torstai 31. maaliskuuta 2016

IS: 9 hurjaa tositarinaa...

Tämän päivän Iltasanomissa oli 9 murheellista tapausta asuntokaupoista:

Iltalehti 31.3.2016
Näitä vesivahinkoja, kosteusvaurioita, homekasvustoja yms. on aika luvattoman paljon - vaikka käräjille ja joskus myös julkisuuteen näitä juttuja tulee vain silloin, jos talo myydään. Seuraava kysymys sitten onkin se, että uskaltaako taloa myydä? Kiinteistökaupassa myyjän vastuu on 5 vuotta, ja jos käy niin huono tuuri, että ostaja haluaakin riidellä - niin siinä ajassa talosta aina löytää jotain sanomista. Vähän helpommalla pääsee ehkä silloin, jos omakotitalo onkin AsOy -muotoinen. Silloin kaupassa noudatetaan asuntokauppalakia - ja myyjän vastuu onkin vain 2 vuotta.

Ilta-Sanomien kertomissa tapauksissa esiteltiin vain asioiden kulku, ja euromääriä - jotka oli useinkin katastrofaalisen suuria. Joskus eurojen lisäksi voi mennä myös asukkailta terveys. Eli on nämä aika kovia juttuja monille...

Ja näitä sattuu julkisuudestakin tunnetuille henkilöille, Janne Kataja kirjoitti aikanaan hometalostaan ihan blogiakin:

http://www.raxa.fi/node/1930

Lehtien palstoille ovat viime aikoina päätyneet myös Tuomas Enbuske, Kimi Räikkönen & Jussi Salonoja, ja näyttelijä Elina Rintala - tässä linkkejä:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000000933781.html

http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/Kimi-Raikkonen-ja-Jussi-Salonoja-vaativat-jattikorvauksia/1065906

http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2014082218594711_iq.shtml

Miten sitten voisi välttää kosteusvaurioita? Onhan se aina vahinko, vaikka taloa ei koskaan myytäisikään? Paitsi purkukuntoisena tai pelkkänä tonttina? Tässä joitakin ohjeita:

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2015102820574090_an.shtml

Artikkelin lopussa siis 5 ohjetta, joista ensimmäinen menee näin:

"1. Tarkista ja puhdista salaojien tarkistuskaivot ja rännikaivot vähintään kerran viikossa ja huolla ne tarvittaessa."

Tuossa varmaan pitäisi lukea, että tarkistus olisi hyvä tehdä kerta vuodessa, mutta jostain syystä tekstissä lukee, että "kerran viikossa". No, ei kukaan niitä niin usein kuitenkaan tarkasta.

Miksi sitten Suomessa hometaloista on tullut näin valtava ongelma? Siis esim. itärajan takana eli Venäjän puolella ei ole tietääkseni ainuttakaan hometaloa, vaikka ilmasto-olosuhteet heilläkin on ihan samat mitä Suomessakin. Talvet voi olla idässä vielä kylmempiäkin, ja lämmitystarve suurempi. Ja siinä kai se salaisuus sitten onkin - Venäjällä eristeet on mitä on (tai niitä ei ole juuri ollenkaan), energia on halpaa - ja sitä myös käytetään. Ei siellä kukaan vilua kärsi, jos vaan asunto on. Eli rakenteet pysyy kuivina. Suomessa taas energiasta pihistellään, taloista tehdään tiiviitä, ja ilma ei vaihdu. Sitten ollaankin jo siinä äärirajoilla, että tuleeko mikrobikasvustoja vai eikö tule.

Hankala tilanne voi olla myöskin vesivahinko, joka jatkuu tippavuotona tai kondenssikosteutena vuodesta toiseen. Eikä sitä välttämättä kukaan huomaa. Ehkä ei asunnon myyjäkään ole huomannut, ja myy talon hyvässä uskossa ja luottaen, että kaikki on kunnossa. Sitten ostaja löytääkin jotain, ja vaatii korvauksia, ja taas riidellään... Siis eihän myyjälläkään usein sitä rahaa ole, mistä voisi korvata. Myyjäkin on tietysti asuntokauppojen jälkeen ostanut itselleen uuden talon. Ja raha tahtoo kulua helposti ihan noin muutenkin, eli harvalla kai pankkitilillään on sellaisia summia, mitä näissä jutuissa yleensä vaaditaan.

Jos sitten aivan varmasti haluaa välttyä ikävyyksiltä, niin millainen talo pitäisi ostaa? En minä vaan tiedä. Ehkä talo pitää sitten tehdä itse? Tai sitten (huumorilla heittäen) pitää suositella, että ostaa passiiivitalon. Nimittäin yhtään passiivitaloa ei ole homeessa. Tai en minä ainakaan ole kuullut mistään sellaista. Eikä löydy Ruotsista eikä Norjastakaan, ei vaikka yrittin Googlella hakea. Tietysti näissäkin voi olla, että ongelmat ovat vain ajan kysymys, mutta toistaiseksi ei taida olla missään vielä ainuttakaan olemassa olevaa esimerkkiä?

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Tyhjä talo kulutti 8 kWh vähempi sähköä

Pääsiäisten pyhien osalta ollaan "loma loppui" -vaiheessa, nopeastihan se pidempikin viikonloppu tahtoo aina kulua. Nyt kun oltiin pari päivää poissa kotoa, tuli taas vertailutietoa siitä, paljonko sähköä säätyy, jos talossa ei asuta. Tässä tuntikohtaiset kulutuspylväät tämän viikon ajalta - maanantailta 21.4 lauantaille 26.4 asti. Näistä 2 viimeisintä vuorokautta talo on ollut tyhjillään, tai tarkasti ottaen lähdimme reissuun jo kiirastorstaina illalla.

Talo-Rautio, sähkönkulutus 6 vrk ajalta välillä 21.4 - 26.4.2016.

Mitä näistä käppyröistä nyt sitten näkyy, tai mitä näistä pitäisi nähdä? Jos lasken yhteen vuorokausikohtaiset sähköt, niin kulutusta on ollut seuraavasti:

ma 21.4 31,5 kWh
ti 22.4 37,9 kWh
ke 23.4 31,4 kWh
to 24.4 27,9 kWh
pe 25.4 23,8 kWh
la 26.4 24,0 kWh

Nyt jos seuraavaksi lasken keskiarvon alkupään viikosta (asumisajalta) eli maanantaista kiirastorstaille, niin keskiarvoksi tulee 32,2 kWh per vrk. Ja jos lasken keskiarvon poissaolopäiville (pitkäperjantai ja lankalauantai), sitten keskiarvoksi tulee 23,9 kWh per päivä. Ja näiden erotus on 8,3 kWh eli tästä tuli otsikon teksti, että tyhjä talo säästi sähköä 8 kWh per päivä.

Ja tämä 8,3 kWh on siis monen osatekijänkin summa.

Jos katson asiaa siitä näkövinkkelistä, että mikä tyhjässä talossa on toisin, niin lämmintä käyttövettä ei kulu ollenkaan. Jos talossa asutaan, käyttövettä kuluu vuosikeskiarvosta laskettuna 99 litraa per henkilö per vrk eli yhteensä 396 litraa per vuorokausi. Jos lämmintä käyttövettä olisi tästä puolet eli 200 litraa per vrk, niin tämän lämmittäminen vaatii energiaa +5C -> +55C  yht. 11,7 kWh per vrk.

Jos mikään muu ei olisi muuttunut, niin saadun säästön olisi pitänyt olla 11,7 kWh per vrk, koska kerran lämmintä vettä ei käytetty. Mutta säästö oli kuitenkin pienempi, eli vain 8,3 kWh per vrk. Mihin sitten kului näiden lukujen erotus, eli 11,7-8,3=3,4 kWh per vrk?

Kai se "puuttuva 3,4 kWh" per vrk meni sitten lämmitykseen, tai ainakaan muuta en itse keksi. Näin siis siitäkin huolimatta, että poissa ollessamme sisälämpötila laski +17C asteeseen. Näin kävi vaikka mitään säätöjä ei tehty. Eikä ilmastointia säädetty pienemmälle. Mutta kun poissa ollessamme ei myöskään käytetty takkaa, silloin lämpötila laski sille tasolle, jolle talo lämpenee lattialämmityksen avulla, eli tällä hetkellä ilmavesilämpöpumpun avulla.

Tähän +17C peruslämpötilaan voi sitten polttopuilla lisätä lämpöä meidän talossa ihan oman valinnan mukaan, ja meillä näyttää takkatuli syttyvän jo +20-21C kohdalla, eli yleensä meillä pidetään sellaista +22-23C lämpötilaa sisällä. Mutta jos ei puita poltettaisi lainkaan, sitten lämpötila olisi se +17-18C, ja niinkin voisi asua. Tai sitten vaihtoehtoisesti voisi säätää sähkölämmitystä suuremmalle.

Mutta nyt poissa ollessamme Wainu-seurantajärjestelmän muistiin keräämän lämpötilakäyrän mukaan lämpötila laski tasaiseen tahtiin +17C tasolle näin:

Sisälämpötila savupiipun ääressä on vakiintunut tasolle +17,6C.
Punaisella käyrällä on lämpötila, musta taustaväri on kosteusprosentti.

Jos vielä palaan noihin ensimmäisen kuva tuntikohtaisiin käppyröihin, niin talossa näyttäisi olevan noin 0,5 kWh "pohjakuorma", joka kuluu ulkovalaistuksessa + pumpuissa + IV-koneessa + keittiön kylmäkoneissa. Lisäksi kodinelektroniikan valmiustaso kuluttaa kait sekin jonkin verran.

Korkeat pylväät taas kertovat, milloin lämpöpumppu on ollut päällä, ja paljonko se on kuluttanut. Lämpöpumppu näyttäisi siis käynnistyvän 3-4 kertaa vuorokaudessa. Lämpöpumppu on aikaohjauksella rajattu käynnistymään vain päiväaikaan.

Kun pohjakulutus vie 12 kWh vuorokaudessa, ja kun poissa ollessamme vuorokauden vuorokauden kokonaiskulutus on ollut 24 kWh, niin lämpöpumppu on silloin kuluttanut myöskin 12 kWh. Paljonko lämpöpumppu on sitten tuottanut? Mikäli COP-luku on 3, silloin lämpöpumppu on tuottanut 12 kWh:n syöttöteholla yht. 36 kWh, eli suorasähköllä kulutus tyhjässä talossa olisikin ollut nyt toteutunut 24 kWh, plus ulkoilmasta pumpattu toinen 24 kWh eli yhteensä 48 kWh.

Ja jos vielä tarkistan viime vuodelta silloin suorasähköllä toteutuneista luvuista, että miten asia silloin oli - niin kyllä se näin meni, eli viime vuoden maaliskuussa sähköä kului yhteensä 1446 kWh, joka tekee päivää päälle 46, 6 kWh. Eli samalla hehtaarilla nämä ovat, siis tämän vuoden laskennallinen kulutus ilman lämpöpumppua, sekä viime vuonna toteutunut taso suorasähköllä.

Lämpimän veden lämmityksen eli sähkönkulutuksen osalta laskeskelin vielä seuraavasti:

Kun meillä menee vettä siis 99 litraa per henkilö per vrk, ja siitä lämpimän veden lämmitys vaatii 11,7 kWh, niin vuositasolla se tekee 365 x 11,7kWh = 4270 kWh per vuosi. Motivan laskureissa 4-henkisen perheen vedenkulutuksen oletetaan tarvitsevan sähköä 4000 kWh vuosittain, joten aika lailla samoilla hehtaareilla menee nämäkin.

Mutta se mikä ei näissä luvuissa näy - eikä taida näkyä Motivankaan luvuissa on lämpimän veden hukkalämpö. Eli nyt kun meillä on lämpöpumppu säädetty niin, ettei se lämmitä öiseen aikaan - niin vaikka öiseen aikaa ei myöskään lämmintä vettä kulu, niin kuitenkin 500 litrainen varaaja jäähtyy noin 4 astetta. Sen jälleen lämmittäminen alkuperäiseen lämpötilaan vaatii sähköä noin 2 kWh, eli vuositasolla noin 700 kWh.

Tämä lämminvesivaraajan hukkalämpö ei tietystikään hukkaan mene, vaan se tulee hyödynnettyä talon omassa lämmityksessä. Paitsi tietysti kesäisin, jolloin taloa ei tarvitsisi ollenkaan lämmittää, tai taloa päinvastoin jäähdytetään, niin silloin tämä varaajan hukkalämpö on aidosti hukkalämpöä, jolle ei ole mitään käyttöä eikä tarvetta. Mutta jos mietitään, että paljonko veden lämmitykseen pitää "budjetoida" energiaa ja sähkönkulutusta, niin meillä se näyttäisi olevan tasolla 4270 kWh (kulutettu vesi) + 700 kWh (lämpöhäviöt), eli yhteensä vettä lämmitetään vuosittain noin 5000 kWh:n edestä.

Ja jos nyt tältä pohjalta vielä jatketaan laskemista, niin aikaisemmin meillä meni rivitaloasumisessa 10 kWh sähköä kotitaloussähkön muodossa. Eli noin 4000 kWh vuosittain. Kait se sama sähkö menee yhä vieläkin, koska uuteen taloon on muuttokuorman mukana kannettu kaikki samat laitteet, mitä meillä oli ennenkin talon rakentamista.

Pumput ja IV-kone vie yhteensä 200 vattia eli 2000 kWh vuosittain.

Näistä kolmesta tulee yhteensä 2000 kWh (talon tekniikka) + 4000 kWh (kodin elektroniikka ja valaistus) + 5000 kWh (lämmin vesi) = 11000 kWh.

Kun meillä oli ekan vuoden suorasähkö, ja kun sähköä meni yhteensä 17000 kWh, niin talon lämmitykseen silloin käytetty sähkö olisi ollut 17000 - 11000 = 6000 kWh. Plus tämän talon lämmityssähkön lisäksi ollaan tietysti käytetty polttopuista saatu energia, sillekin hyvä arvaus olisi luokkaa 6000 kWh. Tämä arvio on saatu siten, että käytetyn polttopuun määrä on hyvinkin ollut tätä lämpöarvoa vastaava, eli noin 7-8 pinomottia (kuusilautaa rakentamisesta) vuodessa. Ja tämä luku saadaan myös niin, että rakennuslupaa varten tehdyt energialaskelmat povasivat noin 23000 kWh vuosikulutusta. Mutta vain 17000 kWh toteutui. Joten puuttuva 6000 kWh lienee tullut polttopuista. Motivan laskuri povasi meidän talolle noin 25000 kWh vuosikulutusta.

Nyt ilmavesilämpöpumpun hankkimisen jälkeen täytyy seurailla, että miten tämä talon lämmitykseen ennen käytetty 6000 kWh ja lämpimän veden tekemiseen käytetty 5000 kWh muuttuvat jatkossa. Talon tekniikan ja kodin elektroniikan tarvitsemaan sähköön lämpöpumpulla ei ole vaikutusta. Ja tämä osuus meidän sähkölaskusta on siis 2000 + 4000 = 6000 kWh vuodessa. 

Jos meidän talossa olisi painovoimainen ilmastointi, niin IV-koneen voisi heittää talosta pihalle - ja sen myötä säästyisi noin 2000 kWh vuosittain. Saadaanko sitten poistoilmasta sen jälkeen enää mitään lämpöä talteen - sitä en osaa sanoa. Eli jos IV-kone on ottanut poistoilmasta talteen vähintään 2000 kWh, se on silloin tienannut sen energian, minkä se itse käyttää.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Kuningaskuluttaja vertailee lämmitystapoja

Kevät on ilmeisesti se aika vuodesta, jolloin raksablogit ovat medioissa mukana. Tähän samaan aikaan ovat myös tämän kevään uudet rakentajat liikkeellä. Minusta on hyvä, että tietoa on tarjolla - ja sitä tulee tällä hetkellä joka tuutista. Minäkin aloitin oman rakentamiseni aikoinaan niin, että lueskelin mm. raksablogeja. Ja sitten rakentamisen edetessä seurailin sellaisia rakennusblogeja, joissa rakentaminen oli hieman omaa tilannettani edellä.

Nyt jo aiemmin keväällä pääsin mukaan Hesarin kautta, eli antamaan siis parin muun bloggaajan ohella vinkkejä siihen, mitä pitäisi ottaa huomioon bloggaamisessa? Tässä vielä linkki sinne:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com.ee/2016/03/kotiblogit-ja-kodin-hinta-varo.html

Seuraavaksi eli huhtikuussa 2016 olen mukana YLE:n Kuningaskuluttaja -ohjelmassa, jossa vertaillaan pientalojen lämmitystapoja.

Meille siis piti tulla maalämpö- jo rakentamisen aikana. Tilanne näytti itse asiassa hyvinkin selvältä. Talossa oli lämpimiä neliöitä 241m2, joten kokonsa puolesta talo oli selvästi ns. "maalämpötalo", jossa mitään muita vaihtoehtoja ei ole. Tätä mieltä olivat kaikki tuntemani asiantuntijat. Samaa sanoivat myös tutut kiinteistövälittäjät: "Että pistä vaan maalämpö - sitten se talo on helpompi myydä, jos se joskus tulee myyntiin."

Tämä käsitys vahvistui vielä entisestään, kun kävin Motivan nettisivuilla. Siellä on eri lämmitystavoille laskuri, jossa voi oman talonsa tulevilla tiedoilla vartailla eri lämmitystapoja. Maalämpö näytti sielläkin olevan taloudellisesti se paras vaihtoehto. Motivan laskuri löytyy tästä linkistä:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Ja jos sinne nyt syötän tuohon laskuriin oman taloni tiedot, niin tässä on lopputulos - maalämpö on selvästi edullisin, kun laskee yhteen investointi- ja käyttökulut:

Lämmitystapojen kustannusvertailulaskuri Motivan nettisivuilla.

Lopullisesti käännyin maalämpö -vaihtoehtoon (ainoana oikeana vaihtoehtona) sen jälkeen, kun olin kontaktoinut maalämmön myyjiä, ja olin saanut muutamia tarjouksia. Tarjousten mukana tuli hyvät Excelit, joissa tietyllä energian hintojen nousuarvioilla oli laskettu energian hintojen nousu tulevaisuudessa, ja maalämmön takaisinmaksuaika oli hyvinkin lyhyt. (Toisin kuitenkin kävi - sähkön hinta on ollut jatkuvassa luisussa jo vuodesta 2011 alkaen, ja samaan aikaan öljyn hinta on romahtanut.)

Ja toki maalämpöä myös myytiin hyvin. Lämpöpumppujen myyjät ovat ammattilaisia ihan viimitten päälle. He osaavat kertoa, että nykyään jo yli puolet uusista omakotitalojen rakentajista valitsee maalämmön. Myynnin kehitys näkyy mm. tästä tilastosta:

Lämmitysjärjestelmien valinnat uusiin taloihin 2006-2014.
Oletteko muuten huomanneet sellaista ilmiötä, että jos pyydät maalämpötarjousta jossain messuilla maalämpömyyjän omalla messuständillä, niin siinä kun talon tietoja ja maalämmön kannattavuutta laskeskellaan, niin myyntipuheen loppuvaiheissa paikalle ilmestyy myös "aivan sattumalta", joku maalämpömyyjälle tuttu kiinteistövälittäjä.

Välittäjä poikkeaa ständille siis ihan sattumalta "morjenstamaan vanhoja tuttuja", ja sitten myös vähitellen yhtyy keskusteluun todeten syvällä ja vakuuttavalla rintaäänellä, että hän on aika paljon myynyt tällä seudulla omakotitaloja, ja kyllä se vaan nykyään niin tahtoo olla, että ei (isokokoisia) omakotitaloja saa millään kaupaksi, jos ei niissä ole maalämpö pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä. Jolloin lämpöpumpun myyjä kysyy sitten sujuvasti siihen perään, että "No? Tehdäänkö kaupat nyt heti?"

Eikä tässä mitään uutta. Toki tiedän jo entuudestaan ihan saman.

Myös minulle tutut kiinteistövälittäjät pitävät maalämpöä isoissa omakotiloissa järkevänä - eikä vähiten sen talon myynnin kannalta. Ja onhan maalämpö ympäristöystävällinen, helppohoitoinen, se sopii myös ikäihmiselle. Ja se on ainoa tapa, joka pystyy pitämään talon lämpöisenä ja tekemään lämmintä käyttövettä ympäri vuoden - varsin kohtuulliseen hintaan.

Mutta minä en tehnyt kuitenkaan heti kauppoja, vaan jäin odottamaan kotitalousvähennyksiä. Niitä voi saada aikaisintaan 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Joten meidän taloon tehtiin kaikki "mahdollisimman helpoksi" maalämmön jälkiasennusta ajatellen. Sisäyksikön paikka ja kallioreiän paikka sekä näiden välinen reitti ja läpivientikohta ulkoseinässä on jo etukäteen mietitty. Kun maalämpö tulisi, se menisi "heittämällä paikoilleen..."

Sitten muutettiin asumaan, ja asuttiin eka vuosi suorasähköllä. Ja tässä kohtaa tapahtuikin sitten eka yllätys!

Sähköä meni nimittäin (lauhasta talvesta johtuen?) sen verran vähän, etten saanut maalämpölaskelmia kannattavaksi enää millään. Siis kyllähän maalämmöstäkin omat rahansa aina takaisin saa ihan varmasti, mutta lämmitykseen olikin yht´äkkiä tullut muitakin vaihtoehtoja, mm. ilmavesilämpöpumppu, ja aurinkopaneelit. Ja omat laskelmani näyttivät siltä, että näistä vaihtoehdoista omat rahansa tienaa nopeammin takaisin kuin maalämmöstä.

Tässä blogipäivityksessäni ekan kerran ja ihan julkisesti aloin ihmettelemään tätä asiaa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Ja tätä samaa asiaa ihmettelemään tuli meille nyt sitten myöskin Kuningaskuluttaja -ohjelman toimittaja. Mukana heillä oli myös eräs toinen rakentaja, joka juuri nyt alkaa rakentamaan ja miettimään lämmitysratkaisuja.

Nythän on siis aika yllättävää - jos oikeasti on näin - että maalämpö ei (omien laskelmieni mukaan) vielä kannatakaan 241m2:n lämpimillä neliöillä? Uudet talothan kuluttaa tänä päivänä aika vähän. Jolloin jos lämmittää suorasähköllä - sitä kului meillä noin 17000 kWh vuositttain. Ja meni siinä rinnalla polttopuitakin (meillä meni 7-8 kuutiota rakentamisesta jääneitä laudanpätkiä, niiden lämpöarvo ehkä noin 5-7000 kWh?).

Myös Motiva on hiukan samoilla linjoilla maalämmön kannattavuuslaskelmien suhteen, eli heidän nettisivuillaan todetaan, että jos maalämpöä harkitsee, vuotuinen energiankulutus pitäisi olla 30-35000 kWh vuosittain, tai mieluiten yli 40000 kWh vuodessa. No - mikään uusi talo ei tällaisiin lukuihin koskaan pääse. Ellei sitten lämpimiä neliöitä ole talossa vähintäänkin noin 500m2. Eli saa olla melkoinen kartano.

Mutta miten tuo maalämpö sitten kannattaa muissa uusissa taloissa, joiden keskikoko on paljon meidän taloa pienempi, eli 144m2 (tämä tilastotieto vuodelta 2010)? Mutta siltikin siis 56% rakentajista kuitenkin ottaa tai on jo ottanut maalämmön.

Toimittaja kävi myös haastattelemassa Motivan edustajia, ja kävivät samalla reissulla myös tutustumassa muissakin omakotitaloissa muihin lämmitysmuotoihin, mm. pellettilämmitykseen.

Ohjelma tulee ulos YLE 1 kanavalta nyt huhtikuun aikana. Että nähdään silloin, jos olette ruudun äärellä...Itsekään en vielä tiedä miltä ohjelman kokonaisuus näyttää, tiedän vain sen, mitä itse olen sanonut, ja siitäkään ei varmaan näytetä kuin leikaten jokunen repliikki sieltä täältä...

Tämä olikin itselleni ihan ihka eka TV-esiintyminen. Tai olen minä kerran ollut mukana jonkun viihdeohjelman yleisössä, ja nähnyt ohjelman tekoa studiossa, ja upea kokemus oli sekin. TV-ruudussakin olin näkyvillä vilaukselta ja ehkä sekunnin ajan. Mutta nyt sitten sain ekan kerran jopa itse sanoakin jotain. Ja talokin pääsi mukaan ohjelmaan, kun meidän talon insertti filmattiin meidän keittiössä.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Earth Hour lopputulos

Pidimme eilen ns. "pidennetyn" Earth Hourin, joka alkoi 20:30 ja päättyi meillä muista poiketen vasta klo 22:00. Näin siksi, että tarkkailuun tuli nyt sitten yksi kokonainen tilastoitu tunti sähkönkulutusta klo 21:00 - 22:00 välillä. Tuo virallinen aikataulu 20:30 - 21:30 on sikäli vähän hankala, että siihen sekoittuu kuhunkin tasatuntiin aina puolet ns. "normaalia sähkönkulutusta".

Nyt tarkoitus oli samalla katsoa, että paljonko kotitaloussähkön ja valaistuksen osuus on koko sähkönkulutuksesta. Aikakin kului ihan mukavasti kynttiläillallisen merkeissä. Netissäkin sai surffattua akkujen varassa. Mutta muuten sähköt oli poikki sulakekaapista, ainoastaan kodin tekniikka ja keittiön koneet pysyivät päällä (jääkaappi, pakastin, IV-kone, kiertovesipumput...)

Ja tulihan sieltä ihan selkeä lopputulos! Vaikka hiukan tuuriakin oli mukana. En nimittäin huomannut laittaa lämpöpumpun ajastuksia niin, ettei se lähde käymään kesken kokeilujen, mutta onneksi se ei sitten käynnistynyt muutenkaan, ja koe onnistui! Earth Hour -tunnin aikana sähkön kokonaiskulutus putosi tasolle 0,30 kWh.

Sen oikeastaan tiedänkin missä se on kulunut, eli IV-kone kuluttaa koko ajan sähköä 160 vatin teholla, jääkaappi, pakastin ja pumput ovat sitten kuluttaneet 122 vattia. Ulkovalo - ne kaksi - jotka valaisivat katunumeroita, ovat kuluttaneet 9 vattia kumpikin, tästä tulee yhteensä 300 vattia, eli tunnin aikana sähköä meni 0,30 kWh. Tämä on noin 0,40 - 0,50 kWh pienempi taso, jos verrataan siihen mitä meillä samaan aikaan illan tunteina noin normaalisti on sähköä kulunut. Toisin sanoen valaistuksen ja kotitaloussähkön yhteenlaskettu määrä on meillä likemmäs 0,50 kWh per tunti.

Earth Hour tunnin sähkönkulutus oli 0,30 kWh. Yhteensä sähköä
kului vuorokauden aikana 30,57 kWh. Suuret kulutuspiikit tuntitasolla 
johtuvat lämpöpumpusta.

Tässä viimeisen 2 vuorokauden sähkönkulutus ja lämpötilakäyrä tuntitasolla.
Aamuisin käynnistyvän ilmavesilämpöpumpun vaikutus näkyy selvästi.
Kolmanneksi viimeisin punainen pylväs on Earth Hour -kulutusta.

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Earth Hour

Ulkovalaistuksella on muuten aika iso merkitys rakennuksen ulkonäköön. Jälkimmäisessä kuvassa vain "lakisääteinen" valo, eli pelkkä katunumero on valaistuna.
 
Vähän ennen klo 20:30.

Vähän klo 20:30 jälkeen.
Samaan aikaan sisätiloissa:
 
Olohuone kynttilän valossa.

Eteinen kynttilän valossa.

Hyvää Minna Canthin päivää!

Melkein meinasin jo unohtaa Minna Canthin päivän ja liputuksen, mutta onneksi lippuja alkoi ilmestyi toisten talojen lippusalkoihin, niin huomasin sitten itsekin, että tänään taitaa olla jokin liputuspäivä... Ja oli sitten liput saloissa meilläkin sentään ennen puoltapäivää.

Edellisellä kertaa tänä vuonna, kun oli Kalavalen päivä, niin unohdin liputtaa kokonaan - eikä tämä juttu ole kalavale. Mutta näinkin joskus voi siis käydä. Vinottaisessa lipputangossa on kuitenkin se hyvä puoli, että tanko itsekin otetaan pois liputuksen päättyessä, jolloin seuraavana liputuspäivänä ei sitten ole tyhjä salko pihassa, jos unohtaisi lipun laittaa.

19.3.2016 Minna Canthin päivän liputus.

Naapurin K-marketilla oli yksi lipputanko nurin.
Ilmeisesti laskettu alas ihan hallitusti, tai jos on
kaatunut ihan itsestään, sitten on ollut aika raju tilanne?

Toisella puolen tietä rakennetaan kovaa vauhtia.
Nämä näkymät meidän makuuhuoneen ikkunasta.

Kylmiä tuulahduksia...

Huhtikuulle, eli aprillipäivään olisi vielä aikaa 13 päivää, eli kevättä ja kesää kohti mennään. Mutta kelien puolesta ei juuri nyt ihan siltä kuitenkaan tunnu...

Onko tämä nyt sitten takatalvea vai mitä lie kylmiä tuulahduksia? Nyt oli aamulla yli -10C pakkasta. Sehän olisi nykyajan talvinakin jo kohtalaisen hyvä lukema. Monena talvena on saanut Etelä-Suomessa tottua siihen, että lämpötilat huitelee nollan tienoilla. Luntakaan ei aina talvella ole. Mutta nyt on luntakin - torstain ja perjantain välisenä yönä (siis toissayönä) satoi taas 5cm lisää.

Pakkasta -10,8C talon pohjoispuolella, jonne aurinko ei paista.
Toissapäivänä päivälämpötila käväisi vielä +7C asteessa, eli alaspäin on tultu
nyt parissa päivässä 18 asteen verran.
Jos talon pohjoisen puolella onkin kova pakkanen, niin etelän seinällä ja auringonpaisteessa olevaa mittaria aurinko lämmittää jo mukavasti ja ihan aamusta alkaen:

Tänään kello 8:56 oli ulkolämpötila auringossa +1,5C.
Sisälämpötila keittiössä samaan aikaan +18,8C
Auringon vaikutus lämmittävänä tekijänä on jo huomattu tänä keväänä selvästi, esim. takkaa ei ole voinut enää käyttää niin paljon mitä talvella käytettiin. Nyt kuitenkin pistin takkaan puita jo heti aamusta, sillä kyllä tuon kylmän yön vaikutukset vähän tuntuu sisällekin - sillä talossa ei ole ollut yön aikana oikeastaan mitään lämmitystä - paitsi takasta tuleva jälkilämpö.

Lattialämmityksen kiertovesipumppu, sekä ilmavesilämpöpumppu - joka lämmittää lattiassa kiertävän veden - ne on nyt molemmat tällä hetkellä ja tässä vaiheessa kevättä säädetty käynnistymään vasta aamulla klo 9:00. Itse asiassa lämpöpumppu lähtikin juuri käyntiin, nyt kun tätä kirjoittelen. Yön kylminä tunteina ilmavesilämpöpumppua ei mielestäni kannata käyttää, hyötysuhde olisi silloin pienempi.

Yleensä meillä ei keittiön lämpötila laske alle 20C:n (niin kuin yllä olevassa kuvassa on päässyt käymään), mutta tietysti tämä asia takan ja lämpöpumpun ansiosta korjaantuu nopeasti. Aurinkoinen päiväkin on tulossa, ja sen lämmittävän vaikutuksen sisätiloihin huomaa myös, vaikka ulkolämpötilat ei vielä kovin kummoisia ole olleetkaan.

Takkatulen ääressä kelpaa köllötellä...
Ja jos tulee liian kuuma (niin kuin yleensä tulee),
sitten mäyräkoira Ronja siirtyy sohvalle.
Sähkönkulutuksessa kylmä tuulahdus ei vielä näy (eikä tätä kylmintä päivää tänään ole vielä edes tilastoitukaan). Viimeisen neljän päivän aikana meillä on vuorokautinen kulutus vaihdellut 24kWh - 27 kWh välillä, mikä meidän talon mittakaavassa on erittäin alhainen taso - ainakin viime vuoden lukemiin verrattuna. Silloin siis lämpöpumppua ei vielä ollut.

Aamun lämpötilat nousevat siis todella nopeasti - tässä vielä uusi tilanne päivitys tänne loppuun, edellisen kuvan ottamisesta on nyt kulunut 48 minuuttia. Keittiön pöydällä olevaan sisämittariin aurinko ei paista, ulkoanturiin paistaa.

Klo 9:44 lämpötila sisällä +20,1C ja ulkona auringossa +6,2C.
Muutos sisällä +1,3C ja ulkona +4,7C.

EDIT sama päivä klo 16:15:

Mitä kannattaa tai pitää tehdä, jos kylmän yön jälkeen aamulla on vähän vilpoisempaa? Vastaus - ei kannattaisi tehdä yhtään mitään. Paitsi arkiaamuisin kannattaa lähteä töihin, ja jättää talo silleensä. Sillä iltapäiväksi se on lämmennyt kuitenkin. Nyt tein sen virheen, että laitoin takkaan tulet aamullakin. Jolloin iltapäivällä lämpötila oli jo kivunnut yli +23C. No ei tämä nyt tällaisenaan liian kuuma ole, mutta nyt ei ainakaan voi laittaa tänä iltana takkaan tulta, kun jo lähtötilanteessa on näin lämmin.

Jolloin jos nyt vielä tulee uudestaan tulee toinenkin kylmä yö, sitten taitaa olla huomenna aamulla vielä vilpoisempaa, kun illalla ei ole voinut käyttää takkaa... Ilmalämpöpumpun saa toki käymään öiseenkin aikaan, hyötysuhde vaan on silloin huono. Tässä mielessä vanha lämmitystapa suorasähkö - ajastettuna öiseen aikaan oli parempi. Siinä lämmityksen tehopiikki osui juurikin vuorokauden kylmimpään hetkeen.

Klo 16:12 sisälämpötila on +23,7C. Ylärajoilla mennään.
Jos lämpötila nousee vielä asteen tai pari, alkaa olla tukalan kuuma...






keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Ennusteet heittää?

Muutamat blogit ovat viime aikoina jakaneet viimeisten aikojen kulutuslukematietoja, tässä linkissä Talo Värjölän viimeiset 5 vuotta:

http://tvarjola.blogspot.fi/2016/02/ensimmaisen-viiden-vuoden-sahkonkulutus.html

...ja tässä talo Kissankäpälän viime talvi:

http://kissankapala.blogspot.fi/2016/03/talven-sahkolasku.html

Molemmissa ylläolevissa on samansuuntaisia havaintoja mitä itsellänikin on. Eli talo kuluttaa jostain syystä odotettua vähemmän. Meillä ennusteet heittävät alaspäin noin 20%, eli meidän talo on alusta alkaen kuluttanut vähemmän energiaa, mitä esim. rakennuslupa hakemuksen liitteeksi tehdyissä laskelmissa ennustettiin. Ehkä ilmiö johtuu osittain siitä, että ennusteet perustuvat viimeisen 30 vuoden lämpötilatilastoihin, ja nyt kun ilmasto on lämpenemään päin, niin energiaa ei tarvitakaan enää niin paljon?

Mutta ei tämäkään ihan kokonaan selitä, että mistä tämä ilmiö johtuu? Ehkä osasyy ilmaston lämpenemisessäkin, mutta jostain muustakin nyt minusta aiheutuu se, että toteutuneet kulutustasot jäävät siitä, mikä on ennustettu talon kulutus. Eikä meidän talo siis ole ainoa tapaus tässä sarjassa, niin kuin ylläolevista blogilinkeistäkin voi nähdä.

Meidän talossa on nyt ilmavesilämpöpumppu huristellut kohta puolisen vuotta. Ensimmäisen kerran ilmavesilämpöpumppu hurahti käyntiin 21.10.2015. Pieniä säätöjä olen tehnyt siitä lähtien mm. käyntiaikoihin.

Nyt alkaa ilmavesilämpöpumpun osalta kevään ensimmäinen lämpöaalto vaikuttaa jo selvästi. Toissapäivänä - siis 14.3.2016 - sähköä kului 26,46 kWh. Eilen eli 15.3.2016 sähköä meni vuorokaudessa enää 24,02 kWh. Tämä on meillä kaikkien aikojen pienin mitattu vuorokausikulutus, ja povaa varsin mukavia kulutuslukemia ensi kesälle?

Tässä vielä taulukkona seitsemän kärki, eli seitsemän alinta vuorokautista tähän astisen asumisen ajalta, puolitoista vuotta ollaan nyt siis uudessa talossa ehditty asua, kun syys-lokakuun vaihteessa 2014 saatiin muuttotarkastus läpi:

Vuorokauden kWh per Lämmitys-
Vuosi Päiväys keskilämpötila vrk tapa
2015 06.06. 16,8 25,70 Suorasähkö
2015 26.06. 13,5 25,13 Suorasähkö
2015 28.06. 15,3 25,85 Suorasähkö
2015 15.07. 17,0 25,29 Suorasähkö
2015 05.10. 2,9 25,23 Suorasähkö
2015 04.11. 4,4 24,33 IVLP
2016 15.03. 1,4 24,02 IVLP

Lämmitystapa oli siis suorasähkö lokakuulle 2015 asti, ja siitä eteenpäin ilmavesilämpöpumppu on myös avittanut lämmityksessä.

Nyt lienee käsillä sellainen käännehetki, jossa kesää kohden mentäessä ilmavesilämpöpumppu alkaa pikkuhiljaa pärjätä maalämpöpumpulle? Maalämpöhän ottaa kesälläkin lämpöä noin +7C asteisesta pohjavedestä, mutta samaan aikaan ilmavesilämpöpumpun lämmön lähde voi kesähelteellä olla yli +20C asteinen ulkoilma.

Nyt meillä lämpöpumppu on kahden viimeisen vuorokauden aikana käynyt enää 4h per vrk, ja pumppu on ajastettu niin, että se käynnistyy ainoastaan päiväaikaan. Ja silloin on huippulämpötilat tänään ja eilen ollut jo selvästi plussalla, eli noin +7C tienoilla - siis ihan samoissa lukemissa, mistä maalämpökin lämpöä pumppaa. Vantaan lämpötilakäyrät näyttävät siis tällä hetkellä tältä:


Lämpötila käyrät Vantaalla. Kohta pakastaa, mutta tähän asti päivisin ollaan
oltu jo selvästi plussalla. Yön ja päivän lämpötila ero voi olla jopa 10 astetta.

Tein myös tällaisen "yhdistelmätaulukon" maaliskuun vrk-kohtaisista sähkönkulutuksista vuoden 2015 ja 2016 osalta. Alkupään käppyrät 1-15.3. on vuoden 2016 lukuja - ja siitä eteenpäin kuukauden toinen puolisko on vuoden 2015 kulutuslukuja. Tästä ehkä vähän näkyy ja voi vertailla, millainen vaikutus lämpöpumpulla on ollut sähkön kokonaiskulutukseen.

Näissä luvuissa on siis mukana kotitaloussähköt (esim. valaistus, TV ja keittiön koneet) ja kodin tekniikan sähköt (esim. kiertovesipumput, salaojapumppaamo ja kiertovesipumput). Tähän osuuteen lämpöpumput - olipa sitten IVLP tai MLP ei vaikuta mitään.


Sähkönkulutukset 2016 ja 2015 vuosien maaliskuulta. Tähän mennessä maaliskuun 2 ekan viikon aikana sähköä
on mennyt 529 kWh. Viime vuonna koko maaliskuussa sähköä kului 1446 kWh.
15.3.2016 näkyy alhaisin kulutus ikinä = 24,02 kWh / vrk.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Kotiblogit ja kodin hinta - varo sudenkuoppia!

Jos et vielä ole Helsingin sanomien tilaaja, niin nyt kannattaa tänään hakea sunnuntain 13.3.2016 lehti vaikka R-kioskilta. Tai pystyy lehdet tietysti lukemaan ensi viikolla vielä kirjastossakin.

Hesarin Koti -liitteessä oli erittäin mielenkiintoinen vertailu, mitä oma koti tulee maksamaan erilaisilla rahoitustavoilla. Ja miten vaikeaa niiden vertaileminen on. Nykyään kun asuntokauppa ei oikein käy, ovat mm. rakennusliikkeet tuoneet markkinoille omia rahoitusmallejaan, ja sen myötä ainakin uuden ja vastavalmistuneen asuntoon voi saada "omakseen" hyvinkin pienellä rahalla.

"Omakseen" -sanan laitoin lainausmerkkeihin ihan tarkoituksella, sillä loppupeleissä aina kaiken joutuu kuitenkin jollakin aikajänteellä omaksi maksamaan. Taloyhtiön lainat eivät siis ole ikuisia, vaan nekin pitää maksaa määräajassa, ja eihän taloyhtiöt yleensä mistään muualta rahaa saa, kuin omilta osakkailtaan eli asukkailta.

Kun oma koti on saatu hankittua, niin olipa se sitten oikeasti oma, tai vuokrattu tai vuokraamalla omaksi (tämä onkin minulle ihan uusi juttu, pitääkin tutustua joskus tarkemmin), niin sen jälkeen voi halutessaan perustaa koti-blogin, joka voi olla esim. sisustamiseen, rakentamiseen tai vaikka puutarhan hoitoon painottunut. Kukin mieltymyksensä mukaan...:-)

Tähän harrastukseen on nyt päivän Hesarissa tarjolla hyviä vinkkejä, ja tätä varten Hesarin toimittaja haastatteli kolmea bloggaajaa eli Sanna Piitulaista, Jenna Sohlbergiä ja Mika Rautiota. Vaikka itsekin siis osan vinkeistä annoin, niin täytyy kyllä rehellisyyden nimissä todeta, että en mä niitä omia vinkkejäni omassa blogissanikaan aina tule noudattaneeksi. Mutta ehdottomasti yksi hyvä henkireikä oman blogin pitäminen on silti ollut. Varsinkin rakentamisen ollessa kiivaimmillaan.

Sellainenkin seikka muuten tuli tässä haastattelujen lomassa esille, että taidan olla kotibloggaajien joukossa hyvin harvinainen siksi, että olen mies? Ilmeisesti näin se sitten on, vaikka en ole itse tätä tullut ennen ajatelleeksi. Lukijoiden puolella miehiä on varmaan enemmänkin, mutta silti naiset voittavat sielläkin? Tai ainakin Hesarin artikkelissa todettiin, että tyypillisin lukija olisi nainen, joka on iältään 35-49 vuotias.


Hesarin vinkit tyylikkääseen bloggaamiseen.
Lukaisepa päivän Hesarista tarkemmin.

Bloggaamisesta löytyy useamman aukeaman juttu.
Tämän aamun Hesarissa oman mielenkiintoni varasti kuitenkin otsikko, että "Paljonko oma koti oikeasti maksaa?" Aikaisemmin, ja yhä vieläkin päävaihtoehtoja tässä kohdin on tasan kaksi - joko ostat oman, tai sitten asut vuokralla. Nyt on tullut markkinoille paljon näköjään muitakin vaihtoehtoja. Ja niihin liittyy myös monia sudenkuoppia, joita kaikki asunnon ostajat eivät ole aina havainneet riittävän ajoissa. Selostan tuolla alempana muutamat sudenkuopat tarkemmin, jolloin jospa sitten joku osaisi välttää niitä paremmin...


"Paljonko oma koti oikeasti maksaa?" -kysyy otsikko.
Eri rahoitustapojen kustannuksia on vertailtu artikkelin alalaidassa.

Jos aikoo ostaa tai rakentaa oman kodin, sen voi rahoittaa nykyään joko osissa, tai kaiken kerrallaan. Osissa rahoittaminen tarkoittaa esim. sitä, että tontti voi olla aluksi vuokrattuna, mutta sen voi sitten (halutessaan) lunastaa myöhemmin omakseen.

Tähän liittyen tuli nyt AsOy -puolella aivan tuore päätöskin, että tontinlunastuksesta ei enää peritä varainsiirtoveroja - ja vuosien saatossa jo maksetut varainsiirtoverot tontinlunastukseen liittyen voi hakea verottajalta takaisin. Tarkemmat ohjeet saa verovirastosta (eipä ole näköjään verottaja tästä omille sivuilleen mitään laittanut?), mutta laitan sitten linkin korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. Asia on nyt siis 18.1.2016 päätetty - ja se on lainvoimainen heti:

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1452863696826.html

Asunnon ostamiseen liittyen päävaihtoehdot on esitetty tässä seuraavassa kuvassa:


Vaihtoehdossa 1 maksetaan asunnon myynti-hinta,
ja jäädään lyhentämään yhtiölainaa. Tontti on vuokratontti.
Jos valitset vaihtoehdon numero 1, niin olehan tarkkana!!! Itse isännöitsijän työssäni olen nyt törmännyt viime vuosina tämän vaihtoehdon kanssa useisiin ongelmatilanteisiin. Taustalla voi olla esim. se tilanne, että pk-seudulla asumisen kulut ovat tähtitieteelliset, ja asunnon saaminen on monelle kiven alla. Vuokratkin ovat korkeita, mutta asunnon ostamiseen ei kaikkien tulot meinaa millään riittää.

Tälllaisissa tilanteissa jopa "pelottavan edullisesti" asunnon saa kuitenkin ostettua, jos hakee ja saa pankista lainaa edes sen verran, että kykenee lainan avulla maksamaan asunnon "omarahoitusosuuden", jolloin tontti jää vuokratontiksi (siitä peritään erillinen tonttivuokran rahoitusvastike), ja rakentamiseen liittyvät lainat jäävät AsOy:lle, joka perii lainastaan siihen liittyen omaa rahoitusvastiketta, mutta sen perintä alkaa vasta joskus myöhemmin...

Tässä "vaihtoehto numero 1:n mallissa" kaikki sujuu ongelmitta yleensä ensimmäiset 2-3 vuotta. Mutta sen jälkeen taloyhtiön lainassa alkaa alkuvuosien lyhennysvapaiden jälkeen juosta myös lainan lyhennykset. Koska rakentaminen ON kallista, on taloyhtiön rakennuslainakin aina hyvin suuri. Ja siihen liittyvät rahoitusvastikkeetkin ovat hyvin suuret - sitten kun ne jossain vaiheessa alkavat. Yleensä ne alkavat asumisen kolmantena vuotena. Lisäksi lisäriskinä voi tulla mahdollinen korkotason nousu, mutta se riski ei ole ainakaan vielä toistaiseksi toteutunut.

Kolmantena vuotena alkavan rahoitusvastikkeen suuruus on ollut tyypillisesti ja usein jopa 10-15 euroa neliöltä. Siis se ei ole koskaan mikään "pikkuraha". Se koskee vain niitä osakkaita, jotka ovat vastuussa taloyhtiön rakennuslainasta - eli niitä, jotka ovat valinneet yllä olevan "vaihtoehdon numero 1", eli eivät ole kerralla maksaneet pois yhtiön osuutta lainasta tai mahdollisesti myös tontin osuutta.

No - aika selvää on, ettei kellään tavallisella palkansaajalla rahat riitä tällaiseen "yllätykseen", sillä jos huoneistossa on vaikkapa 100 neliötä, niin 10-15 euron uusi vastike tarkoittaa siinä tapauksessa 1000-1500€ uutta vastiketta joka kuukaudelle, ja siihen sitten tulee vielä kaikki muut taloyhtiön vastikkeet ja maksut päälle.

Eli tällainen tilanne tarkoittaa siis käytännössä aina sitä, että jos ei pankki anna yllättävässä tilanteessa ja nopealla aikataululla lisää lainaa, niin huonostihan siinä silloin käy. Mutta jos pankista saa lainaa, niin siihen uuteen henkilökohtaiseen lainaan voi sopia joko uudet lyhennysvapaat tai ainakin hyvin pitkän maksuajan. Mutta muuten asunto menee pakkomyyntiin, ja on monissa tapauksissa jo mennytkin. Nykyään vielä, kun asuntokauppakaan ei oikein käy (paitsi kasvukeskusten pienet asunnot), niin ainakin isot asunnot (kasvukeskuksissakin) joudutaan myymään pitkällä myyntiajalla, ja loppupeleissä usein myös hyvin halvalla...

Toinen, mutta onneksi vähän pienempi sudenkuoppa tulee vuokratontista. Siinä oleva kustannus on näkyvissä jo asunnon myyntiesitteessä - toisin kuin tuo kolmantena vuotena alkava yhtiölainan huikea nousu, jota ilmeisesti asunnon myyjä tai välittäjä ei sano ääneen missään tilanteessa?

Vuokratontilla olevissa taloissa maksetaan aina selvästi suurempaa hoitovastiketta, kuin niissä taloissa, jotka ovat omalla tontillaan. Tämä on kuitenkin täysin läpinäkyvä juttu, ja asunnon ostaja varmasti tietää tämän silloin kun uuden asunnon ostaa. Mutta jos ostatkin asunnon vanhasta taloyhtiöstä, joka on vuokratontilla - niin silloin voi pudota suureen sudenkuoppaan - jos ei ole tarkkana. Nimittäin vanhan taloyhtiön tontinvuokrasopimus voi olla tehty esim. 1950 luvulla. Tai joka tapauksessa hyvin hyvin kauan sitten.

Vanha tontin vuokrasopimus on voitu laatia (ja useimmiten onkin laadittu) niin, ettei tontin vuokraa ole voitu nostaa ollenkaan tai ei ainakaan kovin paljon. Jolloin tontin vuokra on vuosikymmenten saatossa inflaation syömä, ja nykyrahassa aivan mitätön... Mutta auta armias, kun se sopimuskausi sitten jossain vaiheessa päättyy - ja kun tontin omistaja (useimmiten kaupunki) pääsee sanelemaan, että paljonko tonttimaa nykyään maksaa, tai millaista vuokraa siitä pitäisi periä, niin silloin taloyhtiön osakkaille annetaan tasan 2 vaihtoehtoa: joko ostaa markkinahintaan tontin omaksenne eli taloyhtiön nimiin, tai sitten alatte maksamaan siitä käypää vuokraa. Molemmat vaihtoehdot ovat katastrofeja, jos asukkaan eli osakkaan talous ja pankkilainat on jo muutenkin ihan tapissa. Kaupungin kanssa voi aina yrittää neuvotella, mutta ei ole mitään takeita siitä, että neuvotteluissa saataisiin mitään tingittyä.

Jos asunnon osto (ja varsinkin uuden asunnon osto) on nykyisin melkoinen taitolaji, niin ainahan asunnon voi vuokratakin. Ja nykyisin tähänkin on tuotu taas uusia vaihtoehtoja esim. että asunto tulee omaksi vuokraa maksamalla. Jos tässä kohtaa on mahdollista se, että vuokraan saa normaalit asumistuet - jotka sitten kanavoituvat vuokraa maksamalla omaksi asunnoksi, niin tämähän on aika kiinnostava vaihtoehto?

Perinteisessä vuokra-asumisessa - vuokrien kalleudesta huolimatta - voi kuitenkin Hesarin laskuesimerkkien mukaan päästä 20 vuotta jopa pienemmällä rahalla, kuin jos asunnon ostaa.

Tässä pitää kuitenkin huomata sellainen seikka, että jos asuntojen arvot nousevat - vuokralainen ei pääse asunnon arvon noususta osalliseksi, eikä 20 vuoden päästä (vuokrasuhteen päättyessä) käteen jää mitään. Asunnon omistaja - vaikka ei olisikaan vielä ehtinyt 20 vuodessa koko asuntoa maksamaan, niin hän saa kuitenkin tililleen koko asunnon kauppahinnan kun asunnon myy. Silloin summasta vähennetään pois mahdollisesti vielä maksamatta oleva osuus, ja se erotus jää sitten omalle tilille. Mahdolliset välityskulut ja myyntivoittoverot joutuu tietysti maksamaan.

Muutenkin uskoisin, että ei kukaan vuokraa asuntoja tappiokseen, jolloin oman asunnon osto on euromääräisessä tarkastelussa aina järkevää jatkossakin. Tietysti jos joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle, tai jos jo etukäteen tietää, että asuntoa tarvitsee vain lyhyen ajan, silloin vuokraaminen on järkevää ja turvallista. Nykyään ainakaan suuren asunnon myynti ei kohtuullisessa välttämättä ajassa onnistu.


Uusia tapoja asunnon vuokraamiseen.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

9,4 kiloinen klapi!

Vaikka olen hankkinut hydraulisen polttopuun halkojan, niin silti voi olla joskus niin oksainen runkopala, ettei se halua haljeta mihinkään suuntaan. Talven jäljiltä oli vielä jäänyt polttamatta yksi iso sellainen. Tänään laitoin sen sitten jo aamulla lauantaipäivän kunniaksi takkaan. Nyt kun olen koko päivän kotona, niin tarvittaessa vähän pidemmänkin palamisajan ehtii takkaa valvoa. Paloaika olikin loppujen lopuksi melkein 2,5 tuntia!

Vaakatessa pölkky, joka oli ihan kuiva, painoi yli yhdeksän kiloa. Kävin vaakan kautta, että noin suunnilleen tiedän paljonko se painaa. Meillä Tiilerin Terhi takkaleivinuunissa kertapoltolle määrätty suurin puumäärä on 22kg, joten nyt tiedän, että paljonko voin yhteensä puuta polttaa. Sillä eihän tuo yksinäinen iso pölkky oikein yksinään halua kunnolla palaa, ja sen rinnalle pitää laittaa myös muutamia pienempiä, eli normaalikokoisia klapeja jatkuvalla syötöllä. Muuten se alkaa siellä pesässä yksinään kytemään, jolloin paloaika olisi ollut todella pitkä.


Iso klapi tai pölkky ei mahtunut edes polttopuulaatikkoon.


Pölkky paikoillaan takan pesässä.
Vertailuksi kuvassa myös tavallisen kokoinen klapi.
Takana pakkasyö. Aamullakin pakkasta oli vielä yli -6C astetta.
Laitoin tule myös saunan pesään. Joten tässä nyt sitten sytyttämishetken
 kuvaa, ja molemmista piipuista tulee niitä EU:n pelkäämiä pienhiukkasia....

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Terassikautta kohden...

Maassa on vielä reilusti lunta (ilmatienteenlaitoksen nettisivujen mukaan lumensyvyys Vantaalla on 18cm), mutta huomasin äsken, että yläterassilta lumi on alkanut jo selvästi sulaa...

Ja tietysti selvähän se, että kun yläterassi on paljon (eli noin 4 metriä) lähempänä aurinkoa, niin ei kait se mikään ihme ole, ettei siellä ylhäällä lumi sulamatta pysy... :-) Tältä näytti tänään:

Etelän puoleisella yläterassilla sukkasillaan
pärjää jo reunimmaisilla laudoilla.
Lumitöiden apulainen haluaa testata, että kantaako hankikanto?
Kyllä hanki kantoi alussa ihan mukavasti...
...mutta sitten upotti mahaan asti, ja piti tulla pois.


Viimeiset lapiolliset vielä menossa...


Ja tässä lopputulos, tämän päivän hyötyliikunta suoritettu.
Ehkä tässä jo ensi viikolla kävellään sukkasillaan joka puolella?
Otetaanpa vertailun vuoksi vielä tuo eka kuva uudestaan.

Aloin katsomaan vertailun vuoksi viime vuotisia valokuvia. Vuonna 2015 kevät saapui Vantaalle selvästi aikaisemmin.

Otetaanpa tähän kohtaan pieni nostalgia-pläjäys, joten tässä 14.03.2015 talon sisäpihan kulmalta otettu kuva. (Huomaa, että lunta ei näy missään). Toisenlaiselta näyttää nyt, kun maa on ihan valkoinen vielä.


14.03.2015. Tästä alkoi pihaprojekti viime vuonna. Tähän tuli terassi ja kukkapenkki.


11.07.2015. Terassi juuri valmistunut! Valotkin ovat syttyneet kukkapenkissä.
Valaistus on toteutettu Airamin Easy Connect -valosarjalla.


18.07.2015. Uusi terassi kalustettuna. Sokkeli on (yhä vieläkin) harkkopinnalla.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Ilmalämpöpumppu käy 7-8h per päivä

Ilmalämpöpumpun käyntiaika on nyt maaliskuussa vakiintunut 7-8 tunnin paikkeille vuorokaudessa. Pumppu käynnistyy aikaohjatusti klo 09:00 - ja mahdollista käyntiaikaa sille on ajastimella annettu aina klo 22:00 asti. Ei pumppu nyt tietystikään ihan yhtä soittoa käy koko 7-8h työhukiaan, vaan huilailee aina välissä.

Päiväsähköä siis kuluu, mutta toisaalta en osaa sanoa, kuinka paljon yösähköä kuluisi enemmän, jos pumppu kävisikin pelkästään öiseen aikaan? Yösähkö on hinnoiteltu noin 30% päiväsähköä edullisemmaksi. Joten pitänee sitten kokeilla ensi vuoden maaliskuu toisinpäin, että nouseeko vai laskeeko sähkölasku euromääräisesti, jos pumpun ajastaakin käymään tähän aikaan vuotta vain öiseen aikaan?

Maaliskuun ekan viikon keskilämpötila on ollut -1,9C. Sähköä on kulunut päivittäin keskimäärin 39,6 kWh. Jos sama tahti jatkuu koko 31 päivää, kuukauden sähkönkulutus asettuu jonnekin 31x39,6=1228 kWh paikkeille. Vuotta aikaisemmin (kun elettiin suorasähköllä), niin sähköä meni maaliskuussa 1446 kWh. Ilmalämpöpumppu siis pienentää sähkölaskua jonkin verran.

Maaliskuun lämpötilakäyrää Vantaalla. Öiseen aikaan on vielä pakkasta, mutta päivisin lämpötila nousee jo plussalle.











sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Kiukaan kivet käännetty

Kiukaan kiviä ei kannata latoa liian taajaan - näin kirjoittelin reilut pari kuukautta sitten, eli juuri ennen joulua:

http://www.talovertailu.fi/rakennusblogi/talopaketti-talo-rautio-kiukaan-kivia-ei-kannata-latoa-liian-taajaan/

Mutta liikaa kiviä oli yhä vieläkin, ja kiuas kaipaili keventämistä. Tilanne näytti nimittäin eilenkin tältä:


Sähkövastuksen kotelon edessä kolmas pikkutanko on
selvästi kaarella, kun sitä vertaa paksumpaan nurkkatankoon.

Tässä vaiheessa, kun talossa on jo asuttu reilu vuosi, niin kivet olisi tietysti voinut varmaan vaihtaa jo kokonaan uusiin, mutta päätin nyt edetä tällä kertaa vielä niin, että otin kaikki kivet kiukaasta pois, ja ladoin samoja kiviä uudestaan takaisin, jotta näen ihan selvästi, että sinne tulee ladottua vähemmän kiviä. Tavoitteena oli saada ihan reilu kevennys kiukaaseen. Samalla kivet tulee sitten "käännettyä", koska eri tavalla eri paikoille, ja eri järjestykseen ne menevät kuitenkin...

Aurinkokiukaan Duo 250 -kiukaassa tarvitaan siis isoja kiviä (niitä myydään erikseen rautakaupassa, jolloin laatikon kyljessä lukee "isokokoiset kivet") alaosaan. Siinä tulipesän ympäri kivet kiertyvät tankojen taakse yhdessä kerroksessa. Sen täyttö ja purku sujuu nopeasti. Ylempänä olevassa kapeassa tornissa keskellä kulkee savutorni. Sen ja sähkövastuksen väliin tarvitaan todella pieniä ja litteitä kiviä. Sitten melko pieniä tarvitaan vielä sähkövastusten ja tankojen väliin. Kivet ovat siis pystytasossa kahdessa rivissä päällekkäin. Sen vaiheen purku ja täyttö vie vähän enempi aikaa...


Kivien purku aloitettu.
Yläkehikosta melkein puolet jo purettuna.


Ylimmän kuvan tilanne uudelleen, kun kivien purku
oli loppuvaiheessa. Pahiten kiilautuneet kivet olivat ihan
kunnolla juuttuneet kiinni tankojen taakse.


Purkamisessa irrotettuja tankoja.
Tangot saa siis alhaalta nostamalla helposti käteen.


Täyttö valmis, ja tässä tämän kertainen "saalis", iso
muovilaatikko puolillaan kiviä lähti tällä kertaa kiukaasta
pois. Just ja just sen jaksoi kantaa...


Tässä tämän kertaisen latomisen tulos.
Kokeillaan nyt miten kauan ne pysyvät tällä kertaa.


Vuolukivinen "kiukaan henki" on myös kivien joukossa tankojen takana.


Yläkehikosta lähikuvaa. Ylös asti täyttäminen vaatii vähän sorminäppäryyttä.
Eipä kait tässä ole muuta konstia, kuin jättää litteät kivet viimeiseksi.
Ne voi pujottaa tankojen välistä sisään
ja kääntää sitten poikittaiseen asentoon tankojen taakse.