torstai 29. syyskuuta 2016

Jymy-yllätys

Tänään 29.9 on itselläni nimpparit. Aamulla en muistanutkaan, mutta tänään päivällä jokuset muut muistivat. Eipä siitä nyt kuitenkaan sen enempää.

Pari päivää sitten eli 27.9. meillä tuli uudessa talossa 2 vuotta asumista täyteen. Kohta alkaa myös olla vertailutiedot saatavilla siitä, että miten kävi, kun ekan vuoden asuimme suorasähköllä, ja nyt toinen vuosi meillä on ollut ilmavesilämpöpumppu.

Mikä lämmitysjärjestelmä taloon, ja erityisesti isoon taloon kannattaa valita? Tämä kysymys varmastikin mietityttää monia rakentajia silloin, kun talo on vielä suunnittelupöydällä. Silloinhan kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoimia ja käytettävissä.

Meillä oli niin, että maalämpöhän meille piti alun alkaen tulla. Ihan jo rakentamisen yhteydessä. Mutta ekan vuoden jälkeen sähkönkulutus osoittautuikin olevan niin pieni, että ei sitä vaihtoehtoa sitten sen jälkeen enää ajateltu. Takaisinmaksuaika olisi ollut liian pitkä, todennäköisesti yli 20 vuotta.

Mutta miten kävi nyt, kun maalämmön asemesta laitettiinkin ilmavesilämpöpumppu?

Tulos oli ainakin itselleni yllätys. Voisi sanoa jopa jymy-yllätys, joka varmistuu ja tarkentuu nyt viikonlopun aikana, kun vielä tämän syyskuun loppulukemat energiankulutuksen osalta varmistuvat. Onhan ne nytkin jo suunnilleen olemassa tai ainakin arvattavissa, mutta ihan tarkat ja eksaktit luvut saan vasta sitten, kun kuluva kuukausi on ensin päättynyt.

Niitä lukuja katsellessa voi käydä vaikka näin:


Tämä kuva bongattu netistä, ei onneksi omat kahvit eikä oma läppäri kuvassa.
Palaan aiheeseen lauantaina, eli 1.10.2016.

tiistai 27. syyskuuta 2016

2 vuotta asuttu

Pari vuotta sitten perjantaina 26.9.2014 saatiin muuttolupa. Lauantaina 27.9.2014 oli muuttotalkoot. Rakennusaikaisen vuokra-asunnon vuokrasopimus oli sanottu irti ja päättymään 30.9.2014.

Tänään on siis asuttu tasan 2 vuotta. Muuttotalkoista kirjoittelin jo joskus aikaisemminkin, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/09/27/muuttotalkoot-pidetty/

Silloin 2 vuotta sitten oli myöskin aurinkoinen ja lämmin päivä - ihan niin kuin tänäänkin. Kuvia ainakaan sisätiloista en pari vuotta sitten näyttänyt blogissa lainkaan, onhan muutossa tavarat aina ihan sikin sokin, eikä sellainen valokuvissa kovin hyvältä näytä. Jospa nyt vähän palaan nostalgia-mielessä noihin 2 vuoden takaisiin tunnelmiin, niin tältä näytti silloin:

Ekat tavarat saatu sisään.

Minä ja mun pikkusisko. Ruokatauko ja pikaisesti pizzaa...

Ruokatauko täälläkin.

Uudet sohvat tulossa olohuoneeseen.

Muutto on järkevää tehdä ainakin kahdella autolla, jolloin toisessa päässä
kun toista autoa puretaan, niin toisessa päässä toista autoa voi lastata.
Meillä muuttomatka oli vain reilu kilometrin mittainen.
Missä mennään nyt ja mitä tästä eteenpäin? Pihatyöt on vielä kesken. Kellarista puuttuu vielä muutamia listoja. Eikä kai itse rakennettu talo koskaan ihan täysin valmistukaan? Aina kuulemma jää jotain puuttumaan. Lopputarkastus pidetään ensi kesään mennessä. Ensi kesänä nimittäin tulee kuluneeksi 5 vuotta siitä, kun rakennuslupa saatiin, enkä aio hakea siihen pidennystä.

2 vuotta on kulunut nopeasti. Ja hyvin on viihdytty. Talosta tuli juuri sellainen, mitä halusinkin, eikä ainakaan nyt tule mieleen mitään sellaista, joka olisi pitänyt tehdä jollakin tapaa toisin.

perjantai 23. syyskuuta 2016

Ruskan loistoa Etelä-Virossa

Tulin taas Viroon rakennustarvikkeita hakemaan. Monissa blogeissa (myös itselläni tuossa vähän aikaisemmin) on ollut esillä ruskan värejä. Täällä Etelä-Virossa paikallinen ruska on vielä aika 1-väristä, eli vihreän lisäksi paljon muita värejä ei vielä näy.


Võrun kaupungista tätä päivitystä siis naputtelen, ja kaupungilla käydessäni jokusen vaahterat toki oli hiukan saamassa syksyn väriä, mutta ei vielä läheskään siinä määrin mitä puut kellastuvat esim. Tallinnassa tai Etelä-Suomessa. Täällä noin 300 km Helsingistä etelään päin näyttää nyt tältä (kuvat suurenevat kuvaa klikkaamalla):




keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Tikapuu onnettomuus

Jotain hauskaakin näissä valvontakameran kuvissa joskus välillä...Aina ei näköjään mene tikkaiden pystytys ihan putkeen...


Kohdassa 0:28 siis ritsahti kukkapenkissä ollut valkoinen lamppu rikki. No, ei se mitään. Näitä Airamin Easy Connect puutarhavalaisimia saa uusia esim. Vantaan Bauhausista. Vahinko ei ollut suuren suuri, mutta tietysti kyllä jälkeenpäin tällainenkin vähän aikaa aina harmittaa...

Muita vahinkoja omalla raksallani sitten ei olekaan muistaakseni sattunut. Eikä tälläkään kertaa käynyt pahemmin.

Itse asiassa tänään kaikki alkoi siitä, kun Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos lähetti kirjeen pientalon omavalvontaa koskien. Kaavakkeessa oli useampia kohtia, jotka piti ruksata tyyliin "kunnossa" tai "korjattava" tai "ei koske kiinteistöä".

Tämän näköisiä kaavakkeita ja ohjekirjaa posti toi:

Pelastuslaitoksen kirje avattuna.
Poistumisturvallisuuteen liittyen oli 3 kysymystä, mm. sellainen, että "Varatiet on varustettu kiinteillä tikkailla, jos pudottautumiskorkeus on yli 3,5 metriä." Tämä koskee tietysti ja erityisesti niitä tilanteita, joissa hätäpoistumistie kulkee ikkunan kautta, jolloin ikkunan alla pitää olla palotikkaat.

Meillä on yläkerrassa 4 ovea ulos, eli jokaisesta yläkerran huoneesta pääsee ulkoterassille. Minusta tämä riittää siihen, että rakennuksesta poistuminen on OK ja kunnossa. Joskin tulipalon sattuessa - jos yläparvelle joutuu, sitten onkin itäpäädyssä autokatoksen päällä yläparven vankina siihen asti, että joku tulee päästämään alas. Pudotusta ympärillä olevalle betonikivetykselle on yli 4 metriä. Ei oikein tee mieli hypätä. Eikä tuohon paikkaan kyllä kiinteitä tikkaita oikein kiinni saa, tai jos saa - se houkuttelisi myös mahdollisia murtovarkaita, jotka pääsisivät sitten yläparvelle ja saisivat siellä hyvin näkösuojaa (blogin ylälaidassa oleva johdantokuva minikopterista antaa hyvän käsityksen siitä millainen tuo meidän autokatoksen päällä oleva yläterassi on).

Mutta ajattelin tehdä tähän asiaan kuitenkin parannuksen niin, että 3-osaiset jatkettavat tikkaat odottavat nyt ylhäällä alas laskemista sellaisen tilanteen varalta, että pitää äkkiä lähteä, ja sisäportaita pitkin ei pääsisi yläkerrasta pois. Sitten vaan menee parvekkeelle ja laskee tikkaat kaiteen yli alas. Sitten sen jälkeen jo pääsee poistumaan ihan niin kauas kuin haluaa. Meillä on kokoontumispaikaksi sovittu postilaatikon vierusta.

Lopputulos näyttää nyt tältä, vaikka ei tämä nyt sitten tikkaiden pystyttämisen ja ylös vetämisen osalta ollutkaan ihan niin helppo homma, mutta onnistuihan se sitten lopulta.

Varapoistumistikkaat yläparven kaiteessa kiinni, ja valmiiksi pidennettynä.

lauantai 17. syyskuuta 2016

Esittelyssä Tiilerin Terhi takkaleivinuuni

Meille valittiin olohuoneen ja keittiön takaksi tilaa jakamaan Tiilerin Terhi takkaleivinuuni. Ihan ollaan oltu tyytyväisiä siihen. Joskin maailma on tänä päivänä hyviä ja näyttävän näköisiä takkoja täynnä, ja varmasti kaupoissa on muitakin hyviä vaihtoehtoja tarjolla. Joten jos mekin oltaisiin valittu "jokin muu" -vaihtoehto, niin todennäköisesti oltaisiin ihan tyytyväisiä siihenkin.

Puulämmityksen suosio nykypäivänä ainakin omien havaintojeni mukaan näyttäisi olevan nousemaan päin. Puulämmitys -sanana taitaa tässä kohdin olla huono, sillä uusiin taloihin tulee yleensä maalämpö (sekin on useimmissa tapauksissa vähän ylimitoitettu investointi - eli takaisinmaksuaika voi olla todella pitkä, koska uudet talot eivät kuluta paljon mitään), mutta maalämmön lisäksi taloihin laitetaan yleensä myös takka, joka on tänä päivänä ison TV:n ohella yksi tärkeä sisustuselementti - vaikka takkaa ei koskaan käytettäisikään.

Mutta toki takkaa useimmiten käytetään, jos kerran se on hankittu, ja silloin se toimii pelkästään tunnelman luojana. Meillä Tiilerin Terhissä takan suuluukut on suunnattu 45-asteen kulmassa juurikin olohuoneen sohvaa kohden, jolloin sohvalla istuessaan voi TV:n lisäksi välillä vilkaista sivusilmällä takkatultakin kohden...

Takkoja on useita malleja ihan jo pelkästään Tiilerilläkin, mutta sen lisäksi yksi ja sama takkamalli voi näyttää ihan erilaiselta - riippuen siitä miten se on koottu, kumpi kätinen ja miten se takka on pinnoitettu. Mahdollisuuksia on varmasti tuhansittain. Esim. Tiilerin tiilitakan kuorikerros muurataan vasta viimeisenä ja villalla erotettuna takka sydämen ympärille. Tällöin näkyville jäävän kuorikerroksen voi muurata tiilistä ihan juuri miten itse haluaa. Vain mielikuvitus on rajana?

Ainoat mielikuvitusta rajoittavat tekijät ovat takan ja leivinuunin suuaukkojen paikat ja nuohousaukot - eli niitä kohtia ei tietenkään voi kuorikerrosta tehdessään muurata umpeen. Meilläkin tehtiin muutamat hyllyt ja ihan omasta päästä ja tavallisia hormitiiliä käyttäen. Takalle tuli tästä johtuen kolme kerrosta korkeutta lisää, jolloin yläpää muurattiin umpeen muurauslaastilla. Samalla takan massa kasvoi "normaalista" 3000 kilosta meidän version 3500 kiloon. Mutta tämä muutos mahtui vielä hyvin ontelolaattojen painorajoihin. Takan lämmönvarauskykykin kasvoi siinä samalla.

Tältä meidän Tiilerin Terhi näyttää nyt valkoisena:

Tiilerin Terhi takkaleivinuuni valkoiseksi maalattuna ja muutamalla hyllyllä varustettuna.
Maalaus tehtiin kalkkimaalilla useampaan kertaan ja hyllyt ovat tavallisia tiiliä.
Aikaisemmin sama takka näytti tiilenvärisenä tältä:

7.9.2015 takka oli viime vuonna ekan kerran päällä (tämä kuva otettu silloin).
Tänä vuonna vastaavasti eka sytytysosui eiliselle eli 16.9.2016.
(Kätevä tämä raksablogi, kun tämä toimii tarvittaessa myös muistin tukena).

Sitten sama Tiilerin Terhi voi näyttää muualla koottuna esim. tältä:

Kuva bongattu täältä:
http://www.tiileri.fi/fi/tuote/178&ref=65
Tämä kuva on bongattu täältä:
https://www.netrauta.fi/tuotemerkki/tiileri/takat/leivinuunit/takkaleivinuuni-tiileri-terhi-original-alaliittyma

Tuossa äskeisessä Netraudan linkissä on myös näkyvillä heidän myyntihinta, joka on 3675,00 euroa. Päälle tulee toimituskustannukset, eli 239,00 euroa. Kun itse olin ostamassa tätä samaa takkaa, kyselin hintoja myös mm. suoraan Tiilerin omasta myymälästä, ja silloin siinä kohtaa ilmeni sellainen kummallinen seikka, että minun ei kannattanut sitä suoraan Tiileriltä ostaa, vaan tilasin Starkin kautta niin, että minä ostin takan Starkista, kerroin heille kätisyyden yms. toiveet ja Starkki tilasi tilasi takan Tiileriltä niin, että se toimitettiin suoraan meidän tontille. Kun pitkästä tavarasta rakensin, ja kun oli hyvät alennusprosentit Starkille, niin tämä tuli silloin halvemmaksi näin.

Meidän takka maksoi huhtikuussa 2014 yhteensä ja paikalle toimitettuna 3.565,80€ - eli eipä tuo hinta sen jälkeen ole oleellisesti miksikään muuttunut. Ilman mitään rautakauppa-alennuksiakin hinta perille tuotuna olisi tänä päivänä ja Netraudan kautta 3675,00€ + 239,00€ = 3914,00€.

Tämän jälkeen tiilet pitää tietysti kantaa vielä sisälle ja jonkun pitää tehdä muuraustyöt. Jos ei itse osaa muurata - tai jos ei ole muuraustaitoista timpuria työmaalla, sitten joutuu etsimään muurarin, ja ainakin erään netistä löytämäni linkin mukaan muuraustyö Tiilerin Terhille näyttäisi maksavan vähän reilut 2 tonnia, jolloin kokonaishinta muurattuna on noin 6 tonnin paikkeilla.

Mitä sitten tulisijan valinnassa kannattaa tai pitää muuta ottaa huomioon? Sitä on pohdittu mm. tässä linkissä:

http://www.etuovi.com/blogi/2016/08/26/miten-takka-kannattaa-valita/

Tuolla on hyvän blogi-päivityksen lisäksi myös hyvä keskusteluosuus, johon olen itsekin osallistunut - ja jossa mm. NunnaUunien Vantaan Tammiston kauppias Timi Virtanen on alan ammattilaisena itsekin kirjoitellut hyviä näkökulmia blogipäivityksen kommenttikenttään.

Takkoihin liittyen ainoa asia missä itse taidan jäädä vähemmistöön, tai missä minusta ihan perustellustikin voidaan esittää erilaisia näkökulmia on korvausilmaputken rakentaminen takkaan suoraan ulkoilmasta. Itse en sellaista tai sellaisia omaan talooni tehnyt, ja jos vielä rakentaisin yhden talon lisää - en tekisi sitä silloinkaan. Puoltavia näkökulmia tälle ovat ainakin riittävän korvausilman saannin varmistaminen, sekä mahdollinen energian/rahan säästö, jos takassa poltetaan kylmää ulkoilmaa, eikä jo valmiiksi lämmitettyä sisäilmaa. Itse olen kuitenkin näistä asioista vähän toista mieltä, ja siitäkin on syntynyt mielestäni aika hyvä keskustelu omassa blogissani, linkki sinne tässä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/paljonko-palaminen-vaatii-ilmaa-ja.html

Jos ongelmia puulämmityksessä tai takan viihdekäytössä tulee, niin ne ongelmat voivat olla esim. seuraavat (suluissa kerrottu mahdollisia ratkaisuja):

1. takan pintalämpötila on liian suuri, jolloin pieniä lapsia pitää vahtia koko ajan, tai takkaa ei voi käyttää ennen kuin vasta lasten nukkumaan menon jälkeen, ja sitten sitä joutuu vahtimaan myöhään yöhön, että pellit saa kiinni... (Ratkaisuna kerroksellinen takka, jossa on villat sisällä ja pintalämpötila jää pieneksi - metalliset suuluukut toki kuumenevat aina.)
2. takan lämmittämisen jälkeen on liian kuuma (tähänkin ratkaisuna kerroksellinen takka, jossa pesällisen poltosta tuleva "lämpöpiikki" tulee huoneilmaan hitaammin ja takka luovuttaa lämpöä tasaisesti)
3. takan lämmittämisen jälkeen osa talosta on jo liian kuuma, vaikka osassa taloa on vielä liian kylmä. Lämpö ei siis siirry. (Tavanomaisin vikatilanne, joka voidaan korjata esim. ilmalämpöpumpun sisäyksiköllä - se puhaltaa takan lämmön joka suuntaan, tai sitten takan päälle voi asentaa IV-koneen tuloilmaputken, eli sisään tuleva raitis ilma lämpenee heti siinä ja levittää lämmön mennessään, tai sitten monikerrosratkaisussa korkean olohuoneen kautta lämpö pääsee nousemaan myös ylimpiin kerroksiin, ja palaa takaisin alas sisäportaiden kautta - pelkästään sisäportaiden kautta takan lämpö ei ylimpiin kerroksiin mene, ihme kyllä...)
4. takka ei vedä (Ratkaisuna on mm. IV-koneen takkatoiminto, korvausilmaputki takalle, tai ikkunan avaaminen takan sytyttämisen hetkellä. Jos voi rakentaa monikerroksisen talon, niin savupiipusta tulee niin pitkä, että silloin tätä ongelmaa ei juurikaan ole).
5. takan lämpö ei riitä koko taloon (Silloin kai takan mitoitus on ollut liian pieni? Tai että takan sijainti on huono, isoin takka pitäisi olla aina keskellä taloa. Ratkaisuna voi olla esim. 2 erikokoista takkaa, jolloin tarpeen mukaan voi käyttää isompaa tai pienempää tai molempia yhtä aikaa - meillä on omassa talossa kolmekin tulisijaa, jos saunan puukiuaskin lasketaan mukaan. Takka kannattaa mitoittaa "reilumman mukaan", koska jos takka on teholtaan liian suuri, niin ei siitä ongelmaa tule jos ei polta liikaa puita kerralla. Jos takka on liian pieni, osa talosta jää kylmäksi ja asialle ei voi tehdä enää mitään).

Nämä 5 sudenkuoppaa jos pystyy taklaamaan jo suunnitteluvaiheessa pois, niin puulämmitys ja/tai takan/takkojen viihdekäyttö on aika mukavaa puuhaa, kun talo on tasaisen lämmin ja takka luovuttaa lämpöä pitkään...

perjantai 16. syyskuuta 2016

Syksyn värit ja takan herättelyä

Kotiuduin juuri työreissulta Jyväskylästä. Siellä syksyn värit olivat jo selvästi nähtävillä. Mutta näkyy niitä jo Vantaallakin, tässä muutamia kuvia tältä päivältä Vantaan Rekolasta:

Orapihlaja marjoo.

Vaahtera on saanut väriä.

Sama lähempää.

Pihlaja marjoo.

Sama lähempää.

Tänä kesänä saatiin ainakin tontin raja-aita valmiiksi. Tässä aidassa on
rimaa 33 metrin matkalla yhteensä 1155 metriä (35 rimaa päällekkäin).

Takkaa on viimeksi käytetty toukokuussa.
Nyt 16.9. ekat puut odottavat sytyttämistä.

Alkulämpötila takan yläosassa 22,2C ja alaosassa 21,8C.

Hyvin syttyivät tämän syksyn ekat 6 polttopuuta.

Sama takan lasin läpi katsottuna.

Ja tässä hiillokset.

Joku muukin tykkää takasta ja takan lämmöstä. Takka myös tuoksuu
hyvältä, vähän niin kuin kesämökiltä.

Kuudella puulla takan yläosan lämpötila nousi noin 4 astetta.
Tiilerin Terhi takka-leivin uunin massa on noin 3500 kiloa.
Lattialämmityksen kiertovesipumpun otin pois päältä jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Syystä että lattiakierrossa veden lämpötila oli +22C ja huoneen lämpötila oli samaan aikaan +23C. Joten turha sitä vettä oli lattiassa kierrättää... Ehkä lattialämmitys menee päälle näillä näkymin loka-marraskuun vaiheessa? Lattia lämmitykseen lämpö tulee ilmavesilämpöpumpulta, tai silloin jos pakkasta on enemmän kuin -17C, silloin lattialämmitys muuttuu suorasähkölle kun lämpöpumppu pysähtyy. Kesäkaudella eli noin 7 kuukautta vuosittain lämpöpumppu tekee pelkästään lämmintä käyttövettä.

lauantai 10. syyskuuta 2016

Valoletku

Ostin tänään Biltemasta valoletkua. Tässä joitakin kokeiluja. Raja-aidan ripojen valaisuun tämä ilmeisesti lopulta sitten asettuu. 10-metrin pätkällä oli hintaa 16,95€. Saatavana eri pituuksina mm. 5m, 10m ja 20m. Valoletku on tarkoitettu sisä ja ulkokäyttöön (ei veteen). Soveltuu varmaan aika hyvin ulkona vaikkapa joulukuusen koristeeksi (sitten kun joulu tulee).

Naapuritalon seinällä oleva kivetys valoletkulla valaistuna.

Sama toisesta kuvakulmasta.

Itse valoletku näyttää tältä. Saatavilla useissa eri väreissä (tämä on lämmin
valkoinen, saa myös kylmän valkoisena).

Rima-aita kokeiluja.

Sama kauempaa.

Valoletkua ei saa laittaa veteen - ja siksi piti heti kokeilla mitä tapahtuu, jos
sen laittaa veteen. Ei tapahtunut mitään. Tosin en laittaisikaan veteen letkun
päätä (ei liene vesitiivis), eikä toisessa päässä muuntajakaan vettä kestä.

Pumppaamolle talvitakki

Salaojapumppaamon viimeistelytyöt ovat olleet tähän asti vähän kesken, ja varmasti osittain siitä syystä pumppaamon poistoputki jäätyi viime talven paukkupakkasissa. Silloin piti ottaa varapumppu myyntipaketista esille, ja kyllä sitä vettä vaan yllättävän paljon paukkupakkasillakin riitti. Siitä kerroinkin jo tässä päivityksessä tammikuussa:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/01/vetta-riittaa.html

Nyt pumppaamo sai talvitakin styroksista ja samalla eristin pumppaamon maamassoilla niin, että siihen "kukkalaatikkoon" voi ensi kesänä sitten istuttaa vaikka Kuunliljoja tai jotain. Ja sadeveden keräyssaavi (varasaavi) mahtui myös samaan kokonaisuuteen.

Näin eteni tämä projekti tällä kertaa:

Lähtötilanne. Pumppaamon päällä on pelkkä styrokslevy.
Korkeudenmittaamiseen oli rullamitta, joka oli
sääsuojassa ämpärin sisällä.
Hyvä systeemi - mutta ruma...

Styroksit pumppaamokaivon ympärillä uretaanilla kiinni.

Ja vielä lisä styroksia maan alle myös - siis jatkeeksi niille levyille, jotka
jo kiertävät taloa muutenkin (kuvan oikeassa laidassa, sitä puolta ei tarvinnut
kaivaa auki, kun siellä oli jo styroksit maan sisässä).

Istutusallas alkaa hahmottua. Tähän siis tarvittiin tällainen kehikko ympärille,
koska maan pintaa ei voinut muuten nostaa riittävästi, tämä oli niin lähellä
talon seinää (tai muuten ei kallistukset talosta pois päin toimi).

Tyhjä pullo kulkee putkessa edestakaisin - ja narusolmu
putken alapäässä estää, ettei se putoa pumppaamoon.

Jotenkin pitää päästä kaivon valurautaisesta kannesta läpi.
Pora syövalurautaa yllättävän hyvin, tässä eka 10mm reikä tehtynä.

Parhaiten reikä syntyy poraamalla ensin 5mm alkureikä, ja siihen sitten
10 millin reikä päälle.

Kohta alkaa olla mittakepin aukko valmiina. Ihan meni akkukoneella.

Sitten vielä styroksia valurautakannen alapintaa uretaanilla kiinni.

Pumppaamon vieressä on sadeveden keräys, tähän
mahtuu 300 litraa, ja toiset 300 litraa mahtuu
pumppaamon kukka-altaan varasaaviin, jonne tästä
menee varapoistumisletku ylijäämä vedelle.

Mittakeppi valmiina. Liikennevalot kertoo millä korkeu-
della mittakeppi saa liikkua, eli punainen väri ei saa
näkyä. Jos näkyy - sitten pumpulla on jokin hätä ja vesi
on noussut liikaa, eli ensiapuna pitää ottaa varapumppu
käyttöön ja tyhjentää pumppaamo vedestä.
Tämmöinen siitä nyt sitten tuli. Ja ensi kesänä tämä
on ihan vihreänä, jos tähän tulee esim, Kuunliljat
tai jotain muita istutuksia. Laidoissa on vielä
varaa puutahamullalle.
Sadeveden keräys meillä tapahtuu siis korkeaan "tötteröön" siten, että vesi menee letkulla ja omalla paineella toiselle puolen pihaa, jossa sitä tarvitaan. Varasaavin vesi pitää kantaa kastelukannulla, tai pumpata pumpulla. Nämä saavisysteemit ovat "talon takana" ja poissa näkyvistä.

Sadeveden keräyssaavi täyttyy yllättävän äkkiä, eli 10mm sade riittää täyttämään 300 litran saavin kokonaan. Keräysala rännissä on puolet 150m2:n peltikaton lappeesta eli noin 37,5 neliötä. Siis koko peltikatto on noin 150m2. Siitä puolet eli yksi lape on 75m2. Tästä lappeesta yhdessä talon nurkassa oleva syöksytorvi kerää noin puolet, eli keräysala täten on toisesta katon lappeesta puolet eli 37,5 m2. Kaikki muu sadevesi ja pumppaamon vesi menee "hukkaan" eli kaupungin hulevesiviemäriin.

Jos sadevettä aikoo kerätä talteen, niin suosittelisin että on ainakin 500 litran astia sitä varten (meillä on nyt 300 + 300 litraa). Kyllä sille vedelle aina vaan käyttöä löytyy ja yksi 300 litran astia menee nopeasti tyhjäksi, kun "ilmaista vettä ei tarvitse säästellä".

lauantai 3. syyskuuta 2016

Sataa sataa ropisee...

Tämä kesä ainakaan elokuun osalta ei ole ollut aloittelevan rakentajan kannalta helppo, koska jatkuvasti sataa. Meille sateesta on ollut nyt hyötyä, sillä loppukesän alennustaimien istuttaminen on onnistunut aika hyvin, koska jatkuvasti sataa.

Sadekausi alkoi tänä vuonna itse asiassa jo juhannuksen tienoilla, ja kesäkuun lopun sademäärästä johtuen meillä tuli omaan sademittariin kesäkuussa yhteensä 115 milliä sadetta. Edeltävä toukokuu oli rakentajan näkövinkkelistä hyvä, toukokuun aikana satoi vain 2 kertaa - sademäärätkään eivät olleet mitenkään suuret, yhteensä 13 milliä koko toukokuulle.

Heinäkuussa tihkusade jatkui, itse tosin lomailimme ja esim. Moskovassa oli aivan loistavat kesäkelit, mutta kotikulmilta kuului viestiä että sateista on. Heinäkuun sademääräksi tuli oman mittarin mukaan 68 milliä. Ja siitä sade on vain yltynyt, sillä elokuussa satoi 11 kertaa ja elokuun sademäärä oli yhteensä 120 milliä.

Kun itse aloitimme rakentamisen toden teolla 2 vuotta elokuussa 2012, niin märkää oli silloinkin - ainakin sen vuoden syyskuu, joka oli Ilmatieteenlaitoksen Helsingin Kaisaniemen mittausaseman mukaan sateisin syyskuu ikinä. Kaisaniemessä on mittauksia tehty jo vuodesta 1844 lähtien - ja silloin syyskuussa 2012 Kaisaniemen sademittariin kertyi 160 mm, ja Helsingin Kumpulan sademittariin 177 milliä. Itsellämme ei Vantaalla tuolloin vielä sademittaria ollut. Sade-ennätyksestä uutisoi mm. MTV:n uutiset:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa---sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866

Ilmastonmuutoksen edetessä haihtuminen lisääntyy. Kaikki mikä haihtuu, sataa myös alas - ja se on sitten tuurista kiinni, mihin kohtaan sade sattuu. Että siinä mielessä ei nämä sade-ennätyksetkään yllätyksenä pitäisi tulla. Talot ja pihat pitää nyt vaan suunnitella siten, että ei haittaa, vaikka sataisi vähän enemmänkin.

Nyt kun on muutama sateeton tunti tulossa tähän aamuun, niin pääsen taas pikkuisen eteenpäin omassa suihkulähde ja pihalampiprojektissani. Tästä yhdessä aikaisemmassa päivityksessä kerroinkin, eli LED-valonauha suihkulähteeseen eli lampeen on jo ostettuna (samoin traktorin renkaat lammen aihoiksi ovat myöskin jo olemassa:

 http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/08/ledia-suihkulahteeseen.html

Nyt projekti on tässä vaiheessa tai jatkuu näiden kuvien tilanteesta:


Olin eilisen päivän reissussa. Eilen ja viime yönä satoi yhteensä 46 milliä
 (eilen päivällä 28 mm ja yöllä vielä 18 mm lisää). Kottikärryt ovat täyttyneet
vedestä aika hyvin. Multakuorman pois ajaminen oli jäänyt kesken. 
Pihan perällä on rakennustöiden alkuajoista asti ollut multakasa. Se on pintakuorittua sekunda-multaa, ja se pitäisi ajaa tontilta kokonaan pois -mutta nyt suihkulähdeprojektissa saan kyllä hyödynnettyä siitä aika paljon, ja loput menee aikanaan nurmikon pohjaksi, eli ehkä pois ajettavaa ei nyt sitten enää tulekaan ollenkaan tai ei ainakaan niin paljon mitä muuten olisi tullut.

Pihalampi + suihkulähde -yhdistelmästä tulee sydämen muotoinen.
Muoto rajataan selvästi reunuskivillä. Tässä reunuskivien risteyksessä on
tuleva sydämen kärjen paikka.

Sydämen muotojen piirtäminen onkin aika haastavaa, varsinkin kun
paikalla on jo multakasa, josta osa pitää "leikata pois" reunuskiven tieltä.

Paperille piirtäminen oli vielä helppoa, mutta saman muodon vieminen
maastoon onkin jo vähän haasteellisempaa. Myös sydämen sijainti ja koko
muuttui pikkuisen vielä suunnittelun loppumetreillä. Isot lampea rajaavat
traktorin takarenkaat tulevat sydämen puolikaarten sisään, ja määrittelevät
samalla niiden koon.
Tästä tämä lähtee! Saas nähdä mitä tulee? Ja milloin tulee? Sateinen ilma antaa vielä omaa lisähaastetta tähän projektiin, koska enpä nyt sateessa viitsi lapioida kuitenkaan...

torstai 1. syyskuuta 2016

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 814 kWh. Se on reippaasti enemmän kuin kuukausi aikaisemmin, eli heinäkuun lukema oli vain 492 kWh. Kuitenkin elokuun kulutus oli nyt vain 64% siitä, mitä sähköä meni vuosi sitten elokuussa - silloin kokonaiskulutus oli 1274 kWh. Vuosi sitten elokuu oli myös lämpimämpi, kuukauden keskilämpötila oli 17,2C - kun se nyt oli vain 16,0C. Tässä kuukausikäppyrät graafisesti:

Kuukausittaiset kulutusmäärät / kWh

Päivittäiset kulutuspylväät. Vuorokauden keskilämpötila punaisella ja koko kuun keskilämpötila katkoviivalla.

Vettä kului elokuussa yhteensä 15,9 kuutiota - eli 132 litraa per henkilö per vuorokausi (heinäkuussa meni vain 8,7 kuutiota eli 68 litraa kuukaudessa). Muutos on huomattava, ja johtuu siitä, että elokuussa oli vieraita, käytettiin poreallasta, jolloin jos kuluu vettä, kuluu sähköäkin. Osa vedestähän on lämmintä vettä. Heinäkuun pienet luvut taas johtuvat ainakin osittain siitä, että lomailtiin ja talo oli enimmän osan aikaa ainakin osittain tyhjänä.

Ilmavesilämpöpumppu kävi elokuussa yhteensä 55 tuntia. Se on tehnyt pelkät käyttövedet huhtikuun alusta alkaen, sillä lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut pois päältä 1.4.2016 alkaen. Yhteensä ilmavesilämpöpumpun tuntimittariin on tunteja nyt kertynyt 1629 tuntia 10 kuukauden aikana. Jos pumppu käy vuosittain alle 2000 tuntia, sen elinikä pitäisi silloin olla yli 20 vuotta, olettaen että käyttöiän oletuksena oleva 40000 tuntia on oikea arvio.