Energiankulutus

Energiaa totta kai pyritään säästämään, ja ympäristömyönteisesti ajatellaan - kuitenkaan asumisen laadusta yhtään tinkimättä. (Huonelämpötiloja ei lasketa - eikä vedenkäytössä pihistellä.)

Pinta-ala:
Talossa on 3 kerroksessa yhteensä 241m2 lämmintä pinta-alaa.

Lämmitys:
Lämmityskaudella pidetään +23C lämpötilaa, koska lämpimästä tykätään.

Jäähdytys:
Talossa on koneellinen jäähdytys (konvektori lämpöpumpun jatkeena), mutta tätä ei ole vielä ollut tarvetta käyttää kertaakaan. Jäähdytyksen hoitaa Iloxair 199 optima IV-kone, joka kesällä öisin puhaltaa viileää ilmaa taloon lämmön talteenottokennon ohitse. Aamuisin on mukavan viileää. Lisäksi iltaisin avataan yläkerrassa klo 21 maissa kaikki ulko-ovet (yht. 4 kpl) sepposen selälleen. Se on riittänyt. Ylimmän kerroksen makuuhuoneet toki lämpenevät ilta-auringon porottaessa joskus häiritsevän paljon, mutta silloin siellä ei oleskella. Keskikerroksen olohuone ja keittiö ja työhuone ovat pysyneet kesälläkin mukavan viileinä ihan itsestään, sillä lämpö nousee keskikerroksesta ylös.

Lämmin käyttövesi:
Vettä käytetään sen verran mitä sitä kuluu, ja vaikka talossa on 400-litrainen poreamme, niin ihme, että vedenkulutus ei siltikään ylitä tasoa 90 litraa per henkilö per vuorokausi.

_________________________________________________________________________________

Tähän asti toteutetut energiansäästötoimenpiteet:

Vuosi 2011:
Talon suunnittelu:
1) Tilat toteutetaan energiatehokkaasti kolmeen kerrokseen (kellari + sen päälle 2 kerrosta puutaloa). Kellari ei tarvitse kesällä jäähdytystä, eikä talvella juurikaan lämmitystä (kivikautinen maakuoppa oli hyvä keksintö!)
2) Keskimmäisen kerroksen keskellä on iso takka. Ison takan vieressä on korkea olohuone, joka takaa lämmön leviämisen myös ylimmän kerroksen makuuhuoneisiin. Korkean olohuoneen kautta yläkertaan nouseva lämmin ilta palaa takaisin eteisen rappujen kautta. Koko sisäilma joutuu takan ansiosta ns. "laajaan kiertoon".
3) Talo suunnitellaan niin, että se on jälkikäteen helppo liittää maalämpöön (kotitalousvähennykset hyödyntäen). Myöhemmin ilmeni, ettei maalämpöä kannattanut asentaa alhaisesta kulutuksesta johtuen (toki jos tilanne muuttuu, maalämpö voidaan edelleenkin helposti jälkiasentaa).

Vuodet 2012-2014:
Rakentaminen.

Muuttotarkastus läpi syyskuussa 2014. Ensimmäinen vuosi asutaan suorasähköllä 28.9.2014 >> 21.10.1015.

Ekan asumisvuoden aikana kuluu sähköä 17162 kWh, plus päälle 5 pinomottia polttopuuta, joka on rakentamisesta ylitse jäänyttä kuusipuuta, jonka lämpöarvo on noin 1320 kW per pinokuutio. Tästä takan hyötysuhde 85% huomioiden on talteen saatu noin 1320kWh/m3 x 5m3 x 0,85 = 5600 kWh. Ensimmäisen vuoden aikana talossa on käytetty energiaa 17162 kWh + 5610 kWh = 22772 kWh (sisältäen kotitaloussähköt).

Vuosi 2015:
Ilmasta-veteen lämpöpumpun asentaminen. Hinta asennettuna 8600,00 euroa. (Maalämpöä ei kannattanutkaan asentaa ensimmäisen vuoden vähäisestä energiankulutuksesta johtuen.)

Vuosi 2017:
Lämpimän käyttöveden lämpötilaa pudotetaan +55C:stä +50C asteeseen. EDIT: maaliskuu 2018 - nyt lämpimän käyttöveden lämpötila on enää +46C. Ja taas sähkönkulutus aleni. Eikä käyttömukavuus ole vähentynyt. (Tai ehkä käyttömukavuus ja väheni sittenkin? Nuoriso nimittäin kävi säätämässä lämmintä vettä muutaman asteen lämpöisemmäksi aina välillä, joten nostin lämpimän veden lämpötilaa +47C asteeseen).

Vuosi XXXX:
Joskus tulevaisuudessa taloon tulee vielä aurinkopaneelit katolle. Ne mitoitetaan ainakin sillä laajuudella, että mikä oli suorasähkön kulutus kesällä 2015, jolloin eka vuosi asuttiin suorasähköllä, ja suorasähköllä myös tehtiin lämmin käyttövesi. Tuolloin kesän kulutus ilman talon lämmittämistä oli (käyttövesi + kotitaloussähköt) noin 1000 kWh/kk luokkaa.

Tällä laskentakaavalla esim. 21 paneelia tuottaisi kesäkuulle noin 927 kWh (hieman alimitoitettu, mutta varmistuu, ettei mene yhtään myyntiin - vuosituotannon ollessa 5649 kWh), tai jos paneeleita laittaisi 30 kpl, niin kesän huipputuotanto olisi 1325 kWh/kk, josta noin 30% joutuu myymään (käytännössä ilmaiseksi - ja vuosituotantoarvio olisi 8070 kWh).

Aurinkopaneelien saapuessa ilmasta-veteen lämpöpumppu jää kesän ajaksi vallan pois käytöstä, tai tekee pelkkää viilennystä. Lämmin vesi tuotetaan tässä mallissa suorasähköllä eli aurinkosähköllä.

21 paneelia maksaisi Fortumin kautta tilattuna noin 10800€ (huomioitu kotitalousvähennys 2400€). Jos paneelien määrä lisätään 30 kappaleeseen, sitten koko paketin loppuhinnaksi tulisi noin 15500€ (kotitalousvähennys 2400€ huomioituna ja pois vähennettynä).

Nopeaa matematiikkaa:
Jos otan pienemmän määrän paneeleita, ja jos se kotitalousvähennyksen jälkeen maksaa 10800€, niin ilmasta-veteen lämpöpumpun hinta 8600€ tähän päälle lisättynä tekee yhteensä 19400€. Eli juurikin saman verran, mitä maalämpöpaketti olisi maksanut (saatujen tarjousten perusteella maalämpö olisi meidän savimaan tontille tullut maksamaan yli 20 tonnia).

Pienemmän aurinkopaneelipaketin (21 paneelia) myötä meidän talon nykyinen kokonaissähkön kulutus putoaa nykyisestä 9089 kWh/vuosi -tasolta (mitattu kulutus vuonna 2018) tasolle 9089 -5649 = 3440 kWh/vuosi. Ja talossa siis lämpimiä neliöitä 241m2.

Tämä on paljon pienempi sähkönkulutuksen kokonaismäärä, kuin mihin maalämpöpaketilla olisi voitu ikinä päästä. Maalämpöpaketti olisi tullut sitä paitsi kalliimmaksi vielä.
________________________________________________________________________________

Vinkkejä uudisrakentajille energiatehokkaan talon rakentamiseksi ilman riskejä siis ilman ylipaksuja eristeitä - sekä toimiviksi havaittuja pieniä yksityiskohtia omasta talosta:

1) Suunnittele tilat useampaan kerrokseen, jolloin heti säästyy lämmityskuluissa noin 20%. Vielä jos on uskallusta rakentaa kellari, niin se ei tarvitse kesällä lainkaan jäähdytystä, eikä talvella paljoa lämmitystä. Kun alapohja on noin 3 metrin syvyydessä, pakkanen ei pääse koskaan talon alle.

2) Tee "ilmajäähdytteinen takka". Olohuoneen takan päälle on tuotu IV-kanavan tuloilma. Sisään tuleva raitis ilma lämpenee siinä, ja menee sitten minne menee levittäen takan lämmön ympäri taloa. Samaan lopputulokseen pääsee myös ilmaa kierrättävällä lämpöpumpun sisäyksiköllä, mutta tarkasti sijoitettu IV-kanavan tulolautanen antaa vielä täsmällisemmän osuman takkaan.

3) Suunnittele korkea olohuone, jonka juurella takka. Takan lämpö nousee korkean olohuoneen yläosiin, ja sieltä edelleen yläkerrosten makuuhuoneisiin (kun sisäovet ovat auki). Paluuvirtaus takaisin takalle tapahtuu eteisen porraskäytävän kautta. Jos olisi pelkkä porraskäytävä, lämpö ei nousisi takasta yläkertaan (näin kävi mm. Talo Varjolassa: http://tvarjola.blogspot.fi/2011/01/ilmanvaihdon-mysteerit-osa-x.html ).

4) Tee tiilipiippu läpi kerrosten, ja sulkupellit ylimmän kerroksen yläosaan ja alas tulipesän läheisyyteen. Piippu luovuttaa hyvin lämpöä, ja pakkanen ei pääse piipun sisään.

5) Valitse tulisijat hyvällä hyötysuhteella. Esim. Tiilerin Terhi takka-leivinuuni päästää savuhormiin savukaasut alle +200C lämpöisenä, ja onnistuu ottamaan talteen 85% puun lämmitysenergiasta. On ainakin meillä osoittautunut hyväksi valinnaksi. Huonoimmalla hyötysuhteella toimivat esim. vesitakat. Niitä markkinoidaan siten, että asukas voi vapaasti säätää ja päättää mikä osa takan lämmöstä käytetään lämpimän käyttöveden lämmitykseen, ja mikä osa jää lämmittämään taloa. Samalla takan myyjä unohtaa kertoa sen, että vesitakan hyötysuhde vain harvoin ylittää 50%, joka tarkoittaa sitä, että puolet polttopuiden lämpöenergiasta menee suoraan harakoille, jos tulisijan jatkeena ei ole esim. pitkä tiilipiippu, joka ottaisi savukaasun lämmön vielä talteen.

6) Valitse ikkunat ja ulko-ovet hyvillä U-arvoilla. Ikkunan enimmäisarvo 2010 alkaen on 1,0 W/(m2K). Nykyään jokaisessa uudisrakennuksessa tulee siis olla ikkunat, joita vielä jokunen vuosi sitten kutsuttiin energiansäästöikkunoiksi. Meillä ikkunoiden U-arvona on 0,8 W/(m2K) ja ulkoseinien 0,17 W/(m2K). Meillä jokainen neliö ikkunapintaa kuluttaa saman verran energiaa kuin 4,7 neliötä seinäpintaa. Jos seinän U-arvoa pienennetään, samalla joudutaan lisäämään eristeen paksuutta, joka puolestaan nostaa kosteusvaurioriskiä. Jos sen sijaan ikkunoiden ja ulko-ovien U-arvoa pienennetään, vastaavaa lisäriskiä ei synny. Ja samalla myös äänieristys paranee. Kivitaloissa päästään vielä parempiin U-arvoihin ulkoseinissä, mutta kivitaloille tyypilliset isot ikkunapinnat syövät näin saadun lisähyödyn pois.

7) Valitse ilmanvaihtokoneeksi hyvällä hyötysuhteella toimiva LTO-laite, jossa on myös ohivirtauspelti. Jolloin jos kesäkaudella sisäilma lämpiää yli +23C, IV-kone puhaltaa lämpimän sisäilman pois ohi LTO-kennon. Vastaavasti kesäöinä viileä ilma puhalletaan taloon ohi LTO-kennon, jolloin aamuisin on mukavan viileää. Talon jäähdytys käy näin "ihan ilmaiseksi", eikä vaadi sähköä. Meillä IV-koneena Iloxair 199 optima, jossa esilämmitys hoituu lämminvesivaraajasta VILP:n tekemällä edullisella lämmöllä. Toisena vaihtoehtona olisi se, että tuloilman esilämmitys tapahtuisi sähköllä.

8) Valitse lämminvesivaraaja välipellillä niin, että pellin yläosassa on lämmin käyttövesi ja alhaalla haaleampi vesi lattiakiertoa varten. Tai vaihtoehtoisesti eri lämpöiset vedet kokonaan eri säiliöihin. Meillä tapahtui tässä kohtaa virhe. En huomannut ottaa varaajaa välipellillä, ja nyt varaajassa on suunnilleen saman lämpöistä vettä alhaalta ylös asti. Jos olisi oma säiliö noin +30C asteiselle lattialämmitysvedelle, lattialämmityksen hyötysuhde olisi paljon parempi mitä se nyt on. Tätä ongelmaa ei voi eikä kannata jälkikäteen enää korjata. Se maksaisi liikaa, ja talossa on muutenkin ollut alusta alkaen "positiivisena ongelmana" alhainen lämmönkulutus, jolloin esim. maalämpöä ei kannattanut laittaa. VILP:n asennuksen kannattavuus oli siinä-ja-siinä, nyt viimeisin takaisinmaksuaika näyttäisi olevan noin 14 vuotta.

9) Säädä lämmin käyttövesi +50C asteeseen (jos et pelkää legionellaa). Tällöin lämpöpumppu kuluttaa vähemmän sähköä. Jos talossa lämmin käyttövesi ei tule lämpöpumpusta, silloin varaajan lämpötilalla ei ole mitään merkitystä. Normien mukaan käyttöveden lämpötila kuuluisi olla haarukassa +55C - +65C (alaraja legionellasta johtuen, yläraja siksi ettei kukaan käyttäjä polta itseään).

10) Leivinuuni. Jos talossa on takka, ja takassa leivinuuni - lämpenee leivinuuni joka kerta noin +150C asteeseen, kun takkaa lämmitetään. Siinä säästyä ruuanlaiton puolella jonkin verran sähköä, jos hyödynnetään takan "ilmainen lämpö" ruuan laittamiseen.

_________________________________________________________________________________

Linkkejä energia-aiheisiin päivityksiin omassa blogissani:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/
http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/07/vesivaraajan-lammonhukka-ja-iv-koneen.html
http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/08/heinakuun-sahkonkulutus.html (faktaa legionellasta)


Toteutunut ostosähkön kulutus kalenterivuosittain (lisäksi omassa talossamme energiaa saadaan lämpöpumpusta ja polttopuista, polttopuita kuluu noin 6 pinomottia vuosittain - lämmityskaudella 5 pinomottia ja kesän kuukausina yksi motti saunassa):

2019 =   9364 kWh
2018 =   9089 kWh
2017 = 10618 kWh
2016 = 13219 kWh
2015 = 16651 kWh
2014 = 14214 kWh




Jokaisen kuukauden jokaisen päivän energiankulutus ja lämpötila on muistissa aivan alusta alkaen, näissä linkeissä pidemmät jorinat ja analyysit kuukausikohtaisesti (klikkaa kuukauden nimeä):


kesakuu 2020      = 458 kWh
toukokuu 2020    = 527 kWh
huhtikuu 2020     = 589 kWh
maaliskuu 2020   = 792 kWh
helmikuu 2020    = 993 kWh
tammikuu 2020   = 988 kWh
joulukuun 2019   = 963 kWh
marraskuu 2019  = 851 kWh
lokakuu 2019     = 831 kWh
syyskuu 2019     = 610 kWh
elokuu 2019       = 513 kWh
heinakuu 2019   = 422 kWh
kesakuu 2019     = 456 kWh
toukokuu 2019   = 569 kWh
huhtikuu 2019    = 583 kWh
maaliskuu 2019  = 998 kWh 
helmikuu 2019   = 1124 kWh
tammikuu 2019  = 1444 kWh
joulukuu 2018    = 930 kWh
marraskuu 2018 = 878 kWh
lokakuu 2018     = 804 kWh
syyskuu 2018     = 596 kWh
elokuu 2018       = 537 kWh
heinakuu 2018   = 458 kWh
kesakuu 2018     = 390 kWh
toukokuu 2018   = 462 kWh
huhtikuu 2018    = 595 kWh
maaliskuu 2018  = 1022 kWh
helmikuu 2018   = 1270 kWh
tammikuu 2018  = 1147 kWh
joulukuu 2017    = 1189 kWh
marraskuu 2017 = 901 kWh
lokakuu 2017     = 764 kWh
syyskuu 2017     = 546 kWh
elokuu 2017       = 579 kWh
heinakuu 2017   = 431 kWh
kesakuu 2017     = 532 kWh
toukokuu 2017   = 830 kWh
huhtikuu 2017    = 1099 kWh
maaliskuu 2017  = 1137 kWh
helmikuu 2017   = 1049 kWh
tammikuu 2017  = 2560 kWh
joulukuu 2016    = 1278 kWh
marraskuu 2016 = 1606 kWh
lokakuu 2016     = 1417 kWh
syyskuu 2016     = 740 kWh
elokuu 2016       = 814 kWh
heinakuu 2016   = 492 kWh
kesakuu 2016     = 498 kWh
toukokuu 2016   = 608 kWh
huhtikuu 2016    = 750 kWh
maaliskuu 2016  = 986 kWh
helmikuu 2016   = 1264 kWh
tammikuu 2016  = 2783 kWh
joulukuu 2015    = 1747 kWh
marraskuu 2015 = 1667 kWh
lokakuu 2015     = 1487 kWh
syyskuu 2015     = 1310 kWh
elokuu 2015       = 1274 kWh
heinäkuu 2015   = 981 kWh
kesäkuu 2015     = 1074 kWh
toukokuu 2015   = 1122 kWh
huhtikuu 2015    = 1179 kWh
maaliskuu 2015  = 1446 kWh
helmikuu 2015   = 1709 kWh
tammikuu 2015  = 1630 kWh
joulukuu 2014    = 2382 kWh
marraskuu 2014 = 1383 kWh
lokakuu 2014     = 1672 kWh

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti