sunnuntai 4. helmikuuta 2018

VILP ja tilastoa sähkönkulutuksen huippupäivistä

Helmikuu on alkanut lumisena ja sopivalla pakkasella. Lunta on kunnon kinokset ja ulkona lämpötilamittari näytti aamulla -13C, nyt kun aurinko nousee, pakkanen on laskenut -10C tienoille. Eli on mielestäni ihan sopivasta lunta ja pakkasta - niin kauan kuin VILP toimii.

VILP toimii meidän talossa vielä noin -15C tienoille asti (eli ei se ole enää mitään uusinta tekniikkaa, nykyään parhaat laitteet taitaa toimia vielä -25C pakkasillakin ihan hyvin?), mutta meidän VILP sammuttaa itse itsensä sen jälkeen kun pakkanen kipuaa -15C -tasolle tai viimeistään -17C kohdalla.

Jos VILP pysyy käynnissä, siihen asti sähkönkulutus yleensä pysyy päivätasolla alle 50 kWh per päivä tasolla, mutta jos pakkasesta johtuen VILP ei enää käynnisty ollenkaan - tai käy vain osan päivästä, silloin suorasähköä kuluu noin 2-kertainen tai jopa 3-kertainen määrä, ja joskus vielä enemmänkin.

Suurin ikinä mitattu sähkönkulutus vuorokaudessa oli meillä 28.12.2014, jolloin sähköä kului 190,52 kWh/vrk - ulkolämpötilan ollessa -9,7C (vrk keskilämpötila). Reilun 3 vuoden asumisaikana eli syyskuun lopulta 2014 tähän päivään suurimmat vuorokautiset sähkönkulutukset ja sen hetkinen lämpötila ovat tässä:

Vuorokautiset sähkönkulutushuiput, jolloin sähköä kulunut yli 100 kWh/vrk:

Vuosi 2018 (kesken) = toistaiseksi nolla kpl (ennätys 23.1.2018, jolloin kulutus oli 47,1 kWh/vrk)

Vrk:n keski-
Vuosi Päiväys KWh/vrk lämpötila
2017 04.01. 113,58 -13,3
2017 05.01. 141,52 -18,5
2017 06.01. 173,04 -20,2
2016 05.01. 142,22 -18,9
2016 06.01. 151,73 -22,0
2016 07.01. 169,73 -25,0
2016 08.01. 153,59 -21,6
2016 17.01. 171,71 -12,4
2016 18.01. 147,41 -15,7
2016 19.01. 125,34 -13,3
2016 20.01. 167,12 -18,7
2016 21.01. 153,45 -18,2
2016 22.01. 168,49 -20,7
2015 15.02. 108,44 -6,5
2015 16.02. 110,89 -5,6
2015 22.02. 105,07 1,6
2014 26.09. 118,73 11,5
2014 27.09. 115,11 11,0
2014 30.09. 129,54 8,2
2014 01.10. 132,82 5,9
2014 02.10. 113,28 6,9
2014 23.12. 119,23 -6,8
2014 24.12. 104,16 -7,1
2014 25.12. 164,88 -11,2
2014 26.12. 106,52 -5,5
2014 27.12. 140,77 -7,8
2014 28.12. 190,52 -9,7
2014 29.12. 175,69 -17,4

Sähkön päämittari on siis juossut yli 100 kWh:n päiviä tähänastisen asumisen aikana yhteensä 28 kertaa, viimeksi yli vuosi sitten eli 6.1.2017. Neljälle talvelle keskiarvoksi laskettuna tästä tulee 7 päivää per vuosi. Joskin vuosi 2014 oli suorasähkön aikaa (silloin lämpöpumppua ei ollut vielä ollenkaan hankittu - ja hieman poikkeuksellinen tuo näyttää olevan muutoinkin). Siis esim. aikavälillä 26.9. -> 02.10.2014 on jokaisena päivänä sähköä kulunut yli 100 kWh per päivä - vaikka ulkona ei ollut silloin vielä pakkasta ollenkaan.

Mutta muuttotalkoot olivat silloin käynnissä, ovet olivat varmasti tiuhaan ja melko pitkiäkin aikoja auki - tai osan aikaa nostettuna kokonaan pois saranoiltaan. Ja silloin ekan kerran talossa laitettiin "lämmöt päälle", eli muutettiin taloon ja rakennusaikainen lämpötila vaihtui asumisaikaiseen lämpötilaan. Siinä sitten sitä sähköä kului, vaikka keliolosuhteet ei sitä niin olisi edellyttäneetkään.

Vuosi 2015 alkuvuosi ja loppuvuosi olivat ilmeisen leutoa talviaikaa - silloin ei ollut vielä VILP hankittuna, mutta siltikään kalenterivuodelle 2015 ei tilastoitunut kuin 3 sellaista vuorokautta, jolloin suorasähkön aikana vuorokautinen sähkönkulutus olisi noussut yli 100 kWh:n

Jos tarkastellaan pelkästään VILP:n aikakautta, eli lokakuusta 2015 tähän päivään asti, niin sille aikajaksolle jää 13 sellaista päivää, jolloin VILP:n pysähtelystä johtuen sähköä on kulunut ainakin 2-kertainen määrä normaaliin talvipäivään verrattuna. Ensimmäinen tällainen päivä on 5.1.2016.

Mikä sitten on VILP:n eli ilmasta-veteen lämpöpumpun ja MLP:n eli maalämmön ero? No meidän talon tapauksessa se on juurikin nuo yllä luetellut päivämäärät. Jos meillä olisikin ollut maalämpö aina rakentamisen ajoista alkaen (näinhän se alkuperäinen suunnitelma meilläkin oli), silloin tuota ylläolevaa listaa ei olisi lainkaan syntynyt, vaan talvellakin lämpöpumppu pysyisi käynnissä jokainen päivä - kelistä ja pakkasen määrästä riippumatta. Edellyttäen tietysti sitä, että maalämpö olisi ollut mitoitettu 100%:seen tarpeeseen, eikä esim. 80%:n tarpeen mukaan, jolloin jo lähtökohtaisesti maalämpö-talo joutuu pakkaspäivinä käyttämään suorasähköä 20%:n verran.

Nyt kun VILP on (ainakin osan) kylmistä päivistä pysähtyneenä, ja kun ne päivät (yhteensä yllä olevan listauksen mukaan 24 päivää) on käytetty suorasähköä, niin noin 100 kWh:n sähkönkäytön lisäys on 10c/kwh -hinnan mukaan maksanut noin 10 euroa per päivä, eli yhteensä 24vrk x 10€ = 240 euroa tähän saakka (4 vuoden aikana). Kuitenkin - jos maalämpö olisi meidän "savimaan tontilla" ollut yli 10.000 euroa VILP:n hankintahintaa kalliimpi, niin näin pienellä säästöllä en pidä sitä MLP-vaihtoehtoa oikein kilpailukykyisenä?

Ja nyt jos Etelä-Suomessa tällaiset nykyisen kaltaiset lauhat talvet ovat yleistymään päin, jolloin VILP ei enää pysähdy ollenkaan (eli jos pakkanen ei enää mene rannikon läheisyydessä -15C tason alle), silloin mitään eroa VILP:n ja MLP:n käytön välillä ei enää juurikaan synny. Toki MLP on sillä tavalla talvikaudella tehokkaampi, että siinä lämmön lähde on noin +6C talvellakin, kun VILP joutuu ottamaan lämpöä jopa -15C:n pakkasilmasta, mutta vastaavasti kesäkaudella tilanne kääntyy toisinpäin - maalämmön lämmönlähde on silloinkin sama - tai enintään noin +10C, kun VILP puolestaan saa hellepäivinä helposti lämmön vaikkapa +25C -asteisesta hellekesän päivälämmöstä.

Tässä kuvia tältä aamulta. Hienolta näyttää, kun on maa valkoinen ja reippaasti lunta. Ei näitä tällaisia talvia Etelä-Suomessa enää usein näytä tulevan:

Pakkasilla on mukava lämmitellä sisällä takan ääressä. Polttopuita meillä
meneekin 5-6 pinokuutiota vuosittain. Tässä tulee EU:n pelkäämiä pien-
hiukkasia molemmista savupiipuista.

Näkymät kadulta. Aurausvallit ovat yli metrin korkuiset.

Käytävää puutarhan puolelle.

Pyykit kuivuvat merikontin katoksella. Oikeassa laidassa suihkulähde-
työmaa, joka on edelleen kesken. Jospa se keväällä valmistuisi.

Puutarhassa kulkuväylää.

Tikkaa voisi heitellä talvellakin...
Tikkataulu on osa koristekaivoa, jonka katokseen
taulu on kiinnitetty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti