sunnuntai 16. elokuuta 2015

Miksi ilmavesilämpöpumppu?

Alun perin meille piti tulla maalämpö. Siihen oli ainakin 3 syytä; lämpimiä neliöitä on suhteellisen paljon (241m2), maalämmön kylkiäisenä saa maakylmän "ilmaiseksi" kesällä (siis pelkän kiertovesipumpun avulla) ja kolmanneksi maalämpö on tällä hetkellä trendikästä, ja se helpottaa myös talon myyntiä.

Ja neljäntenä syynä voisi mainita vielä senkin, että maalämpömyyjät osaavat myydä maalämpöä hyvin. Eipä siinä ostajaehdokas paljon muuta voi kuin päätään nyökytellä, kun katsellaan miten paljon energian hinta on viime aikoina noussut, ja miten paljon on syytä olettaa että se nousee jatkossakin. Ja kun siltä pohjalta lähtee laskemaan, niin takaisinmaksuaika on lyhyt. Sitä lyhyempi, mitä isommat hinnan nousun kertoimet ostaja itse tai myyjä uskaltaa omiin laskelmiinsa laittaa.

Maalämmön (jälki)asennukseen voi saada myös kotitalousvähennyksiä, joita jäinkin odottelemaan, koska verovähennyksiä voi tehdä vasta 2 vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty. Toki yhtenä tausta-ajatuksena oli myös kerätä itselleni dataa, että millainen ero todellisuudessa sitten olisi ollut, kun sama talo olisi ollut ensin 2 vuotta ilman maalämpöä, ja siitä eteenpäin maalämmön kanssa. Monestihan maalämmön asentaneet syystäkin ihailevat pieniä sähkölaskujaan, mutta heillä ei ole oikeaa eikä mitattua tietoa siitä, paljonko täsmälleen sama talo olisi kuluttanut, jos maalämpöä ei olisi uuteen taloon laitettu.

Maalämpömyyjien myyntipuheista johtuen moni jää ikuisiksi ajoiksi siihen uskoon, että ilman maalämpöä uuden talon kulutus olisi ollut aivan jumalaton, ja kun vertaa omia sähkölaskujaan joidenkin tuttavien vaikkapa 10 vuotta vanhan talon vastaaviin lukemiin, saattaa hyvinkin vahvistua sellainen usko entisestään, että maalämpö oli ehdottoman hyvä investointi, joka myös maksaa itse itsensä nopeasti takaisin.

Todellisuudessa tällainen luulo on usein väärä. Itsekin olin hilkulla langeta samaan ansaan. Mutta onneksi jäin odottelemaan niitä aikanaan tulevia kotitalousvähennyksiä, sillä jo puolen vuoden tai viimeistään nyt vajaan vuoden asumisen jälkeen voin ihan suoralta kädeltä sanoa, että maalämpö ei meidän taloon euromääräisessä tarkastelussa kannata. Ei vaikka sitä laskisi miten.

Toki mekin saataisiin maalämmöstä omat rahat takaisin jollain aikajänteellä (niin kuin kaikki muutkin saavat, jotka jo ovat maalämmön valinneet), mutta "ongelma" on siinä, että takaisinmaksuaika maalämmön kanssa on varsin pitkä. Jos olisi valinnut jonkun muun vaihtoehdon, takaisinmaksuaika olisi saattanut olla hyvinkin paljon lyhyempi? Mutta onneksi moni ei tätä tiedä. Sillä jos uuteen taloon laittaa maalämmön heti rakennusaikana, niin kellekään ei jää mitään todisteita ja evidenssejä siitä, miten pieneksi ero olisi lopulta voinut jäädä maalämmön, ja suorasähkön - eli sen vaihtoehdon välillä, että maalämpöä ei olisi ollenkaan asennettu.

Eri lämmitysvaihtoehtojen pohdinta on varsin monimutkaista ja vaikeaa, vaikka sen tekisi pelkän euromääräisen tarkastelun pohjalta. Asia mutkistuu entisestään, jos alkaa miettiä millaista painoarvoa pitäisi antaa ei-euromääräiselle argumentoinnille.

Tai en minä muista talonrakentajista tiedä, mutta itselleni on ratkaisun tekeminen käynyt aina vaan sitä vaikeammaksi, mitä enempi olen eri vaihtoehtoja tutkinut. Näin siitäkin huolimatta, että minun nyt luulisi näistä tekniikoista jotain ehkä ymmärtävänkin, koska koulutusta on kuitenkin diplomi-insinöörin tutkinnon verran. Toki minullekin olisi ollut se helpoin ratkaisu tässä asiassa se, jos olisin heti vaan laittanut maalämmön. Niinhän useimmat muutkin rakentajat tekevät. Valintapäätöstä olisi ollut äärimmäisen helppo perustella jollain maalämpömyyjän hienolla laskelmalla, jossa ihan selkeällä matematiikalla ja tietyllä energian hinnan nousukertoimella on osattu laskea, että maalämpö tienaa oman hintansa ihan jo muutamassa vuodessa.

Eri lämmitysvaihtoehdoissa ei ole olemassa myöskään mitään yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta, joka sopisi kaikille sellaisenaan. Oikea vastaus on kussakin tapauksessa tapauskohtainen. Passiivitalojen osalta tiedetään, että niiden kulutus hipoo nollaa, jolloin kovin kalliita järjestelmiä ei sellaisiin taloihin kannata asentaa. Eikä ole toki tarvettakaan. Näissä taloissa suorasähkön lisäksi jokin pieni takka lienee aika tyypillinen ratkaisu. Eikä edes näitäkään kumpaakaan välttämättä koskaan tarvita, sillä passiivitalon idean mukaisesti se vähäinen lämpö mitä tarvitaan, se tulee ihan jo kodin elektroniikan ja ihmisten luovuttamasta hukkalämmöstä. Aurinkokin paistaa ikkunoista sisään. Passiivitaloihin yleensä asennetaankin isot ikkunat etelään päin. Tämä on itsestäni vähän kummallista, koska normaalitaloissakin niin kuin meillä, alkaa kesäisin olla jo liian kuuma. Joten nykyajan taloissa jäähdytystä tarvitaan suurella todennäköisyydellä, vaikka lämmöneristys olisi ihan tavanomainen.

Kaikkea ei voi myöskään tarkastella euromääräisesti, sillä jos valitsee ilmavesilämpöpumpun sijasta maalämmön, ei tarvita "rumaa ulkoyksikköä" kaunista taloa rumentamaan, ja lisäksi ulkoyksikössä on sekin vaara, että lapset voivat leikeissään tunkevat kepakkoja ja lego-ukkeleita propelliin...

Samoin, jos talo tulee valmistumisen jälkeen myyntiin, niin rohkea pitää olla, jos tällaisen maalämpötrendin aikana maalämpöä ei laittaisi. Trendikkyyden avulla myytiin aikoinaan myös öljylämmitystä. Pieni talo tai passiivitalo pärjää pelkällä suoralla sähkölläkin, niiden osalta ei tarvitse kovin paljon asiaa mietiskellä, jos todellista tarvetta lämmitykselle ei oikein ole.

Itse lähdin siis liikenteeseen lattialämmityksellä, 500 litraisella hybridivaraajalla ja suoralla sähkölämmityksellä. Tähän oli tarkoitus liittää aikanaan maalämpö, jota varten konvektori oli jo esiasennettuna, koska sitä ei enää jälkikäteen siististi saa, jos ja kun maalämpö tulee jälkiasennettuna.

Jos suorasähkö ei ole paras vaihtoehto (pikkutaloissa ja passiivitaloissa se on), mielestäni aina kannattaa lähteä liikenteeseen lattialämmityksellä, jonka taakse tulee hybridivaraaja. Sen jälkeen voi koko talon elinkaaren ajan pohdiskella millä sen varaajan veden saa parhaiten ja/tai halvimmalla lämmitettyä, ja olipa vastaus mikä tahansa, se on aina helppo asentaa, eikä vaadi isoja muutostöitä.

Tämän jälkeen - nyt kun on kohta vuosi asuttu - itse lähdin hakemaan kehitysehdotuksia ensin aurinkoenergiasta. Nehän ovat pitkäikäisiä - erityisesti aurinkosähköpaneelit - jossa ei ole liikkuvia osia ollenkaan, ja järjestelmä voi tuottaa sähköä hyvinkin seuraavat 40 vuotta.

Kaikissa energiamuodoissa pitäisi laskea kaksi kriittistä pistettä. Ensin se, että mikä on takaisinmaksuaika? Sen jälkeen kun laite on maksanut itse itsensä takaisin, sen jälkeen se alkaa tienaamaan. Kuinka kauan se sitten tienaa? Se tienaa käyttöikänsä verran, joka eri tekniikoilla on hyvinkin eri pituinen. Ilmalämpöpumppu voi tienata itse itsensä viidessä vuodessa, mutta ei kestä käytössä kuin noin 10 vuotta. Maalämpöpumppu ja aurinkosähköpaneelit voivat tienata oman hintansa noin 20 vuodessa, mutta mikä on niiden käyttöikä - eli kuinka paljon ne tuottavat koko elinikänsä aikana? Maalämpöpumpussa, niin kuin kaikissa lämpöpumpuissa, on kuluvia osia, ja jos ne tienaavat itse itsensä 20 vuodessa, sen jälkeen ei välttämättä kovin pitkälti elinikää ole näillä laitteilla enää jäljellä? Aurinkosähköpaneelit sen sijaan porskuttavat vielä pitkälle, vaikka ikää olisi takana jo 20 vuotta.

Olin jo lähellä hankkia aurinkopaneelit ja niiden suhteen oli jo tarkat asennussuunnitelmat tehtynä, kun yht´äkkiä sain soiton ilmavesilämpöpumpun myyjältä, joka sitten poikkesikin paikalle, ja ilmeni, että ilmavesilämpöpumppu voi hyvinkin olla kustannustehokkaampi kuin aurinkoenergia. Joten jouduin kilpailuttamaan myös tässä vaihtoehdossa eri toimittajat.

Voiton kisassa vei tällä kertaa Lämpöykkönen Oy, joka toimittaa meille Viessman 200S AWB ilmavesilämpöpumpun 8,3 kW:n teholla. Hintaa hankinnalle tulee 8600€ plus erikseen tuntitöinä tehtävät työt mm. konvektorin sähköistäminen, koska tässä kohtaa talon rakentaminen oli vielä kesken, eikä konvektorin osalta oltu tehty mitään muuta kuin laitettu laite seinälle ja letkut ja sähköjohdot piiloon seinän sisään, jota kautta ne kulkevat kellarin tekniseen tilaan pumpun sisäyksikölle. Kylmänesteputket on lämpöeristetty putken ympärille pujotettavilla lämpöeristeillä.

Kauanko tässä nyt sitten kestää, että laitteisto maksaa itse itsensä takaisin? No, aika näyttää. Jos säästöä saadaan ainakin 500€ vuosittain (sähkölasku on nyt luokkaa 2000€ per vuosi), niin takaisinmaksuaika on hyvinkin lähellä 20 vuotta. Mutta jos säästöä tulisi tonni vuodessa, sitten investointi maksaa itse itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Aika näyttää miten käy.

Tutkiskelin hiljattain Vantaan asuntomessujen lämmitysratkaisuja. Vuonna 2015 erittäin vähän kuluttavat pientalot oli asennettu puoliksi kaukolämpöön ja puoliksi maalämpöön. Joukossa oli muutama yksittäinen takkalämmitys, yksi PILP ja yksi VILP eli vesi-ilma-lämpöpumppu. Miksi itse sitten valitsin ilmavesilämpöpumpun, jos yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kukaan ei ollut valinnut asuntomessuillakaan näin?

No, tälle vaihtoehdolle oli mm seuraavia puoltavia syitä:

1) Meidän talo ei ole nyt myynnissä, eikä ole aikomus myydä sitä pitkiin aikoihin. Tästä syystä ei paineita maalämmölle ainakaan nyt.
2) Ilmavesilämpöpumpun pakettihinta oli 8600€, plus lisätyöt mm. konvektorin sähkötyöt tuntihinnoin. Tällä rahalla maalämpöä ei olisi saanut, eikä olisi ehkä saanut aurinkoenergiaakaan, muuta kuin aurinkolämpöpaneelit. Aurinkoenergiaa ei tule öisin eikä syys-talvella, jolloin energiaa tarvitaan. Ilmavesilämpöpumppu tekee työt silloin kun on tarvetta, tämä käänsi asian ilmalämpöpumpun eduksi, kun vertailin sitä aurinkoenergiaa vasten. Eli kokonaisedullisuus ja tuotannon ja tarpeen parempi kohtaaminen haluttuna aikana.
3) Ilmavesilämpöpumppua varten ei tarvitse kaivaa pihaa, ja kun meillä on savimaan tontti, pelkästään reiän poraamiseen olisi pitänyt budjetoida noin 7000€, jolloin maalämmön kokonaishinnaksi olisi muodostunut noin 20000 euroa. Se on 2-kertaa niin paljon kuin ilmavesilämpöpumppu.
4) Vesi-ilmalämpöpumppu tekee töitä tarpeen mukaisella teholla, eli alin teho meillä on noin 1kW ja ylin teho 8,3kW. Maalämpöpumppu painaa käynnistymisensä jälkeen aina kaasu pohjassa siihen asti että se sammuu. Tässä on aivan oleellinen tekninen ero maalämpöpumpun ja ilmavesilämpöpumpun välillä, ja ero on ilmavesilämpöpumpun eduksi. Nimittäin käynnistyskerroilla on aivan ratkaiseva merkitys laitteen eliniän kannalta. Jos maalämpö ylimitoitetaan, lyhyttä pätkää käyvä isotehoinen pumppu kuluttaa nopeasti itse itsensä loppuun.
5) Lämpöpumpun avulla (oli se sitten ilmavesilämpöpumppu tai maalämpö) saadaan myös meidän konvektori toimimaan. Nyt se on roikkunut seinällä joutilaana vuoden, ja jos olisi jatkettu aurinkoenergialla tästä eteenpäin, se olisi joutilaaksi jäänytkin, ja kesää varten olisi pitänyt hommata tavallinen ilmalämpöpumppu.

Yksi maalämpöä puoltava seikka on kuitenkin paukkupakkaset. Maalämpö toimii aina tiettyyn rajaan asti, oli pakkasta sitten ihan vaikka -50C. Mutta ilmavesilämpöpumppu lakkaa toimimasta ja tuottamasta lämpöä jo -15C paikkeilla, jolloin hyötysuhde menee erittäin huonoksi, vaikka pumppu vielä kävisikin. Eli ilmavesilämpöpumpusta ei kovilla pakkasilla ole mitään hyötyä, ja siksi se ei yksin riitä (tämä on monille jo riittävä syy, että ilmavesilämpöpumppua ei asenneta lainkaan).

No, me käytämme kovilla pakkasilla polttopuita, niin kuin tehtiin viime talvenakin, kun ei ollut suoran sähkön lisäksi mitään muutakaan, ja hyvin pärjättiin.

Palaan aiheeseen, kun asennustyöt alkavat, ja tulee kokemusta niistä. Tässä kuvassa meille tuleva Viessmanin ilmavesilämpöpumppu, kuva kaapattu tästä linkistä: http://www.viessmann.fi/fi/products/Waermepumpen/Vitocal_222-S_242-S.html




Nyt saadaan kohtapuoliin myös rappukäytävässä joutilaana oleva konvektori käyttöön. Ei se enää tämän kesän helteisiin ehdi, mutta eipä tänä kesänä helteitä juuri ollutkaan.



Ulkoyksikölle meille on hyvä ja lumelta suojainen paikka autokatoksessa, tässä kuvassa oleva "roskakasa" joutaa pois, ja sen tilalle tulee ulkoyksikkö:
 
 
Ilmavesilämpöpumpun sisäyksikkö on paljon pienempi ja kevyempi, mitä maalämpöpumppu olisi ollut. Se on helpompi viedä kapeita rappuja ja käytäviä pitkin kellarin teknisiin tiloihin.

14 kommenttia:

  1. Omassa tapauksessani itse määlämpöyksikön asennus maksoi jotakuinkin samanaverran asennattuna kuin sinun vilp. Päälle tietysti vielä kaivo. Jonka hinta oli noin 5000€. Tämä sisälsi myös vaakaputkituksen taloon sisälle valmiiksi auki olevia kaivantoja pitkin.

    Tällähetkellä säästän vuosittain maalämmöllä nykyisellä sähkönhinnallani 1900€/vuosi.

    "Energiaseurannan mukaan lämmitysenergiaa tuotettiin 19880kWh ja siihen kulutettiin energiaa 4540kWh. Cop lämmitykseen 4,4.
    Käyttöveteen tuotettiin energiaa 2760kWh ja siihen kulutettiin energiaa 870kWh. Cop 3.2.
    Kaivosta pumpattiin 17200kWh energiaa joka on omalla sähkön hinnalla 1900€. Itse mlp haukkasi 620€ edestä sähköä."
    Täällä on asiasta lisää: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4576.msg87641#msg87641


    Verrattaen sähkölämmitykseen olen laskenut laitteistoni takaisinmaksuajaksi noin 5v.

    Lisäksi jälkäteen kaivoa porautettaessa täytyy muistaa se että myös rakennusaikana voi mlp alkaa kerryttämään kaulaa lämmityskustannuksissa sen lisäksi mitä se ehtii kerryttämään niin mahdollisen 2v aikana mitä asuntoa lämmitettäisiin esim sähköllä. Lisäksi tuona aikana asunto pitää kuitenkin lämmittää jollain jolloin tarvitaan ainakin lämminvesivaraaaja sekä joku laite mikä säätää menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan lattiaan. Se täytyy myös muistaa että kaivon poraaminen kokonaisuudessaan ei kuitenkaan ole kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä vaan siihen sisältyy myös esimerkiksi laittaison kuluttama polttoaine (lähelle 500l) sekä keräin ja liuos kaivoon. Lisäksi jos talo on lopputarkastettu niin tällöin usein pihat ovat jotakuinkin valmiit ja niitä täytyy jälkikäteen aukoa sitten kaivurilla uudestaan jos kaivoa porataan myöshemmin. Myös laitteiston asennuskustannukset tulevat kahteen kertaan mikäli ei ole jotain vastaavaa varaajasysteemia kuin sinulla. Yhdistelmävaraaja tuo taas järjestelmään omat huonot puolensa mutta ei niistä tässä sen enempää.

    Nykyään on myös invertteritoimisia maalämpöpumppuja jotka säätävät tehoaan tarpeen mukaan. Tällöin varaaja ei ole pakollinen vaikka kesällä haluttaisiin lämmitellä pelkästään pesutiloja. Itselläni ei ole erillistä varaajaa ollenkaan.

    Auringossa on se ongelma että silloin kuin sitä on hyvin tarjolla niin silloin asunnon lämmitystarve on alhaisimmillaan. Itse en usko että sähköpaneelit ovat 20v täydessä iskussa vaan että ajan hammas on syönyt noilta jo parhaan tehon pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - oli tosi hyvä ja informatiivinen linkki tuonne Maalämpöfoorumille. Teillä on tosiaan hyvin otollinen tontti maalämmölle, tässä minun tontilla kun on kellarin allakin vielä 10 metriä paksulti savea, niin reiän hinnaksi meille tuleekin noin 7000 euroa kaikkine teräsputkineen siihen reiän yläpäähän, ennen kuin kiintokallio alkaa. Yhteensä maalämpöpaketti tälle meidän tontille maksaisi 17-20000 euroa.

      Jos sitten maalämmöllä minäkin pääsisin esim. vuonna 2015 kokonaiskulutuksessa tasolle 9500 kWh/vuosi, ja kun suorasähköllä meni 17000 kWh, niin näiden erotus on 7500 kWh vuodessa. Jos kWh hinnaksi arvioidaan 11 c/kWh, niin euroiksi muutettuna ero on 7500x0,11=825 euroa per vuosi (siis saatu säästö vuosittain euroina).

      Polttopuiden hinnaksi en ole laskenut mitään, nehän tulee omasta metsästä - ja tulisivat samalla tavalla silloinkin, vaikka olisi maalämpö, kun nyt tykätään takkaa kuitenkin polttaa.

      No - nyt jos lähden esim. 17000 euron investoinnille laskemaan takaisinmaksuaikaa 825 euron vuosittaisella säästöllä, niin ensimmäisen kerran investointi on maksanut itse itsensä takaisin 17000€ jaettuna 825€/vuosi = 20,6 vuoden kohdalla. Ja tässä vaiheessa laite on loppuun ajettu, ja vaatii ainakin pieniä korjauksia tai uudistuksia, mutta sen jälkeen se sitten alkaisi kyllä tienaamaan jotain...

      Jos taas ilmavesilämpöpumppu maksoi sen 8600€ ja jos sillä saisin tienattu 500€ vuosittain (eli vähintään 450 kWh sähkölaskusta vuosittain pois , niin takaisinmaksuaika on 17,2 vuotta. Eli takaisinmaksu aika on vähän parempi - mutta liian pitkä tässäkin vaihtoehdossa. Joten täytyy toivoa, että saatava säästö olisi vielä suurempi kuin tuo 500€ vuosittain. Aika näyttää miten käy...

      Vai laskinko jossain kohtaa jotain väärin?

      Poista
    2. Jos asunnon lämmöntervetta pienennetään joko laskemalla huonelämpötilaa tai pienentämällä ilmanvaihtoa tai tuomalla energiaa taloon esim takalla niin tottakai se laskee ostoenergian määrää. Lasken lattialämmityksen poiskytkemisen myös siihen toimenpiteeseen joka laskee asumisviihtyvyyttä vaikka vähentääkin energian kulutusta. Joskus muistan nähneeni että jossain oli maininta että lattilämmitys lisää kulutusta noin 5%. Syynä tietysti on se että lattian lämpötilaero maata ja sokkeleita vasten on suurempi kuin kohteessa ilman lattialämmitystä. Sinällään lattialämmitys on kaikin mittarein paras tapa jakaa lämpöä asuntoon. Vedoton, mahdollistaa alhaisen kiertoveden lämpötilan, huoneilman lämpötila jakauma on jotakuinkin ihanteellinen jne... kts sivut 10 ja 11 -> https://www.rehau.com/download/794552/lattialammitys-ja-jaahdytysjarjestelmat-tekninen-tiedote.pdf

      Maalämpökaivojen hinnoissa on todella suuria eroja. Edullisimmin kaivo syntyy aina kun kaivon tilaa erikseen jostain porausyrityksestä. Tällähetkellä kaivo pitäisi saada noin 30€/m kustannuksella sisältäen vaakavedon sekä noin 10m teräsputkitusta. Näissä asiat ovat eritavalla jokaisen firman kanssa ja maaosuuden putkituksen sisältyminen hintaan pitää itse sopia yrityksen kanssa. Lähistölle porattujen kohteiden maapinnan paksuutta voi arvioida www.rototec.fi sivuilta löytyvän referenssikartan avulla missä on tuhannet toteutuneet kohteet. Sinulle kaivo pitäisi syntyä kaikenjärjen mukaan alle 6000€:lla, mutta ei tosiaan keneltä tahansa porarilta. Osalla on pks lisä laskettuna hintoihin mutta myös pidemmältä suomesta tullaan pks poraamaan kaivoja mielellään.

      Sinun talosi tarvisi noin 8kW tehoisen maalämpöpumpun. Pikaisesti nettiä selaamalla edullinen sellainen olisi löytynyt esim täältä. Nibe 1226 8kW 5200€ -> http://www.maalampotukku.fi/product/957/nibe-f1226-8-kw-new

      Vuosihyötysuhteessa tuo häviää hiukan parhaimmille ja kalliimpien mallien hinnanlisä on tienattu 5-10v aikana takaisin.

      Kuitenkin itse olisin tyrkyttänyt tätä sinulle. Eli invertteri konetta joka säätää tehotarvetta itse automaattisesti. Vuosihyötysuhde päätynee tälläisellä koneella 4,5 ja 5 korville. Nibe 1255 1,5-6kW[tarvittaessa 8kW]. Hintaa 6400€. Asennuksen hinta tuollaiselle pumpulle ei pitäisi olla missään nimessä yli 2000€ tai sitten joku vetää välistä reilusti. Tällä parhaallakin pumpulla ollaan samassa kokonaishinnassa kuin vilpillä.

      Vielä puuttuu tietysti kaivo. Sen arvon laskeminen on vain hiukan monimutkaisempi asia kun sen arvo ei nollaudu ikinään jos se on mitoitettu oikein. Toisin kun miltei kaikkien muiden laitteiden käyttöikä tulee joskus päähänsä kaivon pitäisi olla "ikuinen" ilmainen energianlähde. Sinänsä kaivoa voi verrata vaikka auton polttoainetankkiin verraten asiaa niin että joku lupaa tarjota sinulle sinne ilmaisen polttoaineen. 50l tankilla päästään 670km ja 75l tankilla 1000km. Vastaavalla tavalla jos kaivo mitoitetaan liian matalaksi saattaa ajansaatossa käydä niin että kaivoa ympäröivä maaperä jäähtyy liiaksi jolloin kaivoa joudutaan syventämään tai poraamaan toinen reikä ennenaikaisesti. Olkoon matka sitten vaikka lämpökaivon käyttöikä.

      Jokatapauksessa pidän laskemaasi 17k€ investointihintaa liian korkeana.

      ps. ja kommentointi tähän blogiin on aivan p*stä koska editoitavissa on samaan aikaan vain 3 riviä tekstiä...

      Poista
    3. Ainiin se invertteri.->
      http://www.maalampotukku.fi/product/917/nibe-f1255-6-15---6-kw-kierroslukuohjattu-maalampopumppu

      Poista
  2. Ainiin ja yleensä takkaa lämmittävät ihmiset eivät laske siihen käytettyä aikaa/rahaa yhtään mihinkään.

    Yleensä puutkaan eivät ilmesty itsestään pihaan ilmaiseksi, katkea, halkea, pinoudu, kulje sisään, syty takassa, jättäen jälkeensä aina erilaisen kasan roskaa peräänsä. Lisäksi nuo puut vaativat oman säilytystilansa jonka rakentaminen sekään ei ole ilmaista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JEP, tämä on ihan totta. Polttopuun käytöstä on kuitenkin kaikesta vaivasta ja euromääräisestä tarkastelusta huolimattakin tullut tämän päivän muoti-ilmiö.

      Uusiin taloihin tulee yleensä hienot takat. Ja niissä tykätään polttaa puita. Siltikin vaikka talossa olisi jo maalämpö, ja vaikka se maalämpö yksinkin riittäisi pitämään talon lämpimänä. Ja siltikin, vaikka pääkaupunkiseudulla pinokuutiollinen koivuklapia maksaa jo satasen per motti, tai jopa ylikin. Eli puulämmittäminen ei silloin säästä enää mitään, paitsi ehkä sähkölämmitystä vasten voi hiukan säästöä tulla.

      Mutta eipä kait näitä asiaoita euromääräisesti silloin tarkastellakaan, jos uudessa hienossa talossa on uusi hieno takka...

      Poista
    2. Sinällään jos asiaa ajatellaan ihan puhtaasti rahallisesti niin takkaa ei kannattaisi tehdä varsinkaan maalämmön kanssa. Vaaravan tulisijan kokonaiskustannukset lienevät jotain 5000€ luokkaa. Tuolla rahalla saa jo 40000kWh sähköä. Tai maalämmöllä nykyaikaisessa talossa yli 4 copilla lämpöä. Esimerkiksi itsellä vuosihyötysuhde on 4.2. Tällöin tuolla 5000€:lla saadaan 40000kWh sähköä jolla voidaan maalämpöpumpulla tehdä 168 000kWh lämpöä.

      Takka itsessään myös yleensä lisää lämpövuotoja vaipan läpi piipun ja mahdollisesti laatan vahvennuksen takia.

      Tiheään asutulla seudulla puunpolton päästöt ovat sellaisia mihin on jo haluttu lainsäädönnöllä kiinnittää huomiota. Jos tiheässä taajamassa joku sattuu kitupolttamaan puuta kirpakassa talvisäässä saattaa inversio pitää huolen siitä että kitupoltosta pääsevät muutkin nauttimaan.

      Jos puhtaasti rahallisesti ajatellaan niin 100€/m3 puun hinnalla polton kannattavuus alkaa olemaan todella heikkoa. Jos tuosta saadaan 1000kWh lämpöä niin tällöin energian hinnaksikin jää jo 10c/kWh. Rankoina puuta täällä Tampereen seudulla saa noin 30-40€/m3. Tuolla voi päästä jo noin 3 "coppiin", joskin maalämmön kanssa tuota ei voida enään pitää kannattavana vaan maalämpölämmittäjän kannattaisikin myydä puunsa vaikka jollekin naapurille koska sillä säästää enemmän kuin polttamalla ne omassa takassa....

      Jos takan haluaa rakentaa varalämmölnlähteeksi niin mlp talossa kannattaisi ehkä rakentaa vain mahdollisimman kevytrakenteinen ja edullinen takka....

      Poista
  3. Ehkä pitäisi tehdä vielä sellainenkin laskelma, että mitäs jos me ei enää käytettäisikään yhtään niitä polttopuita, tai että jos joku rakentaisi muuten samanlaisen talon, mutta ilman takkaa.

    Silloin jos nyt on poltettu noin 7 kuutiota puita vuonna 2015, ja jos puiden lämpöarvo (rakentamisesta ylijäänyttä kuusilaudan pätkää) olisi 1200 kWh per motti, ja jos siitä takan hyötysuhteet huomioiden saadaan 70% talteen, niin talteen saatu energiamäärä on silloin maksimissaan noin 6000 kWh per vuosi. Sen hinta 11c/kWh sähkön hinnaksi muutettuna on silloin 660€ per vuosi. Ja siihen kun lisätään 825€ (erotus jos on maalämpö tai suorasähkö), niin vuotuinen säästö olisi 1485€.

    Ja tällä jos lähtee kuolettamaan 17 tonnin maalämpöinvestointia, silloin takaisinmaksuaika on 11,4 vuotta. Eli mielestäni jo varsin kohtuullinen aika. Laitteistohan kuitenkin kestää oletusarvona sellaiset noin 20 vuotta, jolloin sen jälkeen kun se on itse itsensä maksanut takaisin, niin käyttöikää on vielä runsaasti jäljellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos mietitään talon pääasiallista lämmitysjärjestelmää niin mielestäni sen pitää suoritua tehtävästä kunnialla ilman apulämmitysmuotoja. Saattaa olla että talon seuraava asukas ei ole valmis polttaamaan puita samalla tavalla kuin edellinen asukas. Talon energiatodistuksia laskettaessa takalla saatavaksi energiaksi lasketaan 2500kWh. Tämä lienee keskiarvo josta molempiin suuntiin poikkeuksia löytyy.

      Tuttava rakensi muutamavuosi sitten omakotitalon jossa oli puukeskuslämmitys alapalokattilalla. Huippuunsa viritetty puukattila maksoi noin 7000€ ja silloin puuta käytettiin kuten se minun mielestä on järkevää eli ei raahattu puita keskelle asuntoa sotkemaan vaan puut poltettiin erillisessä teknissätilassa jossa oli useamman kuution varaaja varaamassa lämpöä. Varaajasta lämpö jaettiin vesikiertoisen lattialämmityksen kautta asuntoon. Ilmanvaihdossa oli tuloilmalle vielä maapiiri erikseen josta otettiin ilmaista energiaa lämmityskaudella. Koska laitteisto oli tehty nimenomaan puunpolttoa silmälläpitäen niin kattilaan meni noin 60cm pitkät halot jotka heitettiin sinne suoraan kottikärryistä.

      Tälläinen kompleksi 190m2+60m2 vuodessa 4200kWh ostosähköä. Traktorit ja halkomalaitteet olivat omasta takaa kuten puutkin omasta metsästä.

      Tuttava myi talonsa viime kesänä ja nyt alkaessaan rakentamaan sanoi että arvostaa sen verran jo omaa vapaa-aikaansa että seuraavaan taloon tulee maalämpö vaikka se hiukan rahallisesti kalliimpi ratkaisu onkin.

      Poista
    2. Mitenkäs muuten rakennusvalvonta tänä päivänä suhtautuu sellaiseen, jos mitään varalämmönlähteitä ei ole? Eli jos on vaan esim. pelkkä maalämpö? Meneekö lopputarkastuksesta läpi? Taitaa muuten mennä?

      Mutta mitäs sitten jos joku päivä ja yleensä paukkupakkasilla käykin niin, että sattuisi jokin häiriö. Ja että sähkönjakelu häiriintyy. Ja että sähköä ei riitä, ja tulee pidempi aikaisia sähkökatkoksia. Silloin paukkupakkasilla voi olla putkistojen jäätymisvaara? Mutta jos on takka, niin tulitikut kyllä toimii, vaikka sähköä ei olisikaan. Ja se myös valaisee iltasella. Silloin sitä sitten elettäisiin takkatulen varassa niin kuin joskus 1800-luvulla.

      Toistaiseksi näin ei ole käynyt, mutta voisiko jonain päivänä käydä? Vantaallakin kun sähkö kulkee maakaapelissa, niin en ainakaan itse muista, että viimeisen 20 vuoden aikana olisi ollut ainuttakaan sähkökatkosta.

      Helsinki kyllä pimeni tuossa muutama vuosi sitten, satui itse olemaan just silloin Suomenlinnassa, josta katsottuna pimeäksi mennyt Helsinki näytti itse asiassa ihan hienolta:

      http://yle.fi/uutiset/helsingin_sahkokatko_ohi/6565489


      Poista
    3. Varalämmönlähdettä ei ole pakko olla mutta järkeväähän se olisi. Sinällään nykyään toisaalta generaattori puolustaisi paikkaansa tuossa hommassa varsin mallikkaasti. Silloin saisi tuvan lämpenemään ja muutenkin kaikki värkit pelaamaan kuten ilman valtakunnan verkkoa. Hyvä tuollainen vaan maksaa melkoisen kasan rahaa. Tosin jos sitä verrataan takan hintaan niin tuo summa piisaa jos sähköpääkeskukseen asennettavaan verkovaihtokytkin sekä itse agrekaattiin.

      Pakkasilla pientalo jäähtyy 1,5 - 2,5 vuorokaudessa nollaan. Itsekin täytyisi ostaa nestekaasulämmitin tallia varten. Tosin tuo agrekaattikin houkuttelisi mutta on sinällään pelkästään varalle hankittuna melko arvokas...

      Poista
  4. Sellainenkin vaihtoehto tuli vielä mieleeni, että jos joku nyt harkitsee ja suunnittelee talon rakentamista, ja siihen tulee ainoaksi tai ainakin päälämmönlähteeksi maalämpö, ja jos takkaa ei tule - niin kannattaisiko maalämmön "kaveriksi" laittaa puukiuas saunaan? Yleensähän joka talossa nyt sauna kuitenkin on. Jolloin jos kiuas on joka tapauksessa, ja jos se lämpiää puilla, se on samalla varalämmön lähde - eikä maksa yhtään extraa. Jolloin jos talossa on puukiuas, uskoisin että pelkästään se pitää aika isonkin talon lämmöt plussan puolella jos kiukaassa pitää jatkuvaa tulta.

    Ja sitten jos ei aina jaksa puiden kassan pelata, voi ostaa myös yhdistelmäkiukaan (jollainen meilläkin on), ja silloin voi halutessaan lämmittää kiukaan yläosan sähkölläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyiset suuret sähkökiukaat sekä koneellinen ilmanvaihto on mielestäni tuonut saunomisen kokemuksena samalle tasolle puukiukaan kanssa. Tästä syystä ja lisäksi sen vaivattomuudesta itsekin päädyin sähkösaunaan. Rakennetaan sitten pihasauna puukiukaalla jos siltä alkaa tuntumaan... Suuret kiukaat mahdollistavat nykyään niiden matalan pintalämpötilan ja fiksulla suunnittelulla niiden pintalämpötila on niin matala ettei sen kyljessä edes polta itseään ja esim jalalla voi koskea kiukaan kylkeen pelkäämättä palovammoja. Itsellä on tämä kivikasa ja tämä käyttäytyy niin.
      http://www.netrauta.fi/tuotemerkki/magnum/kiukaat/sahkokiukaat/sahkokiuas-malja-valoilla-9kw-8-15m

      Sinällään kaikki saunassa käytetty energia päätyy ainakin jollain tavalla lton kautta osittain takaisin huoneistoon. Sähkökiukaassa hiukan todennäkösemmin kuin puukiukaassa sen hormin takia.

      Puukiukaan kanssa suurimmaksi ongelmaksi saattaa muodostua lämmönjakaminen ympäri taloa. Tiedän kuitenkin että puukiukaan kanssa taloa on lämmöissäkin pidetty ihan hyvälläkin menestyksellä.

      Sinällään jos mietitään varalämmönlähdettä niin joskut tuumailin että auton webasto olisi tuohon varsin hyvä laite. Talon lattialämmitykseen kytketään vain lämmönvaihdin rinnalle jonka kautta veden saa kiertämään erillisiä sulkuja käyttämällä. Näinollen webasto pysyisi omana kiertonaan kokonaan. Pienellä halvalla muutaman satasen agrekaatilla voi sitten jauhaa webastolle ja vaikka yhdelle vaiheelle taloon sähköä jolloin ei tarvisi olla edes sähköittä.

      Poista
  5. Olikin kyllä hienon näköinen tuo Magnum kiuas!

    Se miten saunomisen lämpöenergian saa talvella asumiskäyttöön - ja miten taas kesällä estää ettei näin käy (jos jäähdytyskoneet käy samalla ihan muutenkin), niin siinä onkin ihan hyvä mietinnän paikka. Jälkimmäiseen kysymykseen erillinen puusauna pihalla voisi olla oikein hyvä ratkaisu.

    Meidän talossa saunan energiakysymys ratkaistiin niin, että sauna rakennettiin 3-kerroksisen talon kellariin. Saunan hormin kanssa rinnan kulkee takkahuoneen hormi, ja tämä siis toteutettu 2-hormisella noin 11 metriä korkealla tiilipiipulla, joka kulkee katolle kaikkien kerrosten läpi. Eli saunan kiukaan savukaasut lämmittävät mennessään 5700 kiloisen tiilipiipun, joka toimii vähän niin kuin ylimääräisenä takkana siinä samalla. Toki lämpö leviää LTO-laitteenkin kautta saunatiloista muualle taloon.

    Nyt sitten kesäkaudella, jos on muutenkin liian kuuma, saunan kiuas voidaan lämmittää sähköllä. Jolloin tiilipiippu ei kuumene. Ja jos on oikein hellettä ja silti halutaan saunoa, sitten sähkökiukaan lämpö voidaan päästää saunan ikkunan kautta harakoille kylpemisen jälkeen.

    Miten sitten estetään se, ettei tiilipiipun kautta pakkanen pääse taloon? No kyllähän se aina vähän pääsee. Mutta meillä tiilipiipussa on kahdet sulkupellit (toiset ylimmän kerroksen makuuhuoneen katonrajassa, ja toiset kellarikerroksessa), mutta ei tuo kahden sulkupellin järjestelmäkään ihan ilmatiivis näytä olevan, ja yläkerrassa pakkanen pääsee yläpohjasta jonkin verran johtumallakin sisään. Sen estämiseen ei taida mitään tehoasta konstia oikein olla?

    Paitsi Schiedelin valmis piippu, jonka ympärillä kulkee eristevillat, mutta niistä on sitten samalla se haitta, että hormi ei myöskään lämmittäessä lämpene tiilipiipun tavoin, jolloin kaikki tulisijasta hormiin mennyt energia menee suoraan katolle ja harakoille.

    VastaaPoista