perjantai 31. maaliskuuta 2017

Takatalvi tuli

Niin se vaan talvi yrittää vielä kerran tehdä tuloaan... Olisiko nyt jo neljäs yritys? (Ekan kerran marraskuussa, sitten kerran tammikuussa ja helmikuussa, ja nyt vielä maaliskuun viimeisenä päivänä?)

Blogissa on ollut viime aikoina hiljaista, ja syy tai ainakin osasyy päivitysten puuttumiseen on ollut se, että lähdin kuntavaaleissa ehdokkaaksi. En nyt ajatellut siitä sen enempää kertoa, mutta kun nuokin jutut nyt kelikuvissa kuitenkin, niin kerrotaan nyt sitten muutama sana siitäkin. Eli ainakin omasta mielestäni ihan mukavasti on mennyt tähän asti. Ja on ollut kivaa olla mukana. Kampanja on nyt siinä vaiheessa, että toritapahtumia pidetään, ja esitteitä jaetaan. Itselläni yhteensä 12500 esitettä, joista nyt puolet jaettu, ja 3-5 henkilön porukalla näitä jaetaan.

Eri ehdokkaat näyttää olevan leikissä mukana hyvin erilaisin budjetein ja aikapanostuksin, kaikkia ei vaaliteltoilla näy - osalla voi olla paikallislehdessä jopa 4-sivuinen monen keskiaukeaman mainos, ja yhden kokosivun mainoshinta on muistaakseni noin 1600 euroa. Eli rahaa kyllä saa kulumaan, ja tuoko se mitään vastinetta - se riippuu äänestäjistä (Vantaalla yleensä vain enintään noin 50% äänestää), ja riippuu se itsestäkin, että onko mitään sanottavaa... Saa sitten reilun viikon päästä nähdä miten itselleni tällä kertaa käy. Ihan kunnon kampanja on kuitenkin tehty, ja loppuun asti tehdään - katsotaan sitten mihin se riittää tai riitti.

Tänä aamuna lunta parvekkeen kaiteella 3-5 senttiä paikasta riippuen.

En tiedä johtuuko säätilasta, mutta kadulla taitaa olla jokin ongelma, kun
on imuautolla paikalle tultu.

Pääväylät on suolattu ja sulia.

Talviset maisemat myös sisäpihalla. Kunhan tästä routa sulaa,
niin pääsen sitten taas pihahommia jatkamaan.

Vaalimainos oli jäänyt lumen alle.

Nyt puhdistettu, ja taas näkyy...
Talon päädyssä on 3,5 x 2,5 metrin kokoinen banderolli. Näitä on nyt
Vantaalla eri ehdokkailla ollut näissä vaaleissa enemmänkin.
Ilmeisesti uusi kampanjatuote näihin vaaleihin.

Ronja tykkää lumesta, kun on paljon haisteltavaa niin että häntä vispaa...


Vilpoista on ollut ja esitteiden jakelussa (vieressä lattialla muutama laatikko)
on tarvittu ihan talvitakkia. Huomioliivit on käytössä syystä, että kun tuolla
iltahämärissä ihmisten postilaatikoilla käydään, niin näkyy selvästi eikä tarvitse
poliisia soittaa paikalle, että kuka kumma hiippari nurkissa pyörii... :-)


perjantai 17. maaliskuuta 2017

Vedellä on voimaa!

Jäätyvällä vedellä on kovat voimat. Tai ainakaan muuta selitystä en keksinyt, kun tänään huomasin että kukkaistutusaltaaseen oli yhteen kohtaan syntynyt melkein sormen levyinen aukko. Viime kesänä kyllä tein kaikki kivet hiomalaikan avulla näkyviltä pinnoiltaan noin 2-3 millin tarkkuuteen, eli isoja rakoja ei jäänyt. Paitsi sisäpuolella multaa päin (tai tarkemmin patolevyä päin) saattoi olla vähän isompiakin koloja. Lopuksi vielä tein betonista pienen kaaren ylimmän kivirivin päälle. Kaarevat linjat ovat mielestäni puutarharakentamisessa ihan kauniita.

Jokin on talven aikana puskenut betonikiviä erilleen.


Päälle valettu betonivalukin on katkennut.

Sama kohta kauempaa.

Sama kuva sisältäpäin. Omasta mielestäni tein kaikki ihan oikein - eli
patolevy kiertää betonikivimuuria sisältäpäin. Kun märkä multa talvella
jäätyy ja samalla laajenee, niin patolevyn pitäisin ensin "joustaa" eli kuplat
pitäisi mennä lyttyyn. Keväällä kun routa sulaa, alkuperäinen asento
palaa takaisin. Mutta tästä huolimatta - betonikivet ovat liikkuneet ihan
reilusti. Helppohan tuo on korjata, eli potkii vaan kivet sisään päin, takaisin
omille paikoilleen...

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Ei ole vuodet veljeksiä...

Tänä talvena ei Vantaalle saatu kuin 3 kylmää hönkäystä. Ensimmäinen (myös runsaan lumen kera) tuli marraskuussa. Sitten talvi yritti tulla kerran tammikuussa ja kerran helmikuussa. Mutta siihen se sitten jäi, eli erittäin lauha talvi oli tämäkin. Sähköä kului reippaasti ainoastaan tammikuussa, jolloin pakkasta oli sen verran reilusti, että lämpöpumppu sammutti itsensä. Helmikuussa pakkasraja ei ylittynyt, eikä sähkönkulutuksessa silloin tapahtunut kovin suurta hyppäystä, niin kuin alla olevasta graafista näkyy.

Lattialämmitys on ollut poissa päältä käytännössä jo helmikuun puolivälistä lähtien. Paitsi että eräs putkifirmassa työskentelevä ystäväni neuvoi, että vaarana pitkissä seisokeissa on se, että lattialämmityksen kiertovesipumppu "jämähtää kiinni", eikä pitkän seisokin jälkeen enää syksyllä käynnistykään. Joten laitoin sitten kiertovesipumpun käynnistymään nyt puoleksi tunniksi joka yö klo 03:00.

Tänä vuonna tähän asti sähköä on kulunut 2941 kWh 12.3.2017 mennessä. Viime vuonna pelkästään tammikuussa 2016 sähköä kului 2783 kWh - eli lähes sama määrä, joka vuonna 2017 oli 2,5 kuukauden sähkönkulutus.


Alkuvuoden sähkönkulutus 1.1 -> 12.3.2017 yhteensä 2941 kWh.






Nyt maaliskuussa - kun lattialämmitys ei enää ole päällä, ja talo lämpenee takan viihdelämmöllä - niin vuorokauden sähkönkulutus on vakiintunut noin 25 kWh/vrk -tasolle.

Keskikesällä vuorokauden tyypillinen sähkönkulutus oli 15-20 kWh, eli silloin ilmasta veteen lämpöpumppu toimii ilmeisesti paremmalla hyötysuhteella kuin nyt, kun ulkona lämpötila on nyt nollan kieppeillä, mutta kesällä lämmintä on reilusti enemmän, jolloin ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde on parempi.

Vuorokautinen sähkönkulutus varmaan pienenee tasaista tahtia, ja kevättä kohden selvästikin mennään - tänään näin tämän kevään ensimmäisen perhosen, kun neitoperhonen oikoi siipiään halkopinon päällä tässä meidän pihassa. Eli tänään linnut lauloivat (taustaäänet videolla jos laittaa tietokoneen kaiuttimet suurelle -  kas näin):


Vein tämän neitoperhosen meidän ulkokellariin, sillä liian aikaisin oli lähtenyt liikkeelle hän. Kellarissa pysyy plussa-asteilla ympäri vuorokauden, muuten tämä olisi paleltunut ensi yön pakkasissa. Mutta kellarissa voi sitten odotella oikean kevään tuloa...

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Talvikelit jatkuu...

Helmikuu näytti jo varsin keväiseltä. Muutamat naapurit jo ehtivät pitää terassikauden avajaisiakin. Itse en ehtinyt, ja nyt talvi tulikin taas jo takaisin. Varsinkin eilen oli todella tuulinen ja kylmä päivä. Kävin Helsingin keskustassa, jossa tuuli puhalsi niin, että eipä tehnyt mieli kovin paljon kadulla kävellä. Silti yli puolet ihmisistä kulki ihan ilman pipoa tai päähinettä...

Otin lattialämmityksen pois jo helmikuussa, mutta nyt kun talvi tuli takaisin, niin yhtenä yönä oli pakko laittaa lämmöt takaisin päälle.

Tai ei olisi ollut pakko laittaa, mutta on se nyt mukavampi olla, jos on lämmintä. Erikoista sekin, että laminaattilattia tuntuu jalkaan todella kylmältä, vaikka samaan aikaan puurappusten askelmat tuntuvat miellyttävän lämpöisiltä, jos sisälämpötila alkaa lähestyä +20C tasoa, mikä tuntuu kylmältä silloin, kun vähän lämpimämpään on totuttu.

Ja kyllä se lattialämmitys näkyy sähkönkulutuksessakin, jos yhtenä yönä lattialämmitys on päällä, niin sähkönkulutus nousee ainakin noin 10 kWh - siltikin vaikka on ilmasta veteen lämpöpumppu:

Maaliskuun ensimmäisen viikon sähkönkulutus. Lattialämmitys oli päällä
yhden yön, jolloin sähkönkulutus nousi tasolle 40 kWh/vrk.
Ulkona tänään näytti aamulla tältä - yöllä tuli sen verran lunta, että lumikolaa piti käyttää:





torstai 2. maaliskuuta 2017

1034919 pönttöä

Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin pitää laittaa linnuille pönttöjä, jos meinaa pönttöjä laittaa.  Laitoin tänään yhden (se on ensimmäinen meidän tontilla). Koska meillä ei ole yhtään puuta (paitsi 2 kirsikkapuun taimea, ja 5 pylväsomenapuun taimea), niin laitoin pöntön autokatoksen pylvääseen. Kävin myös rekisteröimässä sen YLE:n sivuilla, tässä linkissä:

http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunpönttöä

Tämän pöntön myötä Vantaalla on 10400 rekisteröityä pönttöä.

Oma pönttöni oli järjestyksessä 1.034.919:s Suomi-tasolla ja päivämäärällä 02.03.2017. Pönttö näkyy myös pääovelle katsovassa turvakamerassa, joten kun linnunpojat kesällä lähtevät ensilennolleen, niin kamera filmaa tapahtuman. On siinä tietysti emolinnuilla liikettä jo paljon sitä ennenkin. Myös pöntön asentaminen näkyi turvakameran kuvissa, kas näin se meni:


Valokuvina lopputulos näyttää tältä:

 
 

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Helmikuun sähkönkulutus

Jälleen kerran yksi kuukausi pulkassa, ja kulutusseurantaan yksi kuukausi lisätty. Kuukausittaiset sähkönkulutukset näyttävät nyt tammikuusta 2014 lukien tältä:



Numeerisesti neljä peräkkäistä helmikuuta näyttää sähkökeskuksen päämittarilta katsottuna tältä:

2014 = 714 kWh (rakennusaikaista kulutusta, peruslämmöt päällä yms)
2015 = 1709 kWh (suorasähköllä asumista)
2016 = 1264 kWh (VILP)
2017 = 1049 kWh (VILP)

Ja jos tammikuuta 2017 katsotaan päiväkohtaisesti, silloin graafit näyttävät tältä:



Helmikuussa 2017 keskilämpötila oli -3,3C. Vuosi sitten 2016 helmikuun keskilämpötila oli vain -0,2C, mutta silti sähköä kului viime vuoden helmikuussa noin 17% enemmän. Loogisempaa olisi ollut, jos kulutusluvut olisivat olleet toisinpäin, eli jos viime vuoden lämpimämpi helmikuu olisi kuluttanut vähemmän sähköä. Noin 3,5% lisäkulutuksesta selittyy sillä, että viime helmikuu oli 3,5% pidempi kuukausi. Silloin viime vuonna oli siis karkauspäivä.

Ja ilmeisesti viime vuoden helmikuu oli pilvisempi, joskaan mitään muistikuvaa minulla ei enää siitä ole. Mutta nyt tänä vuonna on tuntunut siltä, että erityisesti aurinkoisina päivinä talo on lämmennyt aivan kuin itsestään, ja tässä kuussa helmikuun loppupuolella aurinkoisia "kevätpäiviä" oli mielestäni aika paljon.

Nyt huomasin myös sellaisen seikan, että ekan kerran asumisaikana ikinä vuoden aikana kuluneen sähkön kokonaismäärä jäi alle 12000 kWh:



Jos vuosikulutus jää pysyvästi alle 12000 kWh:n tason, silloin VILP säästääkin noin 5000 kWh per vuosi, jos kaikki säästö voidaan VILP:n ansioksi laskea. Se on jo ihan mukavasti, sillä suorasähkön vuotena (eka asumisvuosi) talossa kului yhteensä sähköä noin 17000 kWh.

Jolloin jos vuosisäästö on 5000 kWh eli euroiksi muutettuna noin 500€ per vuosi, silloin 8600 euron lämpöpumppuinvestointi tulisi kuoletettua 8600€ / 500€ vuodessa=17,2 vuoden aikana. Suunnilleen sen verran lienee myös lämpöpumpun elinikä, eli lämpöpumppu tällä laskelmalla tienaisi nippa-nappa itse itsensä takaisin, ennen kuin se simahtaa...

Jospa tässä kohtaa vielä kerran ja kertauksen vuoksi katsotaan läpi se, että miksi lämpöpumpun kannattavuus on näin huono.

No suurin syy on se, että meillä ei ole varaajassa välipeltiä, eikä siten kahta eri lämpöistä vettä. Oikeasti lämpöpumpun kanssa pitäisi olla lattiakiertoa varten noin +35C:n vesi, ja lämmin käyttövesi sitten erikseen, sen lämpötila yli +50C.

No entä jos korjattaisiin tämä tilanne?

Tämä voisi hoitua kahdellakin tapaa. Joko niin, että samaan varaajaan vaan ajetaan alhaalta haaleaa vettä, ja ylhäältä lämmintä käyttövettä, ja toivotaan että ne pysyisivät erillään ja kerrostuneina ilman välipeltiäkin. Tämä maksaisi putkitöinä noin 500 euroa. Ja tulisi todennäköisesti epäonnistumaan, eli tuon rahan menettäisi, jos tätä kokeilisi.

Toinen tapa olisi tehdä "homma kunnolla", eli hankkia toinen ja erillinen lämminvesivaraaja. Silloin nykyinen 500 litrainen varaaja tulee kokonaan +35C lattialämmitysvedeksi, ja sen jatkeeksi tulisi 300 litrainen varaaja, jossa olisi lämmin käyttövesi. Tämä toteutus maksaa saadun tarjouksen mukaan aika tarkkaan 3000 euroa.

No kannattaisiko tämä vaihtoehto nro2? Lasketaanpa!

Mikäli alun alkaenkin olisi tehty lämpöpumpun saapuessa 2 varaajan systeemi, silloin investoinnin yhteishinta olisi ollut 8600€ + 3000€ = 11600€.

Ja lähtötilanteessa eli  17000 kWh:n suorasähkön kulutuksessa kotitaloussähköä lienee noin 6000 kWh, jolloin talon lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen olisi kulunut 11000 kWh. Jos kahden varaajan systeemissä hyötysuhde olisi 1 suhde 3:een (sen parempi se ei VILP:llä koskaan ole, ja tuskin on näinkään hyvä), niin silloin säästöä sähkönkulutuksessa tulee 7333 kWh eli 2/3 alkuperäisestä lämmitykseen kuluneen sähkön eli 11000 kWh:n määrästä. Päämittarille pyörähtää silloin lämmityksestä johtuen 3666 kWh ja kotitaloussähköstä johtuen 6000 kWh eli yhteensä sähköä kuluisi vähän alle 10000 kWh vuosittain.

Ja tuo 7333 kWh euroiksi muutettuna on 734 euroa per vuosi. Kun tällä sitten kuoletetaan investoinnin hinta, niin takaisinmaksulaskelma menee silloin näin: 11600€ / 734€ vuodessa = 15,8 vuotta. Eli eipä tuo lopputulos oleellisesti muutu - eikä lopputulos ole edelleenkään mitenkään hyvä, sillä aivan "esimerkillisestikin toteutettu" VILP-systeemi maksaisi takaisin itse itsensä vasta 16 vuoden aikana (ja olisi 17 vuoden iässä loppuun ajettu?).

Miksi tämä loppulaskelma sitten näyttää edelleenkin näin huonolta?

Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että yhden vuoden mittaisen kokeilun perusteella suorasähköllä ei kulunut enempää kuin 17000 kWh vuodessa. Meidän talon oli kuitenkin laskennallisesti oletettu kuluttavan 26000 kWh per vuosi silloin, kun taloa suunniteltiin. Se laskelma tuli myös rakennuslupahakemuksen liitteeksi.

Jolloin jos pelkästään tämän tiedon varassa olisin investoinut jo rakentamisvaiheessa ilmavesilämpöpumppuun ja kahteen varaajaan ja päätynyt noin 10000 kWh:n vuosikulutukseen ekasta vuodesta alkaen, niin silloin tottakai pitäisin investointia erittäin onnistuneena ja erittäin kannattavana, koska vuosittainen sähkön säästö olisi laskennallisesti 16000 kWh (eli 1600 euroa vuodessa) ja takaisinmaksuajaksi tulisi 11600€ / 1600€ = 7,25 vuotta.

Mutta silloin ei olisi tiedossa se, että suorasähköllä talo kuluttikin kokeilun perusteella vain 17000 kWh per vuosi, eikä suinkaan 26000 kWh per vuosi.

Myös lämpöpumppujen myyjät osaavat tämän tyyppisen laskentatavan oikein hyvin. Plus että he vielä lisäävät sähkön hintaan noin 3% vuotuista sähkönhinnan nousua. Jolloin tuo 7 vuoden takaisinmaksuajan saa laskettua vieläkin lyhyemmäksi.

Joten ei ihme, että lämpöpumppujen kauppa käy!