keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Kirjanpito ja tilinpäätös 2012 valmis

As Oy -muotoisen talon huonona puolena on kirjanpitovelvollisuus. On siitäkin vaan aina se oma tekemisen vaivansa. Tietysti sitten kun sen on tehnyt ja saanut valmiiksi, niin on olemassa myöskin oma informaationsa. Eli näkee miten paljon mihinkin on kulunut rahaa tilikauden aikana. Ja kuitit tulee aina kerättyä talteen kirjanpitoa varten.

Tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen pidetään ylimääräinen yhtiökokous, ja tässä tapauksessa samassa kokouksessa päätetään tilikauden vastikkeet jo toteutuneiden menojen kanssa yhtä suuriksi, jolloin tilikauden kirjanpidollinen tulos näyttää nollaa. Eli näin se menee:



Veroilmoituksen jättämiseen on aikaa huhtikuun lopulle, tosin tiettyjen edellytysten täyttyessä As Oy:n ei tarvitse nykyään veroilmoitusta välttämättä tehdä. 102-lomake pitää kuitenkin vuoden vaihteessa aina täyttää, ja sen avulla selvitetään verottajalle taloyhtiön omistajuuksissa tai rakentamisen valmiusasteissa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

Taloa rakennettaessa ja haettaessa pankista lainaa rakennushankkeelle lainakuviot ovat myös hieman totutusta poikkeavat. Eli As Oy -muotoinen omakotitalo ei omalla Y-tunnuksellaan pankista lainaa saa. Rakennuttaja (ei-juridinen henkilö) saattaa lainan saada. Eli meilläkin siis minä ja vaimoni ollaan henkilökohtaisesti rakennuslainoista vastuussa, ja lainat ovat meidän, ei taloyhtiömme nimissä. Me sitten saamme pankkilainan pienissä paloissa omille tileillemme, ja sijoitamme rahat eteenpäin taloyhtiöömme. As Oy eli käytännössä taloyhtiön omistama omakotitalo ja sen alla oleva tontti ovat meidän henk.koht. lainojen vakuutena. Putositko kärryiltä? No näin se kuvio kuitenkin menee.

Vuodelta 2012 kirjanpitoon kertyi 106 kpl tositteita. Rakentamaan ehdittiin 4 kuukautta. Saa sitten nähdä mikä on tositteiden lukumäärä nyt alkaneen tilikauden osalta, kun rakentaminen jatkuu käytännössä koko vuoden.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Tukkipuita tien varressa

Rakennustyömaan ollessa talviteloillaan työt jatkuvat metsässä. Kevyet eli ei-kantavat väliseinät, vuorilaudat, peltikaton aluspuut, paneelit sisäkattoihin ja raja-aidan puut otetaan omasta metsästä. Kantavat puut sekä liimapuupalkit ostetaan kaupasta.

Tällä hetkellä nyt sitten kuusia kaadetaan, tukit ajetaan tien varteen ja siitä sitten eteenpäin sahattavaksi. Tältä tämä homma nyt näyttää:


Tukit tien varressa kuljetusta odottamassa.


Traktori on jäänyt viikonloppuna vähän lumen alle.


Sama toisesta suunnasta ja komeat lumiset maisemat.


Paksuin tyvi oli melkein 70 cm halkaisijaltaan.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Jarrullinen peräkärry isompiin kuljetuksiin

Tähän saakka pikkutilbehööriä on ajattu raksalle pakettiautolla ja/tai jarruttomalla kärryllä, jossa kokonaispaino saa olla enintään 750 kg. Jarruttoman kärryn painorajat tulevat täyteen jo yhdestä kuutiosta sahatavaraa (joka on esim. 200 metriä 50x100:sta), joten sahatavaran kuljetukseen tämä menetelmä olisi ollut aika tehoton. Tai aika monta reissua olisi saanut ajella, jos tontille laahaa kaikki ne puut, mitä 2-kerroksisen puutalon rakentamisessa tarvitaan. Näillä näkymin puutavaran menekki on raja-aidat ja terassirakenteet mukaan lukien noin 30-40 kuutiota sahatavaraa yhteensä. Päälle tulevat vielä rakentamisen aikana tarvittavat ulkotellinkit, sisärappuset yms. jotka sitten talon valmistuessa puretaan ja puut poltetaan takassa tai saunan pesässä. Tästä syystä on hyvä, että maalämpöpakettikin asennetaan vasta ensimmäisen asumisvuoden jälkeen. Tosin pääasiallinen syy maalämmön jälkiasennukseen on se, että haluan kokeilla saisiko siihen sitten siinä vaiheessa jo käytettyä kotitalousvähennystä. Pitäisi saada.

Mutta takaisin tähän kärry asiaan...

Pitkän etsiskelyn jälkeen käytetty ja siksi sopivan hintainen jarrullinen kärry löytyi lopulta Tampereelta. Kärry on omavalmisteinen, sen omapaino on 400 kg ja kokonaispaino 1700 kg. Se on mielestäni ihan riittävä lisäpaino vetokoukussa, vaikka joissain käyrryissä kokonaispainoa on 2 tonnia ja ylikin, mutta vetoauton rajakin tulee itselläni nyt tässä 2 tonnissa jo vastaan.

Kärry oli katsastettu tämän viikon perjantaina, ja leimaa riittää 31.12.2014 asti. Kauppahinnaksi sovittiin 1500 euroa ja mukaan tuli kesä- ja talvirenkaat. Yleensä näissä kärryissä on kait kitkarenkaat alla, jolloin niillä saa ajella ympäri vuoden, mutta vaihdellaan nyt sitten renkaita siihen asti kun pintaa niissä riittää, ja sitten pitää miettiä ostaako uutena kitkat vai nastat+kesäkumit. Kärryssä lavan pituus on 4,5 metriä, joten esim. 6-metrinen harjateräs kulkee tällä kärryllä helposti - takana ylitystä saa olla metri, jolloin aisan päälle tulee raudoista puoli metriä.

Aiemman omistajan aikana kärry on palvellut autokorjaamossa ja sillä oli noudettu asiakkaan autoja pajalle korjaamista varten. Joskus tarvitsen kärryä itsekin samaan tarkoitukseen, ja nyt ensimmäisessä omassa ajossa siirtyy meidän vanha Nissan kesämökin pihaan. Uudempi ostettiin omaan pihaan viikko sitten. Nyt kärryä pitää hiukan jalostaa, ja tästä kärrystä saakin aika pienellä jatkojalostuksella helposti monikäyttöisemmän.

Sahatavaran ajamiseen kärry sopii lähes tällaisenaan. Ajorampeille pitää tehdä poikittaispuiksi 4 kpl 2,3 leveitä pattinkipuita, yhdet päihin ja kaksi kurakaarten eteen ja taakse. Sen jälkeen päälle voi pinota sahatavaraa ja lopuksi pressu päälle ja kuormaliinat kiinni. Ei siinä sen ihmeempiä laitoja tms. tarvita. Ja jos taas halutaan siirtää sahatavaran lisäksi välilä myös autoja samalla kärryllä, niin sekin onnistuu helposti, kun ottaa vaan ne neljä poikittaispuuta ajorampeilta pois, jolloin kärry on autokuljetusta varten valmis alle minuutissa.

Kappaletavaran (lähinnä siis polttopuu) kuljettamista varten ajattelin, että kärryn eteen pitäisi hitsata kiinteä laita ja takakulmiin tolpat (saa antaa parempiakin ehdotuksia, jos joku lukija keksii jonkun muun hyvän idean?).

Jolloin nyt jos kuljetetaan välillä myös kappaletavaraa, lattiaksi voi laittaa vaikka 4 tuuman lautoja (niitä tarvitaan aina ja ne voi tarvittaessa vähän naulata niihin 2,3 metrin poikittaispattinkeihin kiinni). Sitten etulaitaan ja takatolppiin pitää kiinnittää muutama lauta, jolloin lopputuloksena on matala puukehikko, jonka sisällä polttopuut pysyvät. Korkeita laitoja ei tarvita, koska suuresta pinta-alasta johtuen tilavuutta tulee äkkiä paljon, ja sen myötä painorajat taas vastassa. Puukehikon päälle kuljetuksen ajaksi pressu ja se liinoilla kiinni, jolloin klapit pysyvät kyydissä. Sahatavaran kuljetusta ajatellen sivulaidatkin voisivat olla myös kiinteitä ja esim. hitsattu, mutta jos sitten haluttaisiin palata aina välillä takaisin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, ja ajaa lavalle auto, niin sitten sivuovia ei saa riittävästi auki ja kuski joutuisi tulemaan ikkunan kautta ulos.

Kun aina on kaikenlaista ajoa ihan muutenkin (ilman rakentamistakin), taidan pitää kärryn vielä rakentamisen jälkeenkin. Onnkeksi tuli aikoinaan ajettua C-kortti ja siihen haettua "pikku-e", niin saan tätä kärryä nyt sitten ihan laillisesti vetää. Vaikka tähän mennessä en muista että poliisi olisi tienpäällä koskaan ajokorttia kysynyt, ja yli 20 vuotta olen jo kerinnyt ajamaan. Puhallusratsiaan olen hiljattain sattunut muutamia kertoja, sitä on viime aikoina selvästi tehostettu. B-kortilla muistaakseni kärryn paino ei saisi ylittää 750 kg ja ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa saisi olla enintään 3500 kg, joten B-kortin kuljettajille jarrullisesta kärrystä ei ehkä olisi kovin paljon lisähyötyä. Sikäli kun muistan nuo painorajat oikein.

Tässä vielä muutamia kuvia:


Kärry nykyisessä varustuksessa autojen kuljetukseen. Lavalle 4 poikkipuuta, niin voi ajaa myös sahatavaraa.


Omavalmistekärryssä ajorampit oli tehty vanhoista lämpöpattereista. Kuulemma ne toimivat oikein hyvin.


Pieni vaijeri kytketään autoon kiinni. Jos kärry irtoaa, vaijeri menee poikki, mutta ennen katkeamista se vetää kärrystä käsijarrun kiinni.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Rakentaminen & sisustaminen -messut Turku

Myyrmäen "Rakenna & Remontoi" -messut ei tänä vuonna sopinut aikatauluihini. Mutta nyt kun oli asiaa Turun suunnalle, poikkesin samalla Turun Messukeskuksessa "Rakentaminen & Sisustaminen" -messuilla. Ne alkoivat jo eilen ja jatkuvat vielä huomenna, ja ainakin tänään lauantaina oli erittäin vilkas päivä. Suikkilan suunnasta tullessa jono alkoi aamulla klo 10 aikoihin seistä jo Jyrkkälän kohdalla uudessa liikenneympyrässä, ja jonkin verran sai jonotella ja odotella ennen kuin edes pääsi autolla Artukaisiin ja Messukeskuksen pysäköintialueelle. Puolilta päivin myös Messuskeskuksen sisätilat olivat niin täyteen ahtautuneita, että liikkumaan ei joka kohdassa enää päässyt. Lähdin sitten pois puolilta päivin, tosin olisin lähtenyt muutenkin kun omasta mielestäni olin kutakuinkin kaiken mielenkiintoisen jo ehtinyt nähdä. Poisajaessa sama jono saapuvia autoja ylsi yhä edelleenkin Jyrkkälään saakka. Tai oli se ehkä muutaman sata metriä lyhentynyt siitä, mitä se oli heti aamulla.

Tällä kertaa tärkeimmät juttutuokiot oli maalämpöpumppujen myyjien, ikkunatoimittajien ja lattialämmitys asentajien myyntiständeillä. Myyntimiesten puheet pitää tietysti osata aina vähän suodattaa, mutta ilmeisesti maalämpöpumppupaketeissa hintakilpailu on viime aikoina kiristynyt, ja sen seurauksena on markkinoille tullut vähän epäterveitäkin toimintatapoja. Eli maalämpöpumppu ja porauspalvelut myydään pakettihintaan, joka kattaa tietyt ja ennalta luetellut työt ja tarvikkeet. Paketti alimitoitetaan käytännössä niin, että halpis-hintaan myyty paketti ei voi juuri koskaan sellaisenaan toteutua. Tällöin maalämpöpumpun myyjä tarjoutuu tekemään välttämättömät ja pienet lisätyöt lisäveloituksella, joka sitten onkin jo hinnoiteltu sillä tavalla, että käytännössä koko urakan myyntikate otetaan siitä. Eli jos kysyinen myyntimies (joka lupasi, että heidän firmasta ei ikinä lisälaskutusta tule) soittelee perästä päin asiakkaille, jotka hän on tarjouskilpailussa hävinnyt jollekin halvemmalle kilpailijalleen, niin sitten jälkeen päin on puhelinkeskusteluissa selvinnyt, että lisälaskutuksen kanssa se alunperin halvemmalta näyttänyt "maalämpöpumppu -asennettuna" olikin ollut loppujen lopuksi kalliimpi mitä hän oli itse tarjonnut, kun ottaa lisälaskutuksetkin huomioon.

No, tätä ehkä tämmöistä myyntikikkailua esiintyy varmaan joskus muuallakin kuin maalämpöpaketeissa, mutta täytyykin nyt sitten syynätä tarkkaan ne maalämpömyyhien tarjoukset, sitten kun itse joudun joskus valintoja toimittajan suhteen tekemään. Sinne nyt vielä on aikaa näillä näkymin vielä ainakin pari vuotta.

Ikkunoissa näköjään yleistyy huurtumattoman lämpölasin myynti. Aluksi tämän toi markkinoille muistaakseni Skaala-ikkunat, mutta nyt myös Pihlalta saa 4-lasisen paketin, jossa uloin lasi on huurtumaton. Siis normaalissa selektiivilasissa on juurikin se ominaisuus, että paremman lämmöneristämisen takia uloimman lasin ulkopinta tuppaa huurtumaan, ja tähän ilmiöön on nyt siis lääkkeet keksitty. Fenestran standilla jätin tällä kertaa käymättä, ja Tiivi-ikkunoiden ständilla oli niin paljon ruuhkaa, että otin mukaan vain pelkät esitteet. Ikkuna ja ovihankintoihinkin on kuitenkin vielä aikaa ainakin ensi kesään saakka. Tai ainakin loppukeväälle saakka. Tosin ehkä tarjousten kilpailuttaminen kannattaisi aloittaa jo nyt. Tähän liittyen tuli uutena tietona minulle, että meidän taloon piirretty 8-kulmainen ikkuna (ikkunamyyjän mukaan "arkkitehdin oikku") kannattaisi muuttaa kokonaan pyöreäksi, jos vaan vielä mahdollista. Silloin kuulemma ikkunan hinta olisi tuntuvasti halvempi kuin jos saman ikkunan ottaa STOP-merkin muotoisena 8-kulmaisena versiona. Okei, täytyy sitten selvittää tätä asiaa vielä tarkemmin. Lupakuvissa se ikkuna ehdittiin jo 8-kulmaiseksi piirtää. Ja jos siihen laittaa pyöreän, käykö puutalossa sitten niin, että vaikka ikkunan saisikin halvemmalla, niin sitten sen pyöreän ikkunan ympärystyöt on kalliimmat mitä 8-kulmaisessa, kun sellainen 8-kulmainen ikkuna-aukko talon seinään olisi kuitenkin suht-koht helppo tehdä? Tämä ikkuna tulee siis korkean olohuoneen yläosaan, eli erikoisen muotonsa lisäksi se on myös hankala pestä. Vaatii ainakin tosi korkeat tikapuut tai telineet, että sinne yleensä pääsee sen jälkeen kun talo on rakennettu valmiiksi.

Lattialämmityksestä tiesin jo aikaisemminkin sen, että seinien viereen kannattaa lämmitysputkia laittaa taajempaan kuin keskelle lattiaa. Näin seinien aiheuttama lämpöhukka tasaantuu, ja tila on tasalämpöisempi. Sitä en ollut aikaisemmin tiennyt tai hoksannut, että nämä tiheämmin asennetut seinän vierusputket voidaan laittaa myös kokonaan omaan silmukkaan ja oman termostaatin taakse. Tällöin keskellä lattiaa oleva harvempi silmukka voi olla termostaattiohjatusti vaikka pidempäänkin kylmänä, jos talon keskellä ei lämmitystä aina tarvita. Ehkä tällä tavoin saadaan jotain säästöä? En tiedä. Mutta ainakin samaan huoneeseen jos asennetaan lattilämmitys putket kahteen eri silmukkaan ja kummallekin oma termostaatti, niin letkusilmukoiden kokonaismäärä tuplaantuu. Asennuksesta saa tällä tavoin siis ainakin monimutkaisemman, jos ei muuta. Tässä vielä muutamia kuvia tämän päivän käynniltä:


Hirsi ja takorauta kynttilätelineessä.


Komeat ja komeankokoiset numerot talon seinälle.


Portaikossa lisähintaa tulee varsinkin lasisesta kaiteesta.


Keittiön lasivitriinikaapin sisällä valo näyttää hyvältä. Esimerkkinä Topi-keittiöt.


Takanmuurausta eri oppilaitosen näytöstyönä ja kilpailuna.