perjantai 31. elokuuta 2012

Eka rautakauppakilpailutus

En ole koskaan kilpailuttanut eri rautakauppoja kunnolla, joten ajattelin tehdä sen nyt. Torstai-iltana 23.8.2012 klo 22 aikoihin lähetin 8 paikkaan tarjouspyynnön, jossa pyydettiin 3.9.2012 mennessä hintoja seuraaville tuotteille: (tarjouspyyntö tässä)

Tarjouspyyntö 23.8.2012
Talo Rautio, Laurintie 146, 01400 Vantaa
Pyydän tarjousta omakotitalon rakennusprojektin alkaessa seuraavista tuotteista:

1. Putket laatan alapuolella :
V160M => lvi nro 2411158
V110m => lvi nro 2411046
V75m => lvi nro. 24211044
Class Size Series Product KPL L\[m]
Uponor PEM 110 suojaputki,  LVI- nro 2013577 16
Viemäriputki 75 V 12
Viemäriputki 110 V 10
Viemäriputki 160 V 15
Salaojaputki 110 V 60
Muhvikulma-45 75 V 8
Muhvikulma-45 110 V 10
Muhvikulma-90 110 V
Muhvikulma-90 110 V
T-haara-45 32/32 V 1
T-haara-45 75/75 V 1
muhvihaara-45 110/110/75 V 4
Muhvihaara-45 75/75 V 1
Lattiakaivo 75 LK1 BRAGE 75 KM-7113929 4
Salaojakaivo SOK SOK 9
Pisotyhteet 110 10
160 5

(Näistä LVI-kamoista sain kauppalistan suoraan LVI-suunnittelijalta, se tuli hienosti excel-taulukkona, mutta excel taulukkko "hajoaa" liittäessäni sen tähän, eli tämä ei ole nyt kovin selkeä näin)

2. Betoni- ja harkkoraudat (harjaterästä)
A) Kevytsoraharkkoja varten 8 millin harjaterästä 386 kpl x 6 metriä = yht. 2208 metriä.
B) Betoni anturoita varten 10 millin harjaterästä 130 kpl x 6 metriä = yht. 780 metriä (teräs A500HW)

c) Kantavalle teräsbetonilaatalle teräsverkkoa. Alap. Verkko #8-150 B500K ja yläp. Verkko 5-150 B500K. Molempia vähintään 87m2.

3. Alapohjan styroksit
A) Styrox EPS 100 Lattia 100mm (6m2 paketeissa?) 34 pakettia = 34kpl x 6m2 = 204 m2

B) PU-vaahtoa styroksien sitomiseen, esim. PU-vaahto Casco AllSeason FlexFoam 700 ml tai joku vastaava? 5 pulloa

4. Rahtikulut tontille (Laurintie 146, 01400 Vantaa). Tavarat toivotaan kuljetettuna perille, mutta voin yrittää järjestää kuljetuksen myös itse.

Tarjoukset pyydetään sähköpostilla ma 3.9.2012 mennessä...

Yllätyin, että ensimmäinen tarjous oli laskettu jo 10 tunnissa (ja nekin siis yötunteja?), koska aamu kasilta tuli sähköpostiini jo ensimmäinen vastaus, vaikka tarjouspyyntö oli lähtenyt edellisenä iltana kymmenen aikoihin. Näin nopeaa palvelua sain Malmin Rautiasta (Kankiraudantie 6, 00700 Helsinki). 10 pistettä ja papukaijan merkki tästä. Harmi vain, että ei nyt osuneet euromäärät tällä kertaa ihan sillä lailla, että olisi päästy kauppoihin. Hintavertailussa tämä tarjous ylsi kylläkin hyvälle kakkossijalle, mutta tarjoskilpailu on semmoista, että "winner takes it all", eli valitettavasti hopeasijalle yltänyt ei saa tilausta.

Seuraavaksi nopein vastaus tuli Suutarilan Starkista, se saapui maanantaina 27.8 eli ihan jo seuraavana arkipäivänä. Tämän viikon aikana olen saanut tarjouspyyntööni vastaukset myös Tuusulan Meltexiltä ja NetRauta Tammistosta. Lisäksi lähetin tarjouspyynnöt vielä neljälle muulle, eli Korson Rauta Oy:lle, K-rauta 75:lle, Bauhaus Vantaalle ja V. Leinolle Karkkilaan. Tämän mennessä nämä 4 eivät ole vastanneet mitään. No okei - laitoin tarjouspyyntööni vastausaikaa ensi maanantaille asti, eli voihan nuokin vielä tarjota jotain, mutta heidän kannaltaan valitettavasti tilanne työmaalla on edistynyt niin nopeasti, että joudun tekemään tilauksen jo nyt.

Hintavertailun perusteella valinta osui Suutarilan Starkkiin. Kävin siellä avaamassa tilinkin tänään, jotta hoituu laskutus sitä kautta. Ja kun meille ei tule talopakettia, niin todennäköisesti joudun käymään rautakaupassa vielä jatkossakin. En tiedä olisinko saanut enempi ja nopeammin vastauksia tarjouspyyntööni, jos olisin maininnut että talopakettia ei tule. Yllättävänä pidän kuitenkin sitä, jos kahdeksaan tarjouspyyntöön puolet eli neljä rautakauppiasta ei vastaa ikinä mitään?

Kysyin tätä asiaa tänään tilinavauksen yhteydessä myös Suutarilan Starkin Jani Tiaiselta, joka laski minulle voittaneen tarjouksen, että miltä se näytti? Oliko sekava? Oliko liian suppea? Vai ovatko rautakaupat jo totaalisen kyllästyneitä omakotirakentajiin? Vai onko muuten vaan kiireitä, niin että kaikkiin tarjouspyyntöihin ei ehditä vastaamaan? Starkin Jani Tiaisen mielestä tarjous oli ihan selvä ja selkeä. Itsekin ajattelin tarjouspyyntöjä lähettäessäni niin, että vaikka itse en kauppalistasta välttämättä ihan kaikkea ymmärrä, niin jos LVI-suunnittelija on listannut putkiosat ja jos rautakaupassa toinen ammatti-ihminen kertoo mitä se heillä maksaa, niin hinnat osaan sitten jo itse vertailla. Jolloin se joka paketin myy halvimmalla, se saa kaupan.

Seuraavat 10 pistettä ja papukaijan merkin antaisin sitten Suutarilan Starkille siitä, että kun tänään laitoin heille viestiä, että työmaa edistyykin nyt arvioitua nopeammin, ja betoniraudat tarvittaisiin aika pian - että jos me siivotaan tontille tilaa maanantaina, niin saataisiinko me toimitus heti tiistaina? Ja kyllä, se onnistui Starkille. Eli näillä näkymin anturoiden raudoittaminen alkaa sitten tiistaina. Samalla työmaan miesvahvuus nousee kahteen, kun toinenkin timpuri saapuu työmaalle. Olen tietysti itsekin siellä apuna aina välillä, mutta minun ammattitaidolla ei nyt kovin monimutkaisia asioita tehdä. Enempi olen hommassa mukana ihan vaan oppilaana ja apupoikana. Tai sitten roudaan tarvikkeita aina kun jotain tarvitaan.


Tilanne montussa 31.08.2012.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Anturalaudoitusten tekeminen alkanut

Sepelin tasaus ja täryttäminen saatiin eilen tehtyä. Nyt alkoi teräsbetonianturalle muottien eli laudoitusten tekeminen.

Tässä vaiheessa jonkinmoisena hankaluutena on ollut se, että kaupungin tuomat nurkkapisteet ovat maanpinnalla, niistä 1 lähti kaivurin kauhassa (piti kaivaa metri laajemmalta kuin rakennuksen ulkoseinä), 2 on varmuudella vähän liikkunut ja ainoastaan 1 on kutakuinkin varmuudella sillä paikalla mihin se laitettiin. Korkeusero montun pohjalle on kuitenkin yli 2,5 metriä. Eli luotilangoistakin punnukset riippuvat aika pitkän langan päässä ja heiluvat tuulessa.

Toki anturan laidat saisi omasta mielestäni paaluistakin mitattua, ne sattuivat aika siistiin riviin, mutta timpuri haluaa olla niin tarkka, että hän vielä varmistaa ne paalujenkin paikat. Pientä heittoa niissäkin tietysti on. Kaupungin mittamiehet tulevat uudelleen paikalle sitten, kun aletaan laittamaan harkkoja anturan päälle, niin silloin rakennuksen kulmapisteiden paikka tarkistetaan vielä uudestaan.


Montun eteläistä reunaa 30.8.2012.


Monttu pohjoisreunalta 30.8.2012.

tiistai 28. elokuuta 2012

Teräspaalut ja pienbetonipaalut samoissa hinnoissa?

Teräspaalut on nyt lyöty ja paalutuspöytäkirjat ja lasku saatu. Paaluja meni 25 kpl eli yhteensä 269,7 metriä. Työlle tuli hintaa paalunmerkkauksineen, paalunkärkineen yms. tilbehöörin kanssa yhteensä 10706,91 euroa.

Kysyin ennen paalutusta tarjousta myös toisenlaisella paalutusmenetelmälle, ja sain hinnan Lujabetonista sellaiselle vaihtoehdolle kuin "Luja-Pienpaalut", joka on nyt myös jonkin sortin uusi keksintö pientalorakentamisessa?

Tälle Lujabetonin kehittämälle menetelmälle hinta - olettaen että menekki olisi ollut tasan 270 metriä (mikä sitten toteutuikin noin puolen metrin tarkkuudella teräspaalua käyttäen), niin tällä menekkimäärällä hinta olisi Lujatalojen tarjouksen mukaan ollut 10379,78 euroa. Eli minusta ihan samoissa hinnoissa Tammisen teräspaalujen kanssa.

Joskin ne teräspaalut olivat kaikki eri mittaisia vaihdellen 9,15 metristä aina 16,75 metriin asti, niin luulisin että tässä kohtaa teräspaalut tulivat kuitenkin edullisemmaksi, koska ne lyötiin maahan metrihinnalla toteutuneen määrän mukaan, ja ainuttakaan hukkapätkää ei tullut. Betonipaaluissa tai pienbetonipaaluissa olisi kuitekin jokaisesta paalusta jäänyt jonkinlainen hukkapätkä, ja sekin olisi pitänyt maksaa saman metrihinnan mukaisena. Plus että teräspaalut menivät maahan niin pienellä koneella ja niin pienellä nakutuksella, että naapurin talot muutaman metriä päässä pysyivät ehjinä.

Tällä hetkellä työmaalla on käynnissä sepelin täryyttäminen ja sen jälkeen alkaa sokkelilaudoitusten rakentaminen, kun pohja teräsbetonianturoille saadaan tehtyä ensin riittävän kovaksi ja tasaiseksi.


Kurkistus paalun sisään. Pitäisikö sinne nyt pudottaa joku viesti tulevaisuuden arkeologeille pohdittavaksi?


90-kiloinen tärylevy.

Viime viikolla kävin työkaluvuokraamolla kokeilemassa, saanko yksin peräkärryyn 200-kiloisen täryn. En saanut, olisi se tietysti vuokraamolla nostettu kärrylle, mutta en olisi saanut palautettua sitä. Tänään menimme timpumrin kanssa uudestaan vuokraamoon (Gles - Tuulilasintie 29, Helsingin Tattarinsuo), ja siellä ei ollut enää yhtään 200 tai 500 kiloista täryä. Joten otettiin sitten 90-kilon täry. Hyvin on homma sujunut silläkin, eikä 200-kiloista tarvita ollenkaan, vaikka pyysin soittamaan sitten kun sellainen palautuu heille taas jostain takaisin.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Sepelin haraamista ja veden pumppausta

Tänään on ollut vähän niin kuin välipäivä, eikä tontilla ole tapahtunut kovinkaan paljoa. Haralla vähän tasoittelin sepeliä paalukoneen jäljiltä. Se olikin nyt helppoa saada tasaiseksi, kun paalun päistä sai laudalla katsottua oikeat tasot. Paalun pää pitäisi olla 150mm sepelin pinnan yläpuolella.


Sepelin haravointia ja tasausta lautojen avulla.

Laitoin myös uppopumpun käymään, vaikka olisi sitä vettä kuoppaan mahtunut vielä paljon enemmänkin ;-) Viikonloppuna oli kuitenkin sen verran satanut, että suodadinkankaan liepeillä näkyi vähän vettä. Ensimmäisen parin tunnin aikana veden pinta ei laskenut kuin sentin tai pari, pitää kohta käydä uudestaan katsomassa, joko vesi on loppunut pumpulta.


Upppopumppu käynnissä, ämpärin kyljessä on reikiä, niin ei mene roskat pumppuun.

tiistai 21. elokuuta 2012

Tontti paalutettu

Paalutuksen tilasin Terästpaalutus Tammiselta, mistä Ossi Tamminen tuli paalutuksen tekemään. Ossi kertoi paaluttaneensa myös naapuritontilla olevan entisen kaupparakennuksen, joka nyt peruskorjattiin asuinkäyttöön viime vuonna. Tammisen veljekset ovat paaluttaneet myös Laurintien varressa olevat uudet 2-kerroksiset talot LVI-Triolle saakka.

Eniten mietitytti se, miten onnistuu vanhan sokkelin ympärillä paalutus, mutta se meni ihan hyvin. Sen sijaan talon päärappusten alle tulevan toisen paalun paikka oli ongelmallinen, se olisi pitänyt paaluttaa kuopan yläreunaan, ja Ossi sanoi, että tässä kohtaa se ei tule onnistumaan. Paalu vääntäisi liikaa kuoppaa kohden. Tässä kuva aamun tilanteesta, kun ihmeteltiin, että mitenkäs me tästä nyt sitten selvitään?


Liian haastava paikka. Näin lähelle kuopan reunaa ei voi paaluttaa.

No - eipä siinä sitten muuta kuin sama kuva sähköpostilla rakennesuunnittelijalle, ja soitto perään, että voisiko paalua tai tarvittaessa koko rappusten alle tulevaa anturia siirtää? Päätettiin, että anturaa laajennetaan, niin että siitä tulee L-kirjaimen muotoinen, silloin voitiin paalua siirtää noin 30-40 senttiä rakennusta kohden, ja paalutus saatiin tehtyä montun pohjalta, tässä siitä kuva:


Paalun paikka siirretty montun pohjalle, alkuperäinen paikka näkyy punaisella rastilla paalutuskoneen päältä.

Muuten paalutus sujui tosi hienosti ja enemmittä ongelmitta. Ammattimiehiltä homma käy. Tässä muutama kuva lisää:


Ensimmäinen paalu menossa maahan. Autokatoksen paalu katkaistiin maan pinnalta, ja paalua upposi maahan 14 metriä.


Tässä paalukone montun pohjalla. Hyvin se selvisi ajoluiskastakin, eli ei ollut liian kapea eikä liian jyrkkä.


Paalutuskoneen jälkiä sepelissä.

En ehtinyt täryyttämään sepeliä ennen paalukoneen saapumista. Ja hyvä niin. 11-tonnin kone uppoaa kuitenkin jonkin verran sepeliin, jolloin se pinta on möyhitty paaluttamisen jälkeen. Parempi että haravoin pinnan uudestaan tasaiseksi, ja tärytän sen piukkaan vasta sitten. Samalla voin täryllä tasata pinnan niin, että se on tasan 150 milliä paaluhatun alapuolella, jolloin sekin detalji on sitten tarkasti kuvien mukainen.

Seuraavaksi tähän karkean soran päälle tuleekin sitten jo anturat, eli seuraavaksi tehdään niitä varten laudoitukset. Tosin ennen sokkelilaudoitusten rakentamista lienee syytä laittaa salaojat ja salaojakaivot paikoilleen? Sitten ei tarvitse niiden putkien kanssa hyppiä enää anturaa varten tehtävien lautarakennelmien ylitse, ja nurkat saattaisi käydä ahtaiksi muutenkin, mutta nyt vielä siellä mahtuu kulkemaan ja työskentelemään ihan hyvin. Anturan korkeudeksi tulee 400mm ja leveydeksi 600mm.

Laitan vielä jossain vaiheessa paalukoneesta jonkun videon tuonne "videot" -välilehdelle.

Piikkausmiehet aamulla (turhaan) paikalla

Vauhtia on riittänyt tällä viikolla! Ja hyvin on eri porukoilla sopinut aikataulut yhteen.

Eilen aamulla oli tontilla vielä sepeliauto ja sepelin levitys käynnissä. Sitten samana iltana paalun paikkojen mittaus. Tänään aamulla klo 7:00 oli paikalla MJY Saneerauksen lapio- ja piikkausmiehet. Tontilta nimittäin löytyi jo viime kesänä useitakin vanhoja sokkeleita noin puolen metrin syvyydestä. Yksi niistä oli aika iso, kooltaan noin 5x7 metriä. Se lienee lattiakaivosta päätellen kenties ollut joku vanha saunamökki pihan perällä? oska purkamisesta tulisi aika suuri määrä raudoitetun betonin rämmäleitä yms. pois vietävää "ongelmajätettä", niin ajattelin että se iso sokkeli saa jäädä ehjäksi ja ihan siihen missä se on.

Tämän ison sokkelin löytämisen jälkeen talokin siirtyi noin metrillä länttä kohden, ja myös sen päämittoja muutettiin niin, että talo lyheni ja leveni hieman. Sitten isoin vanha sokkeli mahtuisi olemaan nykyisellä paikallaan.

Mutta vanhan sokkelin varaan ei kuitenkaan rakenneta, vaan siihen tehdään piikkaamalla noin 20cm x 20cm reikiä, paalumiehen mukaan sellainen pieni reikä riittää ihan hyvin.

Tässä vielä yksi kuva viime kesältä, kun kyseinen sokkeli ensimmäisen kerran havaittiin, tonttia ostettaessa se oli piilossa.


Viime kesänä tein lapiolla vähän arkeologisia tutkimuksia vanhan sokkelin kulmalla.

Ja tässä suunnilleen sama paikka tältä aamulta, sen jälkeen kun lapiomies oli käynyt klo 7:00 ja itse tulin paikalle vähän sen jälkeen:

Kahdessa kohtaa näytti sokkelin reunavalujen perusteella siltä, että piikkaamaan joudutaan, mutta yllätys-yllätys - ei sieltä sittenkään mitään betonia vastaan tullut, vaikka melkein metrin syvälle lapiolla ja rautakangella kaivettiin. Toisen paalun paikan vieressä vanhan sokkelin reunakin oli ihan 20 sentin päässä, tässä kuva paikasta sen jälkeen kun paalu oli siihen lyöty:


Läheltä piti. Paalun paikka meni just ja just vanhan sokkelin reunasta ohi. Ei tarvinnut piikata tässäkään kohtaa.

Eli lopputulos aamun piikkauksesta oli se, ettei tarvinnutkaan piikata ollenkaan, jolloin sovittiin sitten niin, että kun paalutusmies tulee paikalle vähän ennen puolta päivää, niin koitetaan paaluttaa ensin nämä vanhan sokkelin kohdalla olevat paikat, ja jos ei jostain syystä onnistuta saamaan paalua läpi, sitten piikkausporukka soitetaan uudestaan paikalle. Mutta ei tarvinnut soitella.

Tässä vielä yksi kuva puoliksi pois kaivetusta sokkelista, jossa on jotain tiilimuurausta niin, että laastitkin ovat vielä jäljellä:


Vanhaa tiilimuurausta. Tuleva suihkulähde ja kukkapenkki?

Jos sijaintinsa puolesta ja muutenkin onnistuu, tein jo mielessäni pihasuunnitelmia niin, että otan tästä irtonaiset tiilet pois, harjaan jäljelle jääneen tiilimuurauksen puhtaaksi, ja sitten siihen voisi lisätä kukkaistutuksia, jonkin pienen suihkulähteenkin ehkä, ja kohdevaloja. Jää sitten hiukan tontilla ollutta alkuperäistä tiilimuurausta kukkapenkin koristeeksi.

maanantai 20. elokuuta 2012

Paalun paikkojen mittaus illalla

Kun sepelihomma tuli aamulla valmiiksi, illalla tulikin sitetn jo mittamies merkkaamaan paalujen paikat. Jos itse olisi yrittänyt paalun paikkoja mitata, niin korkeuseroista johtuen siitä ei olisi tullut mitään. Mutta näin se käy tämäkin homma ammattimieheltä näppärästi:


Mittaukset käynnissä.


Laudat ei liity mittamiehen hommiin, vaan yritin niillä itse jo aiemmin hahmotella anturan paikkoja.


Näihin kohtiin niitä paaluja sitten kohta lyödään.

Sepelit levitetty aamulla

Tänään tuli aamulla viimeiset sepelikuormat. Olin laskenut, että 5 kuormaa eli 55 kuutiota riittäisi, mutta 7 täyttä kuormaa sinne kuitenkin meni. Lopputulos tässä:


Montun pohjalla 16-32mm sepelit tasattuna oikeaan korkoon.


Luiska paalukonetta varten.

torstai 16. elokuuta 2012

Hihnakuljetinautolla sepeliä monttuun

Paitsi vauhtia ja vaarallisia tilanteita, on tänään saatu paljon muutakin aikaiseksi. Kellarin kuoppa valmistui, suodatinkankaat levitettiin sinne pohjalle, ja sen jälkeen hihnakuljetusautolla tuli tänään kolme kuormaa eli noin 33 kuutiota eli noin 50 tonnia 16-32 millin sepeliä montun pohjalle.

Hihnakuljetusautolla se homma käy tehokkaasti ja nopeasti. Jos olisi tuotu kuorma-autolla lasti pihaan, ja jos sitä olisi sitten kaivurilla nostettu kauha kerrallaan oikeille paikoilleen, ja jos sen jälkeen vielä lapiomies olisi tasannut lopullisen pinnan tasaiseksi, niin olisi siinä ollut aika paljon töitä. Ja todennäköisesti kustannuksetkin aika paljon suuremmat (kuorma-auton kulut + kaivurin kulut + lapiomiehen kulut).

Nyt tällä kertaa sepelin hinnaksi tuli 18,50€ per tonni + ALV (hinta tietysti riippuu eniten ajomatkan pituudesta, joka nyt ei ollut kovin pitkä). Ja tällä hintaa siis paikalle tuotuna ja hihnalla lopullisiin paikkoihinsa levitettynä. Kätevästi se käy Joystickillä (ks. myös video "videot" -välilehdeltä). Hihnakuljetinauton kuljettaja kävelee tontilla minne haluaa, ja ohjaa hihnakuljetinta sieltä, mistä parhaiten näkee minne tavaraa tarvitaan. Ensi maanantaina tulee vielä pari kuormaa karkeaa sepeliä lisää. Perjantaina pidetään rakentamisessa välipäivä.


Ensimmäinen kuorma sepeliä tulossa.


Nauhassa riittää pituutta sen verran, että kuopan saa täytettyä kauttaaltaan. Salaojille tietysti jätetään tila kuopan laidoille.


Ensimmäiset sepelit kuopassa. Kun aloittaa ohuilla kerroksilla, suodatinkangas pysyy paikoillaan, eikä vedä mihinkään suuntaan, kun kankaan alla savi on kuitenkin aivan löllöä.

Hurja läheltä-piti-tilanne

Tänään sattui kellarin kuopan kaivamisessa hurjan näköinen läheltä-piti-tilanne. Sydän tykyttää vähäsen ylimääräistä vissiin vieläkin, vaikka tapahtuneesta on nyt jo yli 6 tuntia kulunut.

Kellarin kuoppa saatiin siis valmiiksi, ja kaivurikuskilla päivän viimeinen homma oli nostaa tontin toisella laidalla tontilla joskus aiemmin olleen talon sokkelista tulleet betonilohkareet kaatopaikkakuormaan.

Tontin toiselle laidalle olisi päässyt kadun kautta kiertäen. Ajomatka olisi ollut suunnilleen sama, eikä siinä kovin paljon kauempaa olisi aikaakaan kulunut, vaikka olisi liikennevalotkin menneet punaiselle ja olisi tarvinnut seisahtua risteykseen. Kaivurikuski oli kuitenkin sitä mieltä, että kyllä hän mahtuu tulemaan montun reunalta, siitäkin huolimatta että siinä kohtaa oli silloin parkissa timpureiden asuntovaunu. Huonosti meinasi käydä. Ei sitä kuitenkaan itselläni löytynyt kanttia kinata vastaan, kun kaivurikuskilla on enempi kokemusta kuin itselläni ikää, mutta ehkä jatkossa täytyy olla vaan tiukempi, ettei kukaan ottaisi työmaalla liian isoja riskejä.


Kuopan kaivamisessa matkaa naapurin aitaan oli lopussa enää 5-10 senttiä. Se riitti hyvin.


Tässä kohtaa kaivuri lähti ohittamaan asuntovaunua. Kuvaa ottaessani näytti jo ensimmäisen kerran siltä, että ei se voi mahtua. Kauhan oikeassa reunassa näkyy montun reuna.


Tässä vaiheessa näytti, että kaivuri selviää kapeikosta sittenkin - kunnes pari sekuntia tämän kuvan ottamisen jälkeen penkasta lossasi 2-3 kuutiota maata kuopan pohjalle. Toinen telaketju jäi melkein kokonaan ilmaan. Kauhalla kaivuri sai kuitenkin vedettyä itsensä kuopan partaalta ylös ja kauemmas kuopasta.


Tässä kuvassa molempien (sekä kuvattavan että kuvaajan) sydän tykytti aika kiivaasti.

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Suodatinkangasta kuopan pohjalle

Tänään aloitin levittämään suodatinkangasta kuopan pohjalle. Ihan loppuun asti en tänään päässyt, kun kaivurimiehellä on vielä yksi terassin kulma kesken, niin en vielä mennyt suodatinkankaan kanssa sinne sekoittamaan hänen hommiaan. Huomenna levittämistyöt jatkuvat, enintään tunnin työ enää kyseessä. Sen jälkeen alkaa tulemaan 16-32 millin sepeliä tontille. Sitä laitetaan suodatinkankaan päälle kapillaarikatkoksi jotain 30-40 senttiä niin, että saadaan oikea korko paalutukselle.


Suodatinkangas rullassa odottamassa levittämistä.


Eka vuota levitetty.


Tästä jatketaan huomenna.

tiistai 14. elokuuta 2012

Kuoppa pumpattu tyhjäksi

Kuopan pohjalle tulee suodatinkangas savipintaa vastaan. Itse asiassa sinne tulee kaksikin suodatinkangaskerrosta päällekkäin, ja ne laitetaan 90-asteen kulmassa ristiin. Tällä yritetään välttää se, että paalutuskone uppoaisi saveen suodatinkankaiden saumakohdasta. Jos niin kävisi - sitten kuopan pohja olisi "sekametelisoppaa", jossa on hujan hajan sekaisin sekä savi, kapillaarikatkosepeli että suodatinkankaan rämmäleet. Silloin pohja olisi pilalla.

Näinkin on joskus jossain työmaalla käynyt, ja tästä paalumies ja kaivurimies varoittivat jo etukäteen. Mutta kun suodatinkankaasta valitsee sitä leveämpää mallia (siis 5 metriä leveää), ja niitä kun laittaa kaksi kerrosta eri suuntiin, niin kuopan pohjan pitäisi kestää, vaikka savi on tällä kertaa erittäin pehmeää. Ennen suodatinkankaan asentamista pumppasin tänään kuopasta vedet pois. Tässä muutamia kuvia siitä. Ehkä puolisen kuutiota oli vettä kertynyt kuoppaan, eli aika vähän - ottaen huomioon, että oli näin sateinen ja nihkeä kesä.


Pumppu ämpärissä, jossa reiät kyljessä.


Nostonaru, letku ja sähköjohto kuopan reunalla.


Vesiletkun pää rajaojassa.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Työmaataulu itse askarrellen

Nyt on sitten meidänkin työmaalla työmaataulu, joka on ollut paikoillaan eilisestä lähtien. Aloituskokouksessa tuli esille myös se, että onko sellaista, ja kun ei ollut, niin sellainen täytyy olla, myös omakotirakentajilla. Lainsäädäntö ilmeisesti menee suunnilleen tällä tavalla, että...

"Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tiedotettava tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle työmaataulu tai -kyltti ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä."

Työmaataulussa pitäisi olla ainakin seuraavat asiat mainittuna:
Rakennuttaja: rakennuttajan nimi, osoite ja yhteystiedot
Toimenpide: rakentamisen ominaisuus
Suunnittelija: tiedot suunnittelijoista
Aikataulu: Rakentamisen arvioitu rakentamisaika

Nuo kolme ylintä asiaa sinne kirjoittelin, mutta aikataulusta en osannut laittaa mitään, eikä sitä ihan tarkkaan tiedetä itsekään. Sen verran on tiedossa, että ei se talo itse nikkaroiden (apuna toki pari timpuria) ja oman metsän puista tehtynä ihan vuodessa synny, mutta valistunut arvaus on, että kahdessa vuodessa se voisi olla valmis. Tavoitteena on muuttaa uuteen kotiin ennen joulua 2014, ja jos tässä aikataulussa pysytään, sitten meidän työmaa on aikaisemmin valmis kuin Olkiluodon uusi ydinvoimala. Se nimittäin on taaskin myöhästynyt lisää, ja se kait valmistuu vasta vuonna 2015, niin ainakin tämän linkin mukaan.

En kuitenkaan valmistustumisaika arvauksia laittanut tauluun, ne selviää sitten googlen kautta ja esim. tästä blogista.

Isommilla työmailla esim. Hiekkaharjun suunnalla, jossa on juuri valmistunut uusia kerrostaloja, niin työmaataulujen hinnat ovat tonnin luokkaa. Omakotirakentaja - jos tilaa talopaketin - saa sen kyltin talopaketin mukana. Meillä hintaa tuli 17,85 euroa kun laskin yhteen tussikynien hinnat, yhden palan kovalevyä K-raudasta ja vähän pientarvikkeita. Loppuosa onkin sitten tontilta löytynyttä vanhaa puutavaraa, joka ei ole vielä lähtenyt kaatopaikalle. Tilapäisrakentamista varten niitä vanhoja naulaisia lankkuja on vielä säilytelty, ja sitten kun alkaa betonin valu eli tulee kellarin alapohja, siihen tarvittavassa "hiekkalaatikossa", menee sitten varmaan ne loputkin laudat. Vielä niistä jonkinlaisia tukilautoja saa rakennettua niin, ettei betonimuotin laidat kaadu.

Mutta tämmöinen tästä nyt sitten tuli:


Työmaataulu itse askarreltuna.

lauantai 11. elokuuta 2012

Vesi kiven alla!!!

Eipä ihan heti tullut semmoinen mieleen, että veden saanti tontille voisi olla keskellä kylää jollain tavalla hankalaa. Nyt näyttää siltä, että jos ei se vesi nyt ihan kiven alla ole, niin asfaltin alla se on. Ja asfaltti on vielä uutta sellaista, kun Rekolantie on juuri hetki sitten päällystetty uudelleen, ja HSY:n vesiliittymän sulkukaivo sijaitsee melko hankalassa paikassa. Ainakin jos tilannetta katsoo meidän tontilta, joka siis sijaitsee kylän ainoassa liikennevaloristeyksessä, ja kahden kokoojakadun risteyksessä. Ja sieltä risteyksen keskeltä se vesi täytyisi käydä hakemassa! Tässä LVI-suunnittelijan piirtämä kuva:


Tulovesi ja viemärin linjaus tontille.

Tämä kuva ei vielä näytä hirveän pahalta - vaikka hiukan jo hirvittää tämäkin, että miten kaikki liikenteenohjaukset yms. saadaan järjestettyä, tuleehan tuossa nyt sitten liikkennehaittaa Korsosta Koivukylään tulevalle radanvarsitien liikenteelle, ja samoin Rekolan oman kylän ihmiset kulkevat tämän risteyksen kautta, kuten myös taaempana Matarin ja Päiväkummun asukkaat. He tosin voivat käyttää myös Ohratielle meneviä reittejä, mutta nyt kun Ohratie on elokuun loppuun saakka suljettuna sielä olevan tien sortuman takia, niin nyt tällä hetkellä kaikki liikenne todellakin kulkee tästä risteyksestä. Tilanne paikan päällä näyttää tältä, eli kuvan alalaidassa olevalle kahdelle metallikannelle pitää kaivaa "oja" tontilta, tuosta liikennevalojen välistä, ja sitä kaivaessa pitää jalankulkijat ja pyöräilijät ohjata käyttämään kadun toista reunaa:


Alla oikealla sadevesi ja jätevesikaivot, ja siinä vieressä puhtaan veden sulkukaivo (ei näy pinnalle).

Kaivuu lupaa alustavasti kysellessäni kaupungin virkailija oli taas erittäin avulias ja ystävällinen. Kaivuu lupa-asia ei vielä tosin edennyt, kun sen saamiseksi HSY:lle sopiva liittämispäivä pitää ensin sopia, ja sitä en voi vielä sopia, koska se riippuu meidän omista ja paalutusmiehen aikatauluista. Ensin pitää saada kuoppa valmiiksi, sitten kapillaarikatkosepelit kuopan pohjalle, ja sitten sopia milloin paalutus tehdään. Vasta sitten kun paalukone on poistunut paikalta, sitten voidaan ottaa vesiletku ainakin kieppinä tontille. Tai asetella se suoraan omalle paikalleen alapohjan alle.

Sain kaivuulupia käsittelevältä kaupungin virkailijalta myös nelivärisen johto- ja putkikartan, että mitä kaikkea siellä ison tien alla oikein kulkee. Sitä hässäkkää kun muutaman minuutin tuijottaa, niin meinaa melkein tulla päänsärky, se nimittäin näyttää tältä:


Putki- ja kaapelihässäkkää kadun alla.

Eli kun tontilta aletaan tekemään kaivantoa keskelle risteystä, niin ensimmäisenä vastaan tulee Soneran valokuitukaapeli. Sitten tulee Vantaan energian sähkökaapeli. Sitten on jossain kohdassa liikennevaloihin menevä sähköpiuha. Sen jälkeen tulee kaukolämpöputket 2 kpl. Sitten tulee vesilaitoksen sadevesiviemäri ja sen takana jätevesiviemärin putki. Ja vasta sen jälkeen tulee puhtaan käyttöveden vesijohto, johon HSY:n mies tulee tekemään pelkät liitokset sitten kun se on kaivettu esiin kadun alta. Saa siinä kaivurimies olla aika tarkkana, koska jos jokin näistä menee vahingossa poikki, niin siitähän sitten riemu repeää, eli sen jälkeen projekti pitenee aika huomattavasti. Täytyy jo etukäteen tarkistaa, että vakuutukset on kaikilla ja kaikilta osin kunnossa. Ja kuka tahansa ei saa kaivamaan edes ryhtyä, kaivajalta vaaditaan tieturvakortti I tai II, mutta onneksi nykyisellä kuoppaa kaivamalla urakoitsijalla sellainen sattui olemaan, ja hän ei hetkeäkään epäröinyt, kun kysyin että suostuuko hän kaivamaan ojan keskelle ison tien riesteystä, vai pitääkö siihen etsiä joku toinen urakoitsija.

Nämä on myöskin tällaisia hankalia tilanteita siinä mielessä, että jos "tavallinen" omakotitalon rakentaja joutuu samaan tilanteeseen ja tilaa Googlen avulla jostakin tuiki-tuntemattomalta urakoitsijalta tällaisen urakan, niin loppuhinta saattaa olla aivan tähtitieteellinen sitten kun se lasku aikanaan tulee. Ihan sama sovitaanko hinta etukäteen könttänä, vai tuntiperusteisesti.

Kallista tämä on toki nytkin. Esim. kun paikat ennallistetaan, niin pelkästään jo asfalttifirman miehet ottavat 500 euroa pelkästä paikalle tulemisesta. Ja harmillista, että juuri noin kuukausi sitten tilasin 100 metrin päässä sijaitsevalle ostoskeskukselle uudet pihan asfaltit (se on minulla isännöinnissä), niin tämä ei nyt mennyt "siinä samalla", eli paikalle tulemisesta on jälleen kerran maksettava uusi paikalletulomaksu, vaikka asfaltoitavaa ei olisi kuin muutama neliö.

Sikäli kävi kuitenkin omasta mielestäni hyvä tuuri, että nykyisellä kuopankaivajalla sattui se tieturvakortti olemaan, ja hän on halukas vesiliittymälle asti kaivamaan. Eli on ainakin tuttu yrittäjä jo vuosien takaa, ja vaikkei hänkään osannut könttähintaa urakalle sanoa, niin tuntihinnalla nyt lähdetään, eli luottamus laskutuksen osalta pitää olla aika vankalla pohjalla. Ja onkin. Muuten ei uskaltaisi pelkällä tuntiperusteisella hinnalla hommaan lähteä.

Eli nyt Vantaan kaupungin kunnallistekniikan kaivuulupa virkailijan antamalla ohjeistuksella tämän urakan vaiheet etenevät seuraavasti:

Ensin sovitaan vesilaitoken Itä-Piirin kanssa kytentäpäivä, ja se on sovittava 1-2 viikkoa etukäteen. Kun se on sovittu, sitten haetaan Vantaan kaupungilta kaivuulupa. Ennen töiden aloittamista on vuokrattava jostain esim. Helsingin kaupungin rakennusviraston varikolta Oulunkylästä tarvittavat liikennemerkit, puomit, vilkkuvalot, ja ajosillat matalalattia busseja varten. Ylikulkusilta tarvitaan myös pyörätielle, kun sekin katkeaa siinä samalla. Kun nämä on kaikki odottamassa valmiina, sitten tilataan Vantaan kaupungilta peilausmies paikalle, ja hän merkkaa spray-maalilla asfalttiin, että missä kohtaa mikäkin kaapeli kulkee ja missä menee eri putkien paikat. Kaivurimies yrittää sitten niillä merkinnöillä pärjätä, ja toivotaan että maan alla ei ole mitään sellaista, mikä ei kuvissa näy. Ja sitten pitää aloittaa melkoinen soittokierros ilmoittamisen tiimoilta, ennen kuin tien saa kaivaa poikki. Eli pitää hankkia tilapäinen liikennejärjestelylupua (maksullinen) kaupungilta. Mikäli käy (hetkellisestikin) niin, että kulkuyhteys katkeaa risteyksessä kokonaan, se tieto on ilmoitettava välittömästäi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvomoon. Aiheutuvasta häiriöstä on myös ilmoitettava HSL:n liikennejärjestelijälle, koska linja-autoliikenne voi työn vuoksi häiriintyä ja hidastella. Liikennevalojen ohjaussilmukat joudutaan myös irrottamaan, ja siitä pitää ilmoittaa Kuntatekniikan keskukselle, ja jos näihin liittyen tulee jotain vikaa, se ilmoitetan Suomen Energia-Urakointi Oy:lle joka tulee sitten niitä vikoja korjaamaan.

Ja kun ne asiat yleensä eivät suju "kuin elokuvissa", niin jo etukäteen on tiedossa, että loma-aikana aina ei tavoita niitä henkilöitä joita yrittää tavoitella, ja esim. matalalattiabussien ajosilloista on kuulemma kesäaikana jatkuva pula.

Että tuli tässä nyt pikkuisen lisähaastetta rakentamiseen! Mutta ei rakentamista tämän takia tietenkään keskeytetä, eli nämä on vain teknisiä lisähaasteita, ja eiköhän se vesiputki ja viemäriputki jotenkin vedetä niiden muiden kaapeleiden ylitse ja alitse ja muista putkista yli/ali riippuen millä korkeudella ne ovat.

Ja kun katua aletaan parsia takaisin kasaan, sitten on pääliikenne- ja kokoojakadulla (katuluokka nro3) vielä omat tarkat määräykset, että miten ne pitää tehdä, ettei sitten vuoden tai parin päästä maa lähde painumaan kaivojen ympärillä. Tähänkin on ohjeistukset saatuna, eli tehdään niiden mukaisesti.

Pakko sitä vettä on kuitenkin tontille saada, sähkölaitos toi kaapelin tontinrajalle ihan liittymismaksun hinnalla, mutta vesilaitos vaatii kaivamaan sinne asti missä heidän lähin sulkukaivo on. Sen lisäksi, että vesilaitoksen liittymismaksu on paljon suurempi kuin sähkölaitoksen. Ja kaikki kaivamiskulut menee rakentajan pussista, vesilaitos sanoi, että he tekevät vaan pelkän liitostyön omalle kaivolleen.

Tämän verran on vettä saatu montun pohjalle ihan ilmaiseksi. Ei ole tarvinnut pumpata poiskaan vielä, kun tuollainen muutaman sentin vesikerros helpottaa kaivamistakin, eli saadaan pohja vatupassiin sen avulla. Veden vähäinen määrä yllätti, kun kuitenkin on ollut näin sateinen kesä.


Vettä montun pohjalla.

Kiven pudottamistesti - jos tuonne montun pohjalle hyppäisi itse, uppoaisi varmaan polvia myöten saveen, eikä pääsisi omin voimin ikinä pois.


Montun pohjalle pudotettu kivi.

perjantai 10. elokuuta 2012

Aloituskokous pidetty

Tänään pidettiin Vantaan Rakennusvalvonnassa aloituskokous. Itse asiassa hyvä, että pidettiin. Aikaa meni tunnin verran, ja hyvää asiaa tuli paljon. Mm. sellainen tuli esille, että yleisten katualueiden kunto todetaan katualueen alkukatselmuksessa, joka on pyydettävä ennen rakennustöiden aloittamista. Raksalla on nyt kuitenkin jo kolmatta päivää saven ajot käynnissä, joten tilasin tämän alkukatselmuksen sitten heti saman tein, ja se sovittiin heti maanantaille. Katualueiden loppukatselmus pidetään ennen rakennuksen käyttöönottoa, eli sinne on vielä aikaa.

Aloituskokouksessa tuli myöskin 21-kohdan lista valokuttavista työvaiheista. Valokuvaaminen onkin mielipuuhaani. Lista valokuvattavista työvaiheista on tässä:


Valokuvattavat työvaiheet.

Ja kun kerran valokuvata oikein käsketään, niin eikös se ole oikein oiva syy aloittaa valokuvaaminen vaikka heti? Eli tässä sitten valokuva aloituskokouksesta, vasemmalta pääsuunnittelija arkkitehti Immo Teperi, keskellä vastaava työnjohtaja DI Jari Marttinen RakSystems-Anticimexistä, ja oikealla aloituskokouksen puheenjohtaja tarkastusinsinööri Riitta Tamminen, jonka työhuoneessa kokous pidettiin. Itse olin kokouksen sihteeri ja rakennushankkeeseen ryhtyvän edustaja (As Oy:tä edustaen), mutta oma tuolini keskellä on tyhjä, koska olin kameran toisella puolella. Eli nyt on sitten valokuvaamalla dokumentoitu myös aloituskokouksen pidetyksi 10.8.2012:


Aloituskokous 10.8.2012.

Kokouksen päätteeksi 2-sivuinen, aika määrämuotoon laadittu kokouksen pöytäkirja allekirjoitettiin, ja kopioitiin osallistujille. Alkuperäinen kappale jäi kaupungille. Lisäksi valvoja sai rakentamisessa käytettävän Ympäristöministeriön ja Rakennustieto Oy:n laatiman "pientalotyömaan valvonta- ja tarkastusasiakirjan" paperimuodossa, ja itse sain saman CD:nä. Rakentamisen päätyttyä myös se paperiversio - kun siihen on kaikki valvottavat kohdat merkitty tarkastetuksi, niin sitten se tulee minulle eli rakennuttajan haltuun ja säilytettäväksi sekin. Noin 50-sivua ihan hyvää luettavaa, vaikka onkin "rasti-ruutuun" -muotoon kirjoitettuna. Antaa silti ihan mukavasti ajattelemisen aihetta, että tulee kaikki asiat huomioitua.

torstai 9. elokuuta 2012

1 kaivuri + 3 kuorma-autoa

Kuoppa laajenee vauhdilla. Tänään on ajossa ollut 3 kuorma-autoa. Välillä on ollut pientä jonoakin, jotta kaivuri on saanut kaikille maata kyytiin. Lastaamisessa on ollut taktiikkana sellainen, että "hävitettävät pintamaat", jotka ovat kivisiä ja multaisia, ja joita ei käytetä täytöissä, niin niistä on tehty oma kasa. Siitä aina laitetaan muutama kauha ns. "kuivaa tavaraa" pohjalle, ja siihen sitten märkää savimassaa päälle. Näin kippaaminen toisessa päässä sujuu helpommin, kun savi ei jämähdä lavalle jumiin.

Savi näyttää itse asiassa aika mukavalta. Sellaista sitkeää ja taipuisaa, josta voisi muotoilla ihan mitä tahansa, eikä ole liian vetistä. Olisi siinä nyt keramiikan tekijöille hyvää raaka-ainetta tarjolla!

Tässä muutama kuva tältä päivältä, ja vähän myöhemmin laitan kaivurimiehestä videotakin tuonne "videot" -alasivulle, sitten kun ehdin illemmalla videomateriaalia vähän ensin muokkaamaan. Tässä kuvia tältä päivältä:


Jonoa lastauspaikalle.


Maan tasoittelua lavalla.


Perälautaa täytyy pidellä aluksi vähän auki, jotta kaivurikuski näkisi lavalle.


Kauha kurottaa 2,5m syvyyteen.


Valmista kuopan reunaa.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Sähkömoottorisaha 2 kWh Bauhaus

Poikkesin tänään myös Bauhausissa. Jossain vaiheessa pitää tehdä kellarin alapohjan valulle valumuotit. Puutavaraakin alkaa tulla tontille jo ensi viikon loppuna. Tilapäisrakentamiseen, eli betonilautojen pätkimiseen ja pattinkien sahailua varten ostin sähkömoottorisahan. Maksoi 79 euroa ja 5 vuoden takuu. Sitä ehtii sitten takuuajan kuluessa tekemään vielä aika paljon polttopuitakin asumisaikana.

Kuopan kaivuu ja saven ajo alkanut

Kaivurimies on päässyt kuopan kaivuussa hyvään alkuun. Mittailin, että lopulliseen syvyyteen on vielä puolisen metriä matkaa, mutta siistiltä näyttää alku ainakin tämän ensimmäisen kaivamispäivän jälkeen, eli nyt tontilla näyttää tältä:

Savimaan omistaminen rakennustontilla on kallista, ja joskus mahdollisesti jopa rakentamisen estekin. Itä-Vantaalla ei ole enää yhtään savimaan kippauspaikkaa, kun Korson ja Rekolan täyttömäet ovat täynnä ja ne on laitettu kiinni. Vantaalla kaikki savi ajetaan tällä hetkellä Petikkoon Pitkäsuon maankaatopaikalle. Aikaisemmin sinne tuotiin myös helsinkiläisten rakentajien ylijäämämaat, mutta nyt Vantaa on alkanut sanomaan helsinkiläisten maille "ei kiitos". Helsinkiläisten rakentajien savea on sitten kärrätty kauas aina Porvoota ja Mäntsälää myöden, ja siinä kuluu dieseliä ja miesten palkkoja, jos kuorma-auto tekee yhden ajon takia yli 100 km lenkin. Ei siis ihme, että minäkin olen tässä kesän kuluessa saanut kyselyitä, josko onnistuisi mitenkään sellainen, että samalla kun minun tontilta ajetaan savea Vantaan maankaatopaikalle, niin jos siihen sitten lisättäisiin muutama kuorma savea myös Helsingin puolelta, mutta ilmoitettaisiin kaupungille, että sekin savi on minun tontilta tuotu. En nyt kuitenkaan tähän lähtenyt, vaikka siinä olisi ehkä vähäsen voinut tienatakin (eli helsinkiläinen rakentaja olisi maksanut osan minunkin savimaista).

Ihan rehellisestikin savimaan vastaanottomaksuissa voi kuitenkin säästää ja säästin itsekin, eli Helsingin KTK:n ylläpitämä "hyötymaa" sivusto ja www.maaporssi.fi tarjoavat mahdollisuuksia kierrättää ylijäämämaita, jos toinen tarvitsee ja toisella on liikaa. Savimaakin sentään kelpaa nurmikon pohjaksi, ja on itse asiassa hyväkin "blandis" eli sekoite siinä tarkoituksessa, koska silloin nurmikko pysyy kosteana. Maapörssissä joutuu ostamaan lukuaikaa, mutta KTK:n hyötymaa on ilmainen niin lukijalle kuin ilmoituksen jättäjällekin.

Savimaan osalta kuitenkaan tarjonta ja kysyntä ei ollenkaan kohtaa, eli yhtä ottajaa kohden on vähintään 10 savimaan tarjoajaa, ja silloin nopeat syövät, hitaat eivät. Erityisesti keväällä savimaan tarjoajia oli niin paljon, että vastaanottajille soittaminen tuntui olevan ihan minuuttipeliä.

Itse sain muutamia kuormia "lahjoitettua" savea ja mullan sekaista savea lähistölle, mutta aika paljon ajetaan sinne Vantaan maankaatopaikalle myöskin. Toisaalta se Vantaan kaupungin savimaasta perimä vastaanottomaksu (65 euroa per kuorma) on niin pieni summa, että sillä rahalla ei kuorma-auto kovin pitkälle liiku. Eli jos jossain 50 km päässä joku tarvitsisikin savea, ei sinne asti kannata lähteä. Kuorma-autossa rahti maksaa suunnilleen 4 euroa kilometriltä.