sunnuntai 18. helmikuuta 2018

VILP yöajasta päiväaikaan

Edessäpäin taitaa olla nyt tämän talven kylmin viikko. Tähän asti VILP (ilmasta-veteen lämpöpumppu) on käynyt aina yöaikaan edullisemmalla sähköllä, mutta nyt tästä eteenpäin aion hyödyntää myös päivätunnit - maksoi mitä maksoi :-) Ja pörssisähkön ostajalle kalliimmat tunnit ovat aina yleensä päivällä, erityisesti aamulla ja iltapäivällä työpäivän päättymisen jälkeen.

Mutta nyt siis ensi viikolla on vaarana se, että jos lämpöpumppu kävisi pelkästään öisin, se ei välttämättä saisi enää yhtään lämpöä talteen. Se nimittäin sammuu jo noin -17C lämpötilassa. Näin ainakin se VILP mikä meillä on (Wiesmann 8,3 kW; vuosimallia 2015).

Nyt kun päivisin paistaa aurinko ja päivät ovat jo pitkiä, päivälämpötilat ovat tässä vaiheessa vuotta jo selvästi yölämpötiloja korkeammat. Tällaista vuorokausi-ilmiötä loppusyksyllä tai alkutalvella ei vielä ole. Mutta nyt päivät ovat pidentyneet, aurinko lämmittää ja vastaavasti selkeillä ilmoilla yön alimmat lämpötilat voivat olla todella kylmiä. Tässä sama ilmiö graafisesti:


Jos seuraavan viikon yön alimmat lämpötilat hipovat -20C:n tasoa, niin päivällä lämpötila voi tämän ennusteen mukaan olla vielä noin -10C. Ja silloin lämpöpumppu toimii, eikä suorasähköä tarvita. Riittää, että lämpöpumppu voi toimia päivän aikana noin 10h. 


Yllä on seuraavien päivien sääennuste. Kylmintä on tulevana torstaina, jolloin aamuyöstä lämpötila voi laskea -18C:hen. Samana päivänä iltapäivällä lämpötila on noussut yli 10 astetta, ja on ennusteen mukaan -7C. Siitä lämpötilassa lämpöpumppu saa jo helposti lämpöä talteen, jolloin normaalin sähkön hinnan voi jakaa melkeinpä kolmella, koska lämpöpumpun itse kuluttama energia on vain murto-osa siitä, mitä se tuottaa.

Miksi sitten lämpöpumppu on nyt ollut säädettynä käymään vain öisin?

Yön ja päivän lämpötilat eivät vaihtele "kaamosaikana" auringon kierron mukaan, vaan taustalla on jotain muita syitä. Esim. jos tuulee idästä tai pohjoisesta, on yleensä kylmää. Yleisin eli lounainen tuuli tulee sulalta Itämereltä, ja silloin on yleensä lauhaa. Jos on pilvinen yö, yölläkään ei ole kovin kylmää. Mereltä tuleva tuuli on tietysti kosteaa, ja se puree poskia, mutta talo ei tiedä siitä mitään, sillä talossa lämmönkulutukseen vaikuttaa vain se, mitä lämpömittari näyttää. Ja lämpöpumppu näyttää toimivan samoin, sekään ei piittaa tuulen mukana tulevasta kosteudesta. Mutta meren lämpö sille kelpaa kyllä. Tosin lämmin meri vesi on nyt aika kaukana Vantaalta - noin 60 km päässä. Ajoin tänään laivalla Viroon, ja meri oli jäässä Suomenlahden puoleen väliin saakka. Jäänyt meri ei käsittääkseni ilmaa enää lämmitä, mutta sula vesi lämmittää. 

Nyt jos lämpöpumppu käy pelkästään öisin, se voi hyödyntää edullisia pörssisähkötunteja. Lisäksi sähkön siirtohinnassa on ero, sähkön siirto on öisin puolta halvempaa. Kuten alla olevalta laskulta ilmenee, päiväsähkössä siirtohinta on 3,40 senttiä per kWh, plus ALV 24% siihen päälle. Öisin sähkön hinta on 1,80 senttiä per kWh, plus alvit päälle. Sähkövero on aina 2,8 senttiä per kWh - kellonajoista riippumatta. Näin ollen päivällä sähkö maksaa aina vähintään 2,8c + 3,4c x 1,24 = 7,01 senttiä per kWh - vaikka pörssisähkö eli sähköenergian hinta olisi ilmainen.






Nyt kun lämpöpumppu on käännetty "päivä-asentoon" se ilmeisesti saa jäädä siihen. Lämpimät päivät ja suht kylmät yöt jatkuvat läpi kevään. Ja mielestäni yli 10-asteen vuorokausivaihtelut ovat jo sellaisia, että ne kannattaa hyödyntää? Kevään edetessä kavennan aikaväliä enemmän ja niin, että lämpöpumppu käy lopulta enää vain keskellä päivää, jolloin pörssisähkö on edullisempaa kuin aamun ja iltapäivän huipputunteina.

Keskikesällä riittää, että lämpöpumppu käy vuorokaudessa parisen tuntia, ja sen jälkeen lämmin käyttövesi riittää koko päiväksi. Seitsemän kuukautta vuodessa (maaliskuulta lokakuulle) lämpöpumppu tekeekin pelkästään lämmintä käyttövettä, ja silloin lattiakierron kiertovesipumppu on kokonaan pois päältä. Takasta tulevalla viihdelämmöllä on pärjätty mainiosti, sillä uudet talot kuluttavat jo lähtökohtaisesti hyvin vähän energiaa.

Muutoin VILP:n käyntiajan optimointi on sellainen taiteen laji, ettei se ainakaan minulle ole koskaan tullut ihan selväksi. Siis omasta mielestäni jos vuorokauden lämpötiloissa ei ole selvää säännön mukaista aaltoliikettä (siis loppusyksyllä ja alkutalvella), silloin lämpöpumppua kannattaa käyttää öisin. Mutta jossain vaiheessa - kun auringon päivälämpöä on saatavilla - silloin lämpöpumppu kannattaa kääntää käymään päivällä. Nyt kun tein tänään käännöksen yöajasta päiväaikaan, niin käyntiajat lämpöpumpun ohjauspaneelissa näyttävät tältä:



Lämpöpumpun käyntiajat "päiväkauden" alkaessa. Lämpöpumppu
pitää kello-ohjatusti taukoa klo 02:00-05:00 koska oletettavasti silloin on
kylmä. toinen tauko on 15:30-17:00, koska oletettavasti siinä kohtaa
(pörssi)sähkö on kallista.

Tässä kulutuspuolta (jos lämpöpumpun ajastus oli tuotto-
puolta). Tässä kello-ohjaa lattialämmityksen kiertovesi-
pumppua, joka käy 06.00-14:00 ja 21-23:00. Iltaisin
lattiassa ei kierrä vesi, jolloin varmistuu se, että käyttö-
vesi pysyy riittävän lämpöisenä. Vaikka täytettäisiin 
poreamme.

Tässä lämpöpumpun viime aikaiset käyntitunnit ja meno- ja paluuupuolen
lämpötilat. Vuoden vaihteessa ulkoyksikölle on syötetty -16C nestettä, ja saatu
takaisin sisäänpäin -5C lämmintä nestettä. Vuoden ekalla viikolla 29
käyttötuntia viikossa on riittänyt (noin 4h per päivä keskimäärin).
Nyt ulos menee -23C asteista nestettä ja takaisin tulee -15C asteista.
Käyttötunnit ovat viime viikolla lisääntyneet 75 tuntiin viikossa.
Nyt kuluva viikko on kesken, tähän mennessä lämpöpumppu on pyörinyt 61h.

perjantai 9. helmikuuta 2018

Polttopuita kuluu pientalossa huimat 6 kuutiota vuodessa?

Omakotitaloja on Suomessa yhteensä yli 1,1 miljoonaa - ja vajaa 10000 kpl rakennetaan joka vuosi. Purettujen omakotitalojen määrää en tiedä, mutta ilmeisesti pientalojen kappalemäärä kuitenkin kasvaa vuosi vuodelta? Omakotitalojen ja rakennusten määrä Suomessa löytyy esim. tästä linkistä (vuoden 2015 tieto):

Tilastokeskus - rakennuskanta 2015

Luonnonvarakeskus Luken mukaan vuonna 2016 pientaloissa käytettiin polttopuita yhteensä 7 miljoonaa kuutiometriä. Joten pienellä jakolaskutoimituksella polttopuita kuluu siten yhdessä pientalossa vähän yli 6 kuutiota joka vuosi? Jos olen laskenut oikein, määrä on mielestäni aika suuri.

Tai ainakin itse olen luullut olevani aika ahkera polttopuiden käyttäjä, kun meillä saunan pesässä menee kesäkaudella noin 1 kuutio. Talvikaudella, kun poltetaan lisäksi takkaa, silloin polttopuun kulutus yhteensä noin 5 mottia. Yhteensä puita kuluu noin 6 kuutiota vuodessa - siis juurikin suomalaisen pientalon keskiarvon verran. Meillä tietysti polttopuita käytetään, kun puut saadaan omasta metsästä, ja niitä riittää vielä myyntiinkin. YLE:n toimittaja siis teki hiljattain tutkimusta kuivien polttopuiden riittävyydestä, ja soitti eilen minullekin, tässä linkissä koko juttu:

https://yle.fi/uutiset/3-10065617

Varsinkin pääkaupunkiseudulla rakennetaan nyt joka puolella, myös uusia omakotitaloja nousee kovaa vauhtia. Yli puolessa niistä (siis noin 55%) on pääasiallinen lämmönlähde maalämpö. Näin siitäkin huolimatta, ettei uusien talojen lämmitysenergiankulutus yleensä kovin suurta ole. Vantaan asuntomessutalojen kulutuslukemat ja lämmitystapavalinnat löytyvät kaikki netistä, ja tyypillisesti siellä olevan talon tiedot saattaa mennä vaikkapa näin:










Yllä oleva kuvakaappaus täältä, josta löytyy myös kaikki muut asuntomessutalojen tiedot - Vantaalla myös kaukolämpö oli messualueen pientaloissa erittäin yleinen lämmitystapavalinta:

https://www.meillakotona.fi/artikkelit/vantaan-asuntomessut-kohteet-11-20

Nyt sitten, jos uusi talo ei lähtökohtaisestikaan kovin paljon kuluta, ja jos siinä on maalämpö, ja jos vielä mukavuussyistä takkaakin poltetaan talvisin, niin ostosähkön määrä on varmasti aika pieni.

Nyt kun pakkaskausi saapui Etelä-Suomeenkin, takkaa on kiva poltella - ja vaikka ei polttaisikaan, jotkut takat on komeita katsellakin, esim. tällaisen kuvan löysin internetin syövereistä. Näkyy olevan kiviin suunnatut spot-valotkin ja kaikki... :-)


maanantai 5. helmikuuta 2018

Runebergin jalanjäljillä

Mietin, että kirjoitanko tämän tuonne matkailublogin puolelle, vai tänne rakennusblogiin. Raksablogin puolelle tämä nyt kuitenkin tuli, sillä tänään Porvoossa käydessäni montaa asiaa tulee vaan katsottua rakentajan silmin ja rakentamisen näkövinkkelistä, siis jotenkin "tekniikan silmälasit" päässä ja niiden läpi maailmaa katsellen. Puurakentamisesta kiinnostuneille kesäinen Porvoo kaikkine vanhan kaupungin rakennuksineen on myös todellinen aarreaitta, jossa pikkuliikkeissä poiketessaan aikansa rakentamista voi katsella niin sisältä kuin ulkoakin päin.

Jos ajaa autonsa vanhan kaupungin sillan kupeessa olevalle parkkipaikalle (joskus maailmassa aiemmin sai ajaa myös siltaa pitkin vanhan kaupungin puolelle saakka, mutta nyt sillalla on ajokielto), niin siitä pääsee rautatieaseman suuntaan kävelemällä ja rinnettä ylös kapuamalla suoraan J.L. Runebergin haudalle. Hautapaikan lahjoitti seurakunta, ja se sijaitsee hautausmaan korkeimmalla kohdalla. Kun siellä on vielä hautamuistomerkkinä useita metriä korkea kivipaasi, niin paikkaa ei voi olla huomaamatta jo kaukaa.

J.L Runebergin hauta Porvoon hautausmaalla 5.2.2018.
Hautakivi pystytettiin toukokuussa 1988. En tiedä miten
se pystytettiin sen aikaisilla menetelmillä ja ilman
hydraulisia nostureita, mutta toisaalta - onhan sitä
pyramidejakin rakennettu jo tuhansia vuosia sitten.
Kun kävelee haudalta kohti Näsin kartanoa (siis joen suuntaisesti kohti etelää merelle päin), tulee muutaman sadan metrin päästä Näsin kartanon pihapiiriin, jossa on mäen huipulla suuri kivi. Sinne on joskus 1930-luvulla rakennettu betonista portaat ja näköalatasanne. Näkymät kirkolle, joelle ja kaupunkiin ovat huikeat.

Näsin kartano ja näkymät joelle.

Porvoon vanhaa kaupunkia Näsin kiveltä katsottuna.

Matkalla Runebergin kotitalolle vastaan tulee Runebergin
patsas.

Runebergin kotitaloon on vapaa pääsy joka vuosi aina 5.2.

Runebergin kotimuseon sisäänkäynti.


Vuonna 1852 perhe muutti uuteen taloon, joka oli ostettu Johan Ludvigin tekijänpalkkioilla. Hän sai vanhan asuntonsa myynnistä sekä Ruotsissa julkaistuista Vänrikki Stoolin tarinoista sen verran rahaa, että pystyi ostamaan ostohetkellä 7-vuotta vanhan talon, jonka rakennutti Porvoon tuomiorovasti perheelleen asunnoksi. Kun tuomiorovasti muutti asumaan 1840 valmistuneeseen pappilaan, taloa ei tarvittu, jolloin J.L. Runebergille tarjoutui tilaisuus ostaa se perheensä asunnoksi. Talossa oli 10 huonetta ja keittiö. Palvelusväkeä oli enimmillään neljä, ja lopussa Runebergin sairastellessa vielä yksi.

Fredrika Runebergin kuoleman jälkeen vuonna 1879 Runebergin pojat myivät kotitalon Suomen valtiolle sillä ehdolla, että talosta tulee Runebergin kotimuseo. Näin tapahtui, ja nyt tällä hetkellä Suomen vanhin museo avautui yleisölle vuonna 1882. Puutalo on rakennettu holvikellarin päälle, ja se on erittäin hyvässä kunnossa. Vahinkoa ei tapahtunut edes vuonna 1918, vaikka silloin moni isompi talo kärsi vahinkoja, tai ainakin tyhjennettiin niin, että mitään arvokasta tavaraa ei jäänyt kovin paljon jäljelle. Viime sodissa Porvoota pommitettiin, mutta talo säilyi ehjänä niistäkin, ainoastaan yksi naapuritaloista pommin iskusta singonnut kivi osui Runebergin kotitalon kattoon, mutta pysähtyi välikatolle. Nyt kyseinen kivi on pihamaalla tikapuiden juurella.

En tiedä mikä on puukoolattujen talojen ikäennätys (?), mutta ainakin tämä hirrestä rakennettu talo on täydessä iskussa vielä noin 170 vuoden ikäisenäkin.

J.L. Runeberg oli innokas metästäjä, ja lopulta myös halvaantui
ollessaan kokemassa ketun rautoja.

Talossa on peräkkäin 5 huonetta kahdessa rivissä.

Suuri sali, jossa taulut, tapetit ja huonekalut ovat kaikki alkuperäisiä ja 
alkuperäisillä paikoillaan.

J.L. Runebergin sairastupa.

Sängyn päädyssä jalkopäässä pieni peili, jonka kautta Runeberg näki kadulle.


Olohuoneen tuolien koristelua. Tuolit ovat Fredrikan (J.L. Runebergin
puoliso ja pikkuserkku) saama häälahja, ja tuolit on tehty Pietarissa.

Talon pihapiiriä, jossa oli Fredrikan puutarha. Viime sotien pommituksissa
talon katolle lentänyt kiven murikka on tikapuiden juurella. 

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

VILP ja tilastoa sähkönkulutuksen huippupäivistä

Helmikuu on alkanut lumisena ja sopivalla pakkasella. Lunta on kunnon kinokset ja ulkona lämpötilamittari näytti aamulla -13C, nyt kun aurinko nousee, pakkanen on laskenut -10C tienoille. Eli on mielestäni ihan sopivasta lunta ja pakkasta - niin kauan kuin VILP toimii.

VILP toimii meidän talossa vielä noin -15C tienoille asti (eli ei se ole enää mitään uusinta tekniikkaa, nykyään parhaat laitteet taitaa toimia vielä -25C pakkasillakin ihan hyvin?), mutta meidän VILP sammuttaa itse itsensä sen jälkeen kun pakkanen kipuaa -15C -tasolle tai viimeistään -17C kohdalla.

Jos VILP pysyy käynnissä, siihen asti sähkönkulutus yleensä pysyy päivätasolla alle 50 kWh per päivä tasolla, mutta jos pakkasesta johtuen VILP ei enää käynnisty ollenkaan - tai käy vain osan päivästä, silloin suorasähköä kuluu noin 2-kertainen tai jopa 3-kertainen määrä, ja joskus vielä enemmänkin.

Suurin ikinä mitattu sähkönkulutus vuorokaudessa oli meillä 28.12.2014, jolloin sähköä kului 190,52 kWh/vrk - ulkolämpötilan ollessa -9,7C (vrk keskilämpötila). Reilun 3 vuoden asumisaikana eli syyskuun lopulta 2014 tähän päivään suurimmat vuorokautiset sähkönkulutukset ja sen hetkinen lämpötila ovat tässä:

Vuorokautiset sähkönkulutushuiput, jolloin sähköä kulunut yli 100 kWh/vrk:

Vuosi 2018 (kesken) = toistaiseksi nolla kpl (ennätys 23.1.2018, jolloin kulutus oli 47,1 kWh/vrk)

Vrk:n keski-
Vuosi Päiväys KWh/vrk lämpötila
2017 04.01. 113,58 -13,3
2017 05.01. 141,52 -18,5
2017 06.01. 173,04 -20,2
2016 05.01. 142,22 -18,9
2016 06.01. 151,73 -22,0
2016 07.01. 169,73 -25,0
2016 08.01. 153,59 -21,6
2016 17.01. 171,71 -12,4
2016 18.01. 147,41 -15,7
2016 19.01. 125,34 -13,3
2016 20.01. 167,12 -18,7
2016 21.01. 153,45 -18,2
2016 22.01. 168,49 -20,7
2015 15.02. 108,44 -6,5
2015 16.02. 110,89 -5,6
2015 22.02. 105,07 1,6
2014 26.09. 118,73 11,5
2014 27.09. 115,11 11,0
2014 30.09. 129,54 8,2
2014 01.10. 132,82 5,9
2014 02.10. 113,28 6,9
2014 23.12. 119,23 -6,8
2014 24.12. 104,16 -7,1
2014 25.12. 164,88 -11,2
2014 26.12. 106,52 -5,5
2014 27.12. 140,77 -7,8
2014 28.12. 190,52 -9,7
2014 29.12. 175,69 -17,4

Sähkön päämittari on siis juossut yli 100 kWh:n päiviä tähänastisen asumisen aikana yhteensä 28 kertaa, viimeksi yli vuosi sitten eli 6.1.2017. Neljälle talvelle keskiarvoksi laskettuna tästä tulee 7 päivää per vuosi. Joskin vuosi 2014 oli suorasähkön aikaa (silloin lämpöpumppua ei ollut vielä ollenkaan hankittu - ja hieman poikkeuksellinen tuo näyttää olevan muutoinkin). Siis esim. aikavälillä 26.9. -> 02.10.2014 on jokaisena päivänä sähköä kulunut yli 100 kWh per päivä - vaikka ulkona ei ollut silloin vielä pakkasta ollenkaan.

Mutta muuttotalkoot olivat silloin käynnissä, ovet olivat varmasti tiuhaan ja melko pitkiäkin aikoja auki - tai osan aikaa nostettuna kokonaan pois saranoiltaan. Ja silloin ekan kerran talossa laitettiin "lämmöt päälle", eli muutettiin taloon ja rakennusaikainen lämpötila vaihtui asumisaikaiseen lämpötilaan. Siinä sitten sitä sähköä kului, vaikka keliolosuhteet ei sitä niin olisi edellyttäneetkään.

Vuosi 2015 alkuvuosi ja loppuvuosi olivat ilmeisen leutoa talviaikaa - silloin ei ollut vielä VILP hankittuna, mutta siltikään kalenterivuodelle 2015 ei tilastoitunut kuin 3 sellaista vuorokautta, jolloin suorasähkön aikana vuorokautinen sähkönkulutus olisi noussut yli 100 kWh:n

Jos tarkastellaan pelkästään VILP:n aikakautta, eli lokakuusta 2015 tähän päivään asti, niin sille aikajaksolle jää 13 sellaista päivää, jolloin VILP:n pysähtelystä johtuen sähköä on kulunut ainakin 2-kertainen määrä normaaliin talvipäivään verrattuna. Ensimmäinen tällainen päivä on 5.1.2016.

Mikä sitten on VILP:n eli ilmasta-veteen lämpöpumpun ja MLP:n eli maalämmön ero? No meidän talon tapauksessa se on juurikin nuo yllä luetellut päivämäärät. Jos meillä olisikin ollut maalämpö aina rakentamisen ajoista alkaen (näinhän se alkuperäinen suunnitelma meilläkin oli), silloin tuota ylläolevaa listaa ei olisi lainkaan syntynyt, vaan talvellakin lämpöpumppu pysyisi käynnissä jokainen päivä - kelistä ja pakkasen määrästä riippumatta. Edellyttäen tietysti sitä, että maalämpö olisi ollut mitoitettu 100%:seen tarpeeseen, eikä esim. 80%:n tarpeen mukaan, jolloin jo lähtökohtaisesti maalämpö-talo joutuu pakkaspäivinä käyttämään suorasähköä 20%:n verran.

Nyt kun VILP on (ainakin osan) kylmistä päivistä pysähtyneenä, ja kun ne päivät (yhteensä yllä olevan listauksen mukaan 24 päivää) on käytetty suorasähköä, niin noin 100 kWh:n sähkönkäytön lisäys on 10c/kwh -hinnan mukaan maksanut noin 10 euroa per päivä, eli yhteensä 24vrk x 10€ = 240 euroa tähän saakka (4 vuoden aikana). Kuitenkin - jos maalämpö olisi meidän "savimaan tontilla" ollut yli 10.000 euroa VILP:n hankintahintaa kalliimpi, niin näin pienellä säästöllä en pidä sitä MLP-vaihtoehtoa oikein kilpailukykyisenä?

Ja nyt jos Etelä-Suomessa tällaiset nykyisen kaltaiset lauhat talvet ovat yleistymään päin, jolloin VILP ei enää pysähdy ollenkaan (eli jos pakkanen ei enää mene rannikon läheisyydessä -15C tason alle), silloin mitään eroa VILP:n ja MLP:n käytön välillä ei enää juurikaan synny. Toki MLP on sillä tavalla talvikaudella tehokkaampi, että siinä lämmön lähde on noin +6C talvellakin, kun VILP joutuu ottamaan lämpöä jopa -15C:n pakkasilmasta, mutta vastaavasti kesäkaudella tilanne kääntyy toisinpäin - maalämmön lämmönlähde on silloinkin sama - tai enintään noin +10C, kun VILP puolestaan saa hellepäivinä helposti lämmön vaikkapa +25C -asteisesta hellekesän päivälämmöstä.

Tässä kuvia tältä aamulta. Hienolta näyttää, kun on maa valkoinen ja reippaasti lunta. Ei näitä tällaisia talvia Etelä-Suomessa enää usein näytä tulevan:

Pakkasilla on mukava lämmitellä sisällä takan ääressä. Polttopuita meillä
meneekin 5-6 pinokuutiota vuosittain. Tässä tulee EU:n pelkäämiä pien-
hiukkasia molemmista savupiipuista.

Näkymät kadulta. Aurausvallit ovat yli metrin korkuiset.

Käytävää puutarhan puolelle.

Pyykit kuivuvat merikontin katoksella. Oikeassa laidassa suihkulähde-
työmaa, joka on edelleen kesken. Jospa se keväällä valmistuisi.

Puutarhassa kulkuväylää.

Tikkaa voisi heitellä talvellakin...
Tikkataulu on osa koristekaivoa, jonka katokseen
taulu on kiinnitetty.

torstai 1. helmikuuta 2018

Tammikuun sähkönkulutus

Tammikuussa sähköä kului 1146,6 kWh. Tammikuun sähkönkulutuksia on nyt kulutustilastoissa jo 5 kpl, joista tämän tammikuun sähkönkulutus oli kaikkein alhaisin. Tässä tammikuiset sähkönkulutukset eri vuosilta:

2014 = 1572,61 kWh
2015 = 1629,59 kWh
2016 = 2767,17 kWh
2017 = 1559,90 kWh
2018 = 1145,60 kWh

Vuoden 2014 lukema oli rakennusaikaista sähköä. Tammikuu 2015 asuttiin suorasähköllä. Tammikuussa 2016 oli jo VILP, mutta tuossa kuussa oli noin 2 viikon pakkasjakso, jolloin VILP ei käynnistynyt, ja talon ominaiskulutus oli pakkasesta johtuen muutenkin suurempaa. Lopputuloksena kaikkien aikojen suurin kk-kulutus ikinä, eli 2767,17 kWh. Viime vuoden tammikuussa 2017 oli 4-6.1.2017 noin 3 päivän mittainen kylmä henkäys, jolloin VILP ei käynyt, ja vuorokauden sähkönkulutus "suorasähköllä" oli ehimmillään 173 kWh/vrk. Sen jälkeen VILP ei ole pysähtynyt pakkasesta johtuen enää kertaakaan, eli tässä tammikuussa erityisen kylmiä jaksoja ei tullut, eikä sellaisia ole nyt myöskään näköpiirissä helmikuun alkupuolellakaan.

Tässä kohtaa voisi olla ihan hyvä vilkaista myös lämmitystarvelukuja. Sellaiset löytyy esim. Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta, tästä linkistä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Lämmitystarvelukujen avulla voidaan verrata eri vuosia toisiinsa, tai eri paikkakuntia toisiinsa. Jos esim. oman taloni piirustuksilla tehtäisiin toinen vastaava talo vaikkapa Tampereelle, niin vertaamalla toisiinsa Vantaan ja Tampereen lämmitystarvelukuja voidaan ennustaa Vantaan lukujen perusteella, että paljonko sama talo kuluttaisi energiaa Tampereella. Vastaavasti eri vuosien vertailu toinen toisiinsa onnistuu lämmitystarvelukujen avulla. Tässä Vantaan lukuja viime vuosilta:

















Lämmitystarvelukuja katsomalla voidaan todeta, että vuoden 2018 ja vuoden 2015 lämmitystarveluvut ovat olleet poikkeuksellisen pieniä. Molempina kertoina lämmitystarveluku on jäänyt alle 600:n. Tämä on siis yksi syy sille, että tämän vuoden tammikuussa sähkönkulutus jäi näin pieneksi, mitä se nyt jäi.

Kun viimeisen 10 vuoden lämmitystarveluvun keskiarvo on ollut tammikuussa 690 ja kun ns. "pitkän aikavälin" keskiarvokin on 682, niin näistä luvuista jäätiin nyt selvästi eli tammikuu 2018 (ja tammikuu 2015) olivat noin 27% leudommat, mitä tammikuu yleensä on ollut.

Sitten jos katsotaan seuraavaksi taas toteutuneita kulutuksia, niin graafisesti esitettynä ostosähkön kuukausikulutukset näyttävät nyt tältä (meillä siis kuluu myös polttopuita 5-6 pinomottia per vuosi, ja VILP siirtää osan kulutetusta energiasta ulkoa sisään):


Alimmassa graafissa on päiväkohtaiset kulutuspylväät, joissa näkyy selvästi sellainen ilmiö, että kun pakkanen pikkuhiljaa putosi tasaiseen tahtiin aina 23.1.2018 asti, niin samalla sähkö alkoi maistua VILP:lle aina vaan paremmin - kunnes 24.1.2018 tapahtui äkillinen lauhtuminen, jolloin sähkönkulutus palasi taas takaisin sille tasolle, missä se oli kuun alkupäivinäkin, eli noin 35 kWh/vrk. Hyppäys sähkönkulutuksessa (ja lämpötilassa) näkyvät siis erittäin hyvin 23-24.1.2018 kohdassa.

Nyt jos tapahtuu niin, että ilmastonmuutoksesta johtuen VILP ei enää pysähdy Etelä-Suomen talvessa ollenkaan (siis että pakkasta ei enää tule enempää kuin -15C), niin silloin VILP:n kannattavuus paranee samassa suhteessa, mitä VILP:n käyttövuorokaudet lisääntyvät. Maalämmössä tällaista ilmiötä ei ole, sillä maaperän lämpötila pysyy ilmaston muutoksesta huolimatta lähes samana (tai nousee vuosisatojen kuluessa hyvin hitaasti), mutta sillä tavalla ilmastonmuutos mielestäni heikentää maalämmön kannattavuutta, että jos leudommista talvista johtuen lämmityksen kokonaistarve on pienempi, niin mitä vähemmän MLP:lle on töitä jäljellä, sitä vähemmän se pääsee tienaamaan. Ja mitä vähemmän se pääsee tienaamaan, sitä pidemmäksi muodostuu takaisinmaksuaika.

Tietysti tämä vaikuttaa ihan samalla tavalla myös VILP:n tilanteeseen (siis mitä vähemmän VILP:lläkin on töitä, sitä vähemmän sekin pääsee vuosittain tienaamaan eli säästöjä tekemään), mutta itse näkisin VILP:n kohdalla kuitenkin suurimmaksi muutokseksi sen, että ulkolämpötilan noustessa myös VILP:n hyötysuhde nousee ja käyttövuorokaudet lisääntyvät sitä mukaa, mitä lauhempia talvia tulevaisuudessa tulee.

Tänään 1.2.2018 Vantaalla satoi myös melkoinen määrä lunta. Ilmatieteenlaitoksen nettisivujen mukaan lumen syvyys Vantaalla on nyt 55 senttiä:

Kyllä se lumen määrä näkyykin tässä kuvia meidän pihalta tänään:
Lumikola täyttyi nopeasti.


Asuntovaunu jäi kinokseen.

Saulillekin tuli liputettua. 
(päivä jolloin presidentti astuu virkaansa, on liputuspäivä)

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

No onkos tullut kesä - talven keskelle?

Vielä jokunen päivä sitten oli reippaasti lunta. Vaan eipä ole enää. Talvi tulee kyllä vielä takaisin - ainakin pakkasen muodossa, mutta muuten näyttää jo melkein maaliskuulta.

Näin se sitten ilmastonmuutos näkyy tässäkin kohtaa, eli en ainakaan itse muista, että omassa lapsuudessani olisi ollut tällaisia "talven tappaneita hellejaksoja", tai jos ei nyt hellejaksoja, niin lumet sulattavia lämpöaaltoja. Vieressä oleva merikin on niin sula, ettei jäitä ole edes Suomen puolella. Viron puoleinen rannikko on ollut käytännössä sula silloinkin, jos Suomen puolella meren rannan rantakiville on jäitä tullut.

Tässä kuvasarjat ennen ja nyt. Ennen oli muutaman päivän takaa - jolloin oli vielä reippaasti lunta:














Jos ei nyt päästä kunnolla talvesta nauttimaan, niin lämmityskuluissa tulee selvästi säästöä, kun kunnon pakkasia ei ole. Kun ulkona pakkanen lähenteli -10C, meillä sähkönkulutus oli päälle 40 kWh per vuorokausi. Nyt kun lämpötila on nollan kieppeillä, sähköä kuluu pikkuisen päälle 30 kWh vuorokaudessa. Näin on ollut nyt viime päivinä, ja samoin tammikuun alkupäivinä. Tältä näyttää päiväkohtaiset kulutuskäppyrät nyt:

Tammikuussa sähköä on kulunut tähän mennessä eli 1-27.1.2018 noin 1000 kWh.
Alkukuusta lämpötila oli nollan kieppeissä, samoin kuin nyt. Muutaman päivän takainen
lämpötilan nousu näkyy sähkön kulutustasossa selvästi.



keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Asumisen kulut laskivat jälleen

Todellisuudessa asumisen kulut Suomi-tasolla ovat nousseet koko ajan - aika kovaakin vauhtia. Näin ainakin AsOy-maailmassa olen isännöitsijän roolissani huomannut. Mutta meillä omassa omakotitalossa mennään vastavirtaan. Meillä asumisen kulut ovat laskeneet vuosi vuodelta, niin kauan kuin talossa on asuttu.

Vuosittain tarkasteltuna tilanne näyttää meillä tältä:

Vuosi 2014 = 1134,42€ (muutto 28.9.2014 - asuttiin loppuvuotta vain 3 kuukautta)
Vuosi 2015 = 3735,56€
Vuosi 2016 = 3559,90€
Vuosi 2017 = 3259,92€

Meillä asumiskulujen kokonaissumman pieneneminen selittyy sähkön käytön vähenemisenä, ja nyt pörssisähköön siirtymisen jälkeen myös sähkön yksikköhintojen pienenemisenä.

Asumisen kulut koko asumisen ajalta löytyvät tästä linkistä tai tältä välilehdeltä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html

Kulut ryhmiteltynä vuoden 2017 asumisen menot näyttävät tältä:
2017  2017
Euroina   % -osuus
Sähkö 1151,64 €  35,33 %
Kiinteistövero   870,70 €  26,71 %
Vesi   664,29 €  20,38 %
Vakuutus   278,30 €  8,54 %
Jäte   214,24 €  6,57 %
Muut kulut     80,75 €  2,48 %
YHTEENSÄ 3259,92 €  100,00 %

Värikoodina punainen tarkoittaa vähenemistä ja sininen sitä, että kulutaso on pysynyt täsmälleen samana kuin vuotta aiemmin.

Jos vertailen vuotta 2017 ja vuotta 2016, niin euromääräiset erot ovat tässä:

Vertailu
Euroina
Sähkö -406,27 €
Kiinteistövero     57,43 €
Vesi     22,15 €
Vakuutus     26,71 €
Jäte       0,00 €
Muut kulut       0,00 €
YHTEENSÄ -299,98 €

Pientä nousua on siis ollut kiinteistöverossa, vesimaksuissa ja vakuutusmaksuissa. Mutta näissä tapahtunut nousu on kompensoitunut sähkön hinnalla, jossa vuoden 2015 jälkeen alkoi tapahtua selvää ja määrätietoista alenemista, kun taloon tuli ilmasta-veteen lämpöpumppu. Vajaa vuosi sitten alensin lämpimän käyttöveden lämpötilaa, joka varmaan pääsyy siihen, että vuonna 2017 sähköä kului 19,7% vähemmän kuin vuonna 2016. Euromääräisessä tarkastelussa pudotusta tuli vielä reilummin kuin kilovattien määrissä, euromääräisesti sähkölasku putosi vuoden 2016 tasosta huimat 27%! Siis melkein kolmanneksen!

Tästä pudotuksesta sähkön säästö selittää noin 2/3-osaa, ja pörssisähköön siirtyminen selittää noin 1/3-osan. Itse asiassa pörssisähköön siirtymisen ohella sähkön hinnan alenemiseen on vielä yksi muukin syy eli kilpailutus. Vaihdoin sähköyhtiötä 1.10.2017, mutta siinä ei nyt kovin suuria säästöjä saatu, pientä säästöä kuitenkin. Eli pörssisähkön myyjä vaihtui toiseen pörssisähkön myyjään.

Graafisesti esitettynä sähkön kWh-määrät ja sähkölaskujen euromäärät näyttävät koko asumisen ajalta tältä: