lauantai 16. syyskuuta 2017

Ekan vesiputouksen runko

Suihkulähdeprojektissa on taas menty eteenpäin. Se on ollut vähän sellainen luppoaikojen työ, joka etenee aina jos ja kun aikaa on. Nyt kuitenkin ensimmäisen vesiputouksen runko alkaa jo hahmottua.

Tämän hetkisessä suunnitelmassa suihkulähteeseen tulee kaksihaarainen puro. Toinen on lyhyt, siinä on vain yksi korkea putous, joka alkaa traktorin renkaan reunasta, ja putoaa suodaan alas.

Toinen puronhaara on pidempi ja loivempi. Se on toisen sydämenpuoliskon kautta (sinne tulee matkalle toinen traktorin rengas) kiertävä pidempi puro, jotka molemmat päätyvät veden kokoajana toimivan laastilaatikon pohjan kautta metalliseen vesiränniin, siitä esisuodattimeen, ja sitten varsinaisen suodattimen ja suodatin pumpun kautta taas uudelle kierrokselle.

Nyt tänään korkean putouksen runkorakenne (joka jää louhekiviä lukuun ottamatta kokonaan piiloon) näyttää tältä:

Isoja louhekiviä rinnakkain. Näiden alaspäin viettäville pinnoille
pitäisi kaapata traktorin renkaan reunalta yli valuva vesi.

Sama lähempää.

Louhekivien alle tulee laastilaatikko, jonka reunoista noin 20cm leikataan
pois. Jäljelle jää laastilaatikon pohja noin 5cm korkeilla reunoilla.
Laastilaatikon pohja ja ympärykset täytetään kivillä niin, ettei siitä jää
mitään näkyville. Laastilaatikon pohjaan tulee sopivaa kohtaan reikä
niin, että sitä kautta vesi valuu laatikon pohjasta läpi, ja suoraan
sadevesitynnyrissä olevaan syöksytorveen, jonka alapäässä on esisuodatin.
vesitynnyri

Louhoskivet takaa päin eli tulevan traktorin renkaan "alta" kuvattuna.
Tämä puoli jää siis vallan piiloon. Jotta kivipenger ei sortuisi, tämä
puoli valetaan betonilla kiinni ja multaa päälle painoksi. Tässä kohtaa
puron virtaama on louhoskivien viisteisillä pinnoilla niin suoraan
alaspäin, että tämä puro ei välttämättä kaipaa allaskumia lainkaan.
Vesi osaa muutenkin mennä tranktorin renkaan reunalta laastilaatikon
kautta sadevesikaivoon.

Putouksen runko sivulta katsottuna. Ylijäämä harkot ovat hyviä rakennus-
palikoita. Ne eivät erityisen helposti lossaa alas, ja niiden eteen on helppo
betonilla kiinnittää pyöreitä luonnonkiviä. Betoni siis nappaa harkoissa
oleviin aukkoihin hyvin kiinni.

Sama viritelmä vielä yleiskuvassa. Tässä näkyy taustalla sydämen
oikean puoleinen kaari, joka vielä vahvistetaan sisäpuolelta betonivalulla.
Ei nuo muurikivet irtonaisina paikallaan pysyisi. Kaaren sisään tulee
se kaikkein ylimmälle tasolle tuleva traktorin takarengas,
jonka sisään tulee vesiallas.

Tällä hetkellä siis tällaiset suunnitelmat. Suunnitelmat saattaa matkan varrella mahdollisesti ja tarvittaessa vielä vaihtuakin, koska mitään rakennuspiirustuksia ei ole olemassa... :-)

maanantai 11. syyskuuta 2017

IV-koneen tuloilman jälkilämmitys, sähkönkulutus?

IV-koneissa tuloilman jälkilämmityksen voi hoitaa joko sähköllä tai vedellä. Meillä se menee vedellä, jonka lämmittää ilmasta-veteen lämpöpumppu. En tiedä oliko hyvä valinta, sillä ainakin tässä linkissä kerrotaan, että "...Vesikiertoisen patterin korkeampia hankinta- ja asennuskuluja ei voi kattaa energian hintaerolla..."

https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaihdosta/jalkilammitys_sahkolla_vai_vedella.html

No, jos noin on - sitten sain sähkönkulutusta tässä kohdin vähän pienemmäksi - mutta kuitenkin kustannuksista välittämättä?

Kesän ajan keväästä elokuun loppuun eli 31.8. asti meillä oli vesikierto kokonaan pois päältä, kun otin kiertovesipumpun pois päältä. Mitäs sitä turhaan vettä kierrättämään kesällä...:-) Toki ei se pumppu itsessään paljon sähköä vie, mutta epäilen, että jokainen vesikierros kuitenkin vähän varastaa lämpöä mukaansa, ja se "hukkalämpö", joka pitää ainakin putket lämpöisinä, niin se voi jotain maksaa? Tai ainakin se on kesän helteissä turhaa lämmön kulutusta...

Entä nousiko sähkönkulutus, kun 1.9. asti laitoin IV-koneen lämpöpatterin kiertovesipumpun taas pyörimään? En tiedä, jos näitä käppyröitä katsoo viimeisen kuukauden ajalta, niin eipä kyllä kuukauden vaihtumista elokuulta syyskuuksi huomaa mistään kohtaa, ei ainakaan kulutuspylväiden korkeuden perusteella:

Kuva kaappaus Vantaan Energian energiaseurantapalvelusta

Nämä käppyrät ovat kuitenkin yllättävät (siis ei mitään eroa elokuun lopun ja syyskuun alun välillä) ja periaatteessa vähän ristiriitaiset näitä valokuvia vasten tarkasteltuna:



Tässä IV-koneen päällä olevat lämpömittarit. Ylempi lukema kertoo huoneen lämpötilan, ja mittausvirheestä johtuen toinen näyttää +24,4C ja toinen +24,1C - todellisuus lienee jotain näiden välistä?. Alempi lukema sen sijaan kertoo sisään tulevan ilman lämpötilan (oikea mittari, lukema +20,2C) ja vasen mittari mittaa huoneisiin lähtevän ilman lämpötilaa, joka kuvaa otettaessa +26,2C.

IV-koneen esilämmityspatteri kuitenkin lämmittää ilmavirtausta koko ajan, ainakin muutaman asteen. Eli kuitenkaan kaikkea kuutta astetta (joka on koneelle tulevan ja koneelta lähtevän ilman lämpötilaero), sillä osa lämmöstä tulee talteenottokennon kautta.

Mutta eipä nämä asiat sitten kuitenkaan sähkönkulutuskäppyröissä mitenkään näy, kuten punaisten pylväiden grafiikka osoittaa...

perjantai 1. syyskuuta 2017

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 579,2 kWh. Vuosi sitten elokuun kulutus oli 813,6 kWh ja sitä aiemmin elokuussa 2015 sähköä meni 1275,4 kWh. Nyt tuli siis uusi alarajaennätys elokuulle. Kuukausittaiset käppyrät näyttävät nyt sitten tältä:

Kuukausittaiset kulutukset vuodesta 2014 lähtien. Keltainen pylväs elokuussa oli kaikkien aikojen alhaisin.


Viime heinäkuussa sähköä kului 430,8 kWh. Sekin oli silloin kuukausi sitten uusi alarajaennätys, ja kaikkien aikojen pienin kuukausikulutus ikinä.

Nyt elokuussa sähköä meni 579,2 - 430,8 = 148,4 kWh enempi kuin kuukausi sitten heinäkuussa. Nyt lisäystä tuli 34,4% heinäkuuhun verrattuna. Mistä johtui moinen ero?

No ainakin yksi selittävä tekijä saattaa olla ulkovalaistus. Se ei ollut heinäkuussa yhtään tuntia päällä (paitsi pakolliset katunumero valot paloi hämäräkytkimellä ohjattuna), mutta elokuussa ulkovalot ovat kaikki palaneet ihan normaalisti hämäräkytkimen ohjauksella. Nyt päättyneen elokuun keskilämpötila Vantaalla oli +15,9C. Eli varsin kylmä kuukausi elokuuksi. Kai sekin sitten nosti sähkönkulutusta siitä, mitä se oli heinäkuussa?

Elokuun päivittäiset kulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:


Elokuun sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti.





Silmiin pistää ainakin yksi muita korkeampi pylväs 11.8, jolloin sähköä kului 40,3 kWh. Se aiheutui poreammeen täyttämisestä, ja suorasähkön käyttämisestä. Varaajan lämpötila oli nimittäin säädetty +50C asteeseen (joka varmasti tärkeä tekijä kahteen peräkkäiseen alaraja-ennätykseen viime heinäkuussa ja uudestaan tässä elokuussa), mutta nyt lämmin vesi loppui kesken, ja sähkövastus oli pakko laittaa päälle. Koska nuoriso oli tuolloin yksin kotona, niin samalla lämpeni suorasähköllä myös koko vesivaraaja, koska lämpövastukset olivat päällä vähän turhankin pitkään.

Nyt jatkossa jos on tarkoitus käyttää poreallasta, niin varaajan lämpötila säädetään hyvissä ajoin +55C asteeseen. Silloin 500-litraisen varaajan kapasiteetti riittää, ja porealtaan tarvitseva vesi tulee lämmitettyä lämpöpumpun avulla.

Tällä hetkellä lattialämmitys ja ilmanvaihdon esilämmityspatteri ovat vielä kokonaan pois päältä. Laitan ilmanvaihdon esilämmityspatterin nyt syyskuulle taas päälle. Joten oletettavasti syyskuun sähkönkulutus on vähän suurempi, mitä nyt päättyneen elokuun oli. Lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut aikaisempina vuosina ollut tapana laittaa päälle lokakuussa. Riippuu vähän keleistä, että milloin lisälämpöä taas tarvitaan. Tänä vuonna oli olohuoneen takkakin jo elokuussa yhden kerran käytössä.