Tyhjän talon sähkönkulutus jouluna & takaisin lämmitys

Paljonko talossa kuluu vähempi sähköä, kun kaikki ovat poissa kotoa? Tai paljonko sähköä säästyy, jos talon annetaan jäähtyä poissaolon ajaksi? Sanovat, että jo yhden lämpöasteen lasku voisi säästää lämmitysenergiaa noin 5 prosenttia, joten meillä kun poissaollessamme talon eli huoneiden lämpötila laski noin 8 astetta, niin tässä olisi pitänyt huomata neljän päivän poissaolon aikana selvä pudotus sähkölaskussa.

Mutta toisin kävi. Tässä omassa esimerkissäni talon jättäminen tyhjilleen ei säästänyt sähköä käytännössä yhtään, mutta talon takaisin lämmitys normaaliin lämpötilaan kulutti sähköä monin verroin sen määrän, mitä päivittäin muuten on kulunut tässä kuussa.

Syynä tähän omasta mielestäni kummalliseen lopputulokseen täytyy olla takan käyttö. Takkaa on siis meillä käytetty iltaisin käytännössä päivittäin, eli joka ilta on mukava istuskella ja katsella telkkaria takkatulen äärellä. Vastaavasti talon lämmitys on säädetty niin, että lämpöpumpusta saatava "peruslämpö" pitää talossa vain noin +17C lämpötilaa. Tai noin luulin.

Todellisuudessa lämpötila laski poissa ollessamme paljon alemmas, eli noin 12,5C - 14,5C asteeseen (huoneesta riippuen). Takan käytölle ollaan siis jätetty ihan tarkoituksella "tilaa", ja näköjään takka lämmittääkin huoneilmaa lisää paljon enempi, mitä olin luullut. Lämmitykseen ei siis lainkaan "koskettu", kun talo jäi tyhjilleen joulun pyhinä. Takaisin tullessa lämpöpumppu - jonka käynti aika ennen oli rajattu 5 tuntiin per päivä, sai sen päivän ja yön käydä yhtä soittoa, ja kyllä se kävikin koko ajan yötä myöten.

Jos joulukuun aikana ennen joulun pyhiä meillä on vuorokaudessa kulunut sähköä noin 25-35 kWh per vuorokausi, niin joulunpyhinä kulutus kyllä laski sen verran, että sen silmällä nyt juuri ja juuri pystyy näkemään, eli 25 kWh:n tienoille ja jopa vähän allekin sen. Eli jouluna tuli talon jäähtyessä alhaisimmat kulutus pylväät.

Mutta tämä "kostautui" kun talo lämmitettiin pyhien jälkeen uudestaan normaaliksi, niin perjantaina 27.12 (kotiinpaluun päivä) sähköä kului 46,9 kWh ja sen jälkeisenä lauantaina 28.12. sähköä kului huimat 61,2 kWh eli noin 2-kertainen määrä normaaliin verrattuna. Eikä suoraa sähkölämmitystä käytetty ollenkaan, kaikki takaisinlämmityslämpö otettiin lämpöpumpulta tai takkoja polttamalla. Talossa on siis 3 tulisijaa - 2 takkaa ja puukiuas saunassa.

Tässä kulutuspylväät koko joulukuulta 29.12 asti graafisesti:

Päivittäisen sähkönkuolutukset aikavälillä 1-29.12.2019. Kotiin paluun päivä (kolmanneksi viimeisin pylväs) ja

sitä seurannut lauantai 28.12 (toiseksi viimeisin pylväs) erottuvat muista päivistä selvästi.

Tässä tuntikohtaista sähkönkulutusta 20-29.12.2019 välisenä aikana. Ennen joulua ja joulun pyhien aikana lämpöpumppu eli

VILP käy aina muutaman tunnin iltapäivisin, kun lämpötila ulkona on yleensä silloin korkein. Nyt lämpötila tosin ei ollut

laskenut yölläkään, ennen kuin vasta samana päivänä, kun kotiin palattiin, niin lämpötila sukelsi. Kylmimpänä päivänä

takaisin lämmitys oli tietysti VILP:lle haastava tehtävä, ja sähköä varmasti kului jo siitäkin syystä.

Lämpötila keittiössä kotiin palatessani oli +14,3C keittiön pöydän mittarissa.

Parin tunnin lämmityksen jälkeen klo 15:28 lämpötila on noussut vasta vajaan asteen verran.

Neljän tunnin lämmityksen jälkeen lämpötila on noussut vasta 1,5C - eli hidasta oli lämpiäminen ainakin aluksi, kun 

takatkin olivat aivan kylminä.

Viiden ja puolen tunnin lämmityksen jälkeen lämpötila on noussut vasta noin 2 astetta, vaikka koko ajan on ollut tulta

takoissa ja lattialämmityksen menovesi on ollut +29C.

Yläaulan ikkunan mittarissa lämpötila oli alussa kaikkein alhaisin, vain +12,5C.

Mitä hyötyä tästä nyt sitten oli? No, on mukava tietää, että kuinka nopeasti talo jäähtyy ja lämpenee. Neljässä päivässä lämpötila laski 8 astetta, ja seuraavaksi päiväksi lämpötila oli taas normaali, tosin sähköäkin oli 2 päivän aikana kulunut yhteensä noin 100 kWh (mikä on meidän talon mittakaavassa paljon).

Tässä vielä vuorokausikohtaiset lämpötilat ja sähkönkulutukset numeerisesti:

			lämpötila	kuukauden
	Päivä	kWh/vrk	vrk	keskilämpötila
pe	20	33,9	2,7	1,3
la	21	27,3	2,4	1,3
su	22	26,9	3,8	1,3
ma	23	23,1	3,7	1,3	talo tyhjänä
ti	24	24,2	2,1	1,3	talo tyhjänä
ke	25	25,1	1,0	1,3	talo tyhjänä
to	26	26,3	0,1	1,3	talo tyhjänä
pe	27	46,9	-2,9	1,3
la	28	61,2	-5,9	1,3
su	29	34,3	0,0	1,3

Vakuutusmaksut huimassa kasvussa

En tiedä miten muilla, mutta ainakin meillä vakuutusmaksut ovat nousseet jatkuvasti, ja koko sen ajan, mitä talo on ollut olemassa. Toki en ole kertaakaan vielä kilpailuttanut näitä maksuja, ehkäpä siinä sen syy, mutta tällä hetkellä ja (vielä ainakin toistaiseksi) OP-Pohjolan asiakkaana tilanne näyttää meidän talossa tältä:

As Oy - muotoisen omakotitalon, jossa lämmin pinta-ala 241m2, puurunko, rv 2014, ei vahinkohistoriaa, vakuutusmaksut vuosittain (AsOy:llä on omissa nimissään oma kiinteistön täysarvovakuutus):

1.1. - 31.12.2015 = 220,39€
1.1. - 31.12.2016 = 251,59€
1.1. - 31.12.2017 = 278,30€
1.1. - 31.12.2018 = 320,28€
1.1. - 31.12.2019 = 361,79€
1.1. - 31.12.2020 = 402,18€

Tarkkailujakson aikana eli noin viidessä vuodessa vakuutusmaksut ovat siis kallistuneet yhteensä huimat 45%! Toki ei tämä nyt euromääräisesti ole kuin 181,79 euroa, mutta jos asiaa katsoo prosentuaalisesti, niin sitten hinta on lähes 2-kertaistunut.

Hämmästys on suuri, kun laskun ottaa kuoresta.

Lisää lehtien palstoilla

Tällä kertaa lehtien palstoille oman työn kautta - ja artikkeli olikin varsin suosittu puolilta päivin Ilta Sanomissa, jolloin kyseessä oli Ilta Sanomien luetuin nettiuutinen:

Ilta Sanomat "luetuimmat listan" ykkösenä.

Taloussanomissa tämä on luetuin uutinen yhä tälläkin hetkellä (nyt on maanantai 16.12. klo 18:20 kun tätä kirjoitan):

Taloussanomat "luetuimmat listan" ykkösenä 16.12 klo 18:20.

Jo näitä ennen sama uutinen oli Ilta Sanomien viikonloppunumeron paperiversiona, ja kyseinen lehti loppui ainakin joistakin lehtipisteistä kesken:

Tässä koko juttu vielä luettavassa muodossaan:

Ja tässä linkki Taloussanomien nettiversioon (vielä paremmin luettava versio):

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006342522.html

Mistä oikein on kyse? Onko pääpointtina maalämpöön siirtyminen?

Jutun ja oivalluksen pääpointtina ei varsinaisesti ole maalämpöön liittyminen (jollaisia Suomessa on tehty jo vuosikausia, myös erilaisissa ja erikokoisissa taloyhtiöissä), vaan tässä nimenomaisessa tapauksessa tehtiin oivallus, että jos kerran maalämpö oli mahdollista pistää maksamaan itse itsensä 8 vuoden aikana, niin miksei saman tein laitettaisi maalämpöä maksamaan 20-vuotinen laina?

Jolloin lainamäärä olisi paljon suurempi, kuin mitä oli maalämmön hinta. Jolloin taloyhtiö sai remonttirahaa per heti. Jolloin taloyhtiö teki kaikki remonttinsa per heti - ja ilman, että asumisen kokonaiskulut olisivat nousseet yhtään senttiä, eli taloyhtiön osakkaat maksavat asumisestaan joka kuukausi yhä edelleenkin saman verran, vaikka taloyhtiö teki yhteensä 490 tonnin remontit.

Normaalisti pienehköissä taloyhtiöissä tehtäisiin mittavat vastikkeen korotukset noin suuren remontin jälkeen, mutta tässä yhtiössä pidettiin viime viikolla eli 10.12.2019 ylimääräinen yhtiökokous, joka alensi hoitovastiketta noin 24%:lla. Tämä oli ainakin itselläni oman 15-vuotisen isännöintiurani ensimmäinen ja ainoa ylimääräinen yhtiökokous, joka on kutsuttu koolle sen takia, että hoitovastiketta alennetaan. 

Alentamisen syynä oli siis maalämmöstä johtuva hoitokulujen jyrkkä lasku. Ja tällä hoitovastikkeen laskulla katetaan nyt otettavan pankkilainan kaikki korot ja kulut ja lyhennykset seuraavan 20 vuoden ajan.

Jos joku (vaikkapa nokkela isännöitsijä) esittelee tämän toimintamallin muillekin taloyhtiöille, niin nykyisillä kaukolämmön hinnoilla tämä toimintamalli Helsingin Puistolassa sijaitsevasta rivitaloyhtiöstä on heti kopioitavissa lähes kaikkiin muihinkin taloyhtiöihin esim. Helsingissä ja Espoossa.

Vantaalla tilanne on haastavampi, koska vantaalaiset taloyhtiöt ovat saaneet nauttia edullisemmasta kaukolämmöstä sen jälkeen, kun Vantaalle rakennettiin jätteenpolttolaitos, eli kaukolämpöä tulee - tarvittiin sitä taikka ei. Niin sitä sitten myydään halpaan hintaan lähiseutujen taloyhtiöille. Silti nytkin eräälle vantaalaiselle rivitaloyhtiölle tehty vastaava laskelma lupailee 12-13 vuoden takaisinmaksuaikoja. Sekin on hyvä saavutus. Jolloin 20 vuoden pankkilainalla tämäkin yhtiö saisi reippaasti ilmaista remonttirahaa.

Maalämpö ei kuitenkaan ole taikasana, eikä edes mahdollista tai kannattavaa kaikissa yhtiöissä. Mutta silloin pitää selvittää mm. lämmön talteenoton, tai VILP:n tai muun ratkaisun kannattavuutta.

Miksi näitä ratkaisuja ei sitten tehty jo esim. 10 vuotta sitten? No silloin ei vielä ollut tehokasta ja teknisesti luotettavia lämpöpumppuja. Mutta nyt on. Toki yhä vieläkin lämpöpumppukauppiaat joskus huijaavat ostajia ylisuurilla lupauksilla mm hyvistä COP tai SCOP -luvuilla, jotka ei sitten toteudukaan käytännön elämässä, vaikka laboratorion testitilanteissa ne olisikin saavutettu.

Tai sitten maalämpökauppias myy (halvempaan hintaan pyrkiessään) koko järjestelmän liian lyhyellä kallioreiällä, joka on laskettu 1 metri kallioreikää per 1 neliö lämmitettävää asuinpinta-alaa -kaavalla.

Nykyään oikeampi suhdeluku on 1,3 metriä kallioreikää per neliö lämmintä pinta-alaa. Silloin paluuvesi on lämpimämpää, ja maalämpöpumpun hyödysuhde on parempi ja sähkönkulutus paljon pienempi.

Lehtien palstoilla

Oma talomme on tässä loppuvuonna ollut pariin kertaan lehtien palstoilla, ensin Tekniikan Maailman Rakennuslehti -liitteessä (numero 10/2019 ja

aiheena hulevesien ja sadevesien talteenotto), ja nyt aivan viime viikolla myös Taloussanomissa, tällä kertaa aiheena sähkön hinnat ja mahdollisuus säästää tässä kohtaa. Tässä linkki Taloussanomien artikkeliin:

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006328289.html

Taloussanomien artikkeliin jäi yksi pieni virhe, eli artikkelin loppupuolella on lause: "Rautio seuraa tarkasti sekä oman talonsa sähkönkulutusta että työnsä puolesta isännöitsijänä kiinteistösähkön hintoja. Raution taloon on vaihdettu maalämpö."

Oikeasti meidän taloon ei vaihdettu maalämpöä, vaan siirryttiin suorasähköstä ilmasta-vesi lämpöpumpun käyttämiseen, eli maalämmön paikalla pitäisi lukea "VILP" tai "ilmasta-veteen -lämpöpumppu".

Harmi, etten huomannut tuota pikkuvirhettä ajoissa, sillä moni Taloussanomien lukija sen huomasi, ja se myös herätti ihmetystä Taloussanomien artikkelin kommenttikentässä (jonne en huomannut/ehtinyt oikaisua laittaa).

Aina joskus tulee vastaan kysymyksiä, että kannattiko VILP, ja miten kulutus väheni, jos mittareina ovat kWh tai euromäärät sähkölaskulta? Tässä vastauksia:

Wiesmannin 8,3 kW -tehoinen lämpöpumppu maksoi lokakuussa 2015 asennettuna 8600,00€ sis. alv 24%. Vuonna 2015 (jossa siis 9kk suorasähköllä asumissa ja ekat 3kk lämpöpumpun opettelua (jolloin se lämpöpumppu ei vielä säästänyt juuri mitään), jolloin 2015 vuoden sähkölasku oli 1785,09€ ja kulutus silloin siis 2015 oli 16624 kWh (ekat 12kk asumista lokakuulta 2014 lokakuulle 2015 sähkönkulutus oli 17162 kWh).

Nyt 2018 vuoden kulutus oli 9089 kWh ja hinta sille 842,03€. Joten säästö vuodessa = 1785,09€-842,03€=943,06€ (luvut suoraan toteutuneista sähkölaskuista). Kun 8600€ jaetaan 943,06:lla saadaan takaisinmaksuajaksi 9,1 vuotta.

Eli tällä hetkellä homma kannatti ihan hyvin, vaikka alkuvaiheessa tätä epäilin, että miten mahtaa käydä, kun säästöjä ei ihan aluksi näyttänyt syntyvän juuri ollenkaan. Paremmilla säädöillä yms. säästöä alkoi kuitenkin tulla, ja nyt tulee aika mukavasti, kun kulutustaso on vakiintunut tasolle 9000-9500 kWh. Ja sisälämpötila meillä siis noin 22-23C ja lämmintä pinta-alaa talossa on yhteensä 241m3.

TM:n rakennuslehteen linkittäminen onkin haasteellisempaa, mutta lehden voi lukea esim. kirjastojen eMagz -palveluista, jos on kirjastokortti, tai kirjastojen lehtilukusaleista varmaan löytyy myöskin, jos ei ole lehden tilaaja. Tässä kuitenkin muutama valokuva juttuun (valokuvia voi kaksoisklikata isommiksi).

Marraskuun sähkönkulutus

Lokakuussa meni vähän enempi sähköä kuin vuosi aikaisemmin lokakuussa, ja nyt marraskuussa kävi päin vastoin, eli kulutus alitti viime vuoden marraskuun tason ollen nyt 851,40 kWh - kun vuosi sitten marraskuussa sähköä meni 877,8 kWh. Eli aika samoissa pyöritään viime vuoden kanssa. Nyt ensimmäisen 11 kuukauden aikana vuonna 2019 sähköä on kulunut 8401 kWh, kun vuonna 2018 vastaavaan aikaan 11 kk jälkeen kulutus oli 8159 kWh. Eli nyt tänä vuonna sähköä on kulunut 3% enemmän (eli taaskin aika samoissa mennään viime vuoden kanssa). Tässä kk-kohtaiset lukemat:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
elo	909,82	1275,44	813,60	579,20	537,30	513,10
syys	1434,12	1310,00	740,00	546,10	595,60	610,30
loka	1671,82	1486,80	1416,80	764,30	804,40	830,50
marras	1382,54	1664,77	1606,00	900,60	877,80	851,40
YHT	11832,95	14877,57	11941,42	9429,43	8159,19	8401,80

Ja samat asiat graafisesti esitettynä:

VILP on nyt siis ollut toiminnassa lokakuusta 2015 joulukuulle 2019 eli vähän yli 4 vuotta. Ja käyttötunteja on tullut mittariin 5600 kpl. Eli keskimäärin 1400 tuntia per vuosi. Jos laitteen koko käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä vauhdilla kone pitäisi olla ajettu loppuun 28 vuodessa (mahtaako kestää ihan noin kauaa kuitenkaan?)

Tässä vielä graafisesti VILP:n käyttötunnit per viikko tähän asti: