sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Hyvää uutta vuotta 2018!

Tämä uuden vuoden vastaanotto oli omassa talossamme jo neljäs kerta. Niin se aika vaan kuluu!





maanantai 25. joulukuuta 2017

Joulunviettoa isolla joukkueella

Joulukuusi tuoksuu, joulupukki kävi, ja jouluruoastakin on nautittu!


Joulukuusi vuosimallia 2017. Ostokuusi, tällä kertaa
ei oman metsän puu (oma metsä liian kaukana).

Tonttu, poro ja pukki. Pukin sisällä pullo.

Meillä on nyt tässä kuussa ollut suurempi joukko kylävieraita jo kahdesti. Ensimmäisellä kerrallä vietettiin ylioppilasjuhlia ja itsenäisyyspäivää keskimäärin noin 30 henkilön vaihtelevalla "combolla", kun osa vieraista sukkuloi juhlista toiseen jatkuvalla syötöllä. Ovi kävi tiuhaan, mutta hyvin mahduttiin ja mukavaa oli.

Itseäni kiinnostaa aina energian kulutus, ja näköjään aina kun on jotain aktiviteettia, niin sillä on näköjään myös sähkönkulutusta kohottava vaikutus. Tässä joulukuun päiväkohtaista kulutusta tähän asti, jossa itsenäisyyspäivän ja joulun päivät näkyvät selvästi muita korkeampina pylväinä.


Itsenäisyyspäivän korkeampi kulutus on johtunut saunomisesta ja osittain varmaankin myös lipun valaisemisesta. Meillä lippu oli siis valaistuna läpi yön, ja valaisu oli osin toteutettu myös työmaa-aikaisilla halogeenivaloilla (muuten meillä on pelkästään led-valoja, muutama jalkalamppu tosin poikkeuksena).

Joulun korkeampi kulutus varmaan sekin liittyy saunomiseen ja lämminvesivaraajan korkeampaan kulutukseen, osan kulutuksesta selittää varmaankin myös ruuan valmistus keittiössä.

Nyt kun meillä on jouluna ollut isompi joukkue väkeä paikalla, joista moni "pitkänmatkalainen" on myös yöpynyt, niin nyt ensimmäistä kertaa talossa on myös sisälämpötila lähtenyt nousuun - ilmeisestikin suuresta ihmismäärästä johtuen. Tämän mennessä meillä on lattialämmitys ollut nyt kokonaan pois päältä jo 2 vuorokautta (siis 23.12 alkaen - nyt tätä kirjoittaessani on 25.12.2017).

Eikä takkaakaan ole käytetty kahteen päivään (viimeksi 23.12 kinkun paiston yhteydessä). Silti sisälämpötila on vieläkin 21-22C paikkeilla. Korkeimmillaan se kävi jouluaattona, jolloin keittiön pöydällä oleva lämpömittari näytti yli +26C. Jatkossa - jos ja kun tulee taas isoja juhlia - sitä pitää ennakoida niin, että ajetaan sisälämpötilaa aste tai pari alaspäin jo ennakkoon.

Omasta mielestäni tässä on kaikkien aikojen lämpötilaennätys.
Edes kesähelteillä en muista, että keskikerroksen lämpötila olisi kohonnut
näin korkealle, eli +26,6C asti. Se tarkoittaa melkein jo shortsi-kelejä.


Silloinkaan lämmitys ei ollut päällä, se oli kytketty pois päältä jo edellisenä päivänä eli illalla 23.12, mutta lämpöä riitti silti vaan. Kyllä siinä jo jouduttiin ulko-oveakin avaamaan, muutenkin kuin joulupukin kulkemista varten.

Hyvin ollaan kuitenkin mahduttu. Enimmillään talossa on ollut 3 koiraa (joista 1 oma), ja yhteensä 21 joulunviettäjää.

Koirat lenkiltä kotiin tulossa.  Vasemmalta lukien ja suuruusjärjestyksessä
Siru, Ronja ja Betti.

Meillä on 595m2 tontti. Pieneenkin pihaan mahtuu 7 autoa ja 1 peräkärry.

Pysäköintiruuhkaa toisesta suunnasta katsottuna.

Tässä meidän koko kööri korkean olohuoneen parvelta katsottuna.
24.12.2017 päivän sähkönkulutus. Lämmitys ei ollut päällä ollenkaan.
Saunominen ja ruuanlaitto (ilmeisesti) ovat aiheuttaneet 2 kulutus-
piikkiä puolen päivän tienoille.

lauantai 23. joulukuuta 2017

12kg kinkku paistettu leivinuunissa

Kinkku, jolla ostettaessa oli painoa 12 kiloa, on nyt viime yönä paistettu ja tällä hetkellä jäähtymässä. Rasvaa kertyi 2 ja puoli maitopurkillista, eli kinkulla lienee nyt painoa jäljellä vajaa 10 kiloa.

Rasvat lähtevät jäähtymisen ja kovettumisen jälkeen "Kinkkutempun" keräykseen, joka on esim. kaikissa Suomen Citymarketeissa, meiltä matkaa lähimmälle Cittarille on noin kilometrin verran. Lisää tietoa keräyspisteistä ja kinkkurasvan pakkausohjeista tässä linkissä:

http://www.kinkkutemppu.fi/

Missään nimessä yhtään kinkkurasvaa ei pidä kaataa viemäriin - ei edes WC-pöntön kautta. Rasvahan ei liukene lainkaan veteen, eli vettä ja rasvaa ei saa millään keskenään sekaisin (tyyliin niin kuin esim. vesi ja sokeri sekoittuvat keskenään). Kokeile vaikka ämpärissä, johon voi laittaa pohjalle puoleen väliin vettä ja jos siihen sitten lorauttaa kinkkurasvat päälle, niin se jää kellumaan pieninä rasvapisaroina - mutta ei sekoitu. Nyt jos nämä rasvapisarat huuhtoo viemäristä alas, niin rasva kohmettuu viemärin kylmille putkipinnoille kiinni, eikä vesi huuhtele sitä siitä irti millään konstilla.

Ainoa keino saada viemärit uudelleen vetämään on tilata painehuuhteluauto pihaan, joka sitten kuumalla vesisuihkulla yrittää saada viemäriä avattua. Näin tulee taaskin tapahtumaan varmaankin joissakin (kerros)taloissa. Silloin Tapaninpäivänä on pari isoa viemärinavausautoa hörisemässä talon pihassa. Jos käy Tapaninpäivän ajelulla, niin kyllä näitä valitettavasti vaan joka vuosi jossain aina näkee, kun joku onneton on kaatanut rasvat viemäristä alas. Kalliimpaa päivää näille erikoismiehille ei juuri ole kuin joulunpyhät...

Joten mieluummin vaan kaikki rasvat vanhoihin maitopurkkeihin, ja sen jälkeen roskikseen. Parempi tietysti, jos jaksaa toimittaa kinkkurasvat keräykseen, jolloin ne menevät hyötykäyttöön, eli uudistuvan diesel-polttoaineen raaka-aineeksi.

Itse paistaminen sujui meillä hienosti Tiilerin Terhi -takan leivinuunissa. Säästyi ehkä sähköäkin jonkin verran, kun ei tarvinnut pitää sähköuunia päällä koko yötä. Jonkin peukalosäännön mukaan kinkun paistoon pitäisi varata 1 tunti per 1 kilo, eli 12 kilon kinkku olisi pitänyt paistua 12 tunnissa, mutta meillä 72-asteeseen asetettu kinkun paistomittari hälyytti jo 10 tunnin kohdalla. Leivinuunin lähtölämpötila oli noin 150C, suositus kinkun paistolle lienee vähän alhaisempi eli noin 120-130C, mutta leivinuuniin nyt vaan tulee tuollainen alkulämpötila, jos takassa on poltettu pesällinen puita.

Tässä vielä muutamia kuvia tältä päivää:

Tiilerin Terhissä leivinuunin suuluukun korkeus on noin 23cm. Vähän jänni-
tettiin 12kg:n kinkkua ostettaessa, että mahtuuko se leivinuunin luukusta
sisään, mutta hyvin mahtui. Kinkun korkeus oli vain 18cm. Leivinuunissa
sisällä on tilaa vaikka kuinka paljon, kunhan ensin saa kinkun sisään.

Ronja tykkää takan lämmöstä.

Takan ulkolämpötilat yläkulmassa ja lattian rajassa.



keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Vältä asuntomurto jouluna

Jouluna monessa perheessä varmasti matkustetaan sukulaisten luokse - joskus varmaan hyvinkin pitkien matkojen päähän. Tänä vuonna joulunpyhät osuvat viikonlopun yhteyteen, joten 5 päivässä ehtii hyvin kyläilemään. Valitettavasti aina jouluisin ja muinakin pitkinä pyhinä sattuu myös niin, että sillä välin joku muu voi kyläillä kotonasi kutsumatta. Jolloin jälki, sekasotku ja järkytys on varmasti hirveä, kun joulun jälkeen kotiin palataan. Tänä vuonna lisähaasteena taitaa olla vielä lumisateet, jotka ilmeisesti pyyhkäisevät pyhien aikana yli koko Suomen:

http://www.weatherplaza.com/en-US/forecastloop/?type=1&continent=europa

Jolloin varsinkin omakotitalossa pihalle satanut ja kolaamaton lumi saattaa helposti paljastaa murtomiehille, että talon väki on poissa kotoa.

Netissä on monella sivulla annettu hyviä neuvoja, mitä kannattaa tehdä, jotta varas ei tule - tai mikä erityisesti houkuttelevat kutsumattomia vieraita paikalle. Tässä muutama linkki, otetaan ne hyvät neuvot ensin, kas tässä:

https://www.suomela.fi/joululomalle-lahdossa-valta-asuntomurto-suojaa-kotisi-lue-vinkit-kuinka/

Suomelan vinkeissä viitattiin mm. lentoasemien parkkipaikkoihin, josta murtovarkaat ovat katsoneet rekisterinumeroiden perusteella matkoille lähteneiden kotiosoitteita, niin jos ei ole ottanut tietojenluovutuskieltoa oman autonsa rekisterinumeroon, niin tässä kohtaa yksi tapa on naapuriapu. Jos joku kaveri tai naapuri heittää matkalle lähtijän kentälle, ja sen jälkeen auto takaisin kotipihaan ja avaimet (lukittuun) postilaatikkoon, niin sitten ainakaan auto ei ole lentokentän parkissa rikollisliigojen tarkkailtavana. Ja jos ei ole naapuriapua käytettävissä, tai jos tulee jostain kauempaa Suomesta esim. Vantaalle, niin auton voi jättää jo 5km ennen lentokenttää esim. Jumbon parkkiin (ihan luvallisesti), kas näin:

https://www.goparking.fi/

Tässä linkissä taas 9 asiaa, joita kannattaa välttää:

https://www.mtv.fi/teemasivut/naapurit/artikkelit/artikkeli/valta-naita-9-asiaa-jotka-houkuttelevat-varkaita/5889488#gs.gWq4vyE

Tuolla linkissä viitattiin myös hälytysjärjestelmiin, mutta jos niitä  ei ole - ei niitä nyt ehdi myöskään ennen joulua enää hankkia. Mutta noin muuten, jos haluaa hintatietoa ja muuta hyödyllistä tietoa niihin liittyen, niin täällä on tehty mielestäni hyvä vertailu 3 toimittajan kesken:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/25/vertailimme-kodin-murtohalytysjarjestelmia-hinnoissa-ja-palveluissa-tuntuvia

Jos on innokas sisustus-, raksa- tai kotibloggaaja, niin sosiaalinen media voi olla myös vaaranpaikka (niin kuin tuolla Suomelan sivustoilla jo kerrottiin). Mutta kyllä sosiaalisen median saa omasta mielestäni toimimaan myös toisinpäin. Siis jos on joulun kotonaan - niin kuin minä olen tällä kertaa, ja meillä on myös parisen kymmentä kylävierastakin täällä, niin toki voin kertoa sen nyt tässä jo etukäteen. Koirakin on kotona, joten mahdollinen murtomies haukutaan kovaan ääneen jo ovella.

Mutta vaikka aktiivinen blogin pitäjä ei olisikaan kotona, niin ei niitä mahdollisia matkasuunnitelmia tuleville pyhille tietystikään kannata etukäteen tänne kirjoitella. Kaikille avoimen blogin kautta tieto leviää heti koko Suomeen, ja jos suomeksi kirjoittaa, niin sitä ymmärretään sujuvasti ihan Virossa asti.

Sen sijaan kannattaa jo ennen matkalle lähtöä ottaa kotipihaltaan, talosta sisältä ja ihan mistä vaan valokuvia, ja sitten kirjoitella niiden yhteyteen ajankohtaisia päivityksiä (tyyliin esim. laitoin lintulaudalle ruokaa, laitoin lahjapaketteja joulukuusen juurelle, siivosin tänään vaatehuoneen - ja kas näin siisti siitä tuli!!! yms yms), ja jos näitä blogeja tosiaan joku lukee, niin nämä tällaiset jo valmiiksi ja etukäteen kirjoitetut jutut voi sitten nopeasti laittaa nettiin näkyville pelkällä "julkaise" -napin painamisella. Silloin nettiin näyttää pyhien aikanakin ilmestyvän koko ajan uusia juttuja, joissa on kodista otettuja kuvia. Jolloin syntyykin ehkä käsitys, että todellisuudessa reissun päällä oleva bloggaaja näyttääkin ruokkivan lintuja, koristelevan joulukuusta taikka siivoilevan komeroitaan kotona... :-)

Meillä on mahdollisten yöhiippareitten varalle myös helposti huomattavassa paikassa ns. "heippalappu", josta jo aikaisemmin kerroin tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/07/heippa-lappu.html

Meidän heippalapussa on siis aitoa kuvaa valvontakameran nauhoituksista, ja jos joku yöhiippari siitä itsensä tunnistaa, niin aika kova pokka pitää jolla, jos vielä uskaltaa jatkaa eteenpäin....

Jos ei omista valvontakameroita, niin "heippalapun" voi silti askarrella ihan itsekin. Lainaa vaikka tosi iso koira jostain naapurista, ja lähde sen kanssa lenkille. Poikkea myös omassa kodissasi, ja ota koirasta kuvia esim postilaatikon vieressä, talon etuovella - tai jossain muussa helposti tunnistettavassa paikassa niin, että kuvassa varmasti näkyy tausta selvästi. Ja sitten printtaa valokuva ja kirjoita siihen otsikoksi että "minä vartioin täällä!" Joten vaikka ei omistaisi ollenkaan koiraa, niin yökulkijalle saattaa silloin takaoven pieleen tai johonkin muuhun paikkaan liimatusta "heippalapusta" muodostua sellainen käsitys, että talon sisällä tosiaan on iso koira odottamassa.

Monissa varkaan hämäämiseksi olevissa ohjeissa neuvotaan laittamaan ajastimella valoja päälle. Se on mielestäni ihan hyvä ohje, ja jos on "johdon päässä" olevia valaisimia, jalkalamppuja, pöytälamppuja, radio yms. niin näistä voi erilaisin aikayhdistelmin rakentaa aika monimutkaisia syttymis-sammumis-syklejä, joihin radiota käyttäen saa vielä äänenkin mukaan. Erilaisia ajastimia erilaisin aikaohjelmin pitää silloin olla toki useita. Jos ei ole - sellaiset ehtii vielä nytkin hankkia, eivät maksa kuin noin 10 euroa per kpl.

Nykyajan Tv-vastaanottimissa on automaatinen virran katkaisu. Sen saa tosin TV:n valikosta yleensä kytkettyä off-asentoon eli pois päältä. Jos laittaa verhot kiinni ja jättää telkkarin päälle, siitä tuleva ääni ja valotehojen vaihtuvuus antaa varmasti hyvinkin asutun kuvan. Eikä nykyajan led-TV syty palamaan, niin kuin vanhalle kuvaputki-TV:lle saattoi joskus käydä. Virrankulutuskin on vain luokkaa 0,20 kWh per tunti, eli kustannus on puolisen euroa per vuorokausi, jos TV:n jättää päälle koko joulun pyhien ajaksi. Esim. jotkut Sky-kanavat tai ulkomaiset uutiskanavat lähettävät ohjelmaa vuorokauden ympäri.

Monissa ohjeissa korostetaan myös hyvien lukkojen merkitystä. No ei ne kyllä todellisuudessa kovin kauaa murtovarasta pidättele, eivät ainakaan kerrostaloissa. Tässä seuraavassa testissä (jossa oikeasti uusittiin yhden kerrostalon kaikki ovet, ja samalla kokeeksi murrettiin muutama niistä auki), niin turvalukon kanssa sorkkaraudalla asunnon ovi saatiin auki noin 20 sekunnissa, pelkän käyttölukon tapauksessa aikaa kului vain noin 7 sekuntia. Kas näin:





Joten jos murtovarkaan haluaa pitää loitolla, niin hälytysjärjestelmä pitää olla. Samaan järjestelmään voi sitten kytkeä myös palohälyttimet ja kosteutta ilmaisevat anturit.

Turvallista joulua kaikille! Ajakaa varovasti, ja elävän tulen käsittelyssä kannattaa olla aina varovainen ja huolellinen. Viina on viisasten juoma - eli kaikille se ei sovi. Ja silloin sitä ei kannata ottaa ollenkaan. Uskaltaisin olla aika varma, että myös Teuvo Hakkarainen viettää tällä kertaa joulutaukonsa selvin päin... :-)

Netistä bongattu kuva.

torstai 14. joulukuuta 2017

VILP:n kulutus yöllä ja päivällä - ja pitkässä juoksussa

Olen jo jonkin aikaa pohdiskellut, pitäisikö ilmasta-veteen lämpöpumppu laittaa käymään öisin vai päivisin. Lokakuussa, kun yritin saada asiaan selkoa, silloin lopputulos sillä kertaa omissa päätelmissäni oli, että ainakaan euromääräisessä tarkastelussa ei ollut mitään merkitystä sillä, kävikö VILP öisin kylmempinä tunteina halvemmalla sähköllä, vaiko päivisin vuorokauden lämpiminä tunteina kalliimmalla sähköllä.

Tässä linkissä nämä pohdinnat pidemmillä jorinoilla ja kuvin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/10/vilpn-optimointia.html

Ihan seurantajakson alkumetreillä näytti siltä, niin kuin viikonloppujen kohdalle olisi tullut sähkönkulutuksessa pieni lovi (kts yllä olevassa linkissä). Sen ajattelin johtuvan siitä, että viikonloppuisin lämpöpumppu kävi edullisella päiväsähköllä ja paremmalla hyötysuhteella. Öisin pumppu ei viikonloppuisin käynnistynyt.

Saattoi taustalla olla muitakin tekijöitä, joten tuo päätelmä oli ehkä liian hätäinen. Suurin "muu tekijä" on ollut eri vuorokausien erilainen lämpötila. Tai jos olisi niin, että viikonloppupäivisin tehokkaampi hyötysuhde päiväajan edullisella sähköllä säästäisi jotain, silloin pidemmän aikajakson tarkastelussa pitäisi selvästi näkyä 5 korkeampaa pylvästä aina arkipäivisin, ja 2 matalampaa sähkönkulutuksen pylvästä aina viikonloppuisin. Jos katsotaan seuraavaa kuvaa, niin tällaista viikkorytmitystä ei kuitenkaan näy seuraavassa graafissa, jossa on päiväkohtaiset lämpötilat ja vuorokausikulutukset ajalla 1.9.2017 - > 11.12.2017:

Talo Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.9.2017 - 11.12.2017.
Mutta se, mikä ylläolevasta graafista näkyy - on se, että kulutus on hypähdellyt satunnaisesti ja epäsäännöllisesti 15-20 kWh:n välillä aina lokakuun puoleen väliin saakka - joskin tässäkin on jossain kohdin korkeampia pylväitä aina silloin, jos lämpötila on välillä sukeltanut, niin samassa kohdassa sähkönkulutus on aina pompahtanut ylöspäin. 

Ilmiön on voimistunut lokakuun puolen välin jälkeen (tarkemmin sanottuna 20.10.2017 jälkeen), jolloin siis laitoin lattialämmityksen päälle 5 tunniksi per vuorokausi. Sitä ennen lattialämmitys ei ollut ollenkaan päällä. Nyt joulukuussa tuntimääriä on vielä lisätty niin, että nyt lattialämmitys on päällä myös keskipäivällä 1,5 tuntia. Silloinkin on hieman edullisempaa pörssisähköä tarjolla, joten hyödynnetään myös ne tunnit. Viimeiseen asti kannattaisi välttää aamun ja iltapäivän muutamaan kalliisti hinnoiteltua tuntia.

VILP-talossa ulkoilman kylmeneminen nostaa sähkönkulutusta kahdella tapaa. Ensinnäkin talon ominaiskulutus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kylmempää ulkona on. Ja mitä kylmempi ulkoilma, sen huonompi hyötysuhde lämpöpumpulla, joka siis saman energian tuottamiseen kuluttaa kylmemmissä olosuhteissa enempi sähköä. Tämän näkee yllä olevan graafin oikeasta laidasta erittäin hyvin, eli aina kun lämpötila sukeltaa, samalla sähkönkulutus vastaavina päivinä pompahtaa ylös. Ja kun talvea kohti mennään, niin tässä tendenssissä lämpötila laskee kuukausi kuukaudelta, samalla kun sähkönkulutuksen tendenssi vastaavasti nousee.

Mutta siis tätä viikkorytmiä en ainakaan itse kuvasta näe, eli yllä olevassa kuvassa ei ole toistuvuutta 5 arkipäivän ja 2 viikonloppupäivän rytmissä, vaikka lämpöpumppu käy viikonloppuna vain päiväaikaan, ja arkisin taas yöpainotteisesti.

Mutta jatkan siis kuitenkin tällä viikkorytmillä. Viikonloppuna kannattaa tottakai hyödyntää edullisempi päiväsähkö, mutta jos arkisin laittaa lämpöpumpun toimimaan yöpainotteisesti, niin eipä sekään noita kulutuspylväitä erityisemmin nosta. Enempi on vaikutusta sillä, onko vuorokausi itsessään lämmin vai kylmä.

Iso harppaus VILP-talossa tulee silloin, jos vuorokauden lämpötila laskee pysyvästi alle -17C rajan, jolloin (meidän) lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä. Silloinkin talon ominaiskulutus kasvaa, kun on todella kylmää - ja samaan aikaan talo jää suorasähkön varaan. Eli kulutuksessa tapahtuu jättimäinen harppaus, ja nämä korkeat piikit näkyvät vuosikulutuksessakin varsin selvästi.

Alla olevassa graafissa on meidän talon kulutushistoria aikavälillä 1.10.2015 - > 11.12.2017. VILP hankittiin taloon lokakuussa 2015, ja jos ja kun VILP ei kovilla pakkasilla käynnisty ollenkaan - silloin vuorokauden sähkönkulutus on saattanut noina päivinä olla likemmäs 175 kWh per vuorokausi.

Talo-Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.10.2015 - 11.12.2017.


Talvella 2015-2016 kovia pakkasia oli parisen viikkoa, seuraavana talvena 2016-2017 vain muutama päivä, joten näitä tällaisia 175 kWh:n päiviä ei nykytalvina montaa kuitenkaan ole. Ei ainakaan näin meren äärellä, kun meri ei nykyisin kovin pitkälle rannikosta jäädy. Jos rannikko on meiltä katsottuna 25 km päässä, niin sulaa vettä löytyy silmän kantamattomiin jo 50 km päässä, vaikka olisi kuinka kylmää.

Kyllä kait se merikin hiukan lämmittää taloa ja lämpöpumppua, jolloin ulkoilman lämpötila ei laske lämpömittarissa ihan niin alas. Kosteassa ulkoilmassa ihminen kuitenkin tuntee kylmyyden paljon kovempana, kuin jos ilma olisi sisämaan kuivaa pakkasilmaa. 

Nämä vuosikulutuksessa nyt näkyvät korkeat piikit olisi saanut pois, jos olisikin asennettu VILP:n sijasta MLP eli maalämpö. Silloin nämäkin yksittäiset kylmät päivät olisi sähkönkulutus pysynyt hyvinkin alle 100 kWh:n tasolla. Mutta kun se kallioreikä savimaan tontille olisi maksanut 6-7 tuhatta euroa (noin 200 metriä syvä).

Niin tarkemmin laskemattakin on selvää, että jos se kallioreikä tuottaa kunnolla vain muutamana päivänä vuosittain, ja jos silloinkin säästöksi tulee vain vajaa 100 kWh eli vajaa 10 euroa per päivä, niin ei tuo maalämpö taida maksaa ikinä itseään takaisin VILP:n kulutukseen ja hankintahintaan suhteutettuna?

Mutta tämä vertailu pätee siis vain meidän talolle, jossa jo alun alkaenkin on ollut "positiivisena ongelmana" pieni kokonaiskulutus, jolloin alun perin jo rakennusvaiheessa asennettavaksi suunniteltu maalämpö jäi pois, kun ekan vuoden kulutus suoralla sähköllä jäi niin pieneksi.

tiistai 12. joulukuuta 2017

10000 kWh:n raja lähestyy

Tämä vuosi on minusta ollut taas poikkeuksellisen lämmin, ja sähkölasku tulee olemaan taas poikkeuksellisen pieni. Tosin on meillä nyt muutamia muitakin syitä ja pieniä lisäsäätöjä, jotka ovat auttaneet asiassa.

Nyt viimeisen vuoden aikana esim. kellarin sokkeli on levytetty, jolloin kevytsoraharkon ja koristelevyn väliin jää pieni ilmarako. Talo on nyt kuitenkin kellarin osalta paremmin eristetty, koska koristelevykin kuitenkin tarjoaa tuulelta suojaa. Alun perin kellarin sokkeli piti rapata, mutta vieressä olevasta kadusta ja ajoittaisesta tärinästä johtuen en siihen sitten uskaltanut ryhtyä. Toisena ostosähköä vähentävänä asiana on ollut käyttöveden lämpötilan alentaminen. Tässä nyt ainakin pari kulutuksen alentumiseen vaikuttavaa tekijää viimeksi kuluneelta vuodelta.

Eikö sokkeli olisi ollut sitten rapattuna kuitenkin kauniimpi kuin levytettynä? En osaa sanoa. Ei levytystä ainakaan kauempaa katsottuna erityisesti edes huomaa, ja jos rapattu pinta olisi kuitenkin liikenteen tärinästä johtuen alkanut rakoilemaan ja irtoilemaan vuosien saatossa, niin ei sekään nätiltä näytä. Ja sitä saisi jatkuvasti korjata, eli siinä myös työllistää itse itsensä. Nyt levytettynä ratkaisu kestää sokkelin osalta ilmeisesti seuraavat 100 vuotta? Ja lopputulos näyttää tältä:



Nyt kun joulukuu on kohta puolessa välissä, ostosähköä on kulunut tähän mennessä 9.810 kWh vuoden alusta lukien. 10.000 kWh raja lähestyy, ja varmasti ylittyykin vielä loppukuun aikana. Kulutuskäppyrät näyttävät kuukausitasolta nyt tältä:









Viime vuonna vastaavana aikana ostosähköä kului 12.401 kWh (siis aikavälillä 1.1.2016 - 10.12.2016 eli 11,5kk), ja siihen verrattuna kulutuksen pudotus on nyt ollut noin 25%. Veikkaan että paluuta entiselle tasolle ei enää ole. Syynä sähkön kulutuksen pienenemiseen on siis käyttöveden lämpötilan alentaminen kesken vuotta +55C:stä +50C:een. Lämpöpumppu (VILP) pystyy huomattavasti helpommin tekemään vähän haaleampaa vettä, ja jos oikeasti haluttaisiin ne viimeiset ja korkeammat asteet lämpimään käyttöveteen, niin pumppu joutuu sinnittelemään aika lailla, ja näköjään se myös maksaan.

Uusien rakennusmääräysten myötä Suomessa alkaa nyt olemaan enenevässä määrin omakotitaloja, joissa vuosittaisen ostosähkön määrä jää ehkä tuntuvastikin alle 10.000 kWh per vuosi. Kyse on kuitenkin vain ostosähköstä, sillä kyseisissä taloissa on useimmiten maalämpö, jolloin se pienentää tarvittavan ostosähkön määrää.

Omassakin talossamme varmaan nyt päästäisiin reilusti alle 10.000 kWh:n rajan, jos talo olisi vaikkapa 100 neliötä pienempi, eli lähempänä keskikokoista suomalaista omakotitaloa asuinpinta-alaltaan. Mutta kun meillä nyt on 241m2 lämmintä pinta-alaa, niin kulutus on sitten tämän verran suurempaa.

Omassa talossamme lämpöä saadaan ostosähkön lisäksi myös ilmasta-veteen lämpöpumpulla ja polttopuista. Polttopuut ovat nyt vielä peräisin talon rakentamisen ajoilta. Talo tehtiin oman metsän puista, ja ekana talvena polteltiin enimmäkseen rakentamisesta ylijäänyttä ja tontille jäänyttä laudan pätkää yms. Nyt on päästy jo hakkuun tähteisiin, eli puunrunkojen latvaosiin muihin sekapuihin, jotka kaadettiin samalla, kun metsää hakattiin.

Oksat ja joulukuusen kokoiset roippeet kerättiin isoon kasaan tien varteen ja myytiin hakkeeksi lämpökeskuksille, mutta jokaisesta rungosta jäi monta metriä ohuempaa runkoa, josta ei enää saanut sahatavaraa, mutta moottorisahalla pätkimällä puolen metrin pätkiksi siitä sai vielä polttopuuta, ja sitä varmaan riittääkin seuraavat 10 vuotta ainakin.

Tänä vuonna on polttopuun kuivaksi saaminen ollut melkoinen ongelma. Ensin satoi koko kesän, ja sen perään koko syksyn. Joten polttopuun tekijöillä oli ongelmia saada polttopuu kesällä kuivaksi, ja sen jälkeen syksyllä sitä on ollut vaikea toimittaa asiakkaille, kun jatkuvasti sataa. Näissä olosuhteissa polttopuu voi helposti mennä kuivuessaan samalla myös homeeseen, niin kuin alla olevassa uutislinkissä Mikkelin suunnalta kerrotaan:

https://yle.fi/uutiset/3-9885382

Vaikka olisi jo aikaisempien vuosien puita ja ajat sitten kuivuneita, niidenkin säilytys kuivana voi olla ongelma. Itse olen ratkaissut asian rakentamalla merikonttiin metrisen räystään, jonka alle puolimetrinen klapi mahtuu hyvin, ja pysyy kuivana. Polttopuut ovat tontin rajalla ojan partaalla, toisella puolen merikonttia vastaavanlaisen katoksen alla kuivuvat pyykit pyykkinaruilla. Tai ainakin katos suojaa, ettei pieni sade pääse yllättämään kesken pyykkien kuivumisen. On muuten ollut tänä kesänä varsin toimiva ja hyvä paikka pyykkinaruille, taivasalla pyykit olisivat kastuneet moneen kertaan.


Merikontin katoksen alla puut ovat pysyneet tänäänkin sateelta suojassa, vaikka ulkona on melkoinen lumimyräkkä, joka päivän mittaan vaihtuu Etelä-Suomessa vesisateeksi. Merikontti on 6 metriä pitkä, ja sen vierelle saa puolimetrisiä puita pinottu 2 metrin korkeuteen asti. Täyteen ladattuna puita mahtuu näin säilöön 6 pinomottia, mikä varmaan useimmissa taloissa riittääkin jo hyvin koko talven tarpeisiin. Jos talossa pääasiallinen lämmönlähde on maalämpö, tai puita poltetaan vain kovimmilla pakkasilla, silloin puita ei tarvita kuin motti tai pari.

Meillä kuitenkin on nyt jo syksylläkin poltettu takassa pesällinen 2-3 kertaa viikossa. Jos haluaa polttaa puita yhden pinokuution kuukaudessa, ja jos yhdellä kertaa polttaa noin 30 litraa eli kolme ämpärillistä puita, silloin pesä pitäisi sytyttää yli 30 kertaa eli käytännössä joka päivä. Kyllä sekin talvikuukausina onnistuu, jos vaan on riittävästi kylmää riittävän pitkiä aikoja.

Puu syttyy paremmin, jos sen tuo sisälle jo muutama päivä ennen käyttöä. Lämmityskaudella sisäilma on aina kuivaa, jolloin polttopuu kuivuu siinä samalla. Itse olen täyttänyt takan pesän valmiiksi seuraavaa kertaa varten heti kun se on edellisen käyttökerran jälkeen riittävästi jäähtynyt. Siltikin takan sisällä saattaa olla vielä hyvinkin +50C lämmintä, joten siellä päivän pari oltuaan polttopuu kuivuu aivan rutikuivaksi. Jolloin se syttyy hyvin, ja antaa hyvin lämpöä.


Tässä kuvassa takka on jo täyteen ladattuna, ja takan luukku on muutaman sentin raollaan, samalla kun alla olevat ilmanottoaukot ovat auki. Näin takkapesän läpi kulkee ilmavirtaus, jonka lämmön tuntee käteenkin, jos laittaa kätensä raollaan olevan suuluukun yläosaa lähelle. Jos polttopuissa on vielä kosteutta jäljellä, niin näin se tulee ainakin pois, ennen kuin puita sytyttää.

Takan vieressä olevassa laatikossa näkyy 2-3 seuraavan käyttökerran puut, jotka ovat jo sisällä kuivumassa. Tämän kokoluokan puita takkapesään mahtuu kerrallaan 4-5 kpl. En ole niitä alkanut pienemmiksi halkomaan, kun hyvin palavat näinkin. Puut on kaadettu talvella 2012-2013 talon rakentamisen tarpeisiin, ja ovat siitä asti olleet liiterissä sateelta suojassa. Hyvällä takan hyötysuhteella sekapuusta voi saada lämpöä talteen noin 1000 kWh per pinokuutio.

Nyt siis meillä kuluu kokonaisuudessaan sähköä vähän reilu 10.000 kWh vuodessa. Siihen sisältyy jo noin 5.000 kWh kotitalous- ja laitesähköä (mm. IV-kone pyörii käytännössä koko ajan).

Usein tyypillisissä rintamamiestaloissa lämmityskuluiksi mainitaan esim. 3000 litraa öljyä vuosittain. Sen lisäksi näissäkin taloissa kuluu vielä sähköä noin 5000 kWh vuosittain. Öljylämmitys kannattaisi tietysti vaihtaa maalämmöksi, jolloin säästöä tulee useita tuhansia vuosittain, jos öljyn hinta ei ole poikkeuksellisen alhaalla. Uusissa taloissa, joissa ominaiskulutus on pientä, niissä saattaa myös suora sähkölämmitys olla erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Suoraa sähkölämmitystä en kuitenkaan rintamamiestaloihin laittaisi. Niissä ominaiskulutus on suurempi, jolloin maalämpö on oikea ratkaisu. Maalämmön hinnalla mitään muuta yhtä paljon energiaa säästävää korjausta ei pysty tekemään.

tiistai 5. joulukuuta 2017

Ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlavalaistus

Nostin liput salkoihin jo klo 16:00. Ylioppilasjuhlasta johtuen olisin voinut alkaa liputtaa jo aamulla klo 8:00, mutta laitoin liput salkoon nyt vasta iltapäivällä, kun lukiossa vietetty juhlatuokio oli ohi, ja seuraavaksi juhlat jatkuvat meillä kotona.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi nyt kun saa liputtaa yli yön, niin talon päädyssä kahdelle lipulle on käytössä 4 valonheitintä. Nippa-nappa se riittää, valotehoa pitää olla yllättävän paljon. Pimeän ajan liputus vaatii selvästi pientä harjoittelua, ennen kuin lopputulos on hyvä... Nyt näyttää tältä:

Suomen liput valaistuna talon päädyssä.

Näkymä kadulta.

Puutarhan valaistusta.

Valoa naapurin talon tiiliseinällä, johon oma puutarhamme rajoittuu.

Terassin valoja. Muutama milli luntakin satoi äsken.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Huoltokorjauksille jatkoa


Uusissakin talossa on vaan aina pientä ehostamisen tarvetta. Tässä linkissä tiilihormille tuli jo uutta kalkkimaalia...

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/07/uuden-talon-remontteja.html

Nyt sitten pakkeloin ja maalasin rappukäytävän seinät kuntoon. Tätä kirjoittaessani yksi maalauskerta on jo takana, ja nyt maalin kuivuessa toinen maalauskerta vielä edessä päin.

Sisämaalina meillä oli ja on hollantilainen Sadolin-maali, jonka ulkoisesti on aika jogurttimaista. Siis selvästi paksumpaa tavaraa kuin piimäpurkista tuleva piimä, tai muut Suomessa yleisesti myynnissä olevat maalimerkit. Paksu maali peittää ainakin tässä tapauksessa jo itsessään pieniä epätasaisuuksia, mutta pahimmat kriipu-kohdat olen kyllä pakkeloinut ja hionut ennen maalausta.

Tässä linkissä lisätietoa Sadolinin maalista:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/06/08/kokemuksia-sadolinista-ynna-muuta/

Tänään projektin eteneminen näyttää tähän mennessä tältä:

Kun hakee rakennusmaalit Tallinnasta, samalla tulee 
mukaan myös raksajuomat, jotka (juomattomina) olivatkin
kätevä apuväline tämän kertaiseen projektiin. Suurin osa
maalarin painosta tulee siis jakkaran takajaloille, ja
portaalle, mutta jotain pitää olla myös etujalkojen alla,
ettei keittiöjakkara kippaa nurin.

Sama lähikuvassa. Portaan reisipuuhun piilotettu LED-nauha oli muuten ihan
onnistunut kokeilu. Se antaa vinokulmaisen valokuvion portaalle, joka auttaa
isojen kantamusten kanssa kulkiessa, eli valojuovan perusteella osaa asetella
jalkansa oikein, jos ei rapun askelmia muuten näe.

Porrasnousun "bruttoleveys" on siis noin metri, mutta nettoleveys puukaiteella
lisättynä enää vain 87 senttiä. Siitä kolosta ei sohvakaluston ja nojatuolien
läpivienti ainakaan kovin helposti onnistu.

Pakkeloituja naarmuja. Niitä tuli siis nimenomaan kellarin
alaosaan, jossa tuli ylempi porrasnousu kattona vastaan,
ja sohvakalustoa oli pakko painaa kaidetta vasten.
Ylempänä rapuissa kaluston sai vielä nostettua puu-
kaiteen päälle, jossa tilaa oli leveyssuunnassa enempi.

Maalarinteipin lisäksi vanha lakana on portaissa kätevämpi
kuin esim. pahvit ja suojapaperi, joka ei meinaa portaille
oikein asettautua. Lakana sen sijaan taipuu helposti
portaan muotoja vasten.

Eka maalauskerta suoritettu.

Sama toisesta suuntaa katsottuna.

lauantai 2. joulukuuta 2017

Marraskuun sähkönkulutus

Marraskuussa sähköä kului 900,6 kWh. Usean aikaisemman kuukauden tapaan, tämä on taas uusi marraskuinen alarajaennätys. Taustalla vaikuttavia syitä lienee tai ovat mm. se, että pudotin vesivaraajan lämpötilaa +55C:stä +50C asteeseen joitakin kuukausia sitten. Lisäksi marraskuu oli tällä kertaa lauha, keskilämpötilaksi tuli +2,7C. Viime vuonna keskilämpötila marraskuussa oli -1,0C Vantaalla.

Jos katsotaan neljän perättäisen marraskuun sähkönkulutuksia, niin kehitys ostetun sähkön määrässä näyttää tällä hetkellä tältä:
marraskuu 2014 = 1.382,5 kWh,
marraskuu 2015 = 1.664,8 kWh
marraskuu 2016 = 1.606,0 kWh
marraskuu 2017 = 900,6 kWh

Kovin pieneksihän tuo tämän kertainen marraskuun sähkönkulutus jää, vaikka vettäkin kului tällä kertaa 31 kuutiota (vuosi sitten kulutus oli vähemmän, vain 27 kuutiota). Lämpöpumppu oli tässä marraskuussa käynyt yhteensä 140 tuntia. Vuosi sitten marraskuussa lämpöpumppu kävi 226 tuntia. Joten tässä mielessä ei ihme, että vuosi sitten sähköäkin kului melkein puolta enemmän.

Jos katsotaan vielä viiden perättäisen kuukauden tarkastelut, niin sitten tilanne näyttää tältä:
heinäkuu 2017   = 430,8 kWh,
elokuu 2017       = 579,2 kWh
syyskuu 2017     = 546,1 kWh
lokakuu 2017     = 764,3 kWh
marraskuu 2017 = 900,6 kWh

Heinäkuun sähkössä on tietysti mukana normaali kotitaloussähkö - niin kuin on marraskuun sähkössäkin. Käyttöveden lämmitys lienee vaatinut marraskuussa enempi sähköä kuin heinäkuussa, koska ulkoilman lämpötila on nyt matalampi, mitä se oli heinäkuussa. Ja matassa ulkolämpötilassa VILP:n hyötysuhde on heikompi. Lokakuusta alkaen myös lattialämmitys on ollut päällä, ja on nytkin päällä 5 tuntia puolilta öin joka päivä.

Tähän mennessä tänä vuonna sähköä on kulunut 11 aikana nyt yht. 9429 kWh. Jos ei joulukuussa keliolosuhteet äkisti muutu, niin tämän vuoden sähkönkulutus jää reilusti alle 11000 kWh. Tässä linkissä vielä koko talon olemassa olon ajalta energian kulutustiedot kerättynä yhteen:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/energiankulutus.html

Tässä loppuun vielä graafiset esitykset:


Kuukausittaiset ostosähkön määrät 2014-2018.


Päivittäinen sähkönkulutus marraskuussa 2017