maanantai 31. joulukuuta 2018

Paljon mahtuu 8 vuoteen - hyvää uutta vuotta!

31.12.2010 eli uuden vuoden aattona tasan 8 vuotta sitten sain tiedon, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjoukseni. Siitä alkoi rakennusprojekti. Ja paljon mahtuu 8 vuoteen, tässä kuvia vuosien varrelta:

Tältä tontti näytti, kun se ostettiin. Tontilla oli ollut aikaisemminkin talo, 
mutta sittemmin tontin oli vallannut kokonaan pajupusikko ja lahot koivut.

Sitten kun oli tontti, piti alkaa haaveilemaan. Muistaakseni annoin tämän 
kuvan arkkitehdille, ja pyysin, että piirrä tällainen mansardikattoinen talo. 
Mutta arkkitehti ei piirtänyt. Hän sanoi, että mansardikatto vaatisi paljon
tilaa ympärilleen. Että se ei ole mikään pienen tontin talo ollenkaan.
Joten talosta tuli "tavallinen" loivalla harjakatolla oleva peltikattoinen.


Tällä kuvalla sitten lähdettiin hakemaan rakennuslupia.
Sen jälkeen tontti piti raivata.


Sitten kaivettiin kellarin kuoppa ja sitten tuli paalutuskone.

Sitten alkoi nousta talon runkoa.

Sen jälkeen ikkunat ja tuulensuojalevyt paikoilleen, niin päästiin sisätöihin.

Tältä talo näytti kun muutettiin asumaan. Muuttopäivänä talon ympärillä olleet
tellinkin purettiin pois, ja parvekkeilla oli tilapäiset aidat kuormalavoista,
jotta muuttotarkastus saatiin läpi.

Lopulta talo alkoi valmistua ulkoapäin. Tässä on valmistunut autokatos.
Vaikka talo olikin tässä vaiheessa valmis, niin piha ja puutarha puuttuivat
vielä kokonaan, eikä raja-aitaakaan oltu tehty. Katua reunustava orapihlaja-
aita oli edellisten asukkaiden peruja. Leikkaamalla siitä sai nopeasti hienon.

Lopulta sitten se puutarhakin alkoi valmistua.

Tässä sama toisesta suuntaa.


Naapurin talon seinään voi kesäisin heijastaa videotykillä kuvia.

torstai 27. joulukuuta 2018

Ilmanvaihdon alipaine-ongelma ratkesi ja lämmönkulutus pieneni

Sen jälkeen kun päästiin muuttamaan uuteen taloon syksyllä 2014, niin sen jälkeen taloa on rakennettu pikkuhiljaa valmiiksi ja enää ei puutukaan oikeastaan muuta kuin lopputarkastus, eli nyt talo on papereita tai tarkastusta vaille valmis.

Muuttopäivän jälkeen mm. sokkeli on levytetty (ei rapattu, koska vieressä oleva tie aiheuttaa tärinää), ja joitakin läpivientejä olen tiivistellyt lisää ja paremmaksi. Lopulta ihmettelin, että tulipa talosta tiivis, sillä jos kaikki tulisijat on käytössä, ulko-ovet tuntuivat raskailta avata. Ja jos ovesta irrotti, se paukahti kiinni ja meni lukkoon saakka. Latasin tilanteesta YouTubeen pienen videonkin, kas tässä:


Asia ei ollut kuitenkaan ihan niin miltä se näytti, eli syynä ovien kiinni lentämiseen ei ollut talon tiiveys (tai toki osasyynä sekin - jos talo olisi ollut harakan pesä tai harvalaudoitettu lato, silloin tätä ilmiötä ei olisi syntynyt). Mutta pääsyynä oli tuloilmapuolella ollut ongelma. Nimittäin ilmanottoaukossa on säleikkö (muuten ilmanottoputkeen voisi lentää vaikka lintu ja se olisi ruman näköinen). Ja säleikön kanssa samaa settiä oli hyttysverkko. Hyttysverkko oli mennyt vuosien saatossa aivan tukkoon, ja näytti lopulta tältä:




Nyt hyttysverkko poistettiin kokonaan, eikä mitään korvaavaa laitettu enää tilalle, eli nyt ulkoseinässä on enää pelkkä metallisäleikkö sellaisenaan. Kaikki hyttysen kokoiset ja sitä pienemmät roskat menevät nyt jatkossa ilmastoinnin imuputkeen ja mahdollisesti IV-koneen tulosuodattimeen asti, jolloin tulosuodatinta joutuu varmaan vaihtamaan nopeampaan tahtiin mitä nyt on suodattimia vaihdettu noin 3-4 kk välein keskimäärin.

1.1.2018 tuli myös voimaan uudet säädökset ilmanvaihdon alipainetta koskien, ja uusien sääntöjen mukaan alipainetta ei enää tarvitse suunnitella, vaan talon saa suunnitella tasapainoon niin, että tulopuolen litramäärä on sama kuin poistopuolellakin. 

Meillä oli aikaisemmin alipainetta ylläpitämässä 7 litraa/sekunnissa oleva ilmamäärän vaje, eli tulopuolen ilmamäärä oli yhteensä 7 litraa pienempi kuin mitä poistopuolen ilmamäärät olivat. Nyt vaje säädettiin uudelleen ja puuttuva ilmamäärä on (toteutunut määrä) mittausten mukaan enää 2,5 litraa sekunnissa.

Nyt on takkojen käyttö helppoa. Savut eivät tule enää sisään, vaikka takkaimuria ei käyttäisikään sytyttämisen aikana. Myös talon lämpötalous parani selvästi, mikä näkyy joulukuun päivittäisissä sähkönkulutuskäppyröissä näin:


Tässä kaaviossa (korkeammat pylväät) 22-31.12. välillä ovat viime vuoden eli 2017 kulutuslukuja. Alkukuukausi (1-21.12) on vuoden 2018 kulusta, jota 3 viikon aikana on ollut yhteensä 621 kWh, kun koko kuukauden sähkönkulutus viime vuonna oli yhteensä 1189 kWh. Niin nyt näyttää, että tänä vuonna joulukuussa ei enää kulu edes tuhattakaan kilovattia sähköä.

Alentunut sähkönkulutus aiheutuu nyt siis siitä, että nyt IV-koneen lämmöntalteenotto toimii aivan niin kuin se on suunniteltukin. Silloin kun hyttysverkko oli tukossa, tuloilmaa ei tullut riittävästi, ja puuttuva ilma tuli ikkunan ja ovien rakosista, eikä poispuhallettava ilmavirta lämmittänyt sitä ollenkaan. Mutta nyt kun ilmavirrat menevät taas normaalilla tavalla ristiin IV-koneessa, ja poistuva ilma esilämmittää saapuvan ilman, nyt sähköäkin kuluu reippaasti vähemmän mitä vuosi sitten. Tämä siis konkreettisesti osoittaa miten suuri muutos on, jos IV-puolella on lämmöntalteenotto, tai jos sitä ei ole.



perjantai 7. joulukuuta 2018

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa sähköä kului tällä kertaa 877,6 kWh, joka on 2,5% vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, jolloin sähköä kului marraskuussa 901 kWh. Viime kuussa eli lokakuussa 2018 sähköä kului 804,4 kWh, joka taas silloin oli 5% enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin.

Molemmat erotukset suuntaan taikka toiseen taitavat olla nyt jo ihan satunnaisheilahteluiden sisällä, eli talon kulutus lienee löytänyt "lopullisen tasonsa". Syksyn mittaan selvä tasonkorotus energiankulutuksen määrässä tapahtui lokakuun viimeisellä viikolla, jolloin lattialämmitys laitettiin päälle. Sitä ennen eli koko kesän lattialämmityksen kiertovesipumppu oli seisoksissa.

Ei se kiertovesipumppu toki kovinkaan paljon sähköä kuluttaisi, vaikka se pyörisi koko kesän, mutta se kuitenkin ylläpitää turhaa vesikiertoa varaajasta lattiaan ja taas varaajaan, jolloin lämmön hukkaa tapahtuisi ymmärtääkseni jonkin verran kuitenkin. Ja lisäksi järjestelmä on herkkä lisäämään itse itsestään tehoja aina jos ilmat viilenee. Mutta nyt jos järjestelmä onkin kokonaan pois päältä, sitten pistetään syksyn alkaessa aina takkaan puita, jos tuntuu liian viileältä. Ja näin pärjätään ihan hyvin lokakuun lopulle asti. Uudestaan lattialämmitys laitetaan pois päältä eli kesätauolle helmi-maaliskuun vaihteessa, eli lämpöpumpun energialla taloa lämmitetään vain noin 4-5 kuukautta vuosittain.

Tältä näyttää kuukausittaiset kulutuskäppyrät nyt, talon koko olemassaolon ajalta:


Ja tältä puolestaan näyttävät vuorokausikohtaiset sähkönkulutusmäärät, joissa kovinkaan suurta heilahtelua päivästä toiseen ei näytä olevan, eli siinä 30 kWh per päivä tasolla mennään, joskus vähän yli ja joskus vähän alle:


Se tuossa vuorokausikohtaisten pylväiden kaaviossa on kuitenkin mielenkiintoista, että punaisella oleva lämpötilakäyrä on selvästi sukeltanut alas kuukauden puolivälin paikkeilla. Mutta sähkönkulutus ei ole kuitenkaan muuttunut mihinkään suuntaan. Luulisin, että takassa on sitten vaan poltettu vähän enempi puita, ja ilman kylmenemisestä aiheutunut kulutuksen lisäys on kompensoitu sillä tavalla.

Joulukuussa - ainakin viime vuonna - vuorokausikohtainen kulutus alkaa olla jo noin 40 kWh/vrk, jos se nyt marraskuussa oli luokkaa 30 kWh/vrk, ja lokakuussa vastaavasti noin 20 kWh/vrk aina lokakuun viimeiselle viikolle asti, jolloin lattialämmitys laitettiin päälle. Eli talven tullessa kyllä se sähkönkulutuskin aina kasvaa, joten pelkällä takan lämmöllä ei pärjää, ei siltikään vaikka meillä on 3 tulisijaa (2 takkaa ja saunan puukiuas). Nyt kuluvana vuonna sähkönkulutus koko kalenteri vuonna 2018 näyttäisi jäävän tasolle 9500 kWh tai jopa vähän sen allekin. Tähän mennessä 11 kuukauden aikana sähköä on käytetty yhteensä 8159 kWh aikavälillä 1.1 - 30.11.2018. Eri vuosilta 11 kuukauden sähkönkulutukset tässä matriisissa:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40
marras 1382,54 1664,77 1606,00 900,60 877,80
YHT: 11832,95 14877,57 11941,42 9429,43 8159,19

Toinen takka eli "pikkutakka" kellarin takkahuoneella on meillä käytössä vain muutamia kertoja vuodessa. Joko silloin, kun takkahuoneella oleskellaan ja tarvitaan tunnelmavalaistusta, tai silloin kun on oikein kunnon tulipalopakkaset, niin sitten poltetaan puita kaikissa pesissä täydellä teholla. Näitä tällaisia todella kylmiä päiviä ei joka vuosi enää tule ollenkaan. Esim. viime talvena 2017-2018 ilmasta-veteen lämpöpumppu pyöri käytännössä koko talven läpi, ja varavoima eli suorat sähkövastaukset lämminvesivaraajan kyljessä olivat päällä koko talvena yhteensä vain 10 tuntia.

perjantai 2. marraskuuta 2018

Lokakuun sähkönkulutus

Lämmin lokakuu päättyi ja sähköä kului 804,4 kWh eli noin 5% enemmän kuin vuosi sitten lokakuussa. Päivittäiset sähkönkulutuskäppyrät näyttivät tällä kertaa tältä:

Lokakuun vuorokausikohtainen sähkönkulutus.





Vuorokausikohtaisessa kulutuksessa näkyy selvää nousua 22. päivän jälkeen. Silloin laitoin lattialämmitykset päälle. Lattiamassan lämmittäminen ilmeisesti kesti muutamia päiviä, koska sen jälkeen kulutus taas tasaantui aikaisempien päivien tasolle. Tosin ulkolämpötilakin sukelsi loppukuun päivinä, jolloin muutamana päivänä oli pikkupakkasta, ja sekin on voinut vaikuttaa, niin että noilla päivillä kulutuspylväät ovat muita korkeampia.

Miksi sitten sähkönkulutus lisääntyi viime vuoden lokakuuhun verrattuna, vaikka lokakuu oli tänä vuonna lämmin? Varmaan yksi syy on suihkulähteessä, joka pulputtaa vieläkin ja myös puutarhan valaistusta on vähän lisätty. Vaikka sähköä kuluikin tällä kertaa vähän enempi, on nyt saavutettu 804,4 kWh:n kuukausikulutus lokakuulle kuitenkin toiseksi paras tai toiseksi alin taso sinä aikana, kun talo on ollut olemassa. Eka lokakuu 2014, jolloin jo asuttiin ekaa kuukautta omassa uudessa talossa, niin silloin suorasähkön aikana sähköä kului enemmän kuin puolta enemmän, eli 1672 kWh.

Kuukausikohtaiset käppyrät näyttävät tältä:











Tähän asti tänä vuonna kulunut sähkö tässä:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40
YHT 10450 13212 10335 8528 7281

Kuluvan vuoden kumulatiivinen sähkönkulutus näyttää jäävän pienemmäksi kuin aikaisempina vuosina. Ilmasta veteen lämpöpumppu hankittiin lokakuussa 2015. Ihan heti sillä ei kuitenkaan saatu isompia säästöjä, ennen kuin vasta nyt kun mm. käyttöveden lämpötilaa pudotettiin.

Näillä näkymin vuosikulutus 2018 näyttäisi asettuvan noin 9500 kWh:n tasolle sitten kun kaikki 12 kk on tältä vuodelta täynnä.

maanantai 1. lokakuuta 2018

Syyskuun sähkönkulutus

Syyskuu 2018 oli ennätyksellisen lämmin:

Iltalehti: Syyskuu harvinaisen lämmin

Harvinainen lämpö ei kuitenkaan uusia alarajaennätyksiä tällä kertaa synnyttänyt meidän talon energiankulutuksessa, mutta toiseksi alhaisin taso kuitenkin saavutettiin, tänä vuonna sähköä kului syyskuun aikana 596 kWh. Syyskuun alarajaennätys tuli viime vuonna, jolloin sähköä meni syyskuussa 546 kWh.

Tässä kuukausikohtaiset käppyrät graafisesti:


Ja tässä kulutukset vuorokausikohtaisina pylväinä. Näissä muuten näkyy selvä "tasokorotus" 20.9 päivän kohdalla. Siitä eteenpäin päivittäiset pylväät ovat korkeampia ja tämä johtuu siitä, että laitoin IV-esilämmityksen päälle. IV-esilämmitys ottaa lämmön vesivaraajasta, jota lämpöpumppu lämmittää, joten lämpöpumppu virkistyikin tästä kytkennästä niin, että käyntiaika lisääntyi viikottaisesta 7 tunnista 12 tuntiin viikossa. Kun pumppu teki kesäkaudella pelkät lämpimät käyttövedet, niin sen tekemisessä aikaa kuului keskimäärin tunti päivässä eli 7 tuntia viikossa.


Jos katsotaan miten alkuvuosi 2018 suhtautuu aikaisempiin vuosiin, niin sen taas näkee tästä matriisista:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,6 1629,6 2767,2 1559,9 1146,6
helmi 713,6 1709,0 1263,6 1049,5 1269,8
maalis 1311,3 1446,0 985,9 1137,0 1022,1
huhti 886,8 1179,0 750,0 1099,3 595,2
touko 827,2 1122,0 608,4 830,3 462,5
kesä 572,9 1074,0 498,0 532,5 389,7
heinä 550,4 981,0 492,0 430,8 458,2
elo 909,8 1275,4 813,6 579,2 537,3
syys 1434,1 1310,0 740,0 546,1 595,6
YHT 8778,6 11726,0 8918,6 7764,5 6477,0


Tämän kuun lopussa tuli myös tasan 4 vuotta asumista täyteen uudessa talossa, sillä aikoinaan muuttamaan me päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Eka vuosi asuttiin suorasähköllä (jota kului ekan 12kk aikana lokakuulta lokakuulle noin 17000 kWh), ja sen jälkeen lokakuussa 2015 taloon tuli VILP. Siinä oli ensin pörssisähkö (joka ei laitteelle sopinut, koska halvat tunnit olivat yöllä), nyt kiinteähintaisessa sähkösopimuksessa pumppu voi käydä vapaasti päivän kalliit tunnit.

Samalla kun käyttöveden lämpötilaa on laskettu (se on nyt +47C), niin sähkönkulutus on laskenut reippaasti vuodelle 2018 tultaessa. Niin ja joka vuosi meillä kuluu myös polttopuita noin 6 pinomottia vuosittain niin, että yksi motti tästä kuluu kesäaikana saunan kiukaassa. Paitsi tänä vuonna ei kulunut. Nyt kesä oli niin kuuma, että kesän aikana saunaa ei lämmitetty kertaakaan.

Jos ennakoidaan koko vuoden 2018 kulutusta aikaisempien vuosien kulutukseen peilaten, niin tänä vuonna sähkönkulutus näyttäisi asettuvan jonnekin 9400 kWh:n tasolle. Tässä vielä loppuun lämpöpumpun käyntiajat koko siltä ajalta, mitä lämpöpumppu on ollut olemassa. (klikkaa kuvaa hiirellä - jolloin se suurenee, muuten tuosta kuvasta ei saa oikein mitään selvää)



Lämpöpumpun (ilmasta-veteen Viessman 8,3 kW) tuntimittariin on nyt kertynyt 4280 käyttötuntia 3 vuodessa. Jos laitteen käyttöikä on 40000 tuntia, ja jos ylläolevan perusteella lämpöpumppu pyörii 1430 tuntia vuosittain, niin tästä jakolaskuna käyttöiän pituus pitäisi silloin olla (?) 40000h / 1430h per vuosi = 28 vuotta? Eli varsin pitkä aika. Aika sitten näyttää miten oikeasti käy, mutta aika vähällä rasituksella tuo pumppu nyt näyttää olevan, jos kuitenkin keskimäärin nämä laitteet ei kestä kuin hädin tuskin 20 vuotta.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Hormit nuohottu

Nuohooja Kimmo Siren poikkesi paikalle taas tänäkin vuonna, nyt oli tytärkin mukana. Kimmon edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt jo 14 kuukautta, eli tämä vuosittainen nuohous meni nyt tällä kertaa vähän yliajalle. Mutta pitää laittaa käynnit ylös vaikka tänne Raksa-blogiin, ei niitä muuten taas ensi vuonna muista, että milloin viimeksi on hormit nuohottu.






sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Peltikattoa pesty ja suihkulähteen juottoautomaatti

Eilen kävin ekan kerran painepesurin kanssa peltikatolla. En isolla ulkokatolla, vaan pohjoisen puoleisella lipalla, joka on pääoven päällä. Siihen lipan kulmalle laskee isolta katolta syöksyputki, ja siihen kohtaa oli kasvanut kattoon kiinni levää tai jotain, eli ennen puhdistusta katon kulma näytti tältä:


En tiedä miksi tämä yksi kohta peltikattoa oli värjäytynyt näin likaiseksi 4 vuoden aikana, eli sinä aikana, mitä katto on ollut olemassa? Kun muualla kaikki on ihan puhdasta. Tässäkin kohtaa vika oli kai kosmeettinen? Vai kärsiikö peltikaton maali, jos sitä ei pese? Tiukassa tuo lika oli, paljon kovempaa painetta ja paljon lähempänä piti pitää painepesurin suutinta kuin silloin, jos autoa pesee kurakelien jälkeen.

Veden puhtauteen liittyen, vilkaistaanpa samalla toiselle puolen taloa, eli etelän seinustalle, jossa meillä on suihkulähde, ja suihkulähde saa lisävettä sen vieressä olevan merikontin katolta. Katolta tuleva vesi kerätään kontin päädyssä oleviin 3 sadevesitynnyriin, jotka ovat yhdistetty lappo-letkulla toinen toisiinsa (lappo pitää veden pinnan kaikissa 3 tynnyrissä samalla tasolla). Juottoautomaatti näyttää siis tältä, tynnyrien edessä on marjapensaita, eli tämä nurkka pihasta on samalla meidän hyötypuutarhaa.


Laitimmaisen tynnyrin kyljessä on 2 hanaa. Ylempi, eli ylivuotohana on aina auki. Alempi hanoista on "tippavuodolla", eli se syöttää jatkuvasti suihkulähteelle pikkuisen lisävettä. Vettä poistuu suihkulähteeltä koko ajan varmaankin haihtumalla, roiskumalla ja pienistä hukkavuodoista pieniä määriä. Tässä alla olevassa kuvassa tämä hanasysteemi, laitimmainen tynnyri on siis se, josta vesi otetaan.


Ja laitimmaisen tynnyrin sisältö on täysin roskaton ja kirkas vesi, joka siis siirtyy tänne keskimmäisestä tynnyristä omalla painollaan lappo-letkua pitkin, ja tästä vesi menee hanojen kautta itse valuen suihkulähteeseen.


Tässä on keskimmäinen tynnyri, ja sen päällä merikontin katolta tuleva syöksytorven pää.


Jos kurkataan keskimmäisen tynnyrin sisältöön, niin siellä veden pinta on täynnä roskaa. Siellä kelluu pinnassa puiden lehtiä, koivun siitepölyä, ja vaikka mitä roskaa - mitä nyt virtaavan veden mukana katolta on tullut. Enkä ole näitä roskia jaksanut puhdistella, sillä tämä tynnyrisysteemi kipataan kuitenkin nurin syksyllä sitten, kun suihkulähde laitetaan talviteloilleen, ja samalla tynnyrit käännetään ympäri, ettei ne jäädy talvella halki.


Jutun juoni tässä kohtaa on siis se (huomasin tämän vasta jälkeen päin - eli ei ollut alun perin mikään suunniteltu juttu), että kun vesi siirtyy keskimmäisestä tynnyristä laitimmaiseen tynnyriin (josta se menee hanan kautta tippavuotona edelleen suihkulähteelle), niin tynnyriä vaihtaessaan vesi puhdistuu kaikesta irtoroskasta ennen kuin se menee suihkulähteelle. Siis kun se lappoletku on keskimmäisen tynnyrin pohjassa, niin se ei ota sieltä mitään kelluvaa roskaa mukaansa, koska kelluvia roskia ei tynnyrin pohjassa ole. Ja jos tynnyrin pohjaan on uponnut jotain muuta roskaa (minusta siellä ei ole mitään? ei ainakaan näy), niin vettä raskaammat epäpuhtaudet ei jaksa hitaan lappovirtauksen mukana nousta tynnyristä ylös.

Jos sadeveden keräys olisi toteutettu vain yhtä tynnyriä käyttäen, silloin tynnyrissä seisovan veden pinnassa olevat roskat siirtyisivät myös suihkulähteelle, ainakin silloin kun ison sateen jälkeen tynnyrin kyljessä olevan ylivuotohanan kautta alkaa kulkea vettä pois tynnyreistä.

Ja mukava on laitimmaisesta tynnyristä ottaa roskatonta vettä ihan kastelukannuihinkin, jolloin roskat ei tuki kastelukannun suihkusuutinta sisäpuolelta päin.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Takan lämmitystä

Aloin tänään lämmittämään takaa - ekan kerran sitten toukokuun, jolloin olohuoneen iso takka oli viimeksi käytössä. Laitoin nyt ekaksi ihan vaan 8 puuta, jotta takka varovaisesti hiukan lämpenee ja kosteudet häipyvät pois. Ei takasta vielä nyt varmaan lämpöä tule, mutta ehkä takka lämpenee itse, niin että lähiaikoina sen voi sitten ottaa oikeasti käyttöön, ja polttaa kunnolla puita.

Tänä vuonna oli kuuma kesä, ja lämpöä riitti syyskuun puoliväliin. Ilmanvaihdon esilämmitys ei ole vielä käytössä, eikä lattialämmityskään. Mutta aloitetaan nyt sitten laittamaan aina tarvittaessa takka päälle, jos syksy viilenee sen verran, että jotain lämmitystä tarvitaan.

Viime vuonna olohuoneen iso takka piti ottaa käyttöön jo paljon aikaisemmin, eli 26. päivä elokuuta:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2017/08/takka-paalle.html

Toissa vuonna takan herättely syksyyn oli lähes päivälleen samaan aikaan kuin nytkin eli 16.9.2016:

http://talopakettitalorautio.blogspot.com/2016/09/syksyn-varit-ja-takan-herattelya.html

Pari vuotta sitten eli yllä olevassa linkissä näkyy myös syksyn värit jo selvästi. Tänä vuonna ei näy vielä missään mitään. Tässä kuvia tämän kertaisesta takan sytytyksestä, mäyräkoira Ronja 10v ainakin tykkää ja siirtyi heti takan eteen lämmittelemään.




sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Laatoitusta vai asfalttia?


Itse valittiin omaan pihaan laatoitus roomankivi -kuviolla. Eikä harmita. Puolensa tietysti kummassakin - siis omat hyvät puolensa siinä asfaltissakin.

Esim. seuraavat seikat puolustavat asfaltin valintaa:

- asfalttifirma tekee, ei tarvitse itse käyttää aikaa pohjatöihin ja laattojen asetteluun
- asfaltti on suhteellisen edullista, tai eipä kait kivilaatalla oleva pinta ikinä asfalttia halvempi ole?
- asfaltointi on päivän homma. Autojen ei tarvitse olla kauaa alta pois ja evakossa. Laatoitus valmistuu hitaammin.

Onko asfaltille muita hyviä perusteita?

Jos valitsee pihalaatat, niin hyviä perusteita sille esim. seuraavat:

- itse tehtynä suunnilleen sama hinta kuin asfaltillakin
- jos tarvitsee oikomista, senkin voi tehdä helposti itse. Ja sellainen korjaus yllä olevassa kuvassa on itse asiassa menossakin juuri nyt ja saumaushiekka vielä odottaa levittämistä, eli korjasin auton renkaiden aiheuttaman painuman ojan penkan lähellä. Siinä oli vähän pohjatyöt pettäneet, nyt kun piha on ollut 4 vuotta käytössä...
- laatoituksen pinta-alaa pystyy itse laajentamaan tai supistamaan
- paikkakorjaus on samanväristä, asfaltin paikkakorjaus on eri värinen (tummempaa asfalttia verrattuna ympäröivään asfalttipintaan)
- jos kaadot on pielessä, asfaltti lammikoituu. Laatoituksella oleva pieni lammikko "vuotaa läpi", eli pihalaatoituksen päällä vesi ei kauaa säily.

Tietysti aina voi tehdä myös yhdistelmän niin, että samassa pihassa on sekä pihalaattoja että asfalttia.

lauantai 1. syyskuuta 2018

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 537,30 kWh. Kuukausi sitten heinäkuussa sähköä kului 458,20 kWh. Lisäystä siihen tuli 79,10 kWh ja lisäys johtuu mielestäni elokuun pimenevistä illoista. Eli iltavalaistus ja yövalaistus on ollut enemmän päällä.

Myös suihkulähde valmistui tänä kesänä ja sielläkin on jokunen valo, eli sekin kuluttaa sähköä. Niin - ja onhan suihkulähteessä myös pumput ja UV-valo (tappaa bakteereita), joten kyllä nekin kuluttavat sähköä. Suihkulähde "lepotilassa" eli yhdellä pumpulla käydessään kuluttaa 25W, ja kun UV-lamppu on päällä, sitten sähköä menee 30W -teholla. Jos kaikki pumput ja kaikki valot ovat päällä, silloin kulutus on vähän yli 400W. Koko teholla suihkulähdettä käytetään yleensä vain silloin jos ja kun puutarhassa oleskellaan.

Näistä sähkönkulutusta vähän lisäävistä rakennelmista huolimatta tämän kertainen elokuun kulutus 537,30 kWh oli kuitenkin elokuulle uusi alarajaennätys. Eli kaikkina aikaisempina vuosina elokuun sähkönkulutus on ollut suurempaa, mikä ilmenee hyvin esim. tästä taulukosta:

2014 2015 2016 2017 2018
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30
YHT: 7344,47 10416,00 8178,62 7218,43 5881,39


Tältä vuodelta puuttuu vielä neljän kuukauden kulutus, mutta jos nykyisellä kulutusvauhdilla jatketaan ja arvaillaan koko vuoden kulutusta, niin koko vuoden kulutus tulisi asettumaan tänä vuonna noin 9300 kWh:n paikkeille.

Graafisesti kuukausikulutukset eri vuosilta näyttävät tällä hetkellä tältä:

 Päivittäiset kulutuskäppyrät puolestaan näyttävät tältä:



Näissä päivittäisissä sähkönkulutuksen käppyröissä näkyy mielestäni pieni tasokorotus 10.8.2018. Sitä ennen päivittäinen kulutus on ollut noin 14-18 kWh per vrk, ja sen jälkeen noin 16-20 kWh per vrk. Muistelen, että aika tarkkaan tuossa vaiheessa kesää sain valmiiksi "seinänaapurin" seinän vierustalle tulleet tuijat & niissä oleva kohdevarot, sekä tietysti se aiemmin puheena ollut suihkulähde sai myös elokuussa lisää lamppuja. Tässä seuraavassa kuvassa siis näkyy suunnilleen kaikki se, mitä vielä elokuun alkupäivinä ei ollut ollenkaan olemassa:

Puutarhan uudet valot ja uusi suihkulähde. Tuijan 
juuressa olevat valot osuvat "seinänaapurin" seinään,
eli viereisen talon valkoinen tiiliseinä on tontin rajassa
kiinni. Siinä nimitys "seinänaapuri".

Miksi sitten elokuun sähkönkulutus kuitenkin oli uusista sähkönkulutuspaikoista huolimatta kaikkien aikojen pienin? Siis verrattuna aikaisempien vuosien elokuun kulutuslukemiin? Taustalla tietysti vaikuttaa edelleenkin lämpimään käyttöveteen vaikuttavat asiat, joita on 2 kpl ja jotka kummatkin säästävät energiaa. Eli vajaa vuosi sitten käyttöveden lämpötilaa pudotettiin meillä +50C -> +47C. Ja toisena asiana se, että meidän poika on nyt armeijassa, eli jos meitä on aikaisempina vuosina ollut koko ajan aina 4 asukasta paikalla, niin nyt meitä on arkisin vain 3.

Viikonloppuisin meillä on täysvahvuus eli ollaan kaikki kotona ja usein vielä paljon enemmänkin, eli pojan armeijakaveritkin tahtovat tulla aika usein meille saunomaan, mutta silti uskoisin, että vähäisempi asukasmäärä on johtanut vähäisempään lämpimän veden kulutukseen. Joka siis säästää sähköä. Lämmityshän meillä ei ole päällä vielä ollenkaan. Eli ei ole käytetty takkaa tai lattialämmitystä koko kesänä. Myös IV-tuloilman esilämmitys on tällä hetkellä vielä kokonaan pois päältä.