sunnuntai 10. tammikuuta 2021

Joulukuun sähkönkulutus & vuosikatsaus 2020

 Joulukuun 2020 sähkönkulutus oli yht. 1075,1 kWh. Se on suhteellisen paljon, sillä yli 1000 kWh:n kulutuksia on viimeksi ollut helmikuussa 2019 eli vajaa 2 vuotta sitten. Tänä vuonna kaikki aikaisemmat kuukaudet 11 kpl olivat alle 1000 kWn:n kulutuksella. Vuosi sitten joulukuussa sähköä kului 962,9 kWh ja 2 vuotta sitten vuoden 2018 joulukuussa sähköä kului 930,2 kWh.

Tämän vuoden 2020 joulukuu oli myös sikäli poikkeuksellinen, että kotosalla oltiin vain puolet kuuta eli 18.12.2020 asti, jonka jälkeen lähdetiin joulun viettoon ja "koronaa pakoon" muutamien sukulaisten kanssa mökille Kuopion kupeeseen Kaaville. Tarkoitus oli saada myös viettää valkeaa joulua, mikä onnistuikin, sillä lunta satoi juuri ennen joulua niin että maa oli valkoinen. Kaavilta siirryttiin Oulun kautta (Oulussa pari yötä) Leville juhlimaan uutta vuotta. Koronaa ei saatu, ei edes Leviltä, vaikka tämän hetkisten tietojen mukaan 7 korona tapausta Levilläkin oli ollut, mikä ei nyt niin hirveän paljon ole, kun Levi oli tänä vuonna aivan täyteen buukattu, eli yhteensä 15 tuhatta ihmistä paikan päällä. Silti siellä oli minun mielestäni väljempää katukuvassa, kuin mitä on vaikkapa Vantaan Koivukylässä.

Kun oltiin puolikas kuukautta poissa kotoa joulukuussa, niin ei se ainakaan sähköä säästänyt yhtään. Pikemminkin päin vastoin. Polttopuita varmaan säästyi, sillä jos oltaisiin oltu 2 viikkoa enemmän kotona, olisi polttopuitakin kulunut jonkin verran enempi. Varmaankin puolikas pinokuutio enempi. Poissaolon ajaksi käyttövesi jätettiin normaaliin lämpötilaan, mutta talon lämmitykset katkaistiin kokonaan, eli lattialämmitys ei ollut ollenkaan päällä (paitsi yhden pakkasyön, kun lämpötila putosi -2C paikkeille). Mutta muuten poissaolomme aikana lämpötila oli Vantaalla koko ajan plussalla (eli ei jäätymisvaaraa) ja ainoa päälle jäänyt lämmitys oli IV-laitteen tuloilman lämmitys.

Tässä sähkönkulutukset graafisesti ja numeroina:













Päivittäisissä kulutuskäppyröissä näkyy muutama mielenkiintoinen asia. Joulukuun 12-13 päivän kohdalla poistin lämpöpumpun kellorajoittimet kokonaan (se oli valmistautumista loppukuun poissaoloa varten, jolloin lämpöpumppu sai käydä ihan mihin aikaa aikaan itse halusi). Ja kävikin. Tämä näkyikin sitten välittömästi kulutuksen kasvuna. Kulutus kasvoi tasolta 35 kWh per päivä tasolle noin 45 per päivä.

Mitä opimme tästä? 

Jos ilmasta-veteen lämpöpumpun sallii käynnistyä vain päivällä, jolloin ulkoilma on lämpöisempää, niin vuorokauden kokonaiskulutus on noin 20-25% pienempi. Eikä tarvitse tinkiä mistään. 500-litrainen lämminvesivaraaja pysyy hyvin lämpöisenä yön yli, sillä yöllä lämmintä vettä ei käytetä. Parhaiten kellorajoitusten poisto VILP:ltä näkyy näissä alla olevassa tuntikohtaisissa käppyröissä.


Parhaiten kellorajoitus

Tuntikohtainen kulutus on siististi nipussa ja osuu aina päiväaikaan, kunnes "homma sekoaa täysin" heti kun kellorajoitus on poistettu. Silloin lämpöpumppu alkoi käymään lyhyttä pätkäkäyntiä yöt-päivät läpi, eli se vaan seuraili termostaatin kautta lämminvesivaraajan lämpötilaa, ja heti kun siinä tapahtui pienikin pudotus, lämpöpumppu on käynnistynyt ja taas sammunut ehkä 15-30 minuutin käynnin jälkeen. Tällainen jatkuva pätkäkäynti voi käydä myös kompuran päälle, joka tykkäisi enemmän siitä, että saisi käydä pitkää hukia yhtä mittaa.

19-20.12 välillä korkeampi sähkönkulutus taas "normalisoitui", kun emme olleet enää kotona, ja seuraava korkea pylväs sähkönkulutuksessa 26.12, jolloin kauko-ohjauksella laitettiin yhdeksi yöksi lattialämpö päälle, koska Vantaalle oli luvattu yöpakkasia. Periaatteessa varotoimi oli turha, sillä jälkikäteen katsottuna lämpötilaloggerien perusteella talossa sisällä lämpötila ei ollut koskaan laskenut alla +14C (uusissa taloissa on paksut seinät, ja ulkolämpötilakin oli melkein jatkuvasti muutaman asteen plussalla, enimmillään oli +7C ulkonakin, eli 20.12 koko vuorokauden keskilämpötila Vantaalla oli +5,1C. Tässä kuitenkin tuo 26.12. päällä ollut lattialämmitys näkyy tuntikohtaisena kulutuksena selvästi (iso korkea ja paksu sininen pylväs ihan keskellä):





Kotiin paluuta ennen lattialämmitys oli tarkoitus kytkeä hyvissä ajoin päälle jo pari päivää aikaisemmin, jotta on lämmintä normaalisti sitten sillä hetkellä, kun uuden vuoden jälkeen ajetaan taas Leviltä takaisin kotiin. Näin tehtiinkin, mutta kaikki ei sujunut ihan niin kuin piti. Lattialämmitys kyllä kytkeytyi päälle etäohjauksella (GSM-ohjattavalla pistorasialla laitettiin lattialämmityksen kiertovesipumppu päälle), mutta kun se oli ollut noin yhden vuorokauden päällä, VILP:n ulkoyksikkö oli mennyt jostain syystä tilttiin ja pumppu oli pysähtynyt. Enkä ollut huomannut laittaa varalla olevia sähkövastuksia päälle. Joten talo olikin epähuomiossa yhden päivän ilman lämpöjä kun palasimme. Ensi kerralla muistan sitten laittaa myös ne sähkövastukset päälle. Nyt ne ovat olleen "pois napsautettuna" ja syystä, että mikäli ne ovat päällä, lämpöpumppu myös käyttää niitä - vaikka omasta mielestäni ei olisi mitään syytä käyttää? Tai sitten en ainakaan itse ole keksinyt sitä logiikkaa, että miksi sähkövastuksia pitäisi käyttää, vaikka ulkoilma olisi riittävän lämmintä niin, että sieltäkin sen lämmön saisi otettua, noin kakkosen-kolmosen hyötykertoimella?

Jolloin kotiin palatessani piti laittaa sähkövastukset päälle, jotta päästiin edes suihkuun, talo oli tullessamme noin +15C lämmössä, eikä se ihan äkkiä siitä lämpenekään, vaikka olisi kaikki mahdolliset lämmöt päällä, niin vuorokausi suunnilleen kuluu, että talo on taas normaalilämmössä takaisin.


Tässä kuvassa kotiinpalun sähkönkulutus tuntiperusteisesti, eli kotiin tullessa näkyy keskellä yötä yhdelle tunnille yli 20 kWh:n kulutuspiikki. Onneksi ei ole vielä tehoperusteinen sähkölaskutus Vantaalla käytössä, muuten olisi tullut hurja sähkölasku koko kuukaudelle yhdestä yksittäisestä tehopiikistä johtuen...

Tuon 21 kWh:n itse aiheutetun tehon kulutuksen jälkeen on myös puolisen tusinaa vajaan 10 kWh:n kulutuspiikkejä, jotka automatiikka on aiheuttanut. Eli nämä on niitä VILP;n itse kuluttamia sähköjä, enkä oikein keksi, että mistä syystä nämä satunnaissähkönkulutus aiheutuvat? Siis teknisesti ne aiheutuvat siksi, että VILP laittaa sähkövastukset hetkeksi päälle, enkä itse keksi mitään hyvää syytä tai älykästä perustetta, että miksi näin tapahtuu? Siksi olen itse napannut sähkövastukset käsikäyttöisesti pois päältä. En tiedä rasittuuko VILP liikaa? Ei pitäisi, mutta sähkönkulutus on ainakin pysynyt maltillisena. Tässä vielä matriisi, jossa kk-kohtaiset sähkönkulutukset menneiltä vuosilta:



lauantai 19. joulukuuta 2020

Valmista tuli - lopputarkastus hyväksytty

Uudenvuoden aattona vähän puolen päivän jälkeen 31.12.2010 saimme tiedon, että ostotarjous talon tontista oli hyväksytty. Siitä kai pitää aloittaa raksaamisen ajanlasku. Rakentaminen alkoi elokuussa 2012. Muuttamaan päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Ja nyt talo on valmis. 

Lopputarkastus oli hyväksytty eilen 18.12.2020. Ei meillä enää mitään katselmusta paikan päällä talossa pidetty, mutta toimitin rakennusvalvontaan valokuvat ja vielä lopussa pyydetyt asiakirjat, ja niiden perusteella lopputarkastus hyväksyttiin. Asiasta tuli tällainen tieto sähköpostiini eilen (klikkaamalla teksti suuremmaksi):



Kyllä nyt tuntuu hyvältä! :-)

tiistai 1. joulukuuta 2020

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa 2020 sähköä kului 891,0 kWh. Kulutuksen määrä oli marraskuulle aika tavanomainen, tai hieman keskiarvoa alhaisempi. Parina vuotena sähköä on kulunut marraskuussa vähemmän, neljänä vuotena enemmän. 

Sähkönkulutus olisi ehkä voinut olla alhaisempikin, sillä marraskuu oli ennätyksellisen lämmin. Kaikkien aikojen lämpötilaennätys +16,6C mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa pe 6.11.2020. Kaisaniemen mittausasemalla marraskuun keskilämpötilaksi tuli +5,6C. Sekin on ylärajaennätys ja yhtä lämmintä on aikaisemmin ollut vain 2015 marraskuussa. 

Vuodesta 1829 tähän päivään Helsingin Kaisaniemessä marraskuun keskilämpötila koko mittauskaudelta on +1,0C. Kaikkien aikojen kylmin marraskuu Kaisaniemessä oli vuonna 1856, jolloin keskilämpötilaksi mitattiin -6,4C. Eli 12 astetta vähemmän mitä nyt. Päivittäisissä lämpötiloissa kulutuspiikki osuu 8.11 päivälle. Silloin mökkeiltiin viikon verran ja kotiin palatessa - tai tarkemmin päivää ennen kotiin paluuta laitettiin etäohjauksella lattialämmöt päälle. 

Toinen kulutushuippu päivittäiskulutuksissa näkyy 29.11, jolloin oli vieraita kylässä ja leipominen näkyy pienenä sähkönkulutuksen nousuna. Tässä vielä sähkönkulutukset graafisesti:


Tässä vielä kulutukset kuukausittain numeerisessa muodossa kWh/kk.



maanantai 9. marraskuuta 2020

Lattialämmitys päälle la 7.11 klo 9:00

Tänä vuonna laitoin lattialämmityksen päälle ensimmäistä kertaa lauantaina 7.11.2020 klo 8:00 aamulla. Koskaan aikaisemmin talo ei ole pärjännyt näin pitkään pelkällä takan lämmityksellä, sillä aina ennen lämmitys on pitänyt kytkeä päälle lokakuussa viimeistään. Takan käyttö alkaa yleensä jo syyskuussa.

Nyt lämmityksen kytkemiselle oli syynä viikon mittainen mökkireissu, jonka ajaksi talo jätettiin ilman lämmitystä. Ulkolämpötilahan vaihteli +5C -> +10C haarukassa, joten jäätymisen vaaraa ei ollut. Mutta viimeisen mökkeilypäivän aamulla laitoin etäyhteyden eli kännykän kautta lämmöt päälle, jotta talo olisi taas kotiin palatessa lämmin. Tämä "etukäteen lämmittäminen" käy helposti, eikä tässä vaadita edes 40-50 tonnin hienoa älytalo-automaatiota, joka pahimmillaan voi toteutua vaikkapa näin:

https://www.selega.com/ohjeita/sudenkuoppia.html

Meidän talossa lämmöt saa päälle yhdellä yksinkertaisella etäohjattavalla sähköpistorasialla, jolla voi käynnistää/sammuttaa lattialämmitystä pyörittävän kiertovesipumpun. Jolloin talo lämpiää / ei lämpiä - riippuen siitä, onko pumppu käynnissä vai ei. GSM-ohjattavan pistorasian voi ostaa vaikkapa täältä:

https://m.motonet.fi/fi/tuote/384669/Tuta-SimPal-T4-etaohjattava-GSM-pistorasia  

Hankintahinnan päälle tulee tietysti halvin saatavilla oleva SIM-kortti, eli yleensä muutaman euron kuukausikustannukset, mutta eipä se nyt omakotitalon loppuhinnassa paljon tunnu. Yleensä kauko-ohjattava GSM-pistorasia on meillä IV-koneen virransyötössä - ja aina päällä asennossa, jolloin pistorasian funktiona on se, että mitä jos sattuu tulemaan palohälytys, kun ei ole kotona, ja jos kyseessä on mitä ilmeisemmin aito palohälytys, eli että tuli on irti? Silloin pitää tietysti soittaa 112, ja sen jälkeen voi heti kytkeä omasta GSM:stä IV-koneen sammuksiin, jolloin ilman kierto talon sisällä loppuu. Jolloin tuli ei saa happea, ja parhaimmassa tapauksessa voi ehkä sammua itsestäänkin, ellei palokunta ehdi paikalle tosi nopeasti (lähimmällä palokunnalla on matkaa kohteeseen noin pari kilometriä).

Talon lämpö ehti viikon mökkeilyn aikana laskea yhden asteen päivässä, eli se putosi tasolle +15C, josta tasolta nosto +22C tasolle näkyi päivittäisissä sähkönkulutuspylväissä aika selvästi: lauantain sähkönkulutus oli 1,5 kertainen ja sitä seuraavan sunnuntain noin 2-kertainen ns. "normaaliin" verrattuna, tai aikaisempiin päiviin verrattuna marraskuun alussa.

Nyt kun tähän samaan hetkeen osui myös lämpötilan selvä lasku nollan kieppeille ja jopa pakkaselle, niin lattialämmitys jäi päälle ja on nyt alkuvaiheessa 2-3 tuntia päivittäin. Jos talvi tulee ja jos lämpötila painuu edelleen alaspäin, sitten lisään päivittäisiä tuntimääriä lattialämmitykseen, joka on päällä aluksi vain päivällä, jolloin päivä-aikaan lattiaan lämmintä tekevä ilmasta-veteen -lämpöpumppu on myös kaikkein tehokkain sillä hetkellä, kun ulkolämpötila on korkeimmillaan eli yleensä päivä-aikaan.

Tässä sähkönkäytön päivittäisiä kulutuspylväitä omasta excelistä ja Vantaan Energian raportointipalvelusta:





maanantai 2. marraskuuta 2020

Lokakuun sähkönkulutus

 Lokakuussa 2020 sähköä kului 687,8 kWh.  Tämä on uusi alarajaennätys lokakuulle. Alhaiselle sähkönkulutukselle on yhtenä syynä ennätyslämmin syksy. Lokakuun keskilämpötila oli nyt vuonna 2020 +8,2C. Vuotta aikaisemmin 2019 lokakuu oli 3 astetta kylmempi. Myös lasten aikuistuminen ja muutto pois kotoa on vähentänyt vedenkulutusta, ja sitä kautta myös energiankulutusta. Koko vuosi 2020 tulee tällä menolla olemaan ennätysvuosi, eli koskaan aikaisemmin sähkönkulutus ei ole ollut vuositasolla näin alhaalla, mitä se tulee vuonna 2020 olemaan.

Numeerisesti vuoden ekat 10 kuukautta sähkönkulutusta näyttävät eri vuosina tältä:









Graafisesti kulutuskäppyrät näyttävät päivittäin ja kuukausitasolla tältä:




tiistai 13. lokakuuta 2020

Lämmöt päälle 14.10.2020

 Kävin tänään laittamassa lämmitystä päälle, eli tästä hetkestä eteenpäin IV-esilämmitys on päällä, ja lämpöpumpulta siirtyy +26C -asteista vettä lämmittämään tuloilmaa. Tämä lämpötila ainakin nyt, kun ulkoilma-anturin lämpötila oli +2C. Lämmitystehohan kasvaa sitten automaattisesti automatiikan ohjauksessa, kun ulkolämpötila laskee edelleen alemmas. Lattialämmitys ei ole päällä edelleenkään. Takkaa on toki poltettu muutamia kertoja jo syyskuulta lähtien, mutta sitten lokakuun alkuun tuli taas niin valtaisa lämpöaalto, ettei takkakaan ollut päällä pitkin aikoihin.


Koskaan aikaisemmin lämmitystä ei ole tarvinnut/voinut kytkeä päälle näin myöhään. Nyt kun ollaan 6 vuotta asuttu, muistelen omasta ulkomuististani, että lämmitysjärjestelmää on joutunut kytkemään päälle asteittain jo syyskuun aikana.

Sisälämpötila on meillä totuttu pitämään +22-23C paikkeilla, joka varmaan kaikkien suositusten mukaan on aivan liian korkea. Mutta tuntuu mukavalta kuitenkin. Nyt kun talossa asutaan enimmäkseen kahdestaan kahden koiran kanssa, niin kaikki huoneita ei tarvita käytännössä ollenkaan - jos ei ole yövieraita saapumassa. Jolloin tyhjiin huoneisiin väliovet ovat olleen kiinni. 

Näin takan lämpö riittää paremmin niissä huoneissa, joissa enimmäkseen oleskellaan. Näissä tyhjissä huoneissa (2 makuuhuonetta ja kirjastohuone) lämpötila on laskenut noin +20C tietämille, mikä tuntuu oven avatessa todella "kylmältä hönkäykseltä". Kolmen asteen eron huonelämpötilassa keho huomaa tosi helposti. Tulee tunne, että pitäisikö laittaa villapaitaa päälle... Vaikka meillä viileimmissäkin huoneissa lämpötila on siis +20C, joka on paljon enempi kuin vuokrakerrostaloissa, joissa ainakin makuuhuonetiloissa lämpötila säädetään +18-19C paikkeille, jotta talojen kustannukset saadaan pysymään paremmin kurissa.

Jos kesän "piteneminen" yhdellä kuukaudella syksyyn (ainakin lämmityksen osalta) on tullut jäädäkseen, ja jos kesä myös alkaa aikaisemmin, niin nyt lämmityskauden pituus Etelä-Suomen uusissa taloissa on enää 4-5 kuukautta vuosittain. Eli marraskuulta maaliskuulle. Nyt siis laitoin lämpöä (takkalämmön lisäksi) tänään eli lokakuun puolivälissä), ja jos oikein muistan, kevät aurinko sallii jo maaliskuussa lattialämmön ottamisen pois. Siitä on sitten jatkettu takkaa tarvittaessa polttamalla huhti-toukokuulle, ja kesällä ei tietenkään lämmitetä ollenkaan.

Jos uudet talot uusilla eristepaksuuksilla pitääkin lämpöä hyvin ja pitkälle syksyyn, niin kolikon toisena puolena on liika kuumeneminen aina kesäisin. Meillä ei ole vielä koneellista jäähdytystä, vaikka se onkin jo esiasennettu rakentamisen yhteydessä 6 vuotta sitten. Mutta loppuasennukset kylmävesisäiliöineen VILP-lämpöpumpun jatkeeksi on yhä tekemättä. Toki ne on nyt tarkoitus tehdä loppuun vielä tämän syksyn aikana. Mutta tähän asti ollaan pärjätty ihan vaan auringonsuojakalvoilla. Eli kesäkuukausien ajaksi olen laittanut itsestään kiinnittyvät ja tarvittaessa helposti pois otettavat peilikalvot yläkerran ikkunoihin ulkolasin sisäpinnalle. Sitten yläkerta on aina tuuletettu iltaisin ennen nukkumaan menoa ja myös IV-kone osaa ottaa kesäöiden viileyden taloon sisään, niin että aamuisin on aina mukavan viileää. Näin on pärjätty tähän asti. Mutta nyt alkaa ilmasto muuttua siinä määrin, että koneellinen viilennys on sittenkin tarpeen.

Järkevintä (nyt jälkikäteen katsottuna) lisälämpö syksyyn ja kevääseen, sekä viilennys kesän helteisiin on toteuttaa tavallisella ilmasta-ilmaan lämpöpumpulla. Joka asennettuna maksaa alle 2 tonnia. Ja jonka asentamiseta saa kotitalousvähennyksetkin vielä. 

Itse olin sen verran "myyntimiesten uhri", että kun taloon hankittiin (maalämmön sijaan) VILP, niin siinä yhteydessä on mahdollista saada myös koneellinen jäähdytys konvektorin kautta. Joten ostettiin se konvektori, ja vesikierto sille laitettiin kuntoon jo taloa rakennettaessa. Itse konvektori maksoi parisen tonnia - eikä tässä vielä kaikki. Sen lisäksi tarvitaan vielä viileälle vedelle oma vesisäiliö ja sen kytkentätyöt. Sekin maksaa jotain. Joten selvää on, että ilmasta-ilmaan tavallinen lämpöpumppu olisi tullut paljon halvemmaksi, kuin VILP:n perään kytkettävä konvektori. Samalla tavalla koneellisesti tuotettu jäähdytys olisi voitu toteuttaa kummin päin tahansa, mutta nähtävästi toinen tapa on kalliimpi toista, ja itse olen nyt valinnut sen kalliimman tavan tässä kohtaa? 

Eli järkevämpää olisi ollut laittaa VILP (maalämmön tilalle) pelkästään lämmitystarkoitukseen? Ja siihen sitten rinnalle ILP, joka tekee kesäisin kylmää, ja syksyllä & keväällä tarvittaessa lämmintä ilmaa myöskin.

torstai 1. lokakuuta 2020

Syyskuun sähkönkulutus ja 6v raksaamista

Muuttopäivä uuteen taloon oli 27.9.2014, joten tässä tuli viime sunnuntaina 6 vuotta täyteen tätä raksaamista. Nyt talossa ei ole enää varmaankaan muuta kesken, kuin lopputarkastuksen pitäminen, ja sitäkin koskien paperit rakennusvalvontaan on jo lähetetty, ja toivottavasti kokous pidetään lähiaikoina. Lopputarkastus on viivästynyt muista kiireistä johtuen, ja myös valvojien puolella on pitänyt kiirettä.

Syyskuussa sähköä kului 559,7 kWh. Se on toiseksi alhaisin lukema syyskuulle, alarajaennätys on vuodelta 2017, jolloin sähköä kului 546,1 kWh. Eniten sähköä on mennyt syyskuussa 2014 - eli juurikin muuttokuukauden aikana, jolloin sähköä kului 1434,1 kWh. Toiseksi eniten sähköä syyskuun aikana meni 2015, jolloin päämittari pyöri 1310,0 kWh:n verran. Molemmat näistä lukemista on suorasähkön ajalta, jolloin ilmasta-veteen lämpöpumppua ei vielä ollut olemassa.

Jatkossa uusia alarajaennätyksiä eri kuukausille saattaa syntyä tämän tästä, koska talon asukasmäärä on pudonnut kahteen lasten aikuistuessa ja muuttaessa opiskelun tai työn perässä muualle asumaan. Toki viikonloppuisin meillä voi olla usein "kaikki kotona" eli asukasmäärä on silloin 4, eli saman verran kuin taloon muuttaessakin.

Entä tuliko sitten rakennettua liian iso talo? Lämmintä pinta-alaa kun on 3 kerroksessa yhteensä 241 m2? No ei tämä kahdelle ihmiselle liian isolta tunnu. Asumiskulutkin ovat meillä varsin kohtuulliset, eli noin 300 euroa kuukaudessa. Sillä rahalla ei oikein muualta asuntoa saa, joskin ollaan hyvin kaukana siitä, mitä on edullisestaan tunnetussa Karja-Lohjan ekotalossa, joka sattumoisin on juuri nyt myynnissäkin:

https://www.is.fi/asuminen/

Omassa talossamme kuukausittaiset kulutukset ja vrk-kohtaiset kulutuskäppyrät talon valmistumisesta alkaen näyttävät tältä:



Vuoden alkukuukaudet tammikuulta syyskuulle näyttävät numeroiden valossa tältä:








 

perjantai 18. syyskuuta 2020

Aila -myrsky oli ja meni

Uutisten mukaan Aila -myrsky olisi ollut 2000-luvulla kolmanneksi voimakkain Suomessa olleista myrskyistä. Pääkaupunkiseudulla ei ilmeisesti sattunut myrskyvahinkoja juuri ollenkaan, tai en ole ainakaan itse nähnyt enkä kuullut sellaisista.

Ehkä myrsky meni sitten jotain muuta reittiä, sillä eilen Hki-Vantaan lentoaseman mittarissa tuulta oli koko päivänä vain noin 10 m/s, joskin puuskittain tuuli oli ollut 20 m/s. Näin ainakin tämän kaavion mukaan Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilla:













Hki-Vantaan lentoasema on merenpinnasta 55m korkeudessa oleva iso aukea alue. Meidän talo on lentokentältä noin 5 km päässä, ja vanhan merenpohjan savikkotontilla noin 30 metriä alempana, eli vain 24 metriä merenpinnasta ylöspäin. Tuulimittari on talon harjalla noin 10 m korkeudessa maan pinnasta. Ja meillä omassa mittarissa tuulta oli enimmillään vain 6,4m/s, joskin yksi yksittäinen puuska oli ollut 15,5 m/s.

Tässä vielä omat mittaustulokset excelistä tunti-keskiarvoina. Kaavioon on otettu vain sellaiset tuntikeskiarvot, jolloin tuulen nopeus on ollut vähintään 2m/s. Jos tuuli on puhaltunut hitaammin, ko tunnin kohdalla on tyhjä kohta.






























Hankin tuulimittarin eli sääaseman, koska suunnitelmissa on ollut hankkia pieni tuulimylly talon katolle. Tuulimyllyn hankkimisessa on ainakin 2 riskiä. Ensimmäinen riski on se, että mitä jos ei tuule? Silloin hankinta on kannattamaton, eikä maksa itseään ikinä takaisin. Useimmat myllyt käynnistyvät 2 m/s tuulessa, josta johtuen olen poiminut omaan exceliini vain ne tunnit, jotka ovat tämän raja-arvon yli.

Toinen riski tuulimyllylle on liian kova tuuli. Ainakin kerran 10 vuodessa voi tulla sellaisia myrskyjä, että puutkin lähtevät juurineen irti. Siinä myräkässä myllykin voisi mennä helposti rikki? Jolloin investoinnin tuotto loppuu siihen.

Tästä syystä mittaroin ensin tuulen nopeuksia, sitten mietin rakennanko tuulimyllyä vai en.

Aurinkopaneelitkin on tietysti tulossa. Mutta ajattelin asentaa tuulimyllyn ensin ja ennen aurinkopaneeleita. Koska aurinkopaneelien yhteydessä tuulimyllyn mahdollisesti tuottama sähkö ei sillä tavalla näy, että sen osaisi sanoa, mikä osuus tuli paneeleista ja mikä tuulimyllystä. Tai no - periaatteessa virtamittarin voisi laittaa kummallekin, jolloin siitä tietää kummankin tuoton erikseen?

tiistai 1. syyskuuta 2020

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 545,3 kWh, joka vastaa toissavuoden kulutusta, jolloin elokuun sähkönkulutus oli 537,3 kWh. Pienin kulutus elokuussa oli viime vuonna, silloin sähköä kului 513, 1 kWh. Kaikkien vuosien kaikki kuukauden tammi - elokuun aikajaksolta näyttävät tältä:


2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10 589,50
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28 527,23
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02 457,61
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70 459,20
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10 545,30
YHT 7344,47 10416 8178,62 7218,43 5881,39 6109,6 5352,02

Jos katsotaan kulutuksia graafisesti, sitten kuukausittaiset ja päiväkohtaiset pylväät näyttävät tältä:




Elokuun puolivälissä sattui pieni kulutushuippu ja sen syynä oli perhepiirissä isommat juhlat, jolloin paikalla oli parisen kymmentä vierasta. Juhlavalmisteluissa sähköäkin on kulunut tavanomaista enemmän, mikä näkyy vuorokausikohtaisissa pylväissä ihan hyvin.

Vedenkulutus elokuussa oli 9622 litraa, eli keskimäärin 307 litraa vuorokaudessa (eikä nyt ainakaan tietoisesti vettä säästellä). Vedenkulutuskin voi vaihdella valtavasti, jos katsoo koko 6 vuoden periodia, jonka ajan meidän talo on ollut olemassa. Pienin ikinä mitattu keski vrk-kulutus on ollut viime kuussa eli heinäkuussa 2020, jolloin vettä kului 204 litraa vuorokaudessa (6324 litraa / kuukausi). Suurinta vedenkulutus on ollut syyskuussa 2015, jolloin vettä kului 664 litraa/vrk.

Syyskuun 2015 ennätyssuuri vedenkulutus tekee neljälle henkilölle jaettuna keskimäärin 166 litraa/hlö/vrk - mikä on kerrostaloissa ihan normaali vedenkulutuksen määrä. Joskus joissakin taloyhtiöissä voi mennä vettä 200 litraa per hlö per vrk. Jos menee enemmän, sitten pitää etsiä syitä, mistä suuri vedenkulutus voisi johtua...?

sunnuntai 30. elokuuta 2020

Sääasema Sencor SWS 9700 - alkukokemuksia

Hommasin katolle sääaseman, joka mittaa sademääriä, tuulta, ilmanpainetta sekä lämpötilat ja kosteudet sisältä ja ulkona. Sääasema ilmoittaa radioteitse mittaustulokset sisällä olevalla näyttöyksikölle, joka taltioi tiedot vuorokauden ajaksi - paitsi sademäärät voi katsoa 5 viimeisen vuorokauden ajalta, muut tiedot pysyvät muistissa vain 24h, jonka jälkeen ne pyyhkiytyvät yli tuoreemmilla mittaustiedoilla. Sademäärissä on ainut laitteen pieni heikkous - se ei ilmoita tarkasti mitattuja sademääriä muuta kuin pienet sateet, eli skaalana on 2mm, 4mm, 10mm, 20mm tai 30mm. Oli todellinen sademäärä mikä tahansa, niin vuorokauden päättyessä graafinen pylväs osuu johonkin näistä. Esim. 15mm sade ilmoitetaan sitten joko 10mm tai 20mm.

Mutta muntuu olevan ihan hyvä peli.

Pääsyy tälle hankinnalle oli tuulimyllyhaaveet, eli ennen tuulimyllyn rakentamista pitää vähän tutkia, että tuuleeko katolla, ja jos tuulee - kuinka paljon tuulee? Että onko myllyn rakentaminen kannattavaa vai ei. Kannattavuuslaskelmassa tavoitteena olisi saada vähintään 100€ tuotto eli noin 1000 kWh sähköä vuosittain. Silloin noin 1500€ investoinnissa takaisinmaksuaika olisi 15 vuotta, jonka jälkeen mylly kait onkin jo loppuun ajettu romu? Ja kaikki muu paitsi johdot ja mastoputki pitänee uusia?

Sääasemaksi valitsin Sencor SWS 9700 -merkkisen laitteen, jonka kävin ostamassa 105 eurolla Tallinnassa olevasta nettikaupasta, tässä linkissä myyjän tiedot:

https://kaup24.ee/

Vähän vastaavanlaisia - hinnaltaan 200€ kahta puolen saa myös suoraan Suomestakin, tässä yksi linkki:

https://www.nshnordic.com/finnish/produkter

Molemmissa linkeissä oleva laite on ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan mielestäni täysin yhtenevä. Ainoat erot ovat siinä, että toinen lähettää tietoa radioteitse (se mikä minulla nyt on omalla katollani), ja toinen lähettää Wifin kautta. Tämä jälkimmäinen näyttää hinnaltaan olevan puolta kalliimpi, ellei hintaero sitten johdu siitä, että toinen on myynnissä Virossa ja toinen Suomessa. Valmistusmaa molemmissa lienee Kiina.

Ensimmäisten mittaustulosten mukaan tuuli on meillä Rekolassa selvästi heikompaa ja vähäisempää, mitä samaan aikaan Hki-Vantaan lentoaseman tuulimittarissa. Ehkäpä lentokentällä on sen verran iso aukea, että siellä tuulimittari pyörii enemmän ja lujempaa, mitä 5 km päässä olevalla omakotialueella?

Tältä tämä nyt sitten näyttää valokuvin:


Sisäyksikössä on hifistelty useilla eri näytön värisävyillä. Näyttö on öisin aika
kirkas, valaisee huonetta aika hyvin ja on makuuhuoneessa häiritsevän kirkas,
eli pitää suunnata niin, ettei  näyttö"paista päin naamaa". Näyttö kytketään
sähköjohdolla seinään, ja siinä on kellonaikaa varmistamassa yksi nappiparisto
sähkökatkojen varalta. Ulkoyksikössä on 3 sormiparistoa.


Kiinnitys antenniputkeen on tehty kahdella putkiklemmarilla, jossa kiinni
kulmarauta, jossa kiinni laudanpala, jossa laudassa kiinni 4 puuruuvia.
Laiteen muovijalustan läpi menee 4 ruuvin reikää. Laitteen voi kiinnittää
myös suoraan putkeen, jos olisi vaakatasoinen putki.