maanantai 25. maaliskuuta 2013

Lumet hävis

Viikonloppuna kun laitoin saunan kiukaaseen tulet, niin nyt lumet hävis - pressukatolta siis:


Pressukatto puhdas. Vähän autettu kiukaan ja katuharjan avulla.

Kerrosta alempana kylmää ja jäätä vielä riittää, kellariin kun ei aurinkokaan paista. Jossain vaiheessa ennen talven tuloa (en muista milloin) kellarin katolle satoi lunta, ja kun ei ollut ontelolaattojen rakovalut vielä tehty eikä talo ollut silloin vielä kunnolla katettu presulla, niin osa lumesta satoi kellariin. Nyt se oli sitten talven aikana jäätynyt lattiaan kiinni. Olin taas tänä iltana irrottamassa jäätä lattiasta, ja hyvin se irtoaa kun saunassa oli +20C lämmintä. Tämän illan "saalis" oli yli 3 ämpärillistä jääkimpaleita. Kiukaan ympärillä muuten kevytsoraharkko seinät kuumenivat niin, ettei niissä kättä pitänyt. Ilmeisesti kevytsoraharkko kestää kuumuutta ihan kuinka paljon vaan? No, ainakin nyt kuivuvat nekin. Laitoin kyllä nyt lisää irtonaisia harkkoja kiukaan ympäri niin, että muuratut harkot ei kuumene niihin tulisi halkeamia tai muita vaurioita.


Jään irrotusta saunan lattiasta. Saunaa pidemmälle en ole vielä ehtinyt.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Saunan kiuas lämmitetty ekan kerran eilen

Kokeilin laittaa tulet ensimmäistä kertaa saunan kiukaaseen jo eilen. Hyvin onnistui, ja nyt tänään olen jatkanut saunan lämmittämistä, ja myös kamera oli mukana. Saunan kiukaana on Aurinkokiukaan Duo 250, jossa yläosaa ei ole vielä asennettu paikoilleen. Yläosaan tulee savutorven ympärille metallikehikko, joka pitää kivipatsaan paikoillaan. Yläosassa kulkee myös sähkövastukset, joten samaa kiuasta voi lämmittää sekä sähköllä, että puulla. Nyt kun kiukaassa ei ole vielä yläosaa eikä siihen tulevia kiviä paikoillaan, niin tein kevytsoraharkoista kiukaan viereen korkean tornin. Sekin lämpenee aika mukavasti ja pysyy lämpöisenä kauan. Mutta muuten kiuas on tällä hetkellä pelkkä kamiina, joka jäähtyy heti kun tuli on sammunut.


Aurinkokiuas Duo 250:n alaosa. Jostain syystä lasiluukkuu nokeentuu hieman yläosastaan.

Nyt huomasin myös eilen illan hämärtäessä, että kiukaan lasiluukusta saunaan tulee aika mukavasti valoa, silloin kun kiukaassa poltetaan tulta tai kun kekäleet ovat punaisina. Ja sama tulen loimotus näkyy myös saunan lasioven läpi kylpyhuoneen puolelle juuri siihen kohtaan missä tulee olemaan poreamme. Eli sieltäkin voi sitten katsella tulen loimotusta kiukaan pesässä.

Nyt kun lämpötila alkaa jo kipuamaan päivisin nollaan ja ylikin, mutta yöt on kylmiä ja koko maaliskuu oli kylmä, niin alkaa tapahtua härmistymistä kellarin sisäpinnoilla ja erityisesti katossa. Kivimassat ovat kylmenneet ja ottavat nyt itseensä kosteuden lämpimästä kevätilmasta. Kiukaan päältä kuitenkin härmät lähtivät sulamaan heti kun kiuas vähän lämpeni. Ontelolaatta näyttää sulavan ontelon kohdalta vähän nopeammin kuin onteloiden välisestä kohdasta, johtuen tietysti siitä, että ontelon välit ovat täyttä betonia.


Härmistynyt katto sulamassa kiukaan päällä.

Savupiippua ehdittiin tehdä ennen talvea melkein ontelolaatan tasalle asti. Jatkoin sitä hiukan irtonaisilla tiiliskivillä, ja laitoin vanhan tynnyrin puolikkaan ontelolaattojen päälle. Näin tuli savupiipustakin "valmis". Ainakin tähän tarkoitukseen, eli nyt voin jo sulatella kellaria, ja katsoa tuleeko kevät kellariin sillä tavalla vähän nopeammin.


Tynnyrin puolikas savupiipun jatkeena.


Ja sama paikka alhaalta takkahuoneesta kuvattuna.


Ja hyvin näyttää toimivan...

Veto kiukaassa oli tosi hyvä jo nyt, vaikka savupiippua on rakennettu vasta yhden kerroksen verran, ja vaikka nyt talo oli lähtötilanteessa "jäässä", eli huoneilman lämpö ei tuonut alkuvetoa hormiin ollenkaan. Jatkossa aina jos talossa on lämpö päällä, veto hormissa lähtee heti käyntiin, kun avaa sulkupellin. Nyt parin päivän lämmittämisen jälkeen kellarin sisälämpötila on noussut -5C:stä vähän plussalle. Piti kuitenkin rajata kiukaan vaikutusalue pelkkään puolikkaaseen kellariin, koska muuten lämpö ei näyttänyt nousevan ollenkaan.

Myös tässä linkissä loppupeleissä merikontin lämmittämiseen hankittu käytetty puukiuas saakin nyt ensin toimia kellarin lisälämmittimenä. Sen kun voi irtonaisena siirtää mihin huoneeseen tahansa, ja lykätä savutorven ikkunasta ulos. Savutorvi on kuitenkin vielä ostamatta. Katson hintoja myös Virossa sitten kun seuraavan kerran siellä käyn, eikä kellarin kuivattamisessa nyt vielä mikään kiire ole. Mutta sen verran siellä on jäätä lattiassa ja härmää katossa, että nyt ei voi tällaisenaan tehdä lisävalua lattiaan, ja laittaa lattialämmitysputkia paikoilleen. Ennen sitä pitää saada paikat kuivumaan riittävän hyvin. Ja jos ei siihen kaksi puukiuasta riitä, niin vielä on tallessa viime talvena käytetty hallipuhallin, joka saa hyvin ilman kiertämään. Dieseliä siinä toki kuluu, kun puukiukaassa poltettava hukkapätkät ei periaatteessa maksa mitään.

Samalla kun kiukaassa palaa tuli, ja katto on ilman lämmön eristeitä, niin pressu lämmittää hiukan lumikerrosta alhaalta päin. Se lähtee katuharjalla harjatessa aika hyvin irti, eli kohta on koko katto lumesta vapaa. Lapiolla ja lumikolalla ei viitsi enää loppuja lumia yrittää irroitella, voisi mennä muuten pressu vahingossa rikki.

torstai 21. maaliskuuta 2013

4 kuukauden hiljaisuus

Huomenna 22.3.2013 tulee kuluneeksi tasan 4 kuukautta siitä, kun postitin vesilaitoksen eli HSY:n kirjaamoon reklamaation ja korvausvaatimuksen liittyen syyskuussa 2012 tehtyihin vesiliittymätöihin, koska omasta mielestäni kaikki ei ehkä kuitenkaan sujunut aivan parhaalla mahdollisella tavalla. Kustannuksiakin kertyi siinä määrin, että ehdin hetken jo luulla, että nyt tässä lajissa taisi syntyä uusi Suomen ennätys. Kaikki kulut yhteenlaskettuna vesiliittymästä aiheutuneet kustannukset tekivät yhteensä 49.857,56€ (nyt summa 48.860,52€ sen jälkeen kun urakoitsija ja urakoitsijan vakuutus korvasivat liikennevalotolpan kaatumisen). Kustannuserittelyt ja tarkempi tapahtumien kulku aikaisemmassa blogipäivityksessäni, tässä linkissä.

Tällä hetkellä on tiedossani, että uutta Suomen ennätystä ei syyskuussa 2012 tehty. Löytyy ainakin yksi vieläkin kalliimpi vesiliittymä Helsingin puolella, joka tosin aiheutui pitkästä etäisyydestä kadun varteen sekä matkalla olleesta kallioisesta maaperästä, jossa jouduttiin tekemään paljon räjäytystöitä. Joten joskus nämä vesiliittymätyöt voivat olla aika kalliita, ja kallis loppuhinta ei välttämättä tarkoita sitä, että liittymän tekemisessä olisi mennyt jotain pieleen. Tontin ostajan pitää olla siis erittäin valppaana tonttia ostaessaan!

Kuitenkin tässä kohtaa tulee vastaan filosofinen kysymys, että kuinka suuria taloudellisia ponnistuksia omakotitalon rakentajalta voidaan kohtuudella vaatia? Onko raja esim. 100 tonnia vai 500 tonnia tai vaikka miljoona? Vai ihan jotain muuta? Jossain täytyy kuitenkin kulkea jokin sellainen enimmäiskustannusten määrä, jolloin talonrakentajan täytyy saada tehdä poikkeusluvalla omalle tontilleen porakaivo ja/tai likakaivo, jos putkia ei voida kustannussyistä vesilaitoksen putkistoihin kytkeä. Myös lainsäädäntö tuntee mahdollisuuden tällaiseen poikkeusmenettelyyn, vaikkakaan en ainakaan pääkaupunkiseudulla itse tiedä yhtään tapausta, että joku omakotitalon rakentaja olisi tällaista erivapautta koskaan saanut. Eli voidaan ehkä sanoa, että kunnalliseen vesiverkkoon on tällä hetkellä käytännössä pakko aina liittyä, maksoi mitä maksoi.

Olin myös viime vuonna ilmeisesti vähän väärässä luulossa kuvitellessani, että "Jos kaivuutyö pysyy 5 metrin ympyrän säteen sisällä (siis ympyrän, joka on 10m halkaisijaltaan), silloin rakentaja maksaa kaiken". (tämä lainaus yllä olevasta aiemmasta blogipäivityksestäni 17.11.2012).

Nimittäin myöhemmin huomasin, että ei tämä välttämättä menekään ihan näin, ja kun kaikki laskut olivat saapuneet marraskuun puoliväliin 2012 mennessä, tein asiasta 22.11.2012 HSY:lle reklamaation/vahingonkorvausvaatimuksen, jossa hankkeen kokonaiskustannukset eriteltiin, ja niihin liittyen laskin erilleen sen osuuden, mikä oli (omasta mielestäni vesilaitoksesta johtuvaa) ylimääräistä ja täysin turhaa työtä ja mikä olisi kokonaan vältetty, jos esim. vesilaitoksen putkistokuvat olisivatkin olleet täysin paikkaansa pitävät, tai jos vesilaitos olisi tehnyt liitynnän siihen ensimmäiseen vesiputkeen, joka löydettiin.

Turhan työn ja turhan kustannuksen määräksi sain omissa laskelmissani 18.682,42€ euroa. Lähtökohtaisesti alun perin viikon työstä tulikin loppupeleissä kahden viikon työt, jolloin nopealla laskutoimituksella kokonaiskulut eli 48 tonnia voisi jakaa puoliksi ja sen perusteella voisi kait vaatia puolet eli noin 24 tonnia korvauksia. Nyt vaadittu summa on ehkä vähän alakanttiin laskettu, ja vaatimus on argumentoitu siten, että vastapuolen pitäisi olla kyseinen argumentaatio ja sen perusteella saatu noin 18 tonnin vaatimus aika helppo hyväksyä. Tällöin noin 2/3 kokonaiskustannuksista jäisi vielä itselleni, koska enempää en ole edes vaatinut.

Tämän kirjeen lähettämisestä tulee nyt huomenna kuluneeksi tasan 4 kuukautta, ja vesilaitoksen suunnalta ei ole kuulunut mitään. En osaa sanoa, onko tämä ihan normaali aikaviive reklamaatioiden käsittelyssä, mutta näin pitkä viive tuntuisi vähän turhan pitkältä, jos sama aika kuluisi myös vesiliittymätöiden tilaamisessa. Eli jos vaikkapa nyt maaliskuussa 2013 laittaisin työtilauspyyntöä, että haluttaisiin tehdä vesiliittymätöitä ensi kesänä eli heinäkuussa 2013, ja sitten heinäkuussa tilanne olisi yhä edelleen se, että vesilaitos ei ole vastannut vielä mitään, niin kyllähän se vähän outo tilanne olisi. Eikö vain?

Tammikuussa 2013 aloin parisen kuukautta vastausta odoteltuani pohdiskella, että mahtoiko se marraskuussa lähettämäni reklamaatio mennä ylipäätään perille? Joskus kirjeitä voi Itellan postissa vaikka hävitäkin. Asian varmistamiseksi ja tarkistamiseksi soittelin 15.1.2013 HSY:n kirjaamoon, että onko se marraskuussa postitettu reklamaatio saapunut perille.

Kirjaamon virkailija vastasi, että kyllä se kirje tuli ja että asia on vielä käsittelyssä. Ja virkailija kertoi myös lisätietona, että heillä asiaa käsittely on siirretty sille-ja-sille henkilölle, jonka puhelinnumero on se-ja-se. Soitin sitten sen jälkeen asiaa käsittelevän päällikön kännykkänumeroon, ja kyselin, että missä vaiheessa asian käsittely etenee ja että onko hän ehtinyt asiaan tutustua ja mitä mieltä hän itse siitä on. Sain puhelimessa vastauksen, että hän on kyllä lukenut reklamaatiokirjelmän, ja aikoo seuraavaksi käydä asiaa läpi heidän työmaapäälliköiden kanssa, jotta kuulee heidänkin version tapahtumista, ja sen jälkeen hyvin pian, eli ihan muutaman viikon kuluessa saisin asiaani kirjallisen vastauksen. Ja että varmasti se kirjallinen vastaus asiaan tullaan antamaan.

Joten jäin taas odottelemaan. Kului puolitoista kuukautta, ja mitään ei taaskaan kuulunut.

26.2.2013 kysyin sähköpostilla, että onko asiaani nyt ehditty käsitellä, koska tammikuun puolivälissä keskusteltiin puhelimessa, että vastaus tulisi ihan muutaman viikon sisään, mutta helmikuun loppuun mennessä en ollut mitään saanut. Sähköposti meni HSY:n kirjaamon kautta asiaa käsittelevälle päällikölle, joka ei ainakaan vielä ole asiaan mitään vastannut, vaikka tästä kyselystä on nyt kulunut kuukauden verran aikaa. HSY:n kirjaamo kuitenkin kuittasi sähköpostikyselyni vastaanotetuksi, ja edelleen välitetyksi, eli nyt kirjallista evidenssiä asian käsittelystä on marraskuulta oleva reklaamaatiokirjelmä ja tilannetietokysely siihen liittyen helmikuun lopulta. Kai sitten jossain vaiheessa pitää taas uudestaan alkaa kyselemään, että milloin asia etenee, jos taas kuukaudet kuluvat, ja mitään ei kuulu.

Tämä asia on jokatapauksessa kuluttajasuojalain alainen. Ja ensimmäinen askel kaikissa asioissa on aina se, että kuluttaja ottaa yhteyttä vastapuoleen ja yrittää sopia asian. Tätä olenkin jo yrittänyt, mutta neljään kuukauteen en ole vastapuolelta mitään vastausta saanut, en edes suullisesti, eli periaatteessa en tiedä mikä on vastapuolen näkemys asiaan ja mikä olisi heidän ehdotus, että miten tästä nyt sitten jatketaan. Itse pitäisin erittäin kohtuullisena, että vesilaitos tulee tässä kohdin kustannuksissa vastaan, koska heidän ohjeittensa mukaan koko ajan edettiin. Vai olisivatko he vaikka nyt jälkikäteenkin toivoneet, että olisinkin toiminut kaivuutöissä jollain tavalla toisin, ja siten vastoin heidän omia ohjeitaan?

Jos vastapuolen kanssa ei päästä sopuun, sitten kuluttajalla on sen jälkeen mahdollisuus vielä kuluttajansuojalain alaiset asiat kuluttajavalituslautakunnan tutkittavaksi, jolloin sitä kautta saadaan suositus, miten asiassa pitäisi edetä. Tähän asti asiassa ei aiheudu kummallekaan osapuolelle lisäkustannuksia. Jos asiat eivät mahdollisessa kuluttajavalituslautakunnan käsittelyssä ratkea, sitten seuraava askel lienee asian käsittely käräjillä, jolloin asioihin jo saadaan sitovia päätöksiä, jotka ovat ulosottokelpoisia. Tästä käsittelystä tietysti aiheutuu prosessin hävinneelle osapuolelle isot kustannukset. Yksi laki, jonka nojalla asiaa voitaisiin käräjillä tutkia on Vahingonkorvauslaki. Siinäkin lähtökohtana on se, että jokainen kärsii vahinkonsa lähtökohtaisesti itse. Mutta jos kuitenkin kykenee näyttämään toteen vahingon määrän, ja jos osoittaa todeksi syy-yhteyden, että vahinko on aiheutunut jonkun toisen toiminnasta, niin vahingonaiheuttajakin voi silloin joutua vahingosta vastuuseen.

Nyt kuitenkaan kun asiassa ei ole vielä toisen osapuolen vastinetta olemassa, niin toistaiseksi odotellaan, josko sellainen jossain vaiheessa saadaan. Ja jos siinä on hyvin perusteltuna se, että vesilaitos ei ole vastuussa tapahtuneesta, niin asia on silloin silllä selvä. Eli turha minun sitten on tässä mitään mussuttaa, jos nyt tapahtunut onkin lain tai jonkun muun säädöksen mukaan ihan okei. Joten korostetaan vielä lopuksi sitä, tällä hetkellä kun asian käsittely on kesken, jolloin tilanne on oikeasti vielä se, että kukaan ei ole syyllinen mihinkään, ja nyt esitetty vahingonkorvausvaatimuskin voidaan ehkä osoittaa vääräksi. Sikäli mikäli joku siihen sopiva laki on olemassa. Mikä se sellainen laki sitten mahtaisi olla, joka tässä kohtaa tulisi vesilaitoksen avuksi? Sitä en itse tiedä enkä ole löytänyt, mutta eiköhän vastapuoli sen sitten kerro, jos joku heille sopiva ja riittävän hyvä pykälä jostain lakikirjan sivuilta sattuu löytymään. Mutta jos ei löydy, ja jos vasta-argumentointi jää ontuvaksi, sitten argumentoinnin pitävyys voidaan tarvittaessa testata vaikka käräjilläkin. Sikäli mikäli asiassa ei nyt sitten muuten päästä sopuun. Mutta toivottavasti päästään.

Joten jos ei nyt syntynyt Suomen kalleinta vesiliittymää, niin mahdollisesti syntyi Vantaan kallein. Tai ainakaan itselleni ei ole saapunut toistaiseksi mistään sellaista tietoa, että jossain päin Vantaata omakotitalon vesiliittymä olisi tullut maksamaan vielä enemmän.


Tämän hetkisen tiedon valossa tässä kaivettiin Vantaan kallein vesiliittymä.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Lautakasa tontille poliisisaattueessa

Nyt kun on kahden päivän aikana jo kahteen kertaan jonkun täytynyt soittaa poliisille (?) näihin rakennushommiini liittyen, niin kai sitä tässäkin jo alkaa olla blogipäivityksen aihetta? Ja olettaisin että lisäksi joku tämän blogin lukijoista saattaa olla hyvinkin kiinnostunut, että miten tällä kertaa kävi. Että tuliko lautakasasta ehkä hyvinkin kallis? No - poistetaan alkujännitys kertomalla heti alkuun, että ei käynyt mitenkään. En saanut sakkoja, enkä edes huomautusta. Vaikka ehkä pieni huolimattomuus kärryn kytkennässä ja kärryn papereissa olisi saattanut antaakin aihetta johonkin, mutta tällä kertaa poliisit olivat kuitenkin erittäin asiallisia ja reiluja. Vaikka alkuvaiheessa puheen sävy olikin ehkä vähän tiukka.

Kaikki alkoi siis tavallaan jo lauantaista, jolloin oli aurinkoinen ilma ja tein tontilla lumitöitä. Mutta ei nämä lumityöhommat, joista lisää tässä linkissä sitten onnistuneetkaan aivan parhaalla mahdollisella tavalla. Ei ainakaan kaikkien mielestä.

Tontillehan ei päässyt aamulla ajamaan, koska tontti oli täynnä lunta. Joten jätin auton kadun varteen. Samaan paikkaan jossa viime kesänä vesiliittymätöissä seisoi parhaalla hetkellä 2 kaivinkonetta, ja tavarantoimituksissa rekat pysäköivät aina samalle kohtaa, esim. syksyllä tulleet ontelolaatat ja kohta tulevat kattotuolit. Laitoin sitten lauantaina oman autoni siihen levennykselle, josta alkaa meidän tontinkulmalla oleva linja-autopysäkki, kas näin:


Oma auto kadun varressa.


Sama toisesta suuntaa.

Puolen päivän maissa (siis kello oli jotain 12:00 hujakoilla) kun olin lykkäämässä kolalla lunta alas pressukatolta, niin siihen tuli jostain eräs vanhempi herrasmies, joka alkoi huutelemaan muutaman metrin päästä katolle, että auto pitää siirtää pois, koska siitä ei jalankulkijat mahdu menemään ohitse. Tiesin, että varmasti mahtuu hyvin menemään ohitse, joten en reagoinut huutelijaan millään tavalla, äänestäkin saattoi kuulla, että ihan selvin päin ei kaveri enää siinä vaiheessa päivää ollut. Mutta varmaan hän siinä ainakin tunnin verran huuteli ja haistatteli ja kysyi mikä on nimeni ja uhosi että hän tekee tästä ison jutun.

Lopulta tulin alas katolta kadulle, ja katsottiin, että mistä se voi johtua, ettei auton vierestä mahdu ohi, ja sitten mieli muuttui, että kyllä hän nyt mahtuukin auton ohi ihan hyvin. Ja taas pääsin jatkamaan lumitöitäni. Mutta ukko ei hävinnyt mihinkään, ja alkoi seuraavaksi huutelemaan, että jos tulee lastenvaunut, niin nekään ei mahdu millään ohi ja auto on siirrettävä. Menin taas uudestaan kadulle ja sanoin kuuluvalla äänellä 10 sentin päästä päin naamaa, että jos ei vieläkään lähde pois huutelemasta, niin vedän turpiin.

Kaveri meni ihan hiljaiseksi ja hätääntyi ihan oikeasti, ja sitten kun olin kiivennyt uudestaan katolle, niin hän tuli siihen talon kulmalle soittamaan poliisit, että nyt seisoo Rekolassa auto kadulla, ja ohi ei mahdu ja auton omistaja uhkaa vetää turpaan. Jotenkin hän sai melko pitkän puhelun kuluessa asiansa sönkättyä (puhe nimittäin vähän sammalsi) - mutta kaipa siellä toisessa päässä kuitenkin oli ihan oikea poliisi, lisäkysymyksistä tai niihin annetuista vastauksista ainakin itse tulkitsin asian niin.

Soittonsa jälkeen kaveri ei enää uskaltanut seistä talon kulmalla, vaan juoksi naapurin pihalle, jossa Tommi oli juuri pesemässä autoaan. Siellä hän sitten odotteli puolisen tuntia tai melkein tunnin, että poliisi tulisi, mutta ei tullut. Sitten naapurin Tommi sai autonsa pestyä, käveli sisään ja kaveri jäi taas pihalle yksin. Kello oli siinä vaiheessa jotain puoli kolme iltapäivällä. Ja ilmeisesti huutelija pelkäsi ihan oikeasti, että kohta tulen taas alas katolta. Mutta onneksi tuli sitten liikennevaloihin linja-auto joten hän juoksi äkkiä pysäkille ja lähti linja-autolla pois. Varmaan likemmäs kolme tuntia hän oli ehtinyt katsella, kun kolaan lunta katolta ja auto seisoi kadulla koko sen ajan. Poliisia ei kuulunut vielä ilta seiskaan mennessä, jolloin illan alkaessa hämärtyä poistuin tontilta itse. Ainakaan itse en poliisiautoa koko päivänä nähnyt.

Sitten asiasta ihan toiseen.

Tänään maanantaina alkoi eräässä taloyhtiössä varastotilojen purku, ja sieltä olisi mennyt paljon puutavaraa kaatopaikalle. Se oli juuri sellaista puutavaraa, josta saa hyvin rakennettua rakennustellinkit, joten kävin hakemassa ne itselleni, ja samalla taloyhtiön jätekulut nollattiin tältä osin.

Peräkärryni seisoi hetken kerrostalon oven pielessä, ja timpurit heittivät siihen lautatavaraa siinä järjestyksessä mitä purkaessa tuli. Kasasta tuli semmoinen heittokasa, joka sitten lopulta vedettiin liinoilla kiinni, ja vielä ennen ruokataukoa päätettiin vetäistä kärry tontille, niin saadaan se pois taloyhtiön pihasta. Mutta eipä sitten ehditty montaa sataa metriä ajamaan, kun tienvarressa seisoi poliisi ja poliisiauto, ja jo kaukaa näyttivät pysähtymiskäskyä linja-autopysäkille Rekolantien ja Kustaantien risteyksessä.

Alkutilanne vaikutti vähän huonolta, kun autolle kävellyt poliisi kertoi ihan alkurepliikkinä, että "Meitä vähän kiinnostaisi katsoa tuota sinun lautakasaa". Kysyin että haluatteko katsoa seuraavalla linja-auto pysäkillä, eli parin sadan metrin päässä kuorma on jo perillä ja siellä joudun tontille kääntymisen takia joka tapauksessa pysähtymään ensin linja-autopysäkille. Ja että ei tässä nytkään ole vielä ehditty ajaa kuin ehkä 300 metriä.

Siinä oli kuitenkin hyvä paikka katsoa, joten mentiin sitten katsomaan lautakasaa, ja kysymättäkin kerroin, että tämä nyt on tällainen lyhyt puolisen kilometriä pitkä siirto, ja että en minä nyt tuollaisella kasalla olisi mihinkään moottoritielle lähtenytkään. Sitten olisi tietysti tehty kasa vähän paremmin. Poliisin mielestä ihan samat säännöt pätee lyhyelläkin matkalla, ja kokeili, että kasa oli kyllä hyvin kiinni, kiinnitysliinat olivat niin pinkeinä että ylimpänä oleva laudat oli taipuneet mutkalle.

Sitten tilanne huononi entisestään, kun vetoaisan kohdalla huomattiin, että sähköjohto oli kytkemättä. Sanoin että vähän kiirellä oltiin just lähdössä timpureitten kanssa syömään, mutta myönnän, että tässä kohtaa on nyt sattunut minulle virhe. Poliisi totesi, sattuuhan sitä aina joskus, mutta pistä nyt johto kiinni niin katsotaan toimiiko valot. Valot toimi, olinhan ne liikkeelle lähtiessä itsekin tarkastanut. Niin on aina kärryn kanssa liikkeelle lähtiessäni tapana tehdä.

Seuraava kysymys oli, että katsottaisiin vielä ajokortti ja vetoauton paperit ja myös peräkärryn paperit. Ajokortti ja auton paperit oli, mutta peräkärryn paperit oli toisessa autossa. Joten kerroin poliiseille, että kärryä on yleensä vedetty toisella autolla, mutta tällä kertaa oli tämmöinen lyhyt siirto, enkä huomannut ottaa niitä kärryn papereita sieltä toisesta autosta. Poliisi otti paperit, meni katsomaan niitä omaan autoonsa, soittelivat jonnekin, ja tulivat muutaman minuutin päästä takaisin ja sanoivat että paperit on ihan kunnossa, ja jos kuorma on menossa seuraavaan risteykseen, niin ajellaan sinne, ja että he tulevat omalla autollaan perässä. Niin sitä sitten ajeltiin poliisisaattueessa vielä vähän matkaa, mutta kun aloin peruuttamaan peräkärryä omalle tontille, niin toinen poliiseista vaan morjesti hanttimiehen sivuikkunasta, ja he jatkoivat pysähtymättä matkaansa. Itse olin jo varautunut siihenkin vaihtoehtoon, että kun nyt olin unohtanut sen kärryn sähköjohdon kytkeä, ja kun ei ollut edes kärryn papereitakaan matkassa mukana ja kun se lautakasakaan ei nyt ehkä ihan paras mahdollinen ollut, niin olihan siitä ehkä voinut tulla jokin huomautus tai maksulappu sitten kun oli kuorma saatu tontille. Mutta ei tullut mitään.

Saa nähdä kuinka kauan nyt sitten rakentaminen jatkuu taas ilman että tarvittaisiin taas poliisin apua. Kai se lautakasakin oli nyt jotain harmittanut? Tai sitten oli ihan puhdas sattuma, että näin lyhyellä matkalla poliisi on juuri "oikeaan aikaan oikeassa paikassa" tarkastamassa ohi ajavien autojen lautakasat. Ja kyllä kait se lautakasa oli sitten kuitenkin ihan laillinen? Jos ei olisi ollut, kai se olisi kerrottu, että mikä siinä on vikana? Mutta ei ollut laitaylityksiä. Kiinnitykset ei löystyneet vaikka kasaa tuljutettiin. Muuten kasa oli kyllä ruman näköinen heittokasa, sen myönnän. Ja kovin pitkiä matkoja tai suurilla nopeuksilla ei tuollaisella kasalla tietysti voisi ajaa.


Lautakuorma edestä.


Lautakuorma takaa.

Lisää ohjeita ja kuvia peräkärryn lastauksen liittyen poliisin nettisivuilla, tässä linkissä. Nämä kuljettajat eivät välttämättä selvinneet edes huomautuksella?

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Eka päivä raksalla töissä. Siis tänä vuonna.

Tänään oli tämän vuoden ensimmäinen kokonainen työpäivä raksalla. Työmaa laitettiin talvitauolle tammikuun puolivälissä, ja sen jälkeen en ole käynyt kuin omimennen vilkaisemassa että kaikki on päällisin puolin kunnossa. Mutta tänään tuli sitten tehtyä lumitöitä kokonaista 9 tuntia. Mukava oli olla ulkona, kun oli aurinkoinen keli ja sopiva pikkupakkanen.


Tilanne aamulla. Tontilla oli käynyt vain pupujussi. 
 
 
 Tonttiliittymä ja peräkärry puhdistettu. 
 
 
Kellaria kaivettu vähän esille. 
 
 
Sisällä kellarissa oli sinisen pressun alla sininen tunnelma.
 
 
 Tässä kohtaa pressu oli kylmävaraston päällä aika pinkeä.
 
 
Rappusten kohdalla aukko oli kestänyt lumen painon hyvin.
 
 
Eristevillat olivat talvehtineen hyvin, kuivilta näyttivät.
 
 
Sitten taas lapion pisto kerrallaan taloa ympäri.
 
 
Koska osa täytöistä jätettiin syksyllä tekemättä, sinne sai lykättyä lumet.
 
 
Takkahuoneessa suht tuore vesivuoto. Varmaankin pressu yhdestä kohtaa rikki.
 
 
Katto putsattu. Ehkäpä vesivuodot nyt loppuu tai ainakin vähenee.
 
 
Lopuksi vielä sähkökaappikin kaivettu esille. En tiedä meneekö sinne lumi sulaessaan sisään, jos sen jättää kevääksi umpihankeen?

torstai 14. maaliskuuta 2013

Kattotuolit tilattu, toimitus vappuna


Päätyrungon (2kpl) kattotuolin mitat.

Jostain netistä joskus luin, että joku rakentaja oli kilpailuttanut kattotuolivalmistajia ja kilpailutuksen perusteella tilasi oman talonsa kattotuolit Vääksystä Lauttaniemen Teollisuus Oy:ltä. Laitoin sitten eilen itsekin ensimmäisen tarjouspyyntöni sinne. Tarjous tuli heti seuraavana päivänä eli tänään.

Kysyin vielä, että paljonko etukäteen heidän pitää tietää, jos tilaan kattotuolit heiltä. Vastaus oli, että 6 viikkoa etukäteen. Kattotuoleissa on sitten näköjään ihan sama toimitusaika kuin mitä oli ontelolaatoissakin, jotka saatiin nippa nappa asennettua paikoilleen ennen kuin talven lumisateet alkoivat. Nyt olisikin vähän työläämpi tilanne, jos olisi 80 cm lumihanki satanut kellarin sisään, tai todennäköisesti kellari olisi täyttynyt talven tuulisina päivinä kokonaan lumesta, jos katto olisi jäänyt avoimeksi tai sinne ehkä asetetut pressuviritelmät olisi romahtaneet lumen painosta. Nyt ontelolaattojen päältä lumi on kuitenkin aika helppo lykätä sivuun. Tuuli on osan jo heittänytkin, eikä siellä ole pressun päällä lunta enää kuin ehkä 20 cm.

Sitten katsoin tarjouksen saatuani kalenteria, että nyt mennään viikolla 11 ja että jos tekisin tilauksen nyt heti, ne pitäisi olla tontilla viikolla 17, eli huhtikuun viimeisellä viikolla. Ja suunnilleen silloin niitä jo ehkä tarvitaankin! Joten tilasin ne nyt samantein, ja ihan ilman kilpailuttamista. Parempi se, että kattotuolit odottavat tontilla muutaman viikon, kuin se että kattotuoleja jouduttaisiin odottamaan muutama viikko.

Hintaa näille tuli kattotuolille 2244,40 euroa per 30 kpl, sistäen rahdin ja rahdin purkamisen tontille. Kappalehinta jää alle 75:n euron. Eli ei mielestäni kovin kallista lystiä? Jos näitä alkaisi nikkaroimaan ihan itse (lujuudet saattaisi olla mitä sattuu), niin euromääräisesti lopputulos olisi varmaan ihan samoissa.

Edit: 15.3.2013 - kattorakenteen äänenvaimennusrako:


Kattorakenne, äänenvaimennus ja puhallusvillat.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Käytetty puukiuas merikonttiin

Tänään sain hankittua Kastor -puukiukaan (lämmitysteho 20m2) merikonttiin, jonka pinta-ala on itse asiassa vain 13,7 m2. Hintaa tuli Huuto.netin kautta 55€.

Ei merikontissa nyt kuitenkaan ole tarkoitus mitään saunan 80C lämpötiloja pitää, mutta silloin tällöin kiukaaseen voidaan laittaat tulet, jos kontissa on kosteutta, ja siitä kosteudesta halutaan päästä eroon, tai jos halutaan kuivattaa puutavaraa kontin sisällä, tai jos rakennusvaiheessa timpureiden tarvitsee kuivatella vaatteitaan tai jotain. Rakennuksilla sadekin voi aina välillä yllättää ja näin on käynyt jo tähänkin mennessä useita kertoja.

Lämpöeristeitä en ajatellut kontin sisä- tai ulkopuolelle laittaa. Mielestäni on parempi, että metallipinta on kosketuksissa vapaaseen ilmaan, niin ei sitten ainakaan kontti ruostu.

Konttti ja sen kustannukset ovat taloprojektin laskennassa mukana, koska ajatus oli että kontti jää tontille pysyväksi varastoksi, niin ei tarvitse sitten auton talvirenkaita yms. tavaraa kellariin asti kantaa säilytykseen. Kellarivarastojen lisäksi muita varastotiloja ei ole tulossa, koska tontille ei esim. autotallia mahdu. Kontin ympärille tehdään aikanaan samanlainen lautaverhoilu ja peltikatto mitä talossakin on. Eli merikontti näyttää lopulta pihan perällä olevalta puiselta varastolta ulospäin. Johonkin kohtaa kontin päätyä on nyt hitsattava savutorvelle 115 mm reikä. Savutorvikin pitää jostain vielä hankkia.


Käytetty puukiuas auton takaluukussa.

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Lumikuvia Vantaalta, hanki 82cm 6.3.2013

Enimmillään Vantaalla oli lunta Ilmatieteenlaitoksen nettisivujen paikallissäätietojen mukaan 84cm muutama päivä sitten, kun viimeiset lumisateet viime sunnuntaina päättyivät. Nyt lumi on painunut pari senttiä kasaan, sillä äsken vastaavat lukemat - ilmeisesti lentokentän maastosta noin 5km päästä saadut - olivat Ilmatieteenlaitoksen sivuilla 82cm.

En ole oman takapihan lumihangen tarkkaa korkeutta käynyt metrin mitalla mittaamassa, mutta silmämääräisesti Ilmatieteenlaitoksen sivuilla olevat senttimäärät pitänevät paikkaansa, ja komean korkuinen tuo koskematon hanki joka tapauksessa vielä on. Piti napata oman ASO-asuntomme takapihalta kuva, ennen kuin hanki lähtee sulamaan. Näin tässä lähipäivien aikana oletettavasti käy, mutta nyt näyttää rakennusaikaisen asuntomme takaovelta otetut kuvat tältä, kun meillä on takaoven kohdalla pieni lippa, jonka alle lunta ei ole satanut, mutta siitä eteenpäin lunta on tullut taivaan täydeltä...


Lunta varaston katolla, ehkä vähän nietostunut räystäälle.


Lumen korkeus puutarhan pöydän tasoon verrattuna. Vähän on tuuli puhaltanut joskus taloa kohden lisääkin lunta.


Lumihangen korkeus kaasugrillin korkeuteen suhteutettuna.

Tontille päästään rakennushommiin sitten kun nämä lumet ovat kokonaan tai enimmäkseen sulaneet pois. Ensimmäiset hommat ovat valutöitä, mm. kellarin katon ontelolaattojen rakojen valaminen umpeen. Lumilapiolla tontille tunkeutuminen on tai olisi aika hidasta, ja lumilingolla jos menee, niin lumet lentää isolle tielle tai naapurin tontille, eli lumilinkoa meidän tontilla ei voi ollenkaan käyttää.

Viime talvena lykkäsin lumikolalla komeat kinokset tontin laidalle, kun oli ensin suunnitelmissa aloittaa kuopan kaivaminen tontin keskelle jo hyvissä ajoin keväällä. Elokuulle se aloittaminen sitten kuitenkin viivästyi. Tänä talvena en ole lumitöitä vielä viitsinyt tehdä lainkaan. Muuta kuin sen verran että peräkärryn on pystynyt kadulta peruuttamaan tonttiliittymästä sisään. Eikä sinne lumeen ole viitsinyt ketään ulkopuolinenkaan lähteä kahlaamaan. Ei ainakaan näy hangessa jälkiä. Tai ehkä yhdet pupujussin jäljet oli viikko pari sitten. Ja kadun varressa olevien lumikasojen päälle on ilmeisesti lapset kiipeilleet.

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Takatalvi

Kevät alkoi tänä vuonna takatalven merkeissä. Lunta on Vantaalla 73cm ja pakkasta 18C, tai lentoaseman mittarissa pakkasta oli aamulla noin -15C. Mutta tästä se kevät varmaan kohta puoliin alkaa.


Pakkasta 18C omassa mittarissa.

Tontilla kaikki näyttäisi odottelevan ihan normaalisti kevättä. Lumitöitä en ole vielä tänä talvena tehnyt. Tässä nyt jotain väliaikatietoja ja kuulumisia, eli tältä näytti tänään lauanataina tontilla, lähes 20 asteen pakkasessa:


Pressun päällä on tällä hetkellä noin 10cm lunta.

Pressutalli on toiminut juuri niin kuin pitikin. Kattoa vahvistettiin muutamalla laudalla, ja se kesti talven yli. Lautakasa näyttää kuivalta ja lumettomalta, vaikka pressutallin ympärillä on lunta reilusti.


Laudat pressutallissa.

Jarrullinen kärry on jäänyt myöskin jonkin verran lumen alle. Pitää kaivaa se taas esille parin viikon päästä, kun sitä tarvitaan seuraavan kerran. Autoramppien väliin on rakennettu laudoista pohja umpeen, joten kärryllä voi nyt ajaa sahatavaraa. Jos ajetaan polttopuuta tai muuta kappaletavaraa, irtonainen tavara pakataan omiin kehikkoihinsa, joten kärryyn ei tarvinnut rakentaa laitoja.


Jarrullinen kärry tontilla parkissa.

Viime vuoden keväällä hakattiin tontilla olleet lahot koivut, vaahterat, pajupöpeliköt yms. polttopuiksi. Tein polttopuille sateensuojan kontin viereen. Eli sellainen metrin mittainen räystäs molemmin puolin merikonttia. Ja hyvin näyttää toimivan sekin.


Polttopuut kontin takana räystään alla.

Viime vuoden maaliskuun polttopuiden suojaan siirtelystä lisää tässä linkissä. Kuvista päätellen viime vuonna oli maaliskuussa huomattavasti vähemmän lunta, tai sitten se johtuu siitä että nämä viime vuoden kuvat on otettu 24. päivä maaliskuuta, eli vasta kuun loppupuolella. Ehkäpä lumet lähtevät ripeästi myös tänä vuonna, eli kuukauden tai parin päästä rakennushommia pystytään taas jatkamaan.

EDIT Su 3.3.2013:
Kovimmat pakkaset ehti jo hellittää, oman mittarin mukaan nyt on aamulla -9C ja lentoaseman säähavaintopisteellä samat lukemat. Mutta lunta tuli lisää ja reippaasti, nyt Ilmatieteenlaitoksen mukaan eilinen 73 cm hankin on Vantaalla kasvanut 84 senttiin! Riittää siinä kevätauringolla sulattelemista...! Näin paljon en ikinä muista, että olisi ollut lunta Vantaalla. Ainakaan virallisten tietojen mukaan.