lauantai 16. syyskuuta 2017

Ekan vesiputouksen runko

Suihkulähdeprojektissa on taas menty eteenpäin. Se on ollut vähän sellainen luppoaikojen työ, joka etenee aina jos ja kun aikaa on. Nyt kuitenkin ensimmäisen vesiputouksen runko alkaa jo hahmottua.

Tämän hetkisessä suunnitelmassa suihkulähteeseen tulee kaksihaarainen puro. Toinen on lyhyt, siinä on vain yksi korkea putous, joka alkaa traktorin renkaan reunasta, ja putoaa suodaan alas.

Toinen puronhaara on pidempi ja loivempi. Se on toisen sydämenpuoliskon kautta (sinne tulee matkalle toinen traktorin rengas) kiertävä pidempi puro, jotka molemmat päätyvät veden kokoajana toimivan laastilaatikon pohjan kautta metalliseen vesiränniin, siitä esisuodattimeen, ja sitten varsinaisen suodattimen ja suodatin pumpun kautta taas uudelle kierrokselle.

Nyt tänään korkean putouksen runkorakenne (joka jää louhekiviä lukuun ottamatta kokonaan piiloon) näyttää tältä:

Isoja louhekiviä rinnakkain. Näiden alaspäin viettäville pinnoille
pitäisi kaapata traktorin renkaan reunalta yli valuva vesi.

Sama lähempää.

Louhekivien alle tulee laastilaatikko, jonka reunoista noin 20cm leikataan
pois. Jäljelle jää laastilaatikon pohja noin 5cm korkeilla reunoilla.
Laastilaatikon pohja ja ympärykset täytetään kivillä niin, ettei siitä jää
mitään näkyville. Laastilaatikon pohjaan tulee sopivaa kohtaan reikä
niin, että sitä kautta vesi valuu laatikon pohjasta läpi, ja suoraan
sadevesitynnyrissä olevaan syöksytorveen, jonka alapäässä on esisuodatin.
vesitynnyri

Louhoskivet takaa päin eli tulevan traktorin renkaan "alta" kuvattuna.
Tämä puoli jää siis vallan piiloon. Jotta kivipenger ei sortuisi, tämä
puoli valetaan betonilla kiinni ja multaa päälle painoksi. Tässä kohtaa
puron virtaama on louhoskivien viisteisillä pinnoilla niin suoraan
alaspäin, että tämä puro ei välttämättä kaipaa allaskumia lainkaan.
Vesi osaa muutenkin mennä tranktorin renkaan reunalta laastilaatikon
kautta sadevesikaivoon.

Putouksen runko sivulta katsottuna. Ylijäämä harkot ovat hyviä rakennus-
palikoita. Ne eivät erityisen helposti lossaa alas, ja niiden eteen on helppo
betonilla kiinnittää pyöreitä luonnonkiviä. Betoni siis nappaa harkoissa
oleviin aukkoihin hyvin kiinni.

Sama viritelmä vielä yleiskuvassa. Tässä näkyy taustalla sydämen
oikean puoleinen kaari, joka vielä vahvistetaan sisäpuolelta betonivalulla.
Ei nuo muurikivet irtonaisina paikallaan pysyisi. Kaaren sisään tulee
se kaikkein ylimmälle tasolle tuleva traktorin takarengas,
jonka sisään tulee vesiallas.

Tällä hetkellä siis tällaiset suunnitelmat. Suunnitelmat saattaa matkan varrella mahdollisesti ja tarvittaessa vielä vaihtuakin, koska mitään rakennuspiirustuksia ei ole olemassa... :-)

maanantai 11. syyskuuta 2017

IV-koneen tuloilman jälkilämmitys, sähkönkulutus?

IV-koneissa tuloilman jälkilämmityksen voi hoitaa joko sähköllä tai vedellä. Meillä se menee vedellä, jonka lämmittää ilmasta-veteen lämpöpumppu. En tiedä oliko hyvä valinta, sillä ainakin tässä linkissä kerrotaan, että "...Vesikiertoisen patterin korkeampia hankinta- ja asennuskuluja ei voi kattaa energian hintaerolla..."

https://www.vallox.com/tietoa_ilmanvaihdosta/jalkilammitys_sahkolla_vai_vedella.html

No, jos noin on - sitten sain sähkönkulutusta tässä kohdin vähän pienemmäksi - mutta kuitenkin kustannuksista välittämättä?

Kesän ajan keväästä elokuun loppuun eli 31.8. asti meillä oli vesikierto kokonaan pois päältä, kun otin kiertovesipumpun pois päältä. Mitäs sitä turhaan vettä kierrättämään kesällä...:-) Toki ei se pumppu itsessään paljon sähköä vie, mutta epäilen, että jokainen vesikierros kuitenkin vähän varastaa lämpöä mukaansa, ja se "hukkalämpö", joka pitää ainakin putket lämpöisinä, niin se voi jotain maksaa? Tai ainakin se on kesän helteissä turhaa lämmön kulutusta...

Entä nousiko sähkönkulutus, kun 1.9. asti laitoin IV-koneen lämpöpatterin kiertovesipumpun taas pyörimään? En tiedä, jos näitä käppyröitä katsoo viimeisen kuukauden ajalta, niin eipä kyllä kuukauden vaihtumista elokuulta syyskuuksi huomaa mistään kohtaa, ei ainakaan kulutuspylväiden korkeuden perusteella:

Kuva kaappaus Vantaan Energian energiaseurantapalvelusta

Nämä käppyrät ovat kuitenkin yllättävät (siis ei mitään eroa elokuun lopun ja syyskuun alun välillä) ja periaatteessa vähän ristiriitaiset näitä valokuvia vasten tarkasteltuna:



Tässä IV-koneen päällä olevat lämpömittarit. Ylempi lukema kertoo huoneen lämpötilan, ja mittausvirheestä johtuen toinen näyttää +24,4C ja toinen +24,1C - todellisuus lienee jotain näiden välistä?. Alempi lukema sen sijaan kertoo sisään tulevan ilman lämpötilan (oikea mittari, lukema +20,2C) ja vasen mittari mittaa huoneisiin lähtevän ilman lämpötilaa, joka kuvaa otettaessa +26,2C.

IV-koneen esilämmityspatteri kuitenkin lämmittää ilmavirtausta koko ajan, ainakin muutaman asteen. Eli kuitenkaan kaikkea kuutta astetta (joka on koneelle tulevan ja koneelta lähtevän ilman lämpötilaero), sillä osa lämmöstä tulee talteenottokennon kautta.

Mutta eipä nämä asiat sitten kuitenkaan sähkönkulutuskäppyröissä mitenkään näy, kuten punaisten pylväiden grafiikka osoittaa...

perjantai 1. syyskuuta 2017

Elokuun sähkönkulutus

Elokuussa sähköä kului 579,2 kWh. Vuosi sitten elokuun kulutus oli 813,6 kWh ja sitä aiemmin elokuussa 2015 sähköä meni 1275,4 kWh. Nyt tuli siis uusi alarajaennätys elokuulle. Kuukausittaiset käppyrät näyttävät nyt sitten tältä:

Kuukausittaiset kulutukset vuodesta 2014 lähtien. Keltainen pylväs elokuussa oli kaikkien aikojen alhaisin.


Viime heinäkuussa sähköä kului 430,8 kWh. Sekin oli silloin kuukausi sitten uusi alarajaennätys, ja kaikkien aikojen pienin kuukausikulutus ikinä.

Nyt elokuussa sähköä meni 579,2 - 430,8 = 148,4 kWh enempi kuin kuukausi sitten heinäkuussa. Nyt lisäystä tuli 34,4% heinäkuuhun verrattuna. Mistä johtui moinen ero?

No ainakin yksi selittävä tekijä saattaa olla ulkovalaistus. Se ei ollut heinäkuussa yhtään tuntia päällä (paitsi pakolliset katunumero valot paloi hämäräkytkimellä ohjattuna), mutta elokuussa ulkovalot ovat kaikki palaneet ihan normaalisti hämäräkytkimen ohjauksella. Nyt päättyneen elokuun keskilämpötila Vantaalla oli +15,9C. Eli varsin kylmä kuukausi elokuuksi. Kai sekin sitten nosti sähkönkulutusta siitä, mitä se oli heinäkuussa?

Elokuun päivittäiset kulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:


Elokuun sähkönkulutus vuorokausikohtaisesti.





Silmiin pistää ainakin yksi muita korkeampi pylväs 11.8, jolloin sähköä kului 40,3 kWh. Se aiheutui poreammeen täyttämisestä, ja suorasähkön käyttämisestä. Varaajan lämpötila oli nimittäin säädetty +50C asteeseen (joka varmasti tärkeä tekijä kahteen peräkkäiseen alaraja-ennätykseen viime heinäkuussa ja uudestaan tässä elokuussa), mutta nyt lämmin vesi loppui kesken, ja sähkövastus oli pakko laittaa päälle. Koska nuoriso oli tuolloin yksin kotona, niin samalla lämpeni suorasähköllä myös koko vesivaraaja, koska lämpövastukset olivat päällä vähän turhankin pitkään.

Nyt jatkossa jos on tarkoitus käyttää poreallasta, niin varaajan lämpötila säädetään hyvissä ajoin +55C asteeseen. Silloin 500-litraisen varaajan kapasiteetti riittää, ja porealtaan tarvitseva vesi tulee lämmitettyä lämpöpumpun avulla.

Tällä hetkellä lattialämmitys ja ilmanvaihdon esilämmityspatteri ovat vielä kokonaan pois päältä. Laitan ilmanvaihdon esilämmityspatterin nyt syyskuulle taas päälle. Joten oletettavasti syyskuun sähkönkulutus on vähän suurempi, mitä nyt päättyneen elokuun oli. Lattialämmityksen kiertovesipumppu on ollut aikaisempina vuosina ollut tapana laittaa päälle lokakuussa. Riippuu vähän keleistä, että milloin lisälämpöä taas tarvitaan. Tänä vuonna oli olohuoneen takkakin jo elokuussa yhden kerran käytössä.

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Kivikoplassa ja Marketanpuistossa

Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun halusin vähän korottaa suihkulähde-sydämen takaosaa, jotta saisin isommat putouskorkeudet vesiputouksiin.

Sydämen takaosaa jos nostaisi parilla rivillä, niin putouskorkeus kasvaa,
ja lopputulos olisi näyttävämmän näköinen.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että yksikään nettirautakauppa ei halunnut myydä muurikiviä muuta kuin kokonaisen lavallisen kerrallaan, ja itselläni tarve oli vain muutama tusina, eli yhdestä lavasta olisi jäänyt melkoisen paljon yli... Ja missään paikallisen rautakaupan takapihoilla en ollut näitä tämän tyyppisiä ja värisiä muurikiviä nähnyt.

Raksakimppa Uusimaa -ryhmän kautta selvisi, että muurikiviä saisi myös yksittäiskappaleina Mäntsälän Kivipihasta ja Espoon Kivikoplasta. Espoo oli minulle lähempänä, joten soitin Kivikoplaan - ja heti tärppäsi! Joten sinne siis. Se on Kehä3:n varrella, ihan siinä Marketanpuiston vieressä. En ollutkaan ennen poikennut kummassakaan paikassa, mutta ehkä olisi kannattanut, sillä sekä Kivikopla että Marketanpuisto ovat varsinaisia piharakentajan ideoiden aarreaittoja. Lisäksi erilaisista siellä esillä olevista toteutuksista voi itse keksiä sopivia jatkoideoita...

Kivikoplan pihassa erilaiset pihakivet esillä. On heillä valikoimaa!
Erilaisten kivipintojen ja muurien yhdistelmiä. Pihan kulmassa hieno
kiviladonta isoa valkoista pallokiveä käyttäen.

Tässä sama lähempää. Valkoinen pallokivi, joka on täysin pyöreä -
myös alapuoleltaan, painaa 170 kg ja maksaa 200 euroa. En ostanut,
tällä kertaa ei tarvetta - mutta mielestäni ihan hieno taideteos tämäkin.
Erilaisia ja erivärisiä portaita Kivikopla Oy:n pihassa.
Kivikoplasta saa erilaisia kiviaineksia - esim. tästä kivituhkaa myös
lapioimalla.
Tästä kasasta taas voisi poimia luonnonkiviä.
Sain muurikivet, ja ostin myös 15 kilon pussin valkoisia koristekiviä, siis tällaisia:

Kivikoplassa 15 kg:n pussillinen näitä koristekiviä maksoi 12,00 euroa.
Virossa K-raudan hyllyssä 20kg:n pussi maksaa 11,50 - eli hintaero ei
mielestäni ole kovin suuri? Tosin prosentuaalisesti noin 35%:n luokkaa...
Sitten ajattelin poiketa myös vieressä olevassa Marketanpuistossa. Se on 7 hehtaarin näyttelyalue, jossa on esillä lähes 80 puutarha-alan yrityksen tuotteita. Tuotteet eli kivet + kasvit + koristeet on sijoiteltu valmiiksi puisto- tai pihamaiseen ympäristöön. Oli mielestäni aika kaunista. Ja kaikki kivet ja kasvit oli myös nimetty, joka ainakin itseäni helpottaa, kun en kaikkia kasvien nimiä sillä lailla kovin hyvin tunne.

Tässä kuvia Marketanpuistosta, joka siis auki joka päivä, ja jonne on vapaa pääsy:










tiistai 29. elokuuta 2017

Maatäyttöjä ja sähkötöitä suihkulähteellä

Sydämen toinen eli korkeampi puoli olisi nyt salaojitettu ja täytetty maa-aineksilla ja isoilla kivillä yms. rakentamisesta ylijääneillä harkoilla jne. Kas näin:

Salaojaputki paikoillaan. Tässä salaojitus toimii kuten astianpesukoneen alle
laitettava kaukalo, joka ohjaa vuotoveden koneen eteen. Tässä jos traktorin-
rengas alkaisi vuotamaan, tynnyrin edustalla pitäisi olla maa kosteaa.
Siitä sitten huomaa, että nyt on jotain pielessä...


Maatäyttö alkamassa ja ensimmäinen kerros kiviä ja harkkoja paikoillaan.

Sitten multaa päälle ja toinen kerros kiviä tulossa päälle.

Ja vielä kolmaskin kerros kiviä, tiiliä ja betonilohkareita...

Sitten lisää maata päälle, ja koko helahoito tärylätkällä tiukkaan.

Sama toisesta suuntaa katsottuna. Tähän päälle tulee sitten se traktorin-
takarengas, jonka sisään tulee vesiallas.
Tässä taas yksi asetelma eli havainnekuva siitä, että miten esimerkiksi rengas
voisi tulla. Renkaan alla on laastilaatikko, johon kertyvä vesi valuu tynnyriin.
Ai että miksi tuossa välissä tarvitaan laastilaatikko (tai sen pohja pienemmillä
reunoilla?) No se on vähän niin kuin tratti. Sen avulla veden voi ohjata
tarkasti tiettyy pisteeseen, eli syöksytorveen ja siitä eteenpäin esisuodattimeen,
kts. edellinen päivitys...

Ehkä tästä muuten voisi tehdä vaikka vielä vähän korkeammankin? Silloin vesiputoukset olisivat näyttävän näköisiä. Mutta silloin tarvitaan myös muutama reunuskivi lisää. Jään miettimään mitä teen - ja sillä aikaa aloitin tekemään sähköistyksiä.

Suihkulähteessä tarvitaan siis sähköä monessa paikassa. Tynnyrissä odottaa 2 töpseliä, toinen pumpulle ja toinen suodattimelle. Suodattimessa lienee jokin UV-laite, joka tarvitsee sähköä. Lisäksi on pumput ja ledvalot. Sähköjohdot - aivan kuten salaojaputketkin, pitäisi tietysti saada hyvin piiloon.

Tässä salaojan uomaa toiselle puolen sydäntä. Se menee itse asiassa tuki-
muurin alitse. Tuki muuria tehdessä jätin sinne 13cm leveän putken palan,
joten alitus oli helppo kaivaa esille.

Toinenkin salaojaputki paikoillaan. Lisäksi sen vieressä
menee keltainen suojaputki - ihan vaan kaiken varalta,
jos tarvitsee tynnyristä vetää vesiletku tai sähköjohto
toiseen traktorin renkaaseen.


Suihkulähteen takana on merikontti. Merikontin takana
on avo-oja. Tässä on suojaputkikerä avo-ojassa, ja olen
juuri vetämässä merikontin ali tyhjennysputkea avo-ojaan.

Metallivanne on muuten hyvä aputyökalu, kun vetää
jälkikäteen jotain jonnekin alle tai putkeen sisään
(jos putkessa ei ole valmiina vetonarua). Vaijerikin
toimii, mutta vaijeria on vaikea lykätä. Vannetta on
helpompi lykätä, eikä se mene mutkalle niin helposti.

Tässä vanteen syöttö putkeen, josta sitten tulee se avo-ojassa ollut poisto-
putki suihkulähteelle. Poistoputki siis siltä varalta, että jos joskus pitää
pumpata koko systeemi tyhjäksi, niin ei tarvitse viritellä letkuja ojaan
saakka. Riittää kun pumppaa veden poistoputkeen.

Tässä ensimmäiset sähköjohdot ja pistorasiat, joista toisessa kello. Toinen
pistorasia näkyy maahan tökättynä ja ylhäältä katsottuna (mustien putkien
välissä, tynnyrin kulmalla). Toinen pistorasia on tynnyrin kannen päällä.
Siinä on ajastinkello, mutta loppupeleissä ihan hyödytön kapine. Ongelmana
on se, että johdon pituus on vähän yli metrin. En sitä kaupassa huomannut,
mutta eihän tällä tämmöisenä tee mitään! Siis ulkopistorasiat talon seinässäkin
yleensä asetetaan niin korkealle, että jos kuvassa näkyvän maapiikin tökkää
maahan, niin sen jälkeen töpseli ei enää yllä pistorasiaan (ellei joku sitten
ole asentanut oman talonsa pistorasiaa ihan lumirajaan?). No - parantelen
tätä pikkuisen, niin kyllä mä tästäkin vielä ihan toimivan pelin saan...

maanantai 28. elokuuta 2017

Suihkulähteen salaojitus ja suodatus

Useissa suihkulähteen tai pihalammen rakennusohjeissa neuvotaan salaojittamaan allas sen varalta, että allaskumin tai allasmuovin alle voi päästä vettä.

Itse olen ihmetellyt, että mitä se kosteus tai vesi siellä alla sitten haittaa? Ainahan maassa on vettä ja kosteutta? No tässä seuraavan linkin kertomuksessa haitta oli aivan ilmeinen, kun kosteikon pohjaveden paine oli nostanut allasmuovin kokonaan ylös niin että se oli alkanut kellumaan:

http://www.ts.fi/teemat/1074058000/Oma+lampi+on+Saaristen+pihan+kaunistus

Ongelma oli ratkaistu puhkomalla allasmuoviin reikiä. Mutta silloin muovi taisi olla täysin turha ostos? Tai reikien puhkomisen jälkeen se nyt joka tapauksessa vuotaa...? Mutta jos ongelma sillä ratkesi, niin pääasia että lopputulos oli hyvä ja asukkaat tyytyväisiä...

Itsekin olen nyt sitten tuota salaojitusta miettinyt. Meillä pohjavettä ei ole missään. Ei edes noin 9 metriä paksun savipatjan allakaan. Hulevettä voi savimaan päällä välillä vähän olla. Mutta suihkulähde tulee maanpinnan yläpuolelle, reunuskivillä ympäröityyn tilaan. Mutta kun sen salaojan nyt helposti saa laitettua, ajattelin upottaa salaojaputken viistoon maan sisään tulevan maan alle niin, että jos siellä nyt sitten esim. allaskumi vuotaa, niin sekin vesi pääsee sitten nopeasti poistumaan salaojaputkea pitkin. Eikä ala viemään traktorin renkaan alla olevia maamassoja mennessään. Sellainen nimittäin olisi yksi uhkakuva, jolloin jos se toteutuisi, tilanne ei välttämättä olisi ihan hallinnassa.

Tässä salaojaputki hakemassa omaa paikkaansa, suunnilleen näin se mielestäni tulisi. Päässä on kaareva putki ylöspäin, jotta samaa putkea voi tarvittaessa käyttää myös esim. sähköjohtojen yhdysputkena renkaalle päin. Siis uskoisin että salaojaputkessa ei koskaan vettä ole, ja jos ajoittain onkin, niin kyllä maakaapeli sen kestää... Vaikka noin muuten sähköjohdon ja salaojan sijoittaminen samaan putkeen voikin kuulostaa aika hurjalta ajatukselta...

Renkaan alle voimakkaalla kaadolla tuleva salaojaputki menossa paikalleen.
Putken toinen pää on tynnyrin vieressä, poistoputken suulla. En ala siihen
nyt asentamaan mitään Y-haaraa. Se mahdollistaisi ylimääräisen veden liru-
misen tynnyriin, jossa se olisi taas suodattimien riesana... Eli eikös
poistoputkena olevan salaojanputken tehtävänä ole "aistia" mahdollinen
kosteus myös putken ulkopuolella, jolloin mahdollinen tippavuoto menee
poistoputkeen myös ilman, että putket on yhdistetty toinen toisiinsa?
Vastaavanlainen putki tulee myös toiseen sydämen puoliskoon toisen
traktorin renkaan alle.
No tämä salaojituksista. Ja sitten suodatukseen. Tai eipäs mennäkään vielä suodatukseen. Otetaanpas tähän väliin vielä puheeksi nuo suihkulähteen reunukset, jotka siis on tehty muurikivistä. Niitä jäi kukkaistutusaltaista yli, eli eivät maksaneet mitään (siis tarkoitan, että suihkulähde projektille ei tullut kivistä lisähintaa, sillä jos suihkulähdettä ei olisi lainkaan tehty, ne olisi pitänyt myydä puoli-ilmaiseksi tai antaa eteenpäin jollekin toiselle rakentajalle). Mikäli näitä samoja muurikiviä haluaa tilata, niin esim. tästä linkistä löytyy (täältä tilasin itse):

http://www.taloon.com/muurikivi-300x320x80-mm-pari-suora-harmaa/HB-MUURI-80-H/dp?nosto=nosto_0000_katsoimyos

Kukkaistutusaltaissa kivet on päällekkäin ladottuna ja ihan irtonaisina. Sisäpuolella on patolevy. Pakkanen vähän siirtää kiviä aina välillä, mutta ne on helppo naputella kuminuijalla takaisin. Tai jos takana oleva multa on tiukkaa, sen voi lapioida hetkeksi sivuun. Tässä linkissä pakkasen töitä, joista kerroin jo joskus aiemmin:

https://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/03/vedella-on-voimaa.html

Nyt kun tätä kuminuija & kaivamismahdollisuutta ei ole suihkulähteessä, niin reunuskivet on laitettu betonilla ja vanteella kiinni, kas näin:

Kivenmurikoita, tiiliskiven kappaleita ja metallivannetta. Nämä kun yhdistää
betonilla (olen käyttänyt S30-laatua) toisiinsa, niin kyllä pitäisi maan paineen
pysyä sisäpuolella ja reunojen paikoillaan.

Vanne tulee siis tuonne kivien väliseen rakoon kivimuurin
sisäpuolelle.
Vanne paikoillaan. Sitten vaan betonia päälle. Matalassa
sydämenkaaressa on 2 vannetta päällekäin ja korkealla
puolella on 3 vannetta. Vannetta jäi talon rakentamisesta
yli, en muista missä sitä tarvittiin.
Tässä vielä valmista tai lähes valmista tuotosta. Nuo tiiliskivet ja muut
kiven murikat jäävät siis pois näkyvistä, sisusta peitetään maa-aineksilla ja
päälle tulee iso traktorin takarengas.

Ja sitten suodatusasiaa...

Omaan suihkulähteeseeni tulee rinnakkain kaksi suodatinta, toinen on omavalmiste, ja toinen on tehdasvalmisteinen. Nämä molemmat sijoitetaan yläkuvassa näkyvän tynnyrin pohjalle, kas näin:

Suunnilleen näin ne suodattimet tulisivat asettumaan. Suihkulähteessä
kierroksen tehnyt vesi tulee ylijäänyttä syöksytorvea pitkin ämpärin pohjalle.
Ämpärissä on kiviä ja hiekkaa ja zeoliittiä, tässä järjestyksessä alhaalta ylös,
näiden välissä on aina suodatin kangas tai hyttysverkko tai jotain.
Kun vesi tulee ämpäristä (ämpäri on siis esisuodatin) pois, sitten se jatkaa
matkaa tehtaan suodattimen läpi, ja tähän settiin kuuluva pumppu antaa
vedelle vauhtia taas uuteen kierrokseen.
Tuossa pystyssä näkyvään rännitöistä ylijääneeseen syöksytorven pätkään, joka seisoo ämpärissä pystyssä, niin siihen tulee 8 millin reiät alalaitaan, kas näin:

Suodattimen tuloputken alapää, vesi purkautuu kyljessä olevista rei´istä
ämpärin pohjalle. Tässä kohtaa olisi yhtä hyvin voinut käyttää myös
mustaa sadevesiputkea, sitäkin olisi tontilta vielä löytynyt ylimääräisinä
pätkinä, mutta itse laitoin nyt syöksytorven pätkän. Katsotaan miten se vettä
kestää, koska samasta putkesta on rakennettu myös talon rännit yms.
Sitten ei muuta kuin tynnyrin kansi kiinni, jolloin lopputulos näyttää tältä:

Sadevesitynnyri suljettuna, jotta roskat yms. ei pääse tynnyriin.

Ja tähän viereen sydämen kaaren sisään tulee siis traktorin takarengas
suunnilleen näin. Maatäyttöjä tulee toki vielä renkaan alle paljon lisää,
eli loppupeleissä rengas vähän nousee, mutta periaate on siis tämä.
Rengas on hivenen kallistettu kaivoa/tynnyriä kohden, aivan kuten kuvassakin.
No nyt seuraava kysymys, ja itse asiassa varsin hyvä kysymys on se, että miten saan renkaasta valuvan veden pakotettua menemään syöksytorven päästä sisään, ja sitä kautta tynnyrin pohjalla olevaan esisuodatusämpäriin?

Helpostihan tuo kävisi esim. niin, että tekisi allaskumista puron pohjan, ja sen toinen pää syöksytorven päähän, ja alle multamaalla voisi tehdä maan muotoilut niin, että kaltevuus on oikea ja riittävä. Ja päälle sitten vaikka pyöreitä luonnonkiviä niin, ettei tynnyri ja allaskumi ja syöksytorven pää jää näkyville.

Tämä olisi helpoin toteutustapa noin. Mutta tässä on pari ongelmaa...

Nimittäin ensinnäkin tynnyrin muovikansi ei juurikaan kestä painoa. Ja toiseksi haluaisin aina välillä päästä helposti kurkkaamaan tynnyrin sisään ilman että tarvitsee purkaa puolikasta puroa päältä pois, sehän olisi viikon työ... (tai no, ainakin yhden päivän työ :-)

Joten nyt pitää keksiä jotain muuta. Suurin ongelma on se, että vesi ei "kiipeä" tynnyrin päällä olevan syöksytorven päähän, koska vapaana virtaava vesi on aika kehno virtaamaan ylämäkeen. Ja tynnyrin kattorakennettakin pitää vahvistaa...

Eli tynnyrin päälle pitää rakentaa terassilaudoista terassi. Tässä olen hahmotellut sitä pienellä lavan kappaleella, kas näin:

Tynnyrin kansi kaipaa vahvistusta. Terassilaudoista saattaisi löytyä ratkaisu?
Toki laudat pitää tukea tynnyrin ulkopuolella olevaan maahan, eikä tynnyrin
kanteen, kuten tässä kuvassa - mutta tämä on siis pelkkä hahmotelmakuva.


Sitten jos laittaisin terassilaudoituksen päälle esim. vanhan laastilaatikon
(toki siitä pitää reunat sahata pois, noin 5m reuna riitää tässä kohtaa
vallan mainiosti), niin sitten jos saan ensin vedet sinne laastilaatikkoon,
niin laatikon pohjaan voi porata pienen reiän syöksytorven kohdalle.
Siitä vesi sitten tipottelee eli virtaa syöksytorveen, ihan niin kuin lavuaarista
vesi menee viemäriputkeen.

Tältä tilanne näyttää sivulta katsottuna. Eli kun terassi tukee maahan,
laastilaatikko on terassin päällä, niin silloin tynnyrin kansi on ylös nostetta-
vissa muutamalla sentillä ja sen saa vedettyä syöksytorven yli ja tynnyristä
pois. Näin pääsee helposti vilkaisemaan tynnyrin sisään, jos haluaa sinne
kurkistaa. Laastilaatikon pohja noin 5cm laidoilla jää pyöreiden luonnon-
kivien alle ja pois näkyvistä.

Lisätäänpä vaikeuskertoimia vielä hiukan lisää. Jos tynnyrille tuleekin
kaksi rinnakkaista puroa, niin miten saisin niistä molemmista vedet
laastilaatikkoon - kuitenkin niin, että tynnyrin kannen saa halutessaan
helposti vetää välistä pois? Ratkaisuna voisi olla lasten pulkat. Ne tukevat
allaskumia, jonkan avulla puron voi laittaa laskemaan laastilaatikkoon,
josta vesi valuu edelleen syöksytorveen. Lopussa kaiken voi peittää
luonnonkivillä piiloon. Tynnyrin päälle jäävä terassikansi jää näkyviin,
 joten siitä pitää tehdä riittävän kaunis. Tässä suunnittelukuvassa tämä
kokonaisuus ei nyt vielä erityisen kauniilta näytä... :-)
Tässä tämän kertainen suunnittelutuokio. Sitten ei muuta kuin lapiohommiin... Saas nähdä mitä tästä tulee, vai tuleeko mitään...?

Jos ei hommasta tule yhtään mitään, sitten pitää varmaan tilata kuorma-autollinen multaa, joka peittää kaiken tähän asti tehdyt yritelmät allensa, ja sen jälkeen tässä onkin lasten pulkkamäki (sikäli mikäli vielä nuo kuvassa näkyvät pulkat säilyvät ehjinä...:-)