keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2020 sähköä kului 792,4 kWh. Tämä on vähemmän mitä koskaan aikaisemmin on maaliskuussa ollut, ja syynä tietenkin on edelleenkin se sama, eli poikkeuksellisen lauha talvi. Myös koko alkuvuoden 2020 sähkönkulutus 3 kuukauden osalta on ollut poikkeuksellisen pieni - yhteensä vain 2773 kWh. Saman verran sähköä kului yhden kuukauden aikana tammikuussa 2016, kun oli normaalia kovemmat pakkaset silloin (tai olisiko silloin ollut ns. normaali tammikuu - en tiedä, kun nykyiset lauhat talvet näyttävät olevan ns. "uusi normaali".)

Jos tällaisia nyt nähtyjä talvia tulee uusia vielä jatkossakin (todennäköisesti tulee), sitten ainakin ilmasta-veteen -lämpöpumppu oli meidän taloon ihan oikea ratkaisu, tai ainakin kustannustehokkaampi ratkaisu, mitä alun perin suunniteltu maalämpö olisi ollut. Maalämmön etu talvella näkyy erityisesti sellaisina päivinä, jolloin VILP hyytyy kovassa pakkasessa kokonaan, ja talo jää suorasähkön varaan. Nyt tällaisia tunteja oli tänä talvena nolla kpl. Vuosi sitten suorasähköllä mentiin noin 10 tuntia, eli ei käytännössä yhtään tarvittu varavoimaa silloinkaan.

Aprilli-uutisia en nyt taida meneillään olevasta koronatilanteesta johtuen tänne laittamaan. Tilanne kun on kokonaisuutena vakava, ja moni kun on jo työnsä menettänyt, niin siinä tilanteessa leikin lasku lienee aika kaukana.

Mutta tässä kulutuslukemat vielä numeroina ja graafisesti (kaksoisklikkaamalla kuvat saa vielä suuremmiksi):

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
YHT 3597,46 4784,59 5016,62 3746,37 3438,46 3566,4 2773,18








sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Lauha talvi hiljensi lämpöpumpun

Talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen lauha, ja ilmasta-veteen lämpöpumpun (VILP) luona onkin ollut sen vuoksi poikkeuksellisen hiljaista. Nimittäin suurimman osan aikaa se ei ole ollut käynnissä ollenkaan.

Vuoden 2020 ensimmäisen 9 viikon aikana (siis tammi-helmikuun aikana) käyntitunteja kertyi ilmalämpöpumpun käyttölogiin vain 344 tuntia. Aikaisempina vuosina samaan aikaan tuntikertymä on ollut 450-551 tuntia. Huippuvuoden kulutuksesta 551 tuntia jäätiin perään noin 40% ja aikaisemmasta alarajaennätyksestä vuodelta 2017 ekan 9 viikon osalta jäätiin alle 106 tuntia eli 24%.

Numeroina koko 4,5 vuotta mitä VILP on meillä ollut, näyttää viikoittaisten käyntimäärien osalta tältä (tarkastelujaksona kunkin kalenterivuoden viikot 1 >> 9, vuonna 2015 lämpöpumppua ei vielä vuoden alussa ollut, se asennettiin vasta syksyllä 2015, siksi vuoden 2015 sarakkeissa nollat):











Jos tästä talvesta tuleekin ilmaston muutoksen myötä ns. "uusi normaali", eli että näitä samanlaisia talvia tulee jatkossakin melko usein, silloin maalämpöön investoineet talon rakentajat eivät saa Etelä-Suomessa maalämmöstä rahojaan takaisin.

Itse laskin aikoinaan, että kun eka vuosi oli asuttu suorasähköllä ja kun silloin sähköä kului 17162 kWh ekan 12kk asumisen aikana, niin mikäli maalämmöllä tuo luku, jossa kotitaloussähkötkin siis mukana, niin jos tuo luku olisi puolitettu, silloin vuosittainen säästön määrä olisi ollut noin 900 euroa, jolla summalla maalämpöinvestoinnin (20000€ kahta puolta saatujen tarjousten mukaan) olisi kestänyt yli 20 vuotta.

Nyt jos lähtisin tekemään samat laskelmat uudestaan talven 2019-2020 kulutusmääriin perustuen, takaisinmaksuaika olisi jo lähemmäs 30 vuotta? Jolloin tuossa ajassa laitteistot joutuu jo uusimaan kaksi kertaa, eli todellisuudessa investointi ei maksaisi itse itseään koskaan takaisin, koska uudet laitteet joutuu vaihtamaan jo ennen, kuin vanhat ovat ehtineet maksaa itse itseään takaisin.

Meillä on myös VILP:n käyttö ollut aika niukkaa, johtuen kai siitä, että polttopuitakin kuluu vuosittain 6-7 pinokuutiota (josta määrästä 1 kuutio menee kesässä saunan kiukaassa, lämmityskauden ulkopuolella siis - tämä yksi kuutio ei siis vähennä lämpöpumpun käyntiaikoja).

Mutta kuitenkin - nyt kun meidän VILP on ollut toiminnassa aika tarkkaan 4,5 vuotta, jona aikana yhteensä käyttötunteja on tullut koko tältä ajalta 6244 tuntia. Lämpöpumpun elinikä pitäisi olla noin 40000 tuntia (kompressorin käynnistymiskerroista riippuen). Jolloin jos kaikki tunnit 6244 jaetaan tasan neljälle ja puolelle vuodelle, silloin yhden vuoden keskimääräinen käyntiaika on ollut 1388 tuntia. Jolloin näitä tällaisia keskiarvovuosia mahtuu 40000 tuntiin 28,8 kpl - eli siinä olisi sitten ikäennuste, milloin nykyinen VILP pitäisi vaihtaa uuteen.

Saas nähdä sitten, että onko tuolla laitteella vielä 24 vuotta elinikää jäljellä nykyisellä kuormitusmäärällä, vai milloin tuo poksahtaa, ja joudutaan vaihtamaan uuteen? Jos se toimii vielä moitteettomasti toiset 4,5 vuotta, sitten se on jo melkein maksanut itse itsensä. Asennettuna hinta oli siis 8600€ ja vuosittainen säästö on nyt noin 800€ per vuosi, eli takaisinmaksuajaksi tulee 10,6 vuotta, jos sähkön yksikköhinta ei muutu. Toistaiseksi ei ole muuttunut.

Graafisesti kaikki viikot näyttävät tältä (kaksois-klikkaa kuva suuremmaksi, muuten noista pylväistä ei saa selvää):


sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Helmikuun sähkönkulutus

On ollut todella poikkeuksellinen tämä talvi 2019-2020. Talvea ei siis tullut ollenkaan. Pakkasennätys tuli 29.2.2020 yöllä, jolloin pakkasta oli -11,4C virallisesti - tosin meillä kotona mittari näytti hetken -14C. Lunta ei tullut käytännössä ollenkaan, vain yhtenä aamuna herättiin lumiauran kolahduksiin, kun maanteillä oli muutama sentti loskaa, ja aura-autot olivat heti innokkaasti auraamassa sitä pois - ennen kuin se ehtisi sulamaan.

Omakotiasukas tietysti hyötyy tällaisesta talvesta monin tavoin. Lumikolaa ei tarvita ollenkaan, ja talon lämmitys- ja sähkönkulutus on selvästi normaalia pienempää. Tässä kuussa eli helmikuussa sähköä kului 993,13 kWh. Se on pienin helmikuun sähkönkulutus ikinä, tai helmikuussa 2014 sähkönkulutus oli pikkuisen pienempi, kun talossa ei asuttu. Kuitenkin rakennusaikainenkin sähkö tammikuussa 2014 oli selvästi suurempi kuin tammikuu 2020, joten talven 2020 kaksi ekaa kuukautta yhteenlaskettuna sähkönkulutus on 2 kuukaudelta nyt pienempi kuin koskaan ennen. Jos ei joulukuu 2020 tule olemaan hirmuisen kylmä, niin tämä tähänastinen sähkönkulutus povaa melkoisen pientä sähkönkulutusta koko vuodelle 2020.

Tässä numeerisesti tammi-helmikuut eri vuosilta:

kWh 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
YHT 2286,18 3338,59 4030,72 2609,37 2416,36 2567,94 1980,80

Ja tässä samat asiat graafisesti:



lauantai 1. helmikuuta 2020

Tammikuun sähkönkulutus

Tammikuussa 2020 sähköä kului 987,7 kWh. Se on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin tammikuussa on ollut. Ja syynä tietysti ilmastonmuutos ja tällä kertaa erityisen lämmin tammikuu. Tammikuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli nyt +1,9C, kun esim. vielä viime vuoden tammikuussa oli 8,1 astetta kylmempää, eli vuosi sitten tammikuun keskilämpötila oli -6,2C.

Tässä kulutusluvut graafisesti esitettynä:



keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Joulukuun 2019 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Vuosi ja myös vuosikymmen on taas vaihtunut, joten hyvää alkanutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Eilinen päivä 31.12.2019 oli myös merkkipäivä tai merkittävä päivä tämän talon rakentamisen historiassa, sillä eilen tuli raksaprojektissa tasan 9 vuotta täyteen. Aikoinaan eli iltapäivällä 31.12.2010 sain puolilta päivin työpaikalleni tiedon, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjoukseni tontista. Siitä alkoi suunnittelu. Rakentaminen alkoi elokuussa 2012 ja muuttamaan uuteen taloon päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Siitäkin on jo kulunut yli 5 vuotta.

Jos katsotaan miten päättynyt vuosi meni, niin sähkönkulutuksen osalta vuosi 2019 näytti tältä:

Kuukausittainen sähkön kulutus viimeisen 6 vuoden ajalta (eka vuosi raksa-aikaista sähköä 2014 syyskuulle asti).
Yllä oleva grafiikka näyttää numeroina tältä:


2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40 830,50
marras 1382,54 1664,77 1606,00 900,60 877,80 851,40
joulu 2381,75 1747,03 1278,30 1189,00 930,20 962,90
Yht 14214,70 16624,60 13219,72 10618,43 9089,39 9364,70

Vuonna 2019 sähköä kului yhteensä 9364,7 kWh, mikä on 275,3 kWh enemmän (3% enemmän) kuin vuotta aikaisemmin 2018 oleva sähkönkulutus 9089,39 kWh - mikä on alhaisin vuosikulutus ikinä.

Vuosi 2019 oli hieman lauhempi vuosi kuin 2018, joten sikäli olisi mielenkiintoista tietää mihin "ylimääräiset" 275 kWh mahtoi mennä? Ainakaan lämpöpumppu ei ole sähkönkulutuksen kasvun syynä, sillä lämpöpumppu kävi vuonna 2019 yhteensä 1184 tuntia, mikä on alhaisin käyntimäärä ikinä. Vuotta aikaisemmin 2018 lämpöpumppu oli käynnissä 1328 tuntia. Yhteensä lämpöpumppu on ollut käynnissä tähän mennessä 5865 tuntia sen jälkeen, kun se 21.10.2015 hankittiin.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 40000 tuntia, niin vielä pitäisi olla käyttövuosia reilusti jäljellä tällä käyttötahdilla. Toki lämpöpumpulle voi sen elinaikana aina tulla mitä tahansa "pikkuvikaa", mikä sitten korjataan, mutta sitten kun 40 tuhatta tuntia on kone käynyt, sitten se kai on niin lopussa, ettei sitä kannata enää korjata?

Lämpöpumpn käyttöikään vaikuttaa myös merkittävästi kompressorin käynnistyskerrat. Joiden minimoimiseksi lämpöpumpun käyntiaikaa on ajastimella rajoitettu vain muutamaan tuntiin per päivä (tällä hetkellä 5h per päivä). Jolloin aina kun lämpöpumppu käynnistyy, se käy kerralla yhtä soittoa pidemmän hukin, ja lataa 500 litraisen vesivaraajan täyteen lämpöä.

Muutenkin ilmasta-veteen lämpöpumpun on järkevintä käydä vain päivä aikaan, koska öisin ulkona on kylmempää, jolloin kylmästä ilmasta lämmön ottaminen olisi hankalampaa, ja hyötysuhde jäisi heikommaksi.

Jos katsotaan joulukuun 2019 vuorokausikohtaisia sähkönkulutuksia, niin grafiikka näyttää tältä:

Joulukuun 2019 päivittäinen sähkönkulutus. 27-28.12 silmiin pistää joululoman jälkeiset päivät, joista edellisessä 
postauksessani tarkemmin (talo kulutti takaisin lämmityksessä paljon enempi sähköä, mitä tyhjillään ollessa oli säästynyt).

Vedenkulutus vuonna 2019 oli yhteensä 123,3 kuutiota. Vedenkulutus näyttääkin meillä vaihtelevan vuosittain aika paljon, ainakin jos asiaa tarkastelee prosentuaalisina muutoksina. En tiedä mistä vaihtelu johtuu, mutta taustalla voi olla joidenkin vuosien kuivat kesät, jolloin kyllä meillä silloin käytetään kasvien ja nurmikon kasteluun myös vesijohtovettä, pelkästään tynnyreihin kerätty sadevesi ei kuivina kesinä yksin riitä. Vuosittaiset vedenkulutukset näyttävät meillä tältä:

2015 = 102,5 kuutiota eli   72,5 litraa per henkilö per vrk
2016 = 161,2 kuutiota eli 110,5 litraa per henkilö per vrk
2017 = 149,8 kuutiota eli 102,6 litraa per henkilö per vrk
2018 = 107,7 kuutiota eli   84,3 litraa per henkilö per vrk
2019 = 123,3 kuutiota eli   96,5 litraa per henkilö per vrk

Vuosien 2018 ja 2019 asukasmääriksi olen henkilökohtaisessa laskennassa olettanut, että paikalla olisi koko vuoden ollut keskimäärin 3,5 henkilöä. Alun perin meidän perheessä on ollut 2 aikuista ja 2 lasta, mutta nyt kun lapset ovat kasvaneet, niin armeijasta ja opiskelusta toisella paikkakunnalla aiheutuu, ettei meillä ole enää koko vuotta kaikki neljä henkeä koko aikaa paikalla.

Jos ylläolevia lukuja verrataan "normaaliin" kerrostaloasumiseen, niin tyypillisesti AsOy-maailmassa vedenkulutus on keskimäärin 130-150 litraa per hlö per vrk, eli siihen verrattuna meillä kuluu omakotitalossa hyvin vähän vettä. Vaikka meillä on 400 litrainen poreammekin, niin senkin käyttö mahtuu näihin lukuihin. Toki sitä on viime aikoina käytetty aika vähän sen jälkeen, kun alkuvaiheen innostus meni ohi.


maanantai 30. joulukuuta 2019

Tyhjän talon sähkönkulutus jouluna & takaisin lämmitys

Paljonko talossa kuluu vähempi sähköä, kun kaikki ovat poissa kotoa? Tai paljonko sähköä säästyy, jos talon annetaan jäähtyä poissaolon ajaksi? Sanovat, että jo yhden lämpöasteen lasku voisi säästää lämmitysenergiaa noin 5 prosenttia, joten meillä kun poissaollessamme talon eli huoneiden lämpötila laski noin 8 astetta, niin tässä olisi pitänyt huomata neljän päivän poissaolon aikana selvä pudotus sähkölaskussa.

Mutta toisin kävi. Tässä omassa esimerkissäni talon jättäminen tyhjilleen ei säästänyt sähköä käytännössä yhtään, mutta talon takaisin lämmitys normaaliin lämpötilaan kulutti sähköä monin verroin sen määrän, mitä päivittäin muuten on kulunut tässä kuussa.

Syynä tähän omasta mielestäni kummalliseen lopputulokseen täytyy olla takan käyttö. Takkaa on siis meillä käytetty iltaisin käytännössä päivittäin, eli joka ilta on mukava istuskella ja katsella telkkaria takkatulen äärellä. Vastaavasti talon lämmitys on säädetty niin, että lämpöpumpusta saatava "peruslämpö" pitää talossa vain noin +17C lämpötilaa. Tai noin luulin.

Todellisuudessa lämpötila laski poissa ollessamme paljon alemmas, eli noin 12,5C - 14,5C asteeseen (huoneesta riippuen). Takan käytölle ollaan siis jätetty ihan tarkoituksella "tilaa", ja näköjään takka lämmittääkin huoneilmaa lisää paljon enempi, mitä olin luullut. Lämmitykseen ei siis lainkaan "koskettu", kun talo jäi tyhjilleen joulun pyhinä. Takaisin tullessa lämpöpumppu - jonka käynti aika ennen oli rajattu 5 tuntiin per päivä, sai sen päivän ja yön käydä yhtä soittoa, ja kyllä se kävikin koko ajan yötä myöten.

Jos joulukuun aikana ennen joulun pyhiä meillä on vuorokaudessa kulunut sähköä noin 25-35 kWh per vuorokausi, niin joulunpyhinä kulutus kyllä laski sen verran, että sen silmällä nyt juuri ja juuri pystyy näkemään, eli 25 kWh:n tienoille ja jopa vähän allekin sen. Eli jouluna tuli talon jäähtyessä alhaisimmat kulutus pylväät.

Mutta tämä "kostautui" kun talo lämmitettiin pyhien jälkeen uudestaan normaaliksi, niin perjantaina 27.12 (kotiinpaluun päivä) sähköä kului 46,9 kWh ja sen jälkeisenä lauantaina 28.12. sähköä kului huimat 61,2 kWh eli noin 2-kertainen määrä normaaliin verrattuna. Eikä suoraa sähkölämmitystä käytetty ollenkaan, kaikki takaisinlämmityslämpö otettiin lämpöpumpulta tai takkoja polttamalla. Talossa on siis 3 tulisijaa - 2 takkaa ja puukiuas saunassa.

Tässä kulutuspylväät koko joulukuulta 29.12 asti graafisesti:

Päivittäisen sähkönkuolutukset aikavälillä 1-29.12.2019. Kotiin paluun päivä (kolmanneksi viimeisin pylväs) ja
sitä seurannut lauantai 28.12 (toiseksi viimeisin pylväs) erottuvat muista päivistä selvästi.

Tässä tuntikohtaista sähkönkulutusta 20-29.12.2019 välisenä aikana. Ennen joulua ja joulun pyhien aikana lämpöpumppu eli
VILP käy aina muutaman tunnin iltapäivisin, kun lämpötila ulkona on yleensä silloin korkein. Nyt lämpötila tosin ei ollut
laskenut yölläkään, ennen kuin vasta samana päivänä, kun kotiin palattiin, niin lämpötila sukelsi. Kylmimpänä päivänä
takaisin lämmitys oli tietysti VILP:lle haastava tehtävä, ja sähköä varmasti kului jo siitäkin syystä.

Lämpötila keittiössä kotiin palatessani oli +14,3C keittiön pöydän mittarissa.

Parin tunnin lämmityksen jälkeen klo 15:28 lämpötila on noussut vasta vajaan asteen verran.

Neljän tunnin lämmityksen jälkeen lämpötila on noussut vasta 1,5C - eli hidasta oli lämpiäminen ainakin aluksi, kun 
takatkin olivat aivan kylminä.

Viiden ja puolen tunnin lämmityksen jälkeen lämpötila on noussut vasta noin 2 astetta, vaikka koko ajan on ollut tulta
takoissa ja lattialämmityksen menovesi on ollut +29C.

Yläaulan ikkunan mittarissa lämpötila oli alussa kaikkein alhaisin, vain +12,5C.
Mitä hyötyä tästä nyt sitten oli? No, on mukava tietää, että kuinka nopeasti talo jäähtyy ja lämpenee. Neljässä päivässä lämpötila laski 8 astetta, ja seuraavaksi päiväksi lämpötila oli taas normaali, tosin sähköäkin oli 2 päivän aikana kulunut yhteensä noin 100 kWh (mikä on meidän talon mittakaavassa paljon).

Tässä vielä vuorokausikohtaiset lämpötilat ja sähkönkulutukset numeerisesti:

lämpötila kuukauden
Päivä kWh/vrk vrk keskilämpötila
pe 20 33,9 2,7 1,3
la 21 27,3 2,4 1,3
su 22 26,9 3,8 1,3
ma 23 23,1 3,7 1,3 talo tyhjänä
ti 24 24,2 2,1 1,3 talo tyhjänä
ke 25 25,1 1,0 1,3 talo tyhjänä
to 26 26,3 0,1 1,3 talo tyhjänä
pe 27 46,9 -2,9 1,3
la 28 61,2 -5,9 1,3
su 29 34,3 0,0 1,3





maanantai 16. joulukuuta 2019

Vakuutusmaksut huimassa kasvussa

En tiedä miten muilla, mutta ainakin meillä vakuutusmaksut ovat nousseet jatkuvasti, ja koko sen ajan, mitä talo on ollut olemassa. Toki en ole kertaakaan vielä kilpailuttanut näitä maksuja, ehkäpä siinä sen syy, mutta tällä hetkellä ja (vielä ainakin toistaiseksi) OP-Pohjolan asiakkaana tilanne näyttää meidän talossa tältä:

As Oy - muotoisen omakotitalon, jossa lämmin pinta-ala 241m2, puurunko, rv 2014, ei vahinkohistoriaa, vakuutusmaksut vuosittain (AsOy:llä on omissa nimissään oma kiinteistön täysarvovakuutus):

1.1. - 31.12.2015 = 220,39€
1.1. - 31.12.2016 = 251,59€
1.1. - 31.12.2017 = 278,30€
1.1. - 31.12.2018 = 320,28€
1.1. - 31.12.2019 = 361,79€
1.1. - 31.12.2020 = 402,18€

Tarkkailujakson aikana eli noin viidessä vuodessa vakuutusmaksut ovat siis kallistuneet yhteensä huimat 45%! Toki ei tämä nyt euromääräisesti ole kuin 181,79 euroa, mutta jos asiaa katsoo prosentuaalisesti, niin sitten hinta on lähes 2-kertaistunut.

Hämmästys on suuri, kun laskun ottaa kuoresta.

Lisää lehtien palstoilla

Tällä kertaa lehtien palstoille oman työn kautta - ja artikkeli olikin varsin suosittu puolilta päivin Ilta Sanomissa, jolloin kyseessä oli Ilta Sanomien luetuin nettiuutinen:

Ilta Sanomat "luetuimmat listan" ykkösenä.


Taloussanomissa tämä on luetuin uutinen yhä tälläkin hetkellä (nyt on maanantai 16.12. klo 18:20 kun tätä kirjoitan):


Taloussanomat "luetuimmat listan" ykkösenä 16.12 klo 18:20.

Jo näitä ennen sama uutinen oli Ilta Sanomien viikonloppunumeron paperiversiona, ja kyseinen lehti loppui ainakin joistakin lehtipisteistä kesken:



Tässä koko juttu vielä luettavassa muodossaan:


Ja tässä linkki Taloussanomien nettiversioon (vielä paremmin luettava versio):


Mistä oikein on kyse? Onko pääpointtina maalämpöön siirtyminen?

Jutun ja oivalluksen pääpointtina ei varsinaisesti ole maalämpöön liittyminen (jollaisia Suomessa on tehty jo vuosikausia, myös erilaisissa ja erikokoisissa taloyhtiöissä), vaan tässä nimenomaisessa tapauksessa tehtiin oivallus, että jos kerran maalämpö oli mahdollista pistää maksamaan itse itsensä 8 vuoden aikana, niin miksei saman tein laitettaisi maalämpöä maksamaan 20-vuotinen laina?

Jolloin lainamäärä olisi paljon suurempi, kuin mitä oli maalämmön hinta. Jolloin taloyhtiö sai remonttirahaa per heti. Jolloin taloyhtiö teki kaikki remonttinsa per heti - ja ilman, että asumisen kokonaiskulut olisivat nousseet yhtään senttiä, eli taloyhtiön osakkaat maksavat asumisestaan joka kuukausi yhä edelleenkin saman verran, vaikka taloyhtiö teki yhteensä 490 tonnin remontit.

Normaalisti pienehköissä taloyhtiöissä tehtäisiin mittavat vastikkeen korotukset noin suuren remontin jälkeen, mutta tässä yhtiössä pidettiin viime viikolla eli 10.12.2019 ylimääräinen yhtiökokous, joka alensi hoitovastiketta noin 24%:lla. Tämä oli ainakin itselläni oman 15-vuotisen isännöintiurani ensimmäinen ja ainoa ylimääräinen yhtiökokous, joka on kutsuttu koolle sen takia, että hoitovastiketta alennetaan. 

Alentamisen syynä oli siis maalämmöstä johtuva hoitokulujen jyrkkä lasku. Ja tällä hoitovastikkeen laskulla katetaan nyt otettavan pankkilainan kaikki korot ja kulut ja lyhennykset seuraavan 20 vuoden ajan.

Jos joku (vaikkapa nokkela isännöitsijä) esittelee tämän toimintamallin muillekin taloyhtiöille, niin nykyisillä kaukolämmön hinnoilla tämä toimintamalli Helsingin Puistolassa sijaitsevasta rivitaloyhtiöstä on heti kopioitavissa lähes kaikkiin muihinkin taloyhtiöihin esim. Helsingissä ja Espoossa.

Vantaalla tilanne on haastavampi, koska vantaalaiset taloyhtiöt ovat saaneet nauttia edullisemmasta kaukolämmöstä sen jälkeen, kun Vantaalle rakennettiin jätteenpolttolaitos, eli kaukolämpöä tulee - tarvittiin sitä taikka ei. Niin sitä sitten myydään halpaan hintaan lähiseutujen taloyhtiöille. Silti nytkin eräälle vantaalaiselle rivitaloyhtiölle tehty vastaava laskelma lupailee 12-13 vuoden takaisinmaksuaikoja. Sekin on hyvä saavutus. Jolloin 20 vuoden pankkilainalla tämäkin yhtiö saisi reippaasti ilmaista remonttirahaa.

Maalämpö ei kuitenkaan ole taikasana, eikä edes mahdollista tai kannattavaa kaikissa yhtiöissä. Mutta silloin pitää selvittää mm. lämmön talteenoton, tai VILP:n tai muun ratkaisun kannattavuutta.

Miksi näitä ratkaisuja ei sitten tehty jo esim. 10 vuotta sitten? No silloin ei vielä ollut tehokasta ja teknisesti luotettavia lämpöpumppuja. Mutta nyt on. Toki yhä vieläkin lämpöpumppukauppiaat joskus huijaavat ostajia ylisuurilla lupauksilla mm hyvistä COP tai SCOP -luvuilla, jotka ei sitten toteudukaan käytännön elämässä, vaikka laboratorion testitilanteissa ne olisikin saavutettu.

Tai sitten maalämpökauppias myy (halvempaan hintaan pyrkiessään) koko järjestelmän liian lyhyellä kallioreiällä, joka on laskettu 1 metri kallioreikää per 1 neliö lämmitettävää asuinpinta-alaa -kaavalla.

Nykyään oikeampi suhdeluku on 1,3 metriä kallioreikää per neliö lämmintä pinta-alaa. Silloin paluuvesi on lämpimämpää, ja maalämpöpumpun hyödysuhde on parempi ja sähkönkulutus paljon pienempi.

tiistai 10. joulukuuta 2019

Lehtien palstoilla

Oma talomme on tässä loppuvuonna ollut pariin kertaan lehtien palstoilla, ensin Tekniikan Maailman Rakennuslehti -liitteessä (numero 10/2019 ja


aiheena hulevesien ja sadevesien talteenotto), ja nyt aivan viime viikolla myös Taloussanomissa, tällä kertaa aiheena sähkön hinnat ja mahdollisuus säästää tässä kohtaa. Tässä linkki Taloussanomien artikkeliin:

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006328289.html

Taloussanomien artikkeliin jäi yksi pieni virhe, eli artikkelin loppupuolella on lause: "Rautio seuraa tarkasti sekä oman talonsa sähkönkulutusta että työnsä puolesta isännöitsijänä kiinteistösähkön hintoja. Raution taloon on vaihdettu maalämpö."

Oikeasti meidän taloon ei vaihdettu maalämpöä, vaan siirryttiin suorasähköstä ilmasta-vesi lämpöpumpun käyttämiseen, eli maalämmön paikalla pitäisi lukea "VILP" tai "ilmasta-veteen -lämpöpumppu".

Harmi, etten huomannut tuota pikkuvirhettä ajoissa, sillä moni Taloussanomien lukija sen huomasi, ja se myös herätti ihmetystä Taloussanomien artikkelin kommenttikentässä (jonne en huomannut/ehtinyt oikaisua laittaa).

Aina joskus tulee vastaan kysymyksiä, että kannattiko VILP, ja miten kulutus väheni, jos mittareina ovat kWh tai euromäärät sähkölaskulta? Tässä vastauksia:

Wiesmannin 8,3 kW -tehoinen lämpöpumppu maksoi lokakuussa 2015 asennettuna 8600,00€ sis. alv 24%. Vuonna 2015 (jossa siis 9kk suorasähköllä asumissa ja ekat 3kk lämpöpumpun opettelua (jolloin se lämpöpumppu ei vielä säästänyt juuri mitään), jolloin 2015 vuoden sähkölasku oli 1785,09€ ja kulutus silloin siis 2015 oli 16624 kWh (ekat 12kk asumista lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 sähkönkulutus oli 17162 kWh).

Nyt 2018 vuoden kulutus oli 9089 kWh ja hinta sille 842,03€. Joten säästö vuodessa = 1785,09€-842,03€=943,06€ (luvut suoraan toteutuneista sähkölaskuista). Kun 8600€ jaetaan 943,06:lla saadaan takaisinmaksuajaksi 9,1 vuotta.

Eli tällä hetkellä homma kannatti ihan hyvin, vaikka alkuvaiheessa tätä epäilin, että miten mahtaa käydä, kun säästöjä ei ihan aluksi näyttänyt syntyvän juuri ollenkaan. Paremmilla säädöillä yms. säästöä alkoi kuitenkin tulla, ja nyt tulee aika mukavasti, kun kulutustaso on vakiintunut tasolle 9000-9500 kWh. Ja sisälämpötila meillä siis noin 22-23C ja lämmintä pinta-alaa talossa on yhteensä 241m3.

TM:n rakennuslehteen linkittäminen onkin haasteellisempaa, mutta lehden voi lukea esim. kirjastojen eMagz -palveluista, jos on kirjastokortti, tai kirjastojen lehtilukusaleista varmaan löytyy myöskin, jos ei ole lehden tilaaja. Tässä kuitenkin muutama valokuva juttuun (valokuvia voi kaksoisklikata isommiksi).


tiistai 3. joulukuuta 2019

Marraskuun sähkönkulutus

Lokakuussa meni vähän enempi sähköä kuin vuosi aikaisemmin lokakuussa, ja nyt marraskuussa kävi päin vastoin, eli kulutus alitti viime vuoden marraskuun tason ollen nyt 851,40 kWh - kun vuosi sitten marraskuussa sähköä meni 877,8 kWh. Eli aika samoissa pyöritään viime vuoden kanssa. Nyt ensimmäisen 11 kuukauden aikana vuonna 2019 sähköä on kulunut 8401 kWh, kun vuonna 2018 vastaavaan aikaan 11 kk jälkeen kulutus oli 8159 kWh. Eli nyt tänä vuonna sähköä on kulunut 3% enemmän (eli taaskin aika samoissa mennään viime vuoden kanssa). Tässä kk-kohtaiset lukemat:


2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40 830,50
marras 1382,54 1664,77 1606,00 900,60 877,80 851,40
YHT 11832,95 14877,57 11941,42 9429,43 8159,19 8401,80

Ja samat asiat graafisesti esitettynä:

















VILP on nyt siis ollut toiminnassa lokakuusta 2015 joulukuulle 2019 eli vähän yli 4 vuotta. Ja käyttötunteja on tullut mittariin 5600 kpl. Eli keskimäärin 1400 tuntia per vuosi. Jos laitteen koko käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä vauhdilla kone pitäisi olla ajettu loppuun 28 vuodessa (mahtaako kestää ihan noin kauaa kuitenkaan?)

Tässä vielä graafisesti VILP:n käyttötunnit per viikko tähän asti: