perjantai 23. helmikuuta 2018

Lämpöpumppu hyytyi - mutta sähkönkulutus laski!

Kovia pakkasia sattuu nykyään niin harvoin, että silloin kun yli -20C pakkaspäiviä tulee, niin on ollut ihan mielenkiintoista katsoa miten talossa tarkenee ja miten lämpöpumppu on pakkasessa selviytynyt.

Sillä kai talossakin lämmönkulutus kuitenkin pakkasilla lisääntyy, jolloin siitä tulee lisärasitetta lämpöpumpulle, samalla kun ilmasta-veteen lämpöpumpun tehokkuus pakkasen kiristyessä hiipuu.

Eilen meillä kävi ekan kerran tänä talvena niin, että VILP hyytyi pakkaseen ja eilen illalla ei sitten ollutkaan enää lämmintä käyttövettä. Piti laittaa sähkövastus päälle 4 tunniksi, ja siinä samalla lämmitin koko varaajan niin, että kaikki mahdolliset legionellabakteerit kuolivat pois, kun varaajan lämpötila lopussa oli +60C.

Ajattelin, että sähkövastuksen käyttö varmasti näkyisi hyvin selvästi sähkönkulutuksen käppyröissä, ja niinhän se eilisen osalta näkyykin. Tuntikohtainen kulutus meillä näyttää nyt tältä:

Talo Rautio. Sähkön kulutus tunneittain.
Tähän asti kaikki loogista ja OK. Eilinen 4-tuntinen sähkönkäytön huippu näkyy tuntikuvion oikeassa laidassa selvästi, niin kuin kuuluukin näkyä. Mutta nyt jos muutan näkymän vuorokausinäkymäksi - sitten tapahtuukin outo yllätys:

Talo Rautio. Viimeisin pylväs suorasähköllä, eli käyttövesi
lämmitetty sähkövastuksia käyttäen eilen illalla.

Kun katson viimeisen 8 vuorokauden sähkönkulutusta ja ulkolämpötilan syöksyä (sininen käyrä) samaan aikaan, niin alussa käppyrät tuntuvat loogisilta. Sähkönkulutus kasvaa sitä mukaa, kun lämpötila laskee. Huippukulutus, eli vähän yli 60 kWh/vrk osuu sunnuntaille. Keskiviikkona 21.2. sähkönkulutus on romahtanut, mikä siis johtuu ylempänä olevan tuntikuvion mukaan siitä, että lämpöpumppu oli "kuollut kylmyyteen" iltapäivän aikana, mikä sitten seuraavana päivänä eli eilisen torstain iltana näkyikin niin, että lämmin käyttövesi oli loppunut. 

Normaalisti VILP-tekniikka toimii niin, että jos lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä, samalla se kytkee omat sähkövastuksensa päälle heti ja automaattisesti. Joten talossa asuva ei käytännössä edes huomaa sitä, onko lämpöpumppu vielä hengissä vai ei. Mutta omasta mielestäni tuo sähkövastusten päälle kytkeytyminen tapahtui automatiikan avulla niin perin helposti ja yllättävissäkin tilanteissa, että tein itse sellaisen ohjelmoinnin, että sähkövastukset täytyy kääntää päälle manuaalisesti. Tai muuten lämminvesivaraaja lämpenee termostaatteja käyttäen vain noin +20C asteeseen, joka vielä riittää pitämään talon lämpöisenä lattialämmityksen kautta, mutta tuossa lämpötilassa ei oikein suihkussa tarkene käydä...

Eilen illalla käänsin lämminvesivaraajan termostaatin +20C:stä +60C asteeseen, ja vastus oli päällä 4 tuntia. Oma oletus oli, että eiliselle tulisi ihan kunnolla sähkön kulutusta. Siis esim. luokkaa 80 kWh/vrk tai jotain sen suuntaista. Siis joka tapauksessa selvästi enempi, mitä lämpöpumpun toimiessa on sähköä kulunut.

Mutta nyt kävikin vuorokausikohtaisessa tarkastelussa juurikin päinvastoin. Vaikka lämpöpumppu hyytyi - sähkönkulutus siltikin vuorokausitasolla laski. 

Toiseksi viimeisen pylvään vielä ymmärrän. Sähköä ei kulu, jos lämpöpumppu ei enää pakkasesta johtuen käynnisty, ja jos sähkövastuksia ei ole vielä kytketty manuaalisesti isommalle. Mutta sitten kun sähkövastus on jo käännetty päälle (termostaatin avulla), niin miksi vrk-tasolla sähkönkulutus ei noussutkaan, vaan jäi vieläkin samalle tasolle? Vaikka toissapäivän notkahdus olisi pitänyt suorasähköä käyttäen ottaa korkoineen kiinni?

Tämä on ainakin itselleni nyt vähän yllätyksellistä ja outoa... 

Nopea johtopäätös nimittäin tästä olisi nyt se, että pakkasen kiristyessä lämpöpumppua ei kannattaisi ollenkaan käyttää, vaan pitäisikin siirtyä suorasähköön jo hyvissä ajoin?

Mutta eihän tämä juttu nyt noin voi mennä?

Lisähuomiona vielä sellainen, että miksi lämpöpumppu ei käynnistynyt eilisen aikana? Lämpötilakäppyröiden mukaan lämpötila oli yön aikana pudonnut lähelle -25C:n tasoa, mutta se oli päivällä kuitenkin sen jälkeen kohonnut johonkin -7C:n tasolle. Jolloin lämpöpumpun kyllä olisi pitänyt jo -17C kohdalla käynnistyä. Mutta ei käynnistynyt. Kai se sitten oli kylmän yön jäljiltä niin jäässä, ettei se heti huomannut lämpötilan nousua...? Joten jälkikäteistarkastelussa tuo viimeisin lämpötilan nousu jäi lämpöpumpulta huomaamatta ja hyödyntämättä.

Nyt tänään lämpöpumppu käy ja on käynyt normaalisti. Eli ei se ainakaan rikki ole.



EDIT 24.2.2018 klo 21:00:

Lukijavinkin perusteella paras ja/tai valistunein arvaus mysteerille on tällä hetkellä tämä:
 
Lattian lämpö nousee pakkasen kiristyessä. Lämpimämpi lattia luovuttaa tehokkaammin lämpöä samalla kun talossa lämmön kulutus kovilla pakkasilla kasvaa. Lattia on varsin massiivinen lämmitettävä, ja tähän kuluu paljon energiaa. Siksi suurin energian kulutus osuu sunnuntaille 18.2.2018. Kun ulkolämpötila tasaantuu, ei lattian lämpöäkään tarvitse enää nostaa vaan ainoastaan ylläpitää. 

Nyt jos tähän samaan hetkeen osuu lämpöpumpun hetkellinen eli yhden päivän mittainen "nukahtaminen", ja siksi yhden päivän osalta suorasähköön siirtyminen, niin se ei välttämättä kulutuksen kasvuna enää näy, koska lattian lämpötilaa ei sillä hetkellä enää nosteta.

Seuraavana päivänä kulutuskäppyrät näyttivät tältä (lämpöpumppu kävi taas normaalisti):

Sähkönkulutus tunneittain. Toiseksi viimeisin korkea pylväs
on suorasähköllä.


Sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti. Toiseksi viimeisin vuorokausi
on suorasähköllä. Koska suorasähköön siirtyminen osuu ilmeisesti
sellaiseen kohtaan, jossa lattiamassan lämmön nousu on juuri päättynyt,
niin tässä kohtaa syntyy sellainen näköharha, että suorasähköllä
lämmitettäessä sähköä kuluisi jopa vähemmän, mitä meni
sellaisina päivinä, kun lämpöpumppu vielä oli toiminnassa.
Tämän graafin keskimmäiset korkeammat pylväät johtunevat
nimenomaan lattiamassan lämmön nostamisesta.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti