maanantai 15. toukokuuta 2017

Pönttökamera toimii

Maaliskuun alussa laitoin autokatoksen tolppaan lintupöntön, joka miljoonan pöntön pönttötalkoissa sai sillä hetkellä rekisteröintinumeron 1.034.919. Nyt tämänhetkinen tilanne tässä tempauksessa on sellainen, että pönttölaskuri on piilotettu, joskin rekisteröintiä voi silti vielä jatkaa aina 21.5.2017 saakka. Kampanja huipentuu sunnuntaina 21.5. juhlalähetykseen, jonka aikana pönttölaskuri suljetaan lopullisesti. Lisätiedot tässä linkissä:

http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunpönttöä

Oma pönttöni tuli sillä tavoin pääovelle suunnatun turvakameran eteen, että siinä näkyy nyt myös linnunpöntön suuaukko, joka ainakin aamuauringossa näkyy tosi hyvin, kas näin:

16.5.2017 klo 06:32. Sinitiaispariskunta tutkimassa lintupönttöä.

Sinitiaispariskunta kävi "varaamassa" pöntön ihan jo muutamia päiviä sen jälkeen kun olin sen laittanut, ja aktiivinen pyöriminen linnun pöntön ympärillä on jatkunut maaliskuun puolivälistä asti. Vieläkään ei näy, että pesään oltaisiin mitään kantamassa (tai sitten en ole vaan huomannut), mutta aika paljon sinne pitää fyllinkiä tuoda pöntön pohjalle, koska eihän munia nyt voi laskea pelkälle lautalattialle...

Pesintä lienee tänä keväänä vähän myöhässä, ja sitten kun se alkaa, niin ruoka joudutaan pesälle tuomaan ilmeisesti jostain aika kaukaa. Tai esim. ainakaan hyttysiä en muista että olisin omalla tontillani nähnyt kertaa 5 vuoden aikana (tontti ostettiin 2012). Mutta esim. kastematoja kyllä löytyy, jos ne näille tiaisille ruuaksi kelpaavat. Niitäkin vaan on poutapäivinä vaikea löytää, mutta sateella nousevat pintaan.

Etanoitakin on kuulemma nykyään ihan vaivaksi asti, mutta niitäkään en ole omalla tontillani vielä nähnyt ainuttakaan. Syy voi olla esim. se, että kahdella puolen tonttia kulkee iso autotie, yhdellä puolen tonttia on naapurin talo tontin rajassa kiinni, ja viimeisellä rajalla on iso avo-oja. Ehkä meidän tontille etana ei sitten mistään pääse?

No, ehkäpä nämä tiaiset jostain ruokansa löytävät, kun ovat tämänkin kevään ja talven hengissä pysyneet.

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Hyvää äitienpäivää!

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille. Tässä muutamia kuvia meidän aamusta.


Aamupalaa äidille.


Aamupala matkalla makuuhuoneeseen äidille.
Päärapuilla puukate. Ei laatoitettu rappuja, koska jos
laatoille tulee talvella jäätynyttä lunta, sen hakkaaminen
pois laatoilta voisi rikkoa laatat? Jotkut laatat ovat
jäisinä myös liukkaat? Mutta - kyllä paljon rappuja
laatoitetaan siltikin, ja laatta on pintana komea.
Ulko-oven kukat lähempää.
Liput saloissa, mutta rakentaminen jatkuu samalla pihatöiden osalta vielä.
Sisäpihalla yleisilme on vähän sikin-sokin. Vasemmalla olevat renkaat
tulevat suihkulähteeseen (sitten kun sen rakentaminen alkaa).
Vasemmalla pihakivien asennus käynnissä terassin vieressä.
Terassi valmistui jo viime kesänä.

Rooman kivet "taipuvat" hyvin mihin tahansa muotoon ja kaarevat pihapolut
näyttävät mielestäni hyvältä. Roomankivissä ei siis ole mitään säännöllistä
kuviota, ja vielä jos leikkaa tarvittaessa "kulmat pois", niin niillä voi kattaa
minkä muotoisen alueen tahansa, ja ilman että kivien kuviointi menisi rikki.
Yläoikealla näkyvän maakasan paikalle tulee siis suihkulähde, sitten kun
sen rakentamisessa kohta pääsen alkuun.

torstai 11. toukokuuta 2017

Vuoden ekat 3kk pörssisähköä

Nyt on tullut laskut tähän mennessä vuoden ensimmäiseltä kvartaalilta, eli kolmelta kuukaudelta. Ja mielestäni ihan hyvältä näyttää ainakin tässä vaiheessa! Siirryin pörssisähkön käyttäjäksi joulukuun alusta lukien 2016.

Nyt jos katsotaan viimeisen neljän vuoden sähkönkulutukset vuoden ekojen 3kk osalta, niin tältä näyttää:

kWh 2014 2015 2016 2017
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00

Ja jos laitetaan vastaavilta ajoilta eurot taulukkoon, niin tältä näyttää:

Eurot 2014 2015 2016 2017
tammi 193,76 181,80 305,48 160,18
helmi 99,95 173,97 148,62 112,88
maalis 161,56 146,49 121,52 116,50

Ja kun katsotaan näistä keskimääräiset kilowattihinnat, niin jakolaskun tulos näyttää tältä:

Keskim.sähköhinta 2017 0,104 c/kWh
Keskim.sähköhinta 2016 0,119 c/kWh
Keskim.sähköhinta 2015 0,108 c/kWh
Keskim.sähköhinta 2014 0,121 c/kWh

Eli ei tässä pörssisähköön mentäessä ainakaan huonompaan suuntaan ole käännettä tapahtunut - päin vastoin vuosi 2017 on tässä vertailussa edullisin, ja muutos viime vuoteen on -12,6%. Se on aika paljon sähköyhtiön myyntikatteesta pois?

Graafisesti kaikkien kuukausien sähkölaskut vuoden 2014 alusta näyttävät tältä. Eipä nuo keltaiset vuoden 2017 tässä kohtaa kovin korkeilta näytä, ja nämä ovat nyt sitten sitä pörssisähköä, samoin kuin vuoden 2016 joulukuun viimeinen pylväs, joka on väriltään harmaa.



maanantai 8. toukokuuta 2017

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa sähköä kului 1099 kWh, ja kuukautta aikaisemmin maaliskuussa 2017 sähköä kului 1137 kWh, eli yli tuhannen kilovatin kuukausikulutuksissa on pysytty koko tämä vuosi. Tämä on viime vuoteen verrattuna vähän enemmän, sillä vuosi sitten huhtikuussa kulutus oli 750 kWh ja vuosi sitten maaliskuun kulutus oli 986 kWh.

Tältä näyttää sama graafisesti, eli tässä kuukausikäppyrät:


Punaisella on siis suorasähkön kulutus eli ekan asumisvuoden kulutus. Nyt jos vertaan tämän vuoden keltaisia pylväitä vuoden 2015 suorasähkön kulutukseen, niin eipä noissa pylväissä nyt kovin suuria eroja näytä olevan. Ja tämän vuoden pylväät ovat nyt kevään aikana selvästi viime vuotta korkeammat. Tämä johtuu kai viileämmästä keväästä. Mutta on taustalla jotain muitakin syitä, sillä päivittäisessä sähkönkulutuksessa on isoa hajontaa, päiväkulutukset näyttävät tältä:

Päiväkohtaisessa kulutuksessa vaihteluväli on 16,3 kWh:n ja 61,6 kWh:n välillä. Ja sähköä on siis tässä kuussa kulunut talon rakentamiseen (tarkemmin sanottuna pihatöihin) liittyen, sekä normaalit kotitaloussähköt (niiden suhteen ei ainakaan omasta ole mitään normaalista poikkeavaa), ja kolmas isompi kulutuspiste on VILP, joka tällä hetkellä tekee pelkkää lämmintä käyttövettä. Eli lattialämmitys on poissa päältä, ja on ollut pois päältä jo helmikuulta lähtien. Takka oli tänään kyllä taas päällä - ensimmäisen kerran viikkoon. Muuten talo on alkanut lämmetä auringon lämmössä niin, että muuta lämmitystä ei ole nyt viime päivinä paljon enää tarvittu.

Jos katson tästä päivästä koko vuoden taaksepäin, niin 8.5.2016 lähtien sähkönkulutus on ollut (ostosähkön osalta) yhteensä 12373 kWh, siitä laskettu energiatehokkuus on ollut 51 kWh/m2, ja edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kulutus on ollut 3923 kWh vähemmän.

Ostetun sähkön lisäksi polttopuita menee noin 5 pinokuutiota vuodessa, ja lisäksi VILP pumppaa jonkin verran lämpöä sisään ulkoilmasta, mutta lämpöpumpun osalta minulle on vähän jäänyt epäselväksi se, että paljonko pumppu kuluttaa, ja paljonko se tuottaa. Mutta suurin syy vuosikulutuksen pienenemiseen 3923:lla kWh:lla on tietysti lämpöpumppu, sillä mitään muita muutoksia talossa ei ole asumisaikana tehty. Ja kun tuo 3923 kWh muutetaan euroiksi, niin suunnilleen 400 eurosta vuosittain on kyse. Ja kun lämpöpumpun hankintahinta oli 8600 euroa, niin siitä voi sitten laskeskella takaisinmaksuaikoja... :-)

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Seinänaapurin seinän vierustan kivet

Tänään jätin suihkulähdeprojektin hetkeksi kesken, ja aloin tekemään "seinänaapurin" seinän vierustalla olevaa kivetystä kuntoon. Siihen siis tulee styroksin päälle pyöreitä luonnon kiviä eli seulanpääkiviä, ja siihen eteen hulevesien karkaamisen estämiseksi pieni avo-oja, eli "turhapuro", jonka kaivamisen aloitin jo viime vuonna, silloin kerroin siitä tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/08/turhapuro-pihan-peralla.html

Sitten kun olen tontin vierustan kivet saanut kaikki paikoilleen (ihan tänään en saanut kaikkea vielä tehtyä loppuun), niin sitten näen mitä vielä jää yli ja sen käytän sitten suihkulähteen tekemisessä. Sen kun voi tehdä niin monella eri tavalla, niin käytän siihen kaikki ylijäämät, mitä pihan rakentamisesta on tähän mennessä jäänyt yli. Ja jos vielä jotain jää yli - sitten ne pitää ajaa tontilta pois.

Tällä hetkellä näyttää tältä:


Yli puolet kivistä jo laitettu styroksin päälle. Pilariharkosta näkyvän johto-
hässäkän kohdalle tulee parkkipaikoilta tuttu sähkötolppa. Jos joskus
hankitaan robottiruohonleikkuri, niin sille tulee sitten koirankoppi eli
latauspiste sähkötolpan juurelle.

Kiviasetelma lähempää.

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Aurinko ja takkatuli lämmittää

Helmikuun loppupuoli oli jo niin lämmin, että otin lattialämmityksen pois päältä. Tai siis lattialämmityksen kiertovesipumppu kytkeytyy aikaohjatusti puoleksi tunniksi päälle aina yöllä klo 03:00 aikaan, jotta se ei "jämähdä kiinni" pitkään seisoessaan. Vuosi sitten otin lattialämmityksen pois päältä maaliskuussa. Takkatulen lisäksi muuta lämmitystä ei yleensä olla tarvittu enää sen jälkeen, kun lämpötila ulkona on kääntynyt plussan puolelle.

Mutta nyt on ollutkin ennätyskylmää pääsiäisenä. Yölämpötilat ovat laskenee -5C tai jopa -6C tasolle, päivällä lämpötila käy niukin naukin plussalla.

Mutta takkatulen lämpö riittää silti. Helmikuussa se ei olisi vastaavilla lämpötiloilla vielä riittänyt. Joten kai selitys nyt on sitten pidempi päivä ja päivällä lämpimämpi aurinko. Tuli ainakin testattua tässä nyt sitten se, että lattialämmitystä ei tarvinnut kytkeä uudestaan päälle.

Ilmasta-veteen lämpöpumppu tekee tällä hetkellä siis pelkästään lämmintä käyttövettä.

Olohuoneen takka (Tiilerin Terhi takka-leivinuuni) on suunnattu niin, että
takkatuli näkyy olohuoneen lisäksi pariovien läpi myös ulos katetulle terassille.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Hinnoitteluvirhe?

Kävin tänään Vantaan Bauhausissa katsomassa valaisimia suihkulähteelle. Tähän asti olen tehnyt puutarhan valaistukset Airamin Easy-Connect valaisinsarjalla, ja sillä samalla ajattelin myös jatkaa. Se kun on siitä kätevä, että se on aina jatkettavissa, eikä sähkömiestä tarvita (sillä valaisinsarjalla siis saa amatöörikin tehdä asennuksia ja ihan luvallisesti).

Reunuskivien sekaan saisi hyvin esim. "valaisinkivi" -valaisimien, jolloin se sopii muiden kivien joukkoon oikein hyvin. On saman näköinen siis. Näitä saa Bauhausista ostaa yksitellen tai kolmen valaisimen pakkauksissa.

Yksittäin ostettuna tämä valaisintyyppi maksaa 23,90€ per kpl, kas näin:


Jos ostaa yksittäisiä valaisimia 3 kpl, niin yhteishinnaksi tulee 3x 23,90€ = 71,70€

Samat 3 kpl valaisimia voi tietysti ostaa myös yhdessä pakkauksessa, mutta silloin hinta onkin 79,90€ per paketti, kas näin:


Yleensä isommissa ostoerissä on edullisempi kpl-hinta, mutta tässä näyttää nyt olevan juurikin päinvastoin. Liekö sitten kyseessä hinnoitteluvirhe (?), tai sitten on voinut sattua niin, että jos esim. nuo 3-kpl:n paketit ovat loppuneet, on tilattu uusia - ja uusissa hinta on noussut, niin ei kauppias niitä tietenkään tappiolla myy. Mutta ei ole myöskään nostanut yksittäin myytävien valaisimien hintaa?

No, ehkä ostan yksittäin pakatut valaisimet sitten jos ja kun näihin valaisimiin päädyn.... Ei niitä nyt ihan vielä tässä vaiheessa tarvita.

Rakentamisen kulut tähän asti - yhteenvetoa

Nyt kun tässä jo mennään rakentamisen osalta loppusuoraa, niin paikallaan voisi olla tilannekatsaus, että mitä rakentaminen on tullut maksamaan. Aihe lienee ajankohtainen tähän aikaan vuotta ainakin niille, jotka nyt ovat juuri ensi kesänä aloittelemassa rakentamista. Hyviä ja tuoreita pohdintoja tähän liittyen löytyy muistakin rakennusblogeista, esim. täältä.

https://rakentamisenriemua.blogspot.fi/2017/04/omatoimirakentajan-rakennusbudjetti.html

Rakentamisen tähän mennessä toteutuneet kustannukset olet itse koonnut tänne:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/toteutuneet-kustannukset.html

Yksi välietappi omassa rakentamisessani oli muuttotarkastus, johon mennessä kuluja oli kertynyt 526.380,05€ ja omia työtunteja 2266 kpl. Pelkästään talon eli rakennuksen kustannukset olivat noin 366 tonnia per 241m2 ja tontti 595m2 liittymineen maksoi noin 160 tonnia. Eli noin 1500€/m2 talon saa siihen kuntoon, että siihen pääsee asumaan (toki eihän se nyt minimissään vaadi muuta kuin peseytymismahdollisuuden, ja yhden valmiin huoneen, jossa voi turvallisesti asua).

Toinen välietappi tulee tänä kesänä, kun pidetään muuttotarkastus. Tietysti ei sekään kustannuksia pysäytä, niitä tulee asumisen aikana sen jälkeenkin. Tulee siis normaalit asumisen kulut, ja sitten ajattelin noin 5 vuoden päästä asentaa vielä aurinkopaneelit katolle. Niiden kanssa en pidä kuitenkaan kiirettä. Vähän jos vielä odottaa, niin paneelien tehot nousevat samalla kun niiden hinnat putoavat. Mutta kuluja siis tulee koko ajan lisää ja lisää - ei kai talo koskaan niin valmis ole, ettei siihen mitään lisättävää keksi? Jos ei muuta, niin pihapiiriin ainakin voi keksiä koko ajan uutta projektia tai hankintoja.

Nyt tällä hetkellä toteutuneet kulut ovat kalenterivuosittain ryhmiteltynä tässä:

Vuosi 2010 yhteensä = 105.000,00€
Vuosi 2011 yhteensä = 9.414,63€
Vuosi 2012 yhteensä = 182.948,26€
Vuosi 2013 yhteensä = 99.818,26€
Vuosi 2014 yhteensä = 142.563,93€
Vuosi 2015 yhteensä = 22.262,23€
Vuosi 2016 yhteensä = 6.783,68€

Yhteensä näistä tulee 568.790,99 euroa. Ja sillä on siis saatu 3-kerroksinen talo, jossa on kellari, jonka päällä on 2 kerrosta puutaloa. Ja lopputulos näyttää toistaiseksi ihan hyvältä ja onnistuneelta. Ainakin itse olen täysin tyytyväinen. Enkä keksi, että jokin olisi mennyt pieleen - tai ainakaan itselläni ei nyt tule mieleen mitään, mikä olisi pitänyt tehdä tai suunnitella eri tavalla.

Rakennusblogissa kertyneet kulut ovat edelleenkin vain ja pelkästään siinä järjestyksessä mitä laskut ovat saapuneet. Informaatioarvo olisi suurempi, jos asiat olisi ryhmitelty eri pääkokonaisuuksiin, mutta sitä en ole ehtinyt vielä(kään) tekemään. Tietysti antaa tämäkin nyt ehkä jotain suuntaa? Kustannukset ovat kyllä aika hyvin pääkohdittain järjestyksessä omassa Excelissäni, mutta excelin tuominen tänne blogiin ei ole ihan pikkujuttu... Tässä kuitenkin kurkkaus sinne Excelin puolelle kuvakaappauksen avulla:



Entä säästääkö siinä sitten mitään, jos kaiken tekee itse? Jaa-a siinäpä varsin hyvä kysymys.

Nyt omassa rakentamisessani siis sellainen tilanne, että ilman tontin ostohintaa yhden neliön hinnaksi on tullut 1924€/m2. Ja tontti mukaan lukien yhden lämpimän asuin neliön hintana on 2360 euroa.

Tähän voi liittyä yksi näköharha. Nimittäin jos rakentamisessa puhutaan neliöhinnoista tai neliöhinta-arvioista, niihin ei koskaan sisälly tontin hinta mukaan. Mutta jos talon ostaa, siinä tulee samassa rahassa tonttikin aina mukana. Mutta silti neliöhinnat molemmissa tapauksissa voivat olla aikalailla samaa luokkaa. Tai ei niissä ainakaan isoja eroja ole. Tämän hetkisessä markkinatilanteessa uudehkon talon onnistuu ilmeisesti ostamaan ruuhkasuomesta suunnilleen samalla hintaa, mitä uuden rakentaminen tulisi maksamaan.

Jos talon ostaa muuttotappioalueelta, silloin ostohinta on halvempi kuin itse rakentaen. Toisin sanoen kasvukeskusten ulkopuolella rakentaessa ei välttämättä saa omiaan pois, jos talo myydään? Ja myyntiaikakin voi olla pitkä. Esim. Salon seudulla kaikki kiinteistövälittäjät eivät ota ollenkaan omakotitaloja myyntiin, kun ei näytöillä käy väkeä. Jolloin jos talonsa haluaa myydä, se pitää tehdä itse.

Ehkä suurin hyöty rakentamisesta on, tai on ainakin itselleni ollut se, että kun itse tekee, ei tule vastaan ikäviä yllätyksiä, joita ostaessa voi joskus sattua. Nekin ovat varsin kurjia tilanteita, jos ostaja ja myyjä riitautuvat niin, että joutuvat riitelemään oikeudessa lopun ikäänsä. Ja itse tehden saa myös juuri sellaisen ja sen kokoisen talon, mitä itse haluaa. Ja kyllä rakentaminen on myös hyvä käytännön oppikoulu, josta itsekin olen hyötynyt paljon. Ja tarvitsen nyt saatuja oppeja omassa työssäni isännöintialalla myös.

Toteutuneisiin kustannuksiin tai budjetointiin jotain apua, ajatuksia ja näkemyksiä voi saada muiden rakentajien budjeteista, tai budjettipohdinnoista, joista olen tehnyt linkkilistaa tänne:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/linkit-kustannuksiin-ja-budjetteihin.html

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Suihkulähteen salaojitus

Tänään olin ekan kerran pihatöissä tänä vuonna. Routa on nyt sen verran sulanut, että kaivamisesta tulee jo jotain, joskin hieman jäykkää savipitoinen maa kyllä oli (viime yönä oli -6C pakkasta).

Aivan ensin korjailin talven vaurioita eli pakkanen oli hieman siirtänyt kukkapenkin reunuskiviä. Ne piti naputella kuminuijalla takaisin paikoilleen. Alkutilanne näytti tältä:



Raot olivat aika suuret, melkein olisi saanut sormensa kivien väliin. Mutta muutaman tovin naputtelun jälkeen tilanne näytti taas normaalilta, eli tältä:



Sitten pääsin varsinaiseen päivän asiaan, eli pihan perälle tulevalle suihkulähteelle pitää vetää salaoja. Siis siltä varalta, että jos se tyhjenee itsekseen tai jos täytyy tyhjentää. Niin jonnekin pitää voida "ottaa" tarvittaessa liki 1000 litraa hyvin äkkiä.

Yleensä suihkulähteen allas rakennetaan maan "alle" eli maan sisään. Silloin vaaraa veden karkaamisesta ei ole. Mutta minusta suihkulähde on näyttävämmän näköinen, helpompi valaista ja helpompi pitää puhtaana, jos se on kumpareen päällä, jonne sen meinasin tehdä traktorin takarenkaita apuna käyttäen. Toki tarvitsen kaikki normaalit härpäkkeet aina kumimatoista alkaen, mutta traktorin rengas kuitenkin pitää sivuttaisen paineen kun siellä on se vedeneristyskumi renkaan sisällä. Kaikki on hyvin niin kauan, kun se traktorin rengas ei heilahda, tai vedeneristyskumi ei mene rikki.

Mitään suunnitelmia ja piirustuksia tästä projektista ei ole, ei edes ruutupaperilla. Joten tämä on pelkkä "suomalaisen miehen visio", ihan niin kuin telkkarissa pyörivässä Byggmaxin mainoksessa. Saa sitten nähdä millainen siitä tulee...

Nyt tilanne näyttää tällä hetkellä tältä:

Viime kesänä jätin salaojaputken pään keskelle pihaa.
Nyt siitä pitäisi vetää jatkoputki suihkulähteelle.
Se pitää vaan ensin kaivaa tulevan nurmikon alle.


Tässä sama toiseen suuntaan. Maassa jo oleva putki
jatkuu salaojakaivolle, joka näkyy kukkapenkissä.
 
Ja tässä lopputulos, ura putkelle nyt kaivettu.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Vaalit meni - sisäilmapuolue voitti

Hyvää pitkäperjantaita ja pääsiäistä kaikille!

Kuntavaalit ja siitä johtuva blogihiljaisuus jäivät taakse. Itsellänikin taas tältä osin tapahtui paluu normaaliin....

Ai että miten vaaleissa kävi?

No, kolmannella varapaikalla valtuustossa ollaan - sain 322 ääntä, valtuustoon olisi päässyt 342:lla äänellä, eli 22 ääntä jäi nyt puuttumaan. Mutta ei se mitään, tyytyväinen olen tähänkin, ja tästä on hyvä jatkaa.

Näiden kuntavaalien ehdottomaksi ykkösteemaksi - ainakin meillä Vantaalla - nousi sisäilmakysymykset. Ja "sisäilmapuolue" sitten lopulta voitti, tässä muutamia heistä:

http://www.hs.fi/paivanlehti/11042017/art-2000005165700.html?share=663332fac170e4f4091a32d6d4e7ae27

Sisäilmaongelma liittyy rakentamiseen hyvin läheisesti, ja se on todella suuri ja laajamittainen ongelma Suomessa. Päivittäin noin 700000 tai YLE:n mukaan mahdollisesti jopa miljoona suomalaista altistuu huonolle sisäilmalle:

http://areena.yle.fi/1-1300758

Myös hyvin monissa pientaloissa on sisäilmaongelmia - eikä uudetkaan omakotitalot tule olemaan mikään poikkeus. Jos mitään ei tehdä, jopa puoleen uusista pientaloista tulee kosteusvaurio - toteaa DI Kari Ojala "Talo ilman hometta" -kirjan julkistamisen yhteydessä:

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001798984.html

Luin itsekin tuon kirjan jokin aika sitten, ja suosittelen lukemista muillekin, joita aihepiiri kiinnostaa. Esim. kirjastosta löytyy:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/05/ala-rakenna-kellaria-jos-ei-ole-pakko/

Mitä nyt sitten tulisi tehdä, jos rakennusvelka Suomessa on 30-50 miljardia (siis lähes puolet valtion velasta), ja jos korjausten laiminlyönti on usein syynä myös sisäilmaongelmiin?

No eihän siinä muu auta kuin laittaa paikat kuntoon. Ei ne asiat ainakaan itsestään korjaannu. Ja tässä nyt ainakin oman puolueeni eli Kokoomuksen uudet kuntavaltuutetut ovat saaneet puolueen eduskuntaryhmältä hyvää evästystä:

https://www.kokoomus.fi/uutiset/kokoomus-haastaa-uudet-valtuutetut-mukaan-tekemaan-toita-terveiden-koulujen-ja-sairaaloiden-turvaamiseksi/

Vaikka en nyt ihan valtuustoon vielä päässytkään, niin erittäin mukava oli olla mukana kuntavaaleissa. Sain paljon uusia ystäviä ja tuttavia, ja vaalityö erityisesti Vantaalla oli jotain ainutlaatuista ja gallupit kaatavaa - kuntavaalien alla nimittäin uutisoitiin, että SDP tulee ottamaan Vantaalla selvän voiton yli 7%:n erolla toiseksi tulevaan Kokoomukseen nähden.

No näin ei sitten käynytkään. Vaan SDP:n vaalivoitto suli pois. Loppujen lopuksi ero kutistui Vantaalla alle 1%:n. Se oli äänimäärässä mitattuna vain 579 äänen kaula, joten läheltä piti, ettei Kokoomus vienyt voittoa, vaikka rökäletappiota gallupeissa ennustettiin.

Ei tuo tuollainen vaalitulos Vantaalla tietenkään ihan sattumalta eikä ilman kovaa työtä tullut, vaan se vaati paljon työtä, positiivista asennetta, kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta - sekä ennen kaikkea hyvää yhteishenkeä kaikilta kuntavaaliehdokkailta.

Itselleni mukava muisto tässä kohtaa oli se, että omat ponnisteluni - kahden muun vantaalaisehdokkaan ohella - noteraattiin ihan puolueen johdossa asti, ja siitä tunnustuksena me kolme saatiin "huippuehdokas kunniakirjat" Petteri Orpolta ja Janne Pesoselta. Tässä omani:

Huippuehdokas kunniakirja & jätskiä sen kunniaksi.

"Tunnustuksena ansioistanne Kansallinen Kokoomus
on myöntänyt teille Mika Rautio Koivukylä-Rekolan
Kokoomus ry tämän kunniakirjan osoituksena
poikkeuksellisista positiivisuutta, innovatiivisuutta tai
yhteishengen kohottamista luovasta toiminnasta
kuntavaaliehdokkaana kuntavaaleissa 2017"
 

Puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin allekirjoitukset.

No, tämä näistä vaaleista ja nyt työt eri kunnissa eri puolilla Suomea jatkuvat sisäilmaongelmiin tarttumisella, sekä itselläni työt jatkuvat myös puutarhan tekemisellä loppuun. Eli täten palataan takaisin tämän raksa-blogin oikeaan aihepiiriin. Tällä hetkellä tilanne näyttää meidän takapihalta tältä:

Talo-Rautio - oleskelupihan tilanne 14.4.2017.

Tähän tulee nurmikkoa etualalle ja pihalaatoitusta perälle sekä kukkaistutusaltaiden pengerkivien viereen. Jos olisin kääntänyt kameraa ympäri 180 astetta, olisi näkynyt tulevan nurmikon takakulma, johon tulee suihkulähde. Se onkin vähän suurempi projekti - ja sen tekemisen aloitan huomenna.

Kun pihahommat valmistuvat, pidetään lopputarkastus kesäkuussa. Sitten tämä taloprojekti alkaa ollakin jo finaalissa...