lauantai 7. tammikuuta 2012

Taloautomaatiot? Plus vanhoja muoti-ilmiöitä kautta aikojen...

Olen tutustunut taloautomaatioon viime viikolla Control 4:n maahantuojan esittelyssä Espoossa Suomenojan Expert -liikkeessä, sekä muutamien blogikeskusteluiden kautta.

Aluksi olin aiheesta melkoisen innostunut, mutta nyt hiukan tuo alkuinnostus on ollut hiipumaan päin, kun olen enempi asiaa pohdiskellut.

Kautta aikojen tai koko sotien jälkeisen ajan uuden talon rakentaja on aina halunnut talostaan modernin, edistyksellisen ja muutenkin sellaisen, joka erottuisi edukseen ns. vanhoista ja perinteisistä taloista. Halu kehittää on hyvä, koska jos ei kokeiltaisi uusia asioita, ei rakentaminen lainkaan kehittyisi, jolloin tämäkin nykyajan faksi eli blogikirjoitus olisi lähetetty jostain Karijoen susiluolasta.

Sotien jälkeen aina 1950-luvulle saakka moderni talon rakentaminen käynnistyi rintamamiestalojen rakentamisella. Niitä tarvittiin äkkiä ja paljon. Niissä tulisija oli talon keskellä, ja ympärillä oli 4 huonetta. Ullakolla oli harjakaton alla tilaa yhdelle tai kahdelle lisähuoneelle, ja ne saattoi rakentaa valmiiksi vasta myöhemminkin. Eristeistä ja kaikista muistakin rakennustarvikkeista oli silloin pulaa. Ne talot kuitenkin rakennettiin hyvin, ja nyt tehdyillä peruskorjauksilla on jälleen saatu talon elinkaareen pitkä aikalisä.

Tultaessa 1960-luvulle sen hetkisen uuden ja modernin tyylisuuntauksen myötä OK-taloista rakennettiin tasakattoisia. Julkisivuun käytettiin puun lisäksi enenevässä määrin myös tiilivuorausta. Varmasti nämä talot erottuivat katukuvassa erittäin selkeästi kaikista vanhemman tyylin taloista. Sittemmin tosin huomattiin, ettei tasakatto ollutkaan kovin hyvä. Onneksi nämä pientalojen tasakatot oli suhteellisen helppoa muuttaa myöhemmin pulpettikatoiksi tai loiviksi harjakatoiksi. Rahaa tosin meni hukkaan, koska tasakattoa ei olisi ollut pakko rakentaa ollenkaan.

1970-luku toi energiakriisin ja sen myötä modernista talosta tuli muovipussi, jolla oli hengityskone. Toisin sanoen talon katolle ilmestyi poistoilmakone. Lämmönhukkaa yritettiin sen ajan uusissa taloissa minimoida mm. valesokkelirakenteilla, ja lisäämällä seiniin muovitukset. Herkkyys kosteuden kerääntymiselle ja homeen muodostumiselle rakenteissa kuitenkin kasvoi. Erityisesti valesokkelissa lattian betonitason alle menevissä pattingin päissä on taipumus tummua ja homehtua. Sitä vaaraa ei silloin tiedetty, eikä ilmiöstä ole välttämättä haittaa nytkään, jos ongelma saadaan tehokkaasti rajattua seinärakenteiden sisään. Mutta jos korvausilman saanti ei toimikaan suunnitellulla tavalla esim. ikkunan lasien välistä, silloin seinärakenteissa olevat pöpöt saattavat päästä myös huoneilmaan. Silloin rakenteita joudutaan korjaamaan. Korjaus ei ole aina halpaa eikä helppoakaan. Jokainen koolauspattinki voidaan joutua katkaisemaan yksitellen moottorisahalla, ja alle laitetaan harkko ja harkon päälle kermi. Sitten vasta puu, niin että kosteus ei pääse nousemaan puuhun.

Kun rintamiestaloissa olivat pesutilat olleet kellarissa tai joskus pihan perällä erillisessä saunarakennuksessa, niin 1980-luvulla pesutilat vietiin talon sisään ja monesti vielä yläkertaan. Vesieristeenä käytettiin paksua muovimattoa, joka oli samalla sekä vedeneriste että kulutuspinta. Muovimatto oli seiniltä käännetty 10-20 senttiä ylöspäin. Siitä ylöspäin märkätilojen seinissä oli laatta tai ns. "roiskesuojatapetti".

1990-luvulle tultaessa pesutilojen vedeneristys kehittyi. Lattiat ja seinät laatoitettiin, ja laattojen alle laitettiin siveltävä vedeneriste. Kylpyhuone saikin kokonaan uuden ilmeen. Sitä tavoiteltaessa yleinen tapa modernisoida 1980-luvun muovimatolla tehty vanha kylppäri oli laatoittaa pinnat suoraan muovimaton päälle. 1990-luvun puoliväliin mennessä tätä ei enää suositeltu, ja 2000-luvulla tällainen remonttitapa on ollut jo kiellettyä. Syystä, että kaakelin kiinnityksessä käytetty laasti tai liima aiheutti muovimaton kanssa kemiallisen reaktion, jonka seurauksena muovimatto ei enää kyennyt pidättämään vettä. Korjauksen seurauksena olikin usein nopeutettu vesivahinko.

Nyt 2000 ja 2010 luvuilla päivän sana näyttää olevan taloautomaatiot, jollaisia on moni blogikirjoittakin analysoinut. Itse en ole taloautomaatioon oikeasti missään törmännyt, eikä ystäväpiiristäkään kukaan sellaisessa talossa asu. Kävin minäkin Vaasan asuntomessuilla, mutta en huomannut sielläkään tällaisiin laitteisiin kiinnittää mitään huomiota. Onneksi samoilla messuilla käynyt Oiva Eskola oli tarkempi. Hän arvioi useita eri ratkaisuja blogissaan, tässä linkissä. Oiva Eskolalla näyttää olevan myös hivenen kriittinen asenne näihin nykytalojen uusiin laitteisiin ja ominaisuuksiin. Hän tiivistää asian parilla lauseella näin: "Vieraassa talossa on usein vaikea säätää valoja, saati ilmastointia. Asuntomessuilla nähtyjen käyttöliittymien kanssa tehtävät voivat olla vaikeita myös talossa asuville."

Internet surffailujen päätteeksi päätin yrittää ottaa asioista vähäsen selvää myös muuten kuin pelkästään blogitekstejä lukemalla. Laitoin yhteydenottopyynnön eräänä iltana netistä löytyneessä linkissä, jossa esiteltiin Control 4 ratkaisuja . Heti seuraavana aamuna maahantuoja jo soittikin, ja sovimme tapaamisen Espoon Suomenojan Expert-liikkeeseen. Erittäin nopeaa palvelua siis, kiitos siitä!

Control 4:ssä ainakin graafinen "käyttis" vaikuttaa hyvin käyttäjäystävälliseltä. Sitä osaa taatusti vaikka lapsikin käyttää. Järjestelmä mahdollistaa erityisesti AV-toimintojen hallinnan halutulla tavalla, ja sen "alle" eli taustalle on ohjelmoitu lisäksi talon perustekniikka, mm. lämmityksen, ilmastoinnin ja muun talotekniikan säädöt. Käytännön elämässä on myös olemassa järjestelmiä, joissa talon perinteinen eli tekninen ohjaus on toteutettu KNX-tekniikalla, ja sen päälle on rakennettu Control-4 systeemi, jolla on sitten toteutettu ne lisäominaisuudet, joihin KNX:llä ei oltu päästy. Näin siis ainakin myyntimiehen puheissa.

Control 4:n hinnat ovat alkaen 3000 euroa, sisältäen ALV ja tällä hinnalla on toteutettu yksi kotiteatteri. Jos sitten järjestelmään halutaan kytkeä kaikkea muutakin, ja laajentaa systeemi koko talon kattavaksi, hinta nousee arviolta noin 10-15000 euroon. Ylärajaa näissä hinnoissa ei ilmesesti ole lainkaan?

Mutta mitä kaikkea muuta saisi 15000 eurolla?

Jos ei jostain syystä tarvitsekaan esim. Control 4 systeemiä, niin vaihtoehtoisesti tällä rahalla saisi mm. aurinkokeräimet (aloituspaketti noin 3000 euroa), sprinklaukset (OK-taloissa hinta noin 8000 euroa), ilmalämpöpumput 1000-1500 euroa asennettuna, ja vielä jäisi rahaa mm. autoa tai autotallia pari kolme tonnia. Tai vaihtoehtoisesti koko autotallin/katoksen voi onnistua tekemään 15000 eurolla.

Entä mikä sitten on talon jälleenmyyntiarvo, jos Control 4 tai joku muu taloautomaatio löytyy asennettuna? Saako talosta enempi vai vähempi, mitä taloautomaatio on maksanut? Tästä minulla ei ole tietoa. Olettaisin kuitenkin, että tekniikalla on taipumus vanhentua, ja jos katsotaan vaikka 50 vuotta taaksepäin, niin silloisella tietotekniikalla ei ole nykyaikana paljonkaan arvoa.

Mitään sellaista taloautomaatio ei kuitenkaan mahdollista, mikä ei olisi mahdollista ihan muutenkin. Eli kaikki toiminnot löytyy aina ao. laitteiden omista katkaisijoistakin. Aikaa kuluu toki silloin ehkä enempi? Eli nopeuttava vaikutus taloautomaatiolla on (ellei itse automaatio ole oikein hankala), samoin sen avulla voidaan ennaltaohjelmoidulla tavalla 100%:sti varmistaa, että esim. pitemmälle reissulle lähdettäessä rikosilmoitinlaite on päällä, mutta kahvinkeitin ei.

Mitä muuta hyötyä taloautomaatiosta sitten on? Paitsi se, että onhan sitä kiva esitellä kavereille, ja näyttää miten musiikkia voi ohjailla eri huoneisiin, terassille yms. paikkoihin ja kaikki tapahtuu hienosti ihan yhdeltä kaukosäätimeltä, tai i-padiltä tai internetin yli läppärillä?

Kokkolassa näin talon, jonka rakentaminen oli maksanut noin 800 tonnia. Hienosti siellä kaikki näytti pelaavan, esim. keittiön kaapitkin aukesivat ihan vaan ovea hipaisemalla. En huomannut katsoa, oliko talossa jokin taloautomaatio, ja jos oli - niin minkä niminen, mutta ainakin toiminnallisuus ja automatiikka oli viety huippuunsa. Erittäin mielenkiintoinen kohde, en tiedä onko talosta esim. esittelyvideota tms. jossakin netissä?

Sillon jos vakavasti harkitsee tai on jo päättänyt varmuudella jonkin taloautomaation hankkia, niin ko. automaation myyntiorganisaatioon kannattaa ottaa yhteyttä jo hyvissä ajoin. Heillä nimittäin on omat kontaktit valaistussuunnittelijoihin, sisustussuunnittelijoihin, ja sähkösuunnittelijoihin. Mikäli rakentaja kelpuuttaa ehdotetut tahot, jo entuudestaan tuttujen tahojen on helppo tehdä yhteistyötä, joka yleensä myös takaa parhaan lopputuloksen. Toki esim. Control 4 asennus onnistuu kuulemma ihan hyvin myös käytettyynkin taloon, mutta uutta rakennettaessa mahdollisuudet ovat varmaan juurikin niin laajat, mitä mielikuvitus suo ja kukkaro kestää. Kukkaron kestävyys voi joutua koetukselle vielä myöhemminkin, eli jos talossa asuva ostaa uusia laitteistoja, hän tuskin osaa asentaa niitä taloautomaation alle, jolloin asennusmies täytyy tilata uudestaan. Sen toki saa paikalle, mutta se ei tule ihan ilmaiseksi kuitenkaan.

On mielenkiintoista seurata, kehittyykö ja yleistyykö taloautomaatio, vai onko se sittenkin vain hetken muoti-ilmiö, joka jää jossain vaiheessa tulevien asuntomessujen taloista vallan pois? Eli ehkäpä jossain vaiheessa keksitään ihan jotain aivan muunlaista uutta, joka tulevaisuudessa nousee uuden ja modernin talon tunnusmerkiksi?

Noin 800.000 euron talo Kokkolan asuntomessuilla.

4 kommenttia:

  1. Hyvää pohdintaa, ja samaa on tullut miettyä itselläkin, mutta vastauksia ei täältäkään valitettavasti tule :)

    http://modernipuutalo.blogspot.com/2011/08/logiikkaa-vai-ei.html

    En ole insinööri, mutta melkoinen teknologiaromantikko kuitenkin. Uskon teknologian kehitykseen positiivisessa mielessä. Moderni teknologia ulottaa lonkeronsa tulevaisuudessa yhä syvemmälle arkipäiväisiinkin asioihin helpottaen elämää ja tehden varmasti myös asumisesta ja talotekniikasta huomattavasti "älykkäämpää".

    Mutta vaikka kuinka paljon haluaisinkin olla edelläkävijä asumisen teknologian suhteen, yli 10 000 euroa taloautomaatiosta on yksinkertaisesti liian suuri investointi tässä kohtaa. On vaikea uskoa, että investointi maksaisi itseään pois kovin nopeasti ainakaan säästyneillä kustannuksilla, mutta asunnon käytettävyyttähän nuo varmasti jo nyt parantavat roimasti. Ja kaikkia päätöksiä ei tietenkään pidä tehdä järjellä, muuten elämästä tulee liian tylsää. Tässä erään asiaan enemmän perehtyneen tuttavani toimittama lista järjestelmistä:

    http://control4.com/
    http://www.currentcost.com/
    http://www.digi.com/solutions/digi-x-grid
    http://www.energyinbalance.com/
    http://www.finembe.fi/en/
    http://www.greenwavereality.com/
    http://www.eq-3.de/index.php?id=777&L=1
    http://www.pulseliving.com/en
    http://www.therecorporation.com/
    http://www.omatonttu.fi/
    http://www.adhoco.com/en
    http://asema.com/

    Itse haluan hifistellä hieman, ja sitä tarvetta on tarkoitus tyydyttää kevyemmällä logiikalla. Sähkösuunnittelija suositteli kirjoituksessa mainittua Logoa, mutta urakoitsijallamme on kuulemma parempi systeemi mielessä, ei ole tosin vielä kertonut mikä.

    Kerro sitten mihin ratkaisuun päädyit, kiinnostaa tämä teknologiapuoli erityisesti :)

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoinen blogi, jään innolla lukemaan jatkosta :) Meidän rakennusblogi löytyy täältä:

    http://talonrakentaja.blogspot.com/

    Rakennamme Vihdin Nummelaan Kastellia ja asumme rakennusajan Vantaan Koivukylässä. :)

    VastaaPoista
  3. Joo, näkemyksiä on monia niin kuin käyttäjiäkin.

    Taloautomaatiot on tehty "helpottamaan" asumista ja se tuo "arkeen luxusta".

    Onhan se niin, että mitä järkeä laittaa yli 15000€ taloautomaatioon jos talo on 150 neliöö ja maksaa 200000€, eli taloautomaatio tuskin nostaa talon arvoa.
    Entä jos talo on yli 300 neliöö ja maksaa yli 600000€? On vaan niin paljon helpompaa ohjata talon toimintoja (verhot, musiikki, valaistus ym.) yhdellä ohjaimella kuin juosta ympäri taloa ja pihaa vaikka sammuttelemassa valoja lasten (tai omilta) jäljiltä.
    Kalliimmissa taloissa taloautomaatio varmaan nostaakin hintaa, koska se nähdään helpommin hyödyllisenä. Ne ketkä rakentavat kalliita taloja on myös varaa hankkia "arkeen luxusta" ja varaa maksaa jos järjestelmää tarvitsee muutella ja huoltaa.

    Harva ihminen tarvitsee Bmw X6 autoa, mutta sellanen hankitaan jos on varaa ja sattuu haluamaan sellasen...

    VastaaPoista
  4. Tämä menee juuri noin. Ehkä tämä Contron4 tai muut vastaavat ei nyt vaan ole "se mun juttu", mutta jos joku niistä tykkää, ja haluaa omaan arkeen luxusta, niin eipä kait silloin estettä sille, etteikö näitä voisi asentaa myös siihen 150m2 taloon, joka maksaa 200 tonnia.

    VastaaPoista