maanantai 27. kesäkuuta 2016

Lisäystä eiliseen...

Eilen palattuani juhannuksen vietosta pohdiskelin, että tuleeko iso sähkölasku, kun lämminvesivaraajan lämpötila nostettiin taas takaisin normaaliin... Nämä pohdinnat siis tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/06/alarajaennatyksia-ja-kylmat-harakoille.html

Tänään asia varmistui - normaalista kesäkuun vuorokausikulutuksesta poikkeavaa sähkölaskua ei eiliselle ole luvassa. Tässä näytti eilisen kulutuspylväät tunti tunnilta:


Sähkönkulutus 26.6.2016 yht. 16,6 kWh. Puolen päivän jälkeen näkyy 2 korkeaa pylvästä, jossa "ylimääräinen"
kulutuspiikki on noin 1+3=4 kWh, kun lämpöpumppu lämmitti 500 litran varaajaa tunnissa lämpötilasta 26C >> 54C.
Kun kesäkuun vuorokausikulutus on vaihdellut välillä 14kWh ->20kWh (paitsi juhannuksena oli puolta pienempi, kun ei oltu kotona), niin läsnäolopäiviin verrattuna eilinen 16,6 kWh ei erotu vuorokausien joukosta mitenkään. Eli juhannuksena saadun säästön sai pitää sellaisenaan.

Samalla jos lasketaan lämpöpumpun tehokertoimia (lämpöpumpussa ei ole käytetyn sähkön mittausta, tai sitten en osaa katsoa?), mutta jos eilisen kulutuskäppyröistä voidaan nähdä, että lämpöpumppu käytti veden takaisin lämmityksessä sähköä yhteensä noin 4,0 kWh ja jos veden eli 500 litraisen varaajan lämmitys 28C -> 54C vaatii energiaa 1,67 kWh/aste/kuutio, niin tästä voidaan laskea tehon tarpeeksi 1 x1,17x  26 astetta x 0,5 kuutiota = 15,21 kWh (ulos tullut energiamäärä), ja tämä jaettuna sisään annetulle 4 kWh:n teholle tekee COP kertoimeksi 15,21/4=3,8.

Vuotta aikaisemmin sähköä kului samana päivänä 26 kWh, tänä vuonna vain 16,6 kWh. Joten on se ilmavesilämpöpumppukin vaan aika tehokas...

Sellainen hyöty tuosta juhannuksen poissaolosta ja siihen liittyvistä kokeiluista oli, että kun aiemmin lämpöpumpulle on ajastettu mahdollisuus käynnistyä kolme kertaa vuorokaudessa, niin jatkossa mennään kahdella käynnistyksellä tästä eteenpäin. Ensimmäinen käynnistyskerta on keskipäivällä, ja toinen illalla (jolloin lämmintä vettä oikeasti tarvitaan, ja suihkussa on tapana käydä). Nyt huomasin, että vesivaraaja ei oleellisesti yön aikana jäähdy. Jolloin lämpöpumpun aamukäynnistystä ei enää tarvita, ja silti on lämmintä vettä aina saatavilla.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Alarajaennätyksiä ja kylmät harakoille

Juhannus on taas juhlittu ja kotiin palattu. Tällä kertaa käytiin Säkylän Pyhäjärvellä mökkeilemässä. Tai melkein mökkeilemässä, yövyttiin siis Huvila Haapsaaressa, joka oli lähes hotellityyppistä majoittumista. Järven ranta oli kuitenkin noin 20-30 metrin päässä omalta terassilta. Uimaan pääsi pulahtamaan omalta laiturilta. Itse en kyllä käynyt uimassa. Maisemat oli kuitenkin kohdallaan ja majapaikan pitäjä oli aivan loistotyyppi!

Säkylän Pyhäjärven maisemaa Villa Haapsaaren rannasta katsottuna.
Pitänee perustaa matkailu-blogi ihan erikseen, nyt kun taas talon
rakentaminen helpottaa sen verran, että taas ehtii matkustelemaan...
Talo jäi juhannuksen ajaksi yksikseen, ja kokeilin tällä kertaa mitä vaikuttaa kulutuslukemiin, jos lämpöpumppu eli lämpimän käyttöveden tuotanto pistetään pois päältä. Tätä kokeilua ei sitten tämän jälkeen enää tänä kesänä pystykään tekemään, koska lomailu on jatkossa sen verran eri tahtiin, että talo ei enää jää tyhjilleen tämän jälkeen koko kesänä. Mutta tietysti tulee sitten vertailudataa siitä, että miltä näyttää, jos kulutus on vähäinen, esim. vain yksi asukas kuluttamassa lämmintä vettä.

Juhannuksen viettoon lähdettiin aattona eli perjantaina, mutta lämpöpumppu sammutettiin jo torstaina 23.6 - eli päivää ennen lähtöä. Eihän me lämmintä vettä enää lähtöaamuna tarvita, näin ajattelin. Mutta olisi sitä silti ollut saatavilla, ja suihkussa olisi voinut käydä vallan hyvin, vesivaraaja oli jäähtynyt ekana yönä vasta +47C asteeseen. Mutta kun palattiin, lämpötila varaajassa oli laskenut +28C asteeseen 72 tunnin aikana.

500 litrainen vesivaraaja oli jäähtynyt +28C asteeseen 3 päivässä.


+28C oli myös ulkolämpötila, kun palattiin. Talossa oli lämmintä +26C.
Miten tämä näkyi sitten sähkönkulutuksessa? No näkyihän se, tässä tähänastiset kulutuslukemat kesäkuulta:

Kesäkuun sähkönkulutus on yht. 424 kWh ekan 25 päivän ajalta.
Juhannuksen poissaolopäivinä toissa päivänä sähköä kului 10,3 kWh ja
eilen 8,4 kWh. Tämä sähkö kului IV-koneessa, keittiön koneissa, ulkovaloissa
ja pumpuissa. Muuta kulutusta talossa ei mielestäni ollut jäljellä.
Paikalla ollessamme sähköä on kulunut 14-20 kWh per päivä.
Uusi vuorokautinen alarajaennätys sähkönkulutuksessa on siis 8,4 kWh vuorokauden aikana. Entä "kostautuuko" juhannuksen alhainen sähkönkulutus tänään, kun lämpöpumppu taas lämmitti vesivarajaan normaaliin lämpötilaan takaisin?

En tiedä, mutta enpä usko että tällekään päivälle sähkölaskua kovin paljon kertyy - lämpöpumppu nimittäin kävi vain vähän reilun tunnin, niin vesivaraaja oli taas normaalissa lämpötilassaan. Ja ihan jo ekan 20 minuutin aikana lämpötila nousi +39C asteeseen, eli silloin olisi jo vallan hyvin voinut käydä vaikka suihkussakin.


Lämpöpumpun käydessä ulkolämpötila autokatoksessa
oli +26,7C varjossa ja lämpöpumpun tuulettimen
edessä + 15,6C
 
Lämpömittarin lukemat lähempää.
Helteisellä ilmalla on siis varsin vilvoittavaa seistä lämpöpumpun edessä... Siinä lämpöpumpusta tulevassa tuulen vireessä tuntuu aivan kuin olisi jääkaapissa... Eli +15,6C lämpöinen ilma tuntuu vielä viileämmältä, kun se tulee iholle kovalla tuulella suoraan lämpöpumpun propellista.

Tämä "koneellinen kylmä" menee nyt kuitenkin vallan harakoille. Jos suunnittelisin talon uudelleen ja vasta nyt, niin ehkäpä tekisin IV-koneen ilmanottoaukolla toisen vaihtoehtoisen reitin niin, että lämmityskaudella sisääntulevaa ilmaa otettaisiin ilmavesilämpöpumpun edustalta. Lämmityskaudella on ihan OK, että IV-koneen ilmanotto aukko on lämpöpumpusta kaukana, koska silloin sisään tulevaa ilmaa ei tarvitse tarpeettomasti jäähdyttää.

Jotenkin olisi mielestäni "nerokasta" sekin, jos lämmintä käyttävettä tehdessä kylmä palautuisi kokonaan sisätiloihin hellekelillä. Toisin sanoen lämpimän käyttöveden lämmön lähde olisikin talon sisäilma. Silloin tulisi 2 kärpästä yhdellä iskulla, eli lämmin käyttövesi (sehän on aina pakko tehdä kuitenkin ympäri vuoden), mutta kesällä saisi myös jäähdytyksen silloin "samaan rahaan", vähän niin kuin maalämmössäkin tulee. Kai se olisi jotenkin mahdollista myös niin?

Johtopäätös nro1:
Lämmin käyttövesi kannattaa ottaa pois päältä jos on pidempään poissa kotoa. Kyllä siinä säästää. Paitsi että talvella näin ei voi tehdä, jos samaa lämmintä vettä tarvitaan lattialämmityksessä myös. Talvellakin huonelämpötilaa voidaan säätää poissaolon ajaksi pienemmälle, kunhan huolehtii ettei jäätymisen vaaraa ole. Lämpöpumpuissa on myös "lomatoiminto", joka lämmittää veden takaisin normaaliksi ennen paluuhetkeä, mutta jos sen unohtaa laittaa päälle, niin puolessa tunnissa vesi on taas lämmintä...

Johtopäätös nro2:
Jos on tiedossa jo suunnitteluvaiheessa, että taloon tulee ilmavesilämpöpumppu, niin suunnittelussa kannattaa ehkä huomioida ilmanvaihto niin, että harakoille menevän kylmän pystyy hyödyntämään kesäisin. Toki ilmavesilämpöpumpun saa myös tekemään koneellisesti kylmää sisätiloihin, ja se voidaan puhaltaa huoneisiin esim. konvektorin kautta. Mutta kylmää ilmaa syntyy myös lämpimän käyttöveden sivutuotteena. Eikä se maksa mitään.

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Pientä ehostusta...

Rakennusaikainen rappuralli oli ehtinyt jo mennä varsin huonoon kuntoon. Kun harjaksia potkii savisilla saappailla, niin lopulta ei ole kuin yksi harjaksista jäljellä ja tallessa, eli tässä alkutilanne:

Vanha rappuralli oli vähän kärsineen näköinen.
Vieressä maassa uudet harjakset.

Sitten ei muuta kuin vähän ehostamaan, täytyyhän sitä nyt jotain pientä puuhastelua keksiä näin juhannukseenkin - jos ei halua häiritä naapureita vasaran paukutuksella tai käsisirkkelin äänillä. Eli ensin maalasin rappurallien harjasten puuosat talon värillä eli vihreällä (maali ei maksanut käytännössä mitään, sitä on purkkikaupalla raja-aita projektia varten). Harjakset maksoi rautakaupassa 1,45€ per kpl, eli yhteensä 4,35 euroa.

Itse rappurallinen metalliosatkin olivat vähän ajan syömät, joten ostin Biltemasta mustaa suihkemaalia, purkin hinta oli 7,99€. Aika paljon maalista jäi vielä purkin pohjalle käytettäväksi muissa projekteissa. Mutta siistiä tuli - ja hintaa tälle ehostustyölle yhteensä siis 12,34 euroa.

Rappuralli valmiina ja omalla paikallaan takaterassilla.
Sama toisesta kuvakulmasta.

Tämä projekti tuli aika äkkiä valmiiksi, ja rahaakin säästyi, koska vanhan rappurallin korjauskulut olivat yhteensä 12,34 euroa ja uusi olisi maksanut 14,95 euroa. Eli melkein kolme euroa tuli halvemmaksi näin. Rahan säästyminen on tietysti tärkeä asia näin juhannuksen kynnyksellä... ;-)

Myös kadun varressa oleva rakentamisesta kertova infotaulu oli aika pahasti haalistunut, tässä alkutilanne:

Puutarhamyymälän mainos näkyy, mutta taustalla olevasta infotaulusta ei
saa enää mitään selvää. Aurinko ja sade ovat syöneet tekstit pois.

Sama lähempää. Aika lähelle pitää mennä katsomaan,
jotta teksteistä saisi edes mitään selvää.

Onneksi oli musta tussikynä olemassa, niin lisäsin
teksteihin vähän lisää väriä. Nyt alkaa näkyä.

Ja tässä lopputulos. Eikä maksanut mitään,
vanhalle tussikynälle en hintaa laske... ;-)

Alun perin tuo työmaan infotaulu oli kokonaan itse askarreltu ja runkona käytetty puutavara on tontilta löytynyttä. Aikojen saatossa tontilta on löytynyt paljon muutakin, ja ties mitä on vielä löytymättä. Alun perin askartelulle tuli hintaa 17,85€ (sen yllä mainitun musta tussinkin hinta mukaan lskettuna :-), ja lisää noista alkuperäisistä askarteluista tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2012/08/tyomaataulu-itse-askarrellen.html

Neljän vuoden takaisissa kuvissa ei vielä infotaulun takana taloa näy, mutta nyt on jo pari vuotta asuttukin kohta puoliin. Lopputarkastus on vielä pitämättä, eli olkoon infotaulu nyt sitten vielä siihen asti.

Näin olisi sitten nämäkin pari pientä ehotustyötä saatu tehtyä. Eiköhän sitä nyt ole aika hiljentyä pikkuhiljaa jo juhannuksen viettoon...

Hyvää juhannusta kaikille!

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Pari kissaa lisää

Onnistuin minäkin sitten hankkimaan taas pari kissaa lisää, ja näin kesän korvalla muissakin blogeissa on uusi kissa löytynyt:

http://nettimartan-pihapiiri.blogspot.fi/2016/06/kissa-ja-kukkapenkkiuudistuksia.html

Meidän uudet kissat joutuvat myös kesän kuluessa töihin, eli amppelia joutuvat pitämään.

Uudet kissat pois paketista.

Paketin tekstiä lähempää. Eli Virostahan nämä kissat ovat peräisin, itse
ostin nämä kylläkin vantaalaiselta myyjältä. Hinta Vantaalla oli 9€ / kpl.
Ja suunnilleen saman verran ne Virossakin maksavat.
 
Uudet kissat asennettu paikoilleen yläterassille.
Yksi terassi oli vielä ilman kissoja.

Sama toisesta kuvakulmasta.
 
Ja sama lähempää.
Vanhemmat kissat ovat jo töissä, eli amppeleita pitämässä.

Yksi kissoista on myös katolla tuulen suuntaa näyttämässä.

Näitä kissoja on muuten yllättävän vaikea ostaa, siis ostopaikkaa ei meinaa löytyä mistään. Nyt jäi vielä yksi kissa puuttumaan, mutta jätin yhteistietoni Vantaan myyjälle, ja hän ottaa sitten yhteyttä, kun uusia kissoja taas tulee.

Virossa olen löytänyt vasta kaksi paikkaa missä näitä myydään. Yksi on Tallinnassa (mutta aukioloajat on niin huonosti, ettei oikein pääse poikkeamaan, jos ei ole arkisin keskellä päivää liikkeellä), ja toinen myyntipiste oli Tartossa. Mutta se Tartossa oleva sulki juuri ovensa kokonaan, eli siellä ei nyt enää myydä kissoja, eikä mitään muutakaan.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Pyykkinarut paikoillaan

Merikontin räystään alle on ollut tarkoitus laittaa paikka pyykkien kuivatukselle, ja nyt se projekti on pikkuhiljaa edistynyt niin, että pyykkinarut on asennettu, eli tältä näyttää nyt:

Pyykkipoikia ja yli 20 metriä pyykkinarua sateelta suojassa.


Sama vähän kauempaa. Pitkällä sivulla aivan ylhäällä olevien poikkipuiden
yli voi ripustaa matot, joko kuivumaan tai tamppausta varten.

Palataanpa kuitenkin vielä hetkeksi ajassa taaksepäin, niin nähdään muutama välivaihe. Viimeksi kerroin tästä projektista toukokuun puolella, tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/05/naru-maassa-ja-komeat-raput.html

Maasta paljastuvat raput yms. aiheuttivat vähän miettimistä, ja mm. pystytolpat piti sijoittaa sellaisiin paikkoihin, johon ne sai helposti laitettua.

Terassin alle tulee puutavaralle pieni säilytyspaikka, ja se tulikin heti tarpeeseen ja käyttöön, eli siinä kohtaa näyttää nyt tältä:

Maahan tulevien betonikivien päälle saa varastoitua puutavaraa.

Tässä sitä puutavaraa nyt sitten on. Eli raja-aidan laudat
odottavat maalaamista.

Eikä tämä projekti vielä valmis ole. Portaat puuttuvat, samoin laidoille tuleva kaiteet ja rima-aidat, joten töitä riittää. Mutta vähän on päästy eteenpäin taas tässäkin kohtaa...

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Hyvin leikkaa

Hyvin leikkaa sähkönkulutusta - ilmavesilämpöpumppu nimittäin. Tässä alla olevassa kaaviossa on rinnakkain alkuosa 16 päivän osalta vuoden 2016 kulutusta - yhteensä  287 kWh. Ja loppukuun 14 päivää ovat vuodelta 2015, jolloin vuorokausikohtainen kulutus vaihteli 25 kWh:n ja 57 kWh:n välillä.

Kulutuksen vaihteluvälikin oli viime vuonna siis aika suurta, kun nyt on pysytty tänä vuonna aika kapeassa haarukassa. Alin vrk-kulutus tässä kesäkuussa on ollut 14,2 kWh ja suurin 20,2 kWh. Tällä vauhdilla koko kesäkuun sähkönkulutus tulee asettumaan 500-600 kWh:n välimaastoon.

Tämä on samaa luokkaa kuin maalämpötaloissakin. Ei ole kuitenkaan yhtään parempi - vaikka voisi olettaa, että lämpimästä ulkoilmasta johtuen maalämpöpumpun tehokkuus ylitettäisiin aina kesäisin. Ero suoraan sähkölämmitykseen on kuitenkin mielestäni yllättävän suuri. Sähkönkulutus on pudonnut jopa noin 50%.

Yhdistelmätaulukko sähkönkulutuksesta, alkupää vuotta 2016, loppupää vuotta 2015.
Vuonna 2016 on ollut ilmavesilämpöpumppu, vuonna 2015 oli suora sähkölämmitys.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Suurin sade ikinä

Tänään on tähän vesimittariin satanut enemmän kuin koskaan aikaisemmin yhdellä kertaa tai yhden vuorokauden aikana. Sademittari on ollut nyt käytössä pari kesää, ja siinä aikaikkunassa nyt saatiin suurin sade ikinä. Tänään tähän mennessä sadetta on saatu tällä kohtaa jo 42 milliä:

Vesimittaria on pitänyt välillä tyhjentää. Kuvaushetkellä mittarissa oli puoli milliä sadetta,
mutta lisää sadetta on vielä luvassa.
Lentoasemalla - siis noin 5 kilometrin päässä - on satanut vielä enemmän, eli yli 50 mm:

http://yle.fi/uutiset/helsinki-vantaalla_satanut_jo_yli_50_millia__voimakkaimmat_ukkoset_vasta_edessa/8962161

Toukokuu oli tänä vuonna vähäsateinen, sadetta tuli vain 2 kertaa ja yhteensä 13 milliä. Tässä muistiin panoja tältä ja viime kuulta:

          Päiväys             Sademäärä/mm
14.5.2016 10
15.5.2016 3
2.6.2016 1
8.6.2016 7
16.6.2016 41

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

1500 tuntia

Ilmavesilämpöpumppu tuli lokakuussa 2015 ja sillä on nyt kahdeksas käyttökuukausi menossa. Kompressorin tuntimittariin tuli nyt 1500 tuntia:


Ilmavesilämpömpun kompressorin käyttötunnit 8kk jälkeen.
 Tällä vauhdilla 12 kuukaudessa tuntimittariin tulisi 2250 tuntia. Mikäli kompressorin käyttöikä on noin 40000 tuntia, niin tällä vauhdilla kompressorin elinikä olisi 17,8 vuotta - eli just sen verran mitä myyntimieskin lupasi, sillä muistaakseni silloin oli puhetta, että noin 17 vuotta olisi laitteen elinikä.

Jos ei itse viitsi pitää lämpöpumpun käyttötunneista kirjaa - niin laite tekee sen viikkotasolla myös itse, eli mm. käyttötunnit tallentuvat lämpöpumpun käyttöpäiväkirjaan.

Näkymä käyttöpäiväkirja valikosta.
Tein viikkokohtaisista tunneista vähän ythteenvetoa exceliin ja näin niitä käyttötunteja on kertynyt vuoden 2016 aikana:

Lämpöpumpun käyttötunnit per viikko.
Tummanpunaisella viikot huhtikuun alusta eteenpäin - silloin otin lattialämmityksen pois, ja lämpöpumppu
on tehnyt pelkästään lämmintä käyttövettä.
Eniten eli 117 kpl käyttötunteja tuli viikolla 2. Olisi niitä tunteja enemmänkin siihen vielä mahtunut, sillä viikossa on tunteja yhteensä 7 x 24 = 168, eli tuollakin viikolla pumppu "huilasi" 51 tuntia eli keskimäärin noin 7 tuntia viikossa.

Tammikuun paukkupakkaset alkoivat muistaakseni tammikuun puolivälistä, jolloin lämpöpumppu sammui aina, jos pakkasta oli -17C tai enemmän. Kovat pakkaset jatkuivat silloin noin 2 viikkoa, mutta hyvin noita käyttötunteja on siltikin vaan jokaiselle viikolle riittänyt.

Lämmityskaudella (vaaleammat pylväät) pylväiden pituus on ainakin 3-4 kertaa pidempi kuin kesäkaudella, kun pumppu tekee pelkkää lämmintä käyttövettä. Lämmityskauden pylväisiin tulee pituutta ainakin kahdesta syystä. Silloin tarvitaan lämmintä vettä myös lattialämmityksessä (lämmön tarve kasvaa), ja toisaalta myös pumpun oma hyötysuhde laskee sitä mukaa, kun ulkolämpötila laskee.


lauantai 11. kesäkuuta 2016

Kiukaan kivet hyppäsi lattialle

Meillä valittiin saunan kiukaaksi Aurinkokiukaan Duo 250 yhdistelmäkiuas. Siinä alaosa lämpiää puilla ja yläosa (tarvittaessa) sähköllä, savuhormin ympäri kulkee siis myöskin sähkövastukset, joissa on 10 kW:n lämmitysteho.

Kiuas on ollut nyt kohtapuoliin 2 vuotta käytössä, ekan kerran sillä saunottiin 21.9.2014, eli noin viikkoa ennen muuttoa, sillä syys-lokakuun vaihteessa taloon sitten muutettiin jo asumaan. Tuosta ensimmäisestä kerrasta ja kivien latomisesta enempi ja tarkemmin tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/09/21/ekan-kerran-saunottu/

Tuolloin laitoin kiukaaseen kiviä niin paljon, kuin niitä vain vähänkin siihen mahtui - ja näin jälkikäteen asiaa tarkasteltuna, se saattoi olla aika hyväkin ratkaisu, vaikka vahingossa syntyikin. Nimittäin jossain vaiheessa vähän kevensin kiuasta, otin muutamia kiviä pois - ja sen jälkeen kivet eivät ole enää halunneet kiukaassa pysyä, vaan hyppelevät itsekseen lattialle. Esim. eilen kun perjantai-iltana saunottiin, niin nyt tänään lauantaina aamulla saunassa näytti tältä:

Yhden sivustan metallisauvat ovat vinksin vonksin ja
kiukaan kivet pitkin lattiaa...

Sama toisesta kuvakulmasta.

Ja vielä ylhäältä kuvattuna.
 Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun kiviä tulee kiukaasta lattialle, joskin eka vuosi meni ihan hyvin, ja siihen saattoi vaikuttaa silloin tehty kivien ladonta tyyli, joka kiukaan keskikohdassa näytti tältä:

Kuva on otettu tuolta ensimmäisestä linkistä "ekan kerran saunottu".
Tässä kuvassa iso määrä kiviä painaa alimman häkin yläkourua, ja
asian merkityksen tajusin vasta äsken eli tänään. Tätä viritelmää
ei olisi välttämättä kannattanut purkaa aikoinaan pois lainkaan.

Ongelmia alkoi kiukaan kanssa tulla ensimmäisen kerran joulukuussa 2015, siis vuoden asumisen jälkeen. Ongelman ratkaisua on vaikeuttanut se, että tein ensin ihan vääriä johtopäätöksiä. Ja kun ei oivalla oikein, silloin vika ei myöskään korjaannu siinä kohtaa missä se vikatilanne oikeasti on.

Ensimmäinen (ja väärä) johtopäätökseni oli se, että olen varmaakin latonut kiukaan kivet liian piukkaan eli liian tiuhaan. Siitä kerroin joulukuussa 2015 tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2015/12/kiukaan-kivia-ei-kannata-latoa-liian.html

Sitten yritin latoa kivet niin, että sinne jää enempi ilmarakoja, jotta kiukaan pystytangot eivät hyppäisi pois paikoiltaan, koska sen jälkeen kivet ovat aina pitkin lattiaa. Ihme, että lattian laatat ovat tämän aina kestäneet, tai en ole niissä ainakaan mitään säröjä havainnut.

Mutta koska ongelma oli väärin analysoitu ja tehty väärä korjaava toimenpide, sama tilanne toistui jo varsin pian, eli maaliskuussa 2016, siis noin 3 kuukauden perästä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/03/kiukaan-kivet-kaannetty.html

Silloinkin olin vielä siinä luulossa, että kivet ovat liian taajassa, ja purin koko kiukaan ja asettelin kivet uudelleen, ja jätin jo vähän täyttöäkin vajaaksi. Tällöin tutkiskelin sitäkin, että onko kaikki metallitangot varmasti oikean pituisia? No olihan ne, tai olivat ainakin saman pituisia keskenään. Ja edelleen ajattelin, että onko kiukaan suunnittelussa tapahtunut virhe, eli pitäisikö tankojen olla esim. 2 milliä pidemmät, jolloin ne saisivat taipumisvaraa enemmän, eikä pieni eläminen lämpötilan vaihtelun mukaan aiheuttaisi sitä, että tanko pääsee kolostaan karkuun. Mietin myös miten tankoa voisi kotikonstein jatkaa, ja pohdiskelin, että laitanko seuraavalla kertaa pienen prikan sinne tangon alle. Jolloin se asettuisi pari milliä ylemmäs, eikä tulisi omasta kolostaan niin herkästi pois.

Tämä tarkastelukulma yläkourun sisään vei omat ajatukseni harhaan pitkän
aikaa. Näytti ihan siltä kuin osa tapeista olisi liian lyhyitä, eikä ne siksi
pysyisi koloissaan. Esim. tässä kuvasa näkyvällä ensimmäisellä tangolla
on vain milli pari "vartta jäljellä" ja sen jälkeen se hyppää kivien painosta
johtuen kolostaan pois.
Tänään kuitenkin oivalsin, ettei tangon pituudella ole itse asiassa mitään merkitystä. Pääasia, että ne ovat kaikki samanpituisia keskenään. Sillä tankojen yläpäässä oleva metallikouru, johon on tehty alalaitaan tangoille reiät, niin se onkin "kelluva" eli korkeusasema ei ole kiinteä. Ja se näköjään nousee lämpölaajenemisen mukana. Jolloin lopussa tanko tai useita tankoja pääsee vapaaksi:

Oikeasti ongelmaa olisi pitänyt alun alkaenkin tarkastella
tästä näkövinkkelistä.
Ja tarkemmin sanoen tässä kuvasuurennoksessa oikea
ongelmakohta näkyy selvästi: paksut tangot ovat kiinteitä.
Ja yläkouru on selvästi noussut jo 2 senttiä (nousu näkyy
paksujen tankojen vaaleampana osana).
No niin - nyt tämä ongelma selvisi - ja nyt tähän ongelmaan voi miettiä oikeaa ratkaisua. Yksi ratkaisu on edelleenkin se, minkä jo alussa tein - toki silloin ihan vahingossa - eli ladoin tämän yläkourun päälle ison kerroksen kiukaan kiviä. Jolloin kun painoa oli riittävästi, niin eihän se yläkouru silloin päässyt mihinkään nousemaan. Tai jos nousikin, sitten seuraavana päivänä kivien paino puristi yläkourun taas takaisin alas omalle paikalleen, ja mitään tankojen irtoilua ei tapahtunut.

Toinen mahdollisuus on nyrkillä kopauttaa tai käsin painaa kouru alas aina lämmittämistä ennen - sen aikana tai sen jälkeen se on liian kuuma. Eli tätä pitää seurata, ettei se pääse noin vaan nousemaan sentti kaupalla.

Kolmas mahdollisuus korjata tilanne olisi rakentaa kourun päälle vielä toinen kouru, jossa olisi metalliset jalat, ja johon voisi latoa kiviä päälle painoksi. Se sitten kiertäisi koko kiukaan ympäri. Jos sellaisen tekee, se pitäisi olla riittävän kaunis... (eli en ala itse tekemään).

No - katsotaan mitä teen, nyt ainakin tiedän mitä pitää tehdä, eli tankojen alle laitettavat prikat tai kivien latominen harvempaan ei auta eikä auttanut mitään.

Muutenhan tuo Aurinkokiukaan kiuas on hyvä ja liki 2 metriä korkeana ihan näyttävän näköinen. Tämä sivutankojen irtoaminen on nyt vaan kiusannut viime aikoina, mutta eiköhän sekin ongelma saada nyt taltutettua, kun oivalsin mistä se johtuu.

Tältä näyttää saunassa nyt. Muutaman kiven laitoin
yläkourun päälle painoksi.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Kirvojen torjuntaa

Kirvat olivat löytäneet kirsikkapuihin, ja tältä näytti tänään:





Kirvoja vastaan näyttää olevan ainakin kahta erilaista torjunta-ainetta. Toinen oli Cooper, jossa mukana tulevalla 1 millilitran pipetillä sekoitetaan 1 ml ainetta 10 litraan vettä. Kuulosti niin tehokkaalta, etten uskaltanut ostaa. Enkä nyt 10 litraa torjunta-ainettaliuosta tarvitsisi muutenkaan. Taitaa olla enempikin ammattilaiskäyttöön. Sen sijaan ostin Bayer Gardenin Natriaa, jossa 10mm tiivistettä sekoitetaan yhteen litraan vettä. Ja paineruiskulla kirsikkapuut oli helppo ja kätevä suihkutella...





keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Eka pylväs paikoillaan

Tänään työpäivä venähti klo 18:00 asti, mutta merikontin varustelu eteni silti taas pikkuisen. Tässä linkissä vähän alkutilanteesta, eli räystään alle tulee mm. pyykin kuivatukselle paikka:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/05/arkeologisia-loytoja.html

Nyt olisi ensimmäinen kulmatolppa paikoillaan. Se kävi oikeastaan aika helposti, kun pylvään kiinnitti ensin yläkulmastaan, niin se meni vatupassisuoraan ihan omalla painollaan:

Etäisyys merikontin seinään on OK, korkeus on OK ja pylväs vatupassissa.

Tässä kuvassa näkyy myös ylhäällä pylvästä kannattelevat
kulmaraudat.

Sitten ei muuta kuin betonikakkua pylvään tyveen. Pylväässä on säädettävä
korkeuden säätö.

Eiköhän tässä pysy - betonikakku on jonkun joskus
aikaisemmin tekemillä rappusilla.