. Reunuksilla voi vaikka istua, tai niihin voi lisätä päälle erilaisia koriste-esineitä. Lisäksi nämä sivuiltaan rouheat kivipinnat kannattaisi valaista, niin että kohdevalo osuu kivipinnalle. Toki ei hullumpi tämäkään, että valot ovat kasvillisuuden keskellä, jos kasvillisuus joskus kasvaa ja tuuheutuu huomattavasti.

sunnuntai 4. elokuuta 2019

Heinäkuun sähkönkulutus

Viime vuosina heinäkuun sähkönkulutus on vaihdellut 450 kWh:n kahta puolta. Nyt heinäkuun sähkönkulutus jäi 421,7 kWh:n tasolle, mikä tarkoittaa, että nyt tuli taas uusi alarajaennätys heinäkuulle. Koko alkuvuoden 2019 kulutus on hieman yli sen, mitä 2018 kului sähköä - mikä johtuu kovasta kulutuksesta 2019 tammikuussa. Tai asian voisi varmaan ilmaista niinkin päin, että tammikuussa 2018 sähköä meni poikkeuksellisen vähän, ja siksi 2018 koko alkuvuosi näyttää näissä vertailuissa niin hyvältä. Tässä asia taulukkona ja graafisesti esitettynä:

2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
YHT 6434,65 9140,56 7365,02 6639,23 5344,09 5596,50




Jos katsotaan, että mikä on hyvän tuloksen, eli tämän kertaisen ennätyksen salaisuus, niin ainakin VILP:n käyntiajat ovat tänä kesänä olleet hyvin maltilliset. Tässä taulukkoa VILP:n käyntiajoista:


Yllä olevassa taulukossa VILP:n käyntiajat kesäkaudella viikosta 20 viikolle 32 joka von vuonna 2019 vielä kesken. Vuoden 2015 sarakkeet ovat (tässä kesän kohdalla) täynnä nollia, koska VILP ostettiin vasta lokakuussa 2015, samoin vuosi 2020 on luonnollisesti täynnä nollia vielä tässä vaiheessa. Mutta tästä nyt helposti näkyy se, että VILP:n käynti on tehostunut selvästi, ja tänä vuonna 2019 VILP on ollut käynnissä enää alimmillaan noin 4-5 tuntia viikossa. Vielä vuotta aikaisemmin se kävi 6-7 tuntia viikossa, ja sitä aikaisempina vuosina vielä paljon enemmän, jopa 2-numeroisia tuntimääriä joka viikko.

Kesäkaudella VILP ei tee mitään muuta kuin lämpimät käyttövedet. Ja sellaiset syntyy todella nopeasti. Joten VILP kannattaa kello-ohjata käymään vain sillä hetkellä kesäpäivää, kun lämpöä on eniten saatavilla, eli iltapäivän tunteina. Tässä seuraavassa kaaviossa näkyy, miten VILP käy meillä juuri sillä hetkellä, kun päivän lämpötilakäyrä on ylimmillään, ja VILP on ohjattu käynnistymään vain 1 kerta päivässä:



Edelleen tuosta yllä olevasta graafista näkyy (aikavälillä 1-2.8.2019 eli elokuun 2 ekan päivän ajalta) sekin, että VILP ottaa vain 2 kWh sähköä per päivä. Jolloin jos tyypillinen heinäkuun päiväkulutus vaihtelee noin 10-15 kWh:n päiväkulutuksen tasolla, niin VILP:n osuus tästä kulutuksesta on vain noin 15%:n luokkaa, ja 85% eli keskimäärin noin 13 kWh per vuorokausi sähköä kuluu jossain muualla talossa.

Pohjakulutus näyttää olevan 0,3 kWh per tunti, eli kulutus ei koskaan laske alle sen, ja sitten aina iltaisin puoltayötä kohden sähkönkulutus selvästi nousee - ollen noin 2-kertainen pohjakuormaan nähden. Pohjakulutus - jos on yhteensä 0,3 kWH per tunti, niin se tekee 7-8 kWh per vuorokausi, ja jos siihen lisätään lämpimät käyttövedet eli VILP:n 2 kWh, niin vuorokauden kulutus on 10 kWh. Sen yli mennään sitten aina sen mukaan, mitä talossa tapahtuu, mutta ilmeisesti jos talo olisi tyhjillään koko kuukauden, se kulututtaisi 10 kWh per päivä eli 300 kWh per kuukausi. Ja tässä laskelmassa oletuksena, että lämmintä käyttövettä on kuitenkin koko ajan saatavilla.

Ilmeisesti iltaisin TV, videopelit, pesukoneet ja erilaiset akkulaturit ovat päällä, jolloin sähkön kulutus nousee juuri silloin. Ja tietysti pihavalaistus syttyy myös kello-ohjatusti. Mutta kaikki muu, eli jääkaapit, pakastin, suihkulähde, kiertovesipumput, IV-kone käyvät ja syövät sähköä tasaisesti vuorokauden ympäri.

Miten sitten sähkönkäyttöprofiili eroaa jos talossa on VILP:n sijasta MLP eli maalämpöpumppu? Laitan tähän loppuun vielä 11-perheen kerrostalosta MLP:n tuntikohtaisen käyttögraafin (myös elokuun 1-2.8.2019 päivien osalta), jolloin näkyy, että MLP, joka voi käydä vapaasti milloin tahansa - niin se myös käy milloin tahansa, eli käynnistyy joka toinen tunti (jolloin grafiikassa on korkea pylväs). Tämä varmaankin käy kompuran päälle paljon enempi, jos vertaa tilannetta siihen, että meidän talossa VILP käynnistyy kesäisin vain kerran päivässä.

MLP:ssä on juurikin ongelma se, että kun talvella tarvitaan isot tehot, ja kesällä lämpöpumpulle ei jää muuta tekemistä kuin pelkkä käyttöveden lämmitys, niin lämpöpumppu herkästi alkaa käymään ns. "pätkäkäyntiä", jota kyllä hiukan yritetään suitsia esim. niin, että MLP:n mitoitus tehdään alun alkaenkin niin, että sen kautta otetaan vain esim. 85% koko vuoden lämmitystarpeesta. Jolloin paukkupakkasilla sähkövastukset menevät päälle, ja kesäkauden pätkäkäynti on hiukan maltillisempaa, koska vajaatehoinen MLP joutuu tekemään pidempää hukia pelkän käyttövedenkin kanssa joka kerta, kun MLP:n kompura hurahtaa päälle. Niin tältä siis näyttää MLP:n vastaava tuntigraafi:


Kyseisessä kerrostalossa on asuinpinta-alaa noin 600m2, asukkaita noin 20 kpl ja vuosittainen sähkönkulutus noin 40000 kWh. Meidän talossa vastaavasti lämmin pinta-ala 241 m2, asukkaita 4 kpl ja vuosikulutus noin 9500 kWh.