Sääasema Sencor SWS 9700 - alkukokemuksia

Hommasin katolle sääaseman, joka mittaa sademääriä, tuulta, ilmanpainetta sekä lämpötilat ja kosteudet sisältä ja ulkona. Sääasema ilmoittaa radioteitse mittaustulokset sisällä olevalla näyttöyksikölle, joka taltioi tiedot vuorokauden ajaksi - paitsi sademäärät voi katsoa 5 viimeisen vuorokauden ajalta, muut tiedot pysyvät muistissa vain 24h, jonka jälkeen ne pyyhkiytyvät yli tuoreemmilla mittaustiedoilla. Sademäärissä on ainut laitteen pieni heikkous - se ei ilmoita tarkasti mitattuja sademääriä muuta kuin pienet sateet, eli skaalana on 2mm, 4mm, 10mm, 20mm tai 30mm. Oli todellinen sademäärä mikä tahansa, niin vuorokauden päättyessä graafinen pylväs osuu johonkin näistä. Esim. 15mm sade ilmoitetaan sitten joko 10mm tai 20mm.

Mutta muntuu olevan ihan hyvä peli.

Pääsyy tälle hankinnalle oli tuulimyllyhaaveet, eli ennen tuulimyllyn rakentamista pitää vähän tutkia, että tuuleeko katolla, ja jos tuulee - kuinka paljon tuulee? Että onko myllyn rakentaminen kannattavaa vai ei. Kannattavuuslaskelmassa tavoitteena olisi saada vähintään 100€ tuotto eli noin 1000 kWh sähköä vuosittain. Silloin noin 1500€ investoinnissa takaisinmaksuaika olisi 15 vuotta, jonka jälkeen mylly kait onkin jo loppuun ajettu romu? Ja kaikki muu paitsi johdot ja mastoputki pitänee uusia?

Sääasemaksi valitsin Sencor SWS 9700 -merkkisen laitteen, jonka kävin ostamassa 105 eurolla Tallinnassa olevasta nettikaupasta, tässä linkissä myyjän tiedot:

https://kaup24.ee/

Vähän vastaavanlaisia - hinnaltaan 200€ kahta puolen saa myös suoraan Suomestakin, tässä yksi linkki:

https://www.nshnordic.com/finnish/produkter

Molemmissa linkeissä oleva laite on ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan mielestäni täysin yhtenevä. Ainoat erot ovat siinä, että toinen lähettää tietoa radioteitse (se mikä minulla nyt on omalla katollani), ja toinen lähettää Wifin kautta. Tämä jälkimmäinen näyttää hinnaltaan olevan puolta kalliimpi, ellei hintaero sitten johdu siitä, että toinen on myynnissä Virossa ja toinen Suomessa. Valmistusmaa molemmissa lienee Kiina.

Ensimmäisten mittaustulosten mukaan tuuli on meillä Rekolassa selvästi heikompaa ja vähäisempää, mitä samaan aikaan Hki-Vantaan lentoaseman tuulimittarissa. Ehkäpä lentokentällä on sen verran iso aukea, että siellä tuulimittari pyörii enemmän ja lujempaa, mitä 5 km päässä olevalla omakotialueella?

Tältä tämä nyt sitten näyttää valokuvin:

Sisäyksikössä on hifistelty useilla eri näytön värisävyillä. Näyttö on öisin aika
kirkas, valaisee huonetta aika hyvin ja on makuuhuoneessa häiritsevän kirkas,
eli pitää suunnata niin, ettei  näyttö"paista päin naamaa". Näyttö kytketään
sähköjohdolla seinään, ja siinä on kellonaikaa varmistamassa yksi nappiparisto
sähkökatkojen varalta. Ulkoyksikössä on 3 sormiparistoa.

Kiinnitys antenniputkeen on tehty kahdella putkiklemmarilla, jossa kiinni
kulmarauta, jossa kiinni laudanpala, jossa laudassa kiinni 4 puuruuvia.
Laiteen muovijalustan läpi menee 4 ruuvin reikää. Laitteen voi kiinnittää
myös suoraan putkeen, jos olisi vaakatasoinen putki.

Heinäkuun sähkönkulutus

Heinäkuussa sähköä kului 459,2 kWh. Eli aika tarkkaan saman verran mitä meni kuukausi takaperin kesäkuussa, jolloin kulutus oli 457,6 kWh. Vedenkulutus heinäkuussa oli 6,3 m3 eli 204 litraa päivässä. Vedenkulutusta ja sähkönkulutusta heinäkuussa vähensi viikon mittainen lomareissu, jonka aikana talo oli tyhjänä. Tyhjillään ollessaan talo kulutti noin 12 kWh per vrk, joka lienee kulunut IV-koneen pyörityksessä 24h/7vrk, yövalaistuksissa, ja tietysti jääkaappi, pakastin ja suihkulähdekin kuluttavat jotakin. Ja lämpöpumppu käynnistyy aina silloin tällöin pitääkseen lämpimän käyttöveden lämpimänä. Tyhjän talon kulutus 22.7.-28.7.2020 näyttää tuntikohtaisena kulutuksena tältä:

Tumman siniset pylväät ovat yösähköä yön tunteina. Näyttää led-valoistakin hiukan eli noin 250 wattia tulevan pohjakuormaan tehon lisäystä. Harmaalla olevat yksittäiset korkeat pylväät ovat aiheutuneet lämpöpumpun käynnistymisestä.

Graafisesesti vrk-kohtaiset ja kuukausittaiset kulutuspylväät näyttävät tältä:

 Kuukausittaiset kulutukset eri vuosilta tammikuu >> heinäkuu näyttävät tältä - nyt kuluvan vuoden 2020 kokonaiskulutus on selvästi aikaisempia vuosia pienempi. Saas nähdä lisääntyykö tulevaisuudessa tällaiset vuodet, jolloin talvea ei tule ollenkaan?

	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90	987,70
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04	993,10
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46	792,38
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10	589,50
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28	527,23
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02	457,61
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70	459,20
YHT	6434,65	9140,56	7365,02	6639,23	5344,09	5596,5	4806,72