keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussa 2020 sähköä kului 792,4 kWh. Tämä on vähemmän mitä koskaan aikaisemmin on maaliskuussa ollut, ja syynä tietenkin on edelleenkin se sama, eli poikkeuksellisen lauha talvi. Myös koko alkuvuoden 2020 sähkönkulutus 3 kuukauden osalta on ollut poikkeuksellisen pieni - yhteensä vain 2773 kWh. Saman verran sähköä kului yhden kuukauden aikana tammikuussa 2016, kun oli normaalia kovemmat pakkaset silloin (tai olisiko silloin ollut ns. normaali tammikuu - en tiedä, kun nykyiset lauhat talvet näyttävät olevan ns. "uusi normaali".)

Jos tällaisia nyt nähtyjä talvia tulee uusia vielä jatkossakin (todennäköisesti tulee), sitten ainakin ilmasta-veteen -lämpöpumppu oli meidän taloon ihan oikea ratkaisu, tai ainakin kustannustehokkaampi ratkaisu, mitä alun perin suunniteltu maalämpö olisi ollut. Maalämmön etu talvella näkyy erityisesti sellaisina päivinä, jolloin VILP hyytyy kovassa pakkasessa kokonaan, ja talo jää suorasähkön varaan. Nyt tällaisia tunteja oli tänä talvena nolla kpl. Vuosi sitten suorasähköllä mentiin noin 10 tuntia, eli ei käytännössä yhtään tarvittu varavoimaa silloinkaan.

Aprilli-uutisia en nyt taida meneillään olevasta koronatilanteesta johtuen tänne laittamaan. Tilanne kun on kokonaisuutena vakava, ja moni kun on jo työnsä menettänyt, niin siinä tilanteessa leikin lasku lienee aika kaukana.

Mutta tässä kulutuslukemat vielä numeroina ja graafisesti (kaksoisklikkaamalla kuvat saa vielä suuremmiksi):

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46 792,38
YHT 3597,46 4784,59 5016,62 3746,37 3438,46 3566,4 2773,18








sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Lauha talvi hiljensi lämpöpumpun

Talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen lauha, ja ilmasta-veteen lämpöpumpun (VILP) luona onkin ollut sen vuoksi poikkeuksellisen hiljaista. Nimittäin suurimman osan aikaa se ei ole ollut käynnissä ollenkaan.

Vuoden 2020 ensimmäisen 9 viikon aikana (siis tammi-helmikuun aikana) käyntitunteja kertyi ilmalämpöpumpun käyttölogiin vain 344 tuntia. Aikaisempina vuosina samaan aikaan tuntikertymä on ollut 450-551 tuntia. Huippuvuoden kulutuksesta 551 tuntia jäätiin perään noin 40% ja aikaisemmasta alarajaennätyksestä vuodelta 2017 ekan 9 viikon osalta jäätiin alle 106 tuntia eli 24%.

Numeroina koko 4,5 vuotta mitä VILP on meillä ollut, näyttää viikoittaisten käyntimäärien osalta tältä (tarkastelujaksona kunkin kalenterivuoden viikot 1 >> 9, vuonna 2015 lämpöpumppua ei vielä vuoden alussa ollut, se asennettiin vasta syksyllä 2015, siksi vuoden 2015 sarakkeissa nollat):











Jos tästä talvesta tuleekin ilmaston muutoksen myötä ns. "uusi normaali", eli että näitä samanlaisia talvia tulee jatkossakin melko usein, silloin maalämpöön investoineet talon rakentajat eivät saa Etelä-Suomessa maalämmöstä rahojaan takaisin.

Itse laskin aikoinaan, että kun eka vuosi oli asuttu suorasähköllä ja kun silloin sähköä kului 17162 kWh ekan 12kk asumisen aikana, niin mikäli maalämmöllä tuo luku, jossa kotitaloussähkötkin siis mukana, niin jos tuo luku olisi puolitettu, silloin vuosittainen säästön määrä olisi ollut noin 900 euroa, jolla summalla maalämpöinvestoinnin (20000€ kahta puolta saatujen tarjousten mukaan) olisi kestänyt yli 20 vuotta.

Nyt jos lähtisin tekemään samat laskelmat uudestaan talven 2019-2020 kulutusmääriin perustuen, takaisinmaksuaika olisi jo lähemmäs 30 vuotta? Jolloin tuossa ajassa laitteistot joutuu jo uusimaan kaksi kertaa, eli todellisuudessa investointi ei maksaisi itse itseään koskaan takaisin, koska uudet laitteet joutuu vaihtamaan jo ennen, kuin vanhat ovat ehtineet maksaa itse itseään takaisin.

Meillä on myös VILP:n käyttö ollut aika niukkaa, johtuen kai siitä, että polttopuitakin kuluu vuosittain 6-7 pinokuutiota (josta määrästä 1 kuutio menee kesässä saunan kiukaassa, lämmityskauden ulkopuolella siis - tämä yksi kuutio ei siis vähennä lämpöpumpun käyntiaikoja).

Mutta kuitenkin - nyt kun meidän VILP on ollut toiminnassa aika tarkkaan 4,5 vuotta, jona aikana yhteensä käyttötunteja on tullut koko tältä ajalta 6244 tuntia. Lämpöpumpun elinikä pitäisi olla noin 40000 tuntia (kompressorin käynnistymiskerroista riippuen). Jolloin jos kaikki tunnit 6244 jaetaan tasan neljälle ja puolelle vuodelle, silloin yhden vuoden keskimääräinen käyntiaika on ollut 1388 tuntia. Jolloin näitä tällaisia keskiarvovuosia mahtuu 40000 tuntiin 28,8 kpl - eli siinä olisi sitten ikäennuste, milloin nykyinen VILP pitäisi vaihtaa uuteen.

Saas nähdä sitten, että onko tuolla laitteella vielä 24 vuotta elinikää jäljellä nykyisellä kuormitusmäärällä, vai milloin tuo poksahtaa, ja joudutaan vaihtamaan uuteen? Jos se toimii vielä moitteettomasti toiset 4,5 vuotta, sitten se on jo melkein maksanut itse itsensä. Asennettuna hinta oli siis 8600€ ja vuosittainen säästö on nyt noin 800€ per vuosi, eli takaisinmaksuajaksi tulee 10,6 vuotta, jos sähkön yksikköhinta ei muutu. Toistaiseksi ei ole muuttunut.

Graafisesti kaikki viikot näyttävät tältä (kaksois-klikkaa kuva suuremmaksi, muuten noista pylväistä ei saa selvää):


sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Helmikuun sähkönkulutus

On ollut todella poikkeuksellinen tämä talvi 2019-2020. Talvea ei siis tullut ollenkaan. Pakkasennätys tuli 29.2.2020 yöllä, jolloin pakkasta oli -11,4C virallisesti - tosin meillä kotona mittari näytti hetken -14C. Lunta ei tullut käytännössä ollenkaan, vain yhtenä aamuna herättiin lumiauran kolahduksiin, kun maanteillä oli muutama sentti loskaa, ja aura-autot olivat heti innokkaasti auraamassa sitä pois - ennen kuin se ehtisi sulamaan.

Omakotiasukas tietysti hyötyy tällaisesta talvesta monin tavoin. Lumikolaa ei tarvita ollenkaan, ja talon lämmitys- ja sähkönkulutus on selvästi normaalia pienempää. Tässä kuussa eli helmikuussa sähköä kului 993,13 kWh. Se on pienin helmikuun sähkönkulutus ikinä, tai helmikuussa 2014 sähkönkulutus oli pikkuisen pienempi, kun talossa ei asuttu. Kuitenkin rakennusaikainenkin sähkö tammikuussa 2014 oli selvästi suurempi kuin tammikuu 2020, joten talven 2020 kaksi ekaa kuukautta yhteenlaskettuna sähkönkulutus on 2 kuukaudelta nyt pienempi kuin koskaan ennen. Jos ei joulukuu 2020 tule olemaan hirmuisen kylmä, niin tämä tähänastinen sähkönkulutus povaa melkoisen pientä sähkönkulutusta koko vuodelle 2020.

Tässä numeerisesti tammi-helmikuut eri vuosilta:

kWh 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90 987,70
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04 993,10
YHT 2286,18 3338,59 4030,72 2609,37 2416,36 2567,94 1980,80

Ja tässä samat asiat graafisesti:



lauantai 1. helmikuuta 2020

Tammikuun sähkönkulutus

Tammikuussa 2020 sähköä kului 987,7 kWh. Se on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin tammikuussa on ollut. Ja syynä tietysti ilmastonmuutos ja tällä kertaa erityisen lämmin tammikuu. Tammikuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli nyt +1,9C, kun esim. vielä viime vuoden tammikuussa oli 8,1 astetta kylmempää, eli vuosi sitten tammikuun keskilämpötila oli -6,2C.

Tässä kulutusluvut graafisesti esitettynä:



keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Joulukuun 2019 sähkönkulutus & vuosikatsaus

Vuosi ja myös vuosikymmen on taas vaihtunut, joten hyvää alkanutta vuotta kaikille blogini lukijoille!

Eilinen päivä 31.12.2019 oli myös merkkipäivä tai merkittävä päivä tämän talon rakentamisen historiassa, sillä eilen tuli raksaprojektissa tasan 9 vuotta täyteen. Aikoinaan eli iltapäivällä 31.12.2010 sain puolilta päivin työpaikalleni tiedon, että tontin myyjä oli hyväksynyt ostotarjoukseni tontista. Siitä alkoi suunnittelu. Rakentaminen alkoi elokuussa 2012 ja muuttamaan uuteen taloon päästiin syys-lokakuun vaihteessa 2014. Siitäkin on jo kulunut yli 5 vuotta.

Jos katsotaan miten päättynyt vuosi meni, niin sähkönkulutuksen osalta vuosi 2019 näytti tältä:

Kuukausittainen sähkön kulutus viimeisen 6 vuoden ajalta (eka vuosi raksa-aikaista sähköä 2014 syyskuulle asti).
Yllä oleva grafiikka näyttää numeroina tältä:


2014 2015 2016 2017 2018 2019
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60 1443,90
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76 1124,04
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10 998,46
huhti 886,75 1179,00 750,00 1099,29 595,17 583,10
touko 827,19 1122,00 608,40 830,27 462,52 569,28
kesä 572,90 1074,00 498,00 532,50 389,74 456,02
heinä 550,35 980,97 492,00 430,80 458,20 421,70
elo 909,82 1275,44 813,60 579,20 537,30 513,10
syys 1434,12 1310,00 740,00 546,10 595,60 610,30
loka 1671,82 1486,80 1416,80 764,30 804,40 830,50
marras 1382,54 1664,77 1606,00 900,60 877,80 851,40
joulu 2381,75 1747,03 1278,30 1189,00 930,20 962,90
Yht 14214,70 16624,60 13219,72 10618,43 9089,39 9364,70

Vuonna 2019 sähköä kului yhteensä 9364,7 kWh, mikä on 275,3 kWh enemmän (3% enemmän) kuin vuotta aikaisemmin 2018 oleva sähkönkulutus 9089,39 kWh - mikä on alhaisin vuosikulutus ikinä.

Vuosi 2019 oli hieman lauhempi vuosi kuin 2018, joten sikäli olisi mielenkiintoista tietää mihin "ylimääräiset" 275 kWh mahtoi mennä? Ainakaan lämpöpumppu ei ole sähkönkulutuksen kasvun syynä, sillä lämpöpumppu kävi vuonna 2019 yhteensä 1184 tuntia, mikä on alhaisin käyntimäärä ikinä. Vuotta aikaisemmin 2018 lämpöpumppu oli käynnissä 1328 tuntia. Yhteensä lämpöpumppu on ollut käynnissä tähän mennessä 5865 tuntia sen jälkeen, kun se 21.10.2015 hankittiin.

Jos lämpöpumpun elinikä on noin 40000 tuntia, niin vielä pitäisi olla käyttövuosia reilusti jäljellä tällä käyttötahdilla. Toki lämpöpumpulle voi sen elinaikana aina tulla mitä tahansa "pikkuvikaa", mikä sitten korjataan, mutta sitten kun 40 tuhatta tuntia on kone käynyt, sitten se kai on niin lopussa, ettei sitä kannata enää korjata?

Lämpöpumpn käyttöikään vaikuttaa myös merkittävästi kompressorin käynnistyskerrat. Joiden minimoimiseksi lämpöpumpun käyntiaikaa on ajastimella rajoitettu vain muutamaan tuntiin per päivä (tällä hetkellä 5h per päivä). Jolloin aina kun lämpöpumppu käynnistyy, se käy kerralla yhtä soittoa pidemmän hukin, ja lataa 500 litraisen vesivaraajan täyteen lämpöä.

Muutenkin ilmasta-veteen lämpöpumpun on järkevintä käydä vain päivä aikaan, koska öisin ulkona on kylmempää, jolloin kylmästä ilmasta lämmön ottaminen olisi hankalampaa, ja hyötysuhde jäisi heikommaksi.

Jos katsotaan joulukuun 2019 vuorokausikohtaisia sähkönkulutuksia, niin grafiikka näyttää tältä:

Joulukuun 2019 päivittäinen sähkönkulutus. 27-28.12 silmiin pistää joululoman jälkeiset päivät, joista edellisessä 
postauksessani tarkemmin (talo kulutti takaisin lämmityksessä paljon enempi sähköä, mitä tyhjillään ollessa oli säästynyt).

Vedenkulutus vuonna 2019 oli yhteensä 123,3 kuutiota. Vedenkulutus näyttääkin meillä vaihtelevan vuosittain aika paljon, ainakin jos asiaa tarkastelee prosentuaalisina muutoksina. En tiedä mistä vaihtelu johtuu, mutta taustalla voi olla joidenkin vuosien kuivat kesät, jolloin kyllä meillä silloin käytetään kasvien ja nurmikon kasteluun myös vesijohtovettä, pelkästään tynnyreihin kerätty sadevesi ei kuivina kesinä yksin riitä. Vuosittaiset vedenkulutukset näyttävät meillä tältä:

2015 = 102,5 kuutiota eli   72,5 litraa per henkilö per vrk
2016 = 161,2 kuutiota eli 110,5 litraa per henkilö per vrk
2017 = 149,8 kuutiota eli 102,6 litraa per henkilö per vrk
2018 = 107,7 kuutiota eli   84,3 litraa per henkilö per vrk
2019 = 123,3 kuutiota eli   96,5 litraa per henkilö per vrk

Vuosien 2018 ja 2019 asukasmääriksi olen henkilökohtaisessa laskennassa olettanut, että paikalla olisi koko vuoden ollut keskimäärin 3,5 henkilöä. Alun perin meidän perheessä on ollut 2 aikuista ja 2 lasta, mutta nyt kun lapset ovat kasvaneet, niin armeijasta ja opiskelusta toisella paikkakunnalla aiheutuu, ettei meillä ole enää koko vuotta kaikki neljä henkeä koko aikaa paikalla.

Jos ylläolevia lukuja verrataan "normaaliin" kerrostaloasumiseen, niin tyypillisesti AsOy-maailmassa vedenkulutus on keskimäärin 130-150 litraa per hlö per vrk, eli siihen verrattuna meillä kuluu omakotitalossa hyvin vähän vettä. Vaikka meillä on 400 litrainen poreammekin, niin senkin käyttö mahtuu näihin lukuihin. Toki sitä on viime aikoina käytetty aika vähän sen jälkeen, kun alkuvaiheen innostus meni ohi.