lauantai 30. syyskuuta 2017

Asiaa jauhesammuttimista yms...

Piti tässä huoltaa jauhesammuttimet, mutta kun uuden sammuttimen hinta olikin käytännössä sama kuin mitä olisi ollut vanhan sammuttimen huolto, niin ostinkin sitten kokonaan uudet sammuttimet.


Uusia Nordic P6N jauhesammuttimia. Toivottavasti näitä ei koskaan tarvita.
Sammuttimia myy ja huoltaa pk-seudulla esim. Malkit Oy, jonka kotisivuilta yllä kuvassa näkyvän sammuttimen tarkemmat tiedot ja varastotilanne tässä linkissä:

http://www.malkit.fi/paloturvallisuus/55060-nordic-p6n-6kg-jauhesammutin-43a233bc.html

Jos oman sammuttimen haluaa huoltaa ja tarkistuttaa, sen voi viedä Malkitin myymälään, josta se on noudettavissa muutaman päivän kuluttua tarkastettuna. Huoltoja ei nykyään sammuttimille useinkaan enää tehdä, sillä kustannus sille on suunnilleen sama, kuin mitä uusi sammutin maksaa. Jos euromääräistä eroa toimenpiteillä ei ole, niin vanhan "korjaus" eli tarkastus ja huolto on kuitenkin jossain mielessä ympäristöystävällisempää, kuin uuden sammuttimen ostaminen.
 
Vanhat sammuttimet pitää hävittää asianmukaisesti. Eli ne tehdään ensin paineettomaksi, ja samalla jauhe tai sammutusneste pitää ottaa talteen. Joissakin tilanteissa jauhe ja/tai neste voidaan käyttää uudelleen, mutta yli 10 vuotta vanhat jauheet ja yli 5 vuotta vanhat sammutusnesteet hävitetään. Vanhojen sammuttimien sisukset ja kuoret viedään Riihimäen Ekokemin laitokselle Malkit Oy:n toimipisteistä noin kerran kuukaudessa. Vanhojen sammuttimien kuoret ovat metalliromua. Palosammutin huoltoliikkeet ottavat vastaan vanhat sammuttimet ja samalla perivät niistä niin sanotun "kierrätysmaksun", joka on suunnilleen 8€ per sammutin.
 
Kylmässä tilassa olevat jauhesammuttimet pitäisi tarkastaa vuosittain, ja lämpimissä tiloissa 2 vuoden välein. Pulloihin on merkitty valmistuspäivä, joka myös osaltaan määrittää uusimistarpeen.

Sammutuspeitteet eivät kaipaa huoltoa, mutta nekin kannattanee uusia 25v kohdalla. Niitä saa nykyään myös erilaisissa väreissä, tässä esim. meidän takan reunalla yksi peite mustavalkoisissa väreissä (ihan niin kuin takkakin):
 
Mustavalkoinen sammutinkangas. Jos sammutinkangas
on kirkkaan punainen, eikä halua sellaista seinälleen,
niin sen voi keittiössä myös asentaa esim. jonkin kaapin
oveen niin, että se on oven sisäpuolella, eikä koko ajan
näkyvissä. Sen saa siitä käyttöönsä yhtä nopeasti.
 

Minkälainen sammutin sitten pitäisi tai kannattaisi valita? Hyviä valintaohjeita löytyy vaikkapa netistä, esim. tästä linkistä:
 
 
Sammuttimen kyljessä on siis esim. AB (nestesammutin) tai ABC (jauhesammutin) kerrottu eri palotyypit, joiden sammuttamiseen kyseinen sammutin soveltuu. Nestesammutin suihkuttaa vaahtomaista nestettä, joka on savun hälvettyä helppo siivota pois. Nestesammutin ei sovellu sähköpalojen eikä kaasupalojen sammuttamiseen. ABC -tyypin jauhesammutin soveltuu, mutta siitä tuleva jauhe on erittäin hankala tai ainakin isotöisempi homma siivota pois sen jälkeen, kun palo on sammutettu. Kotiympäristössä esim. elintarvikkeet tai sähkölaitteet, joihin jauhetta on mennyt, on käytännössä menetetty. Sammuttimen jauhe tunkeutuu joka paikkaan, kuten esim. tässä linkissä junassa tehdystä ilkivallasta hyvin näkyy:
 
 
Tehokas tuo jauhesammutin kuitenkin on. Siinä on noin 14-15 baarin paineella ponnekaasuna typpeä (N2), joka jo sinällään syrjäyttää happea ja hillitsee paloa. Lisäksi jauhe itsessään keskeyttää kemiallisesti palamisen ketjureaktion, ja sillä on myös tukahduttava vaikutus. Mikäli huoneen väliovi on kuuma, sitä ei pidä enää avata. Samoin jos huone on niin täynnä savua, ettei sinne enää pääse, jauhesammutin saattaa siltikin vielä tukahduttaa palon, jos oven raosta suihkuttaa palavaan tilaan umpimähkäisesti koko pullon tyhjäksi, ja sulkee sen jälkeen oven, ettei palo saa enempää happea. Jauhesammutin onkin tehokkuudestaan johtuen eniten myyty ja yleisin sammutintyyppi.

Jos sattuisi käymään niin, että sammuttimen jauhetta saa silmiinsä tai jos sitä vahingossa hengittää ja/tai nielee, niin ei siihen ainakaan kuole. Joskin nieltynä pitää pyrkiä oksentamaan ja jos jauhetta joutuu silmiin, niin silmät pitää huuhdella runsaalla vedellä. Eli ei se jauhe mitään terveellistäkään ole.
 
Sammuttimia on eri kokoisia. Yleisin lienee 6 kg:n sammutin, jossa sammutin jauhetta (tai nestettä) on 6 kg, jolloin bruttopaino teräskuorineen on vähän yli 9 kiloa. Sen toiminta-aika on noin 15 sekuntia. Siinä ajassa palo pitäisi sitten saada sammumaan. Tai jos lähettyvillä on toinen sammutin, sitten saa vielä toisenkin mahdollisuuden, ja taas on 15 sekuntia jatkoaikaa...
 
Meillä oli aikaisemmin 1 sammutin per kerros, ja nyt kun vanhojen sammuttimien rinnalle tuli uudet sammuttimet, nyt on 2 sammutinta per kerros. Ei nämä nyt erityisen kauniita sisustuselementtejä ole, mutta jossain nämä nyt on pakko säilyttää, kun tällaiset on hankittu:
 
Yläaulan sammutin sai kaverikseen uuden.

Keittiössä sammuttimet ovat takan kulmassa.

Kellarin takkahuoneella sammutin on nyt oviaukon
kummallakin puolella.
Sammutin pitäisi periaatteessa kiinnittää seinään pakkauksen mukana tulevan metallilevyn avulla. En ole sitä nyt kuitenkaan alkanut tekemään. Uskoisin, että tositilanteessa sammuttimet löytyvät lattialta ihan yhtä nopeasti mitä seinältäkin.
 
Suomessa syttyy noin 6-7000 rakennuspaloa vuosittain, eli joka päivä keskimäärin noin 20 kpl. Suomessa myös palokuolemat ovat yleisempiä kuin muissa länsimaissa, vertailutaulukkoa löytyy esim. tästä linkistä:
 
 
Yleisimmät syttymissyyt ovat tupakointi, tahallinen sytyttäminen, huolimattomuus tulenkäytössä ja sähkölaitteet. Sähkölaitteen ei välttämättä tarvitse olla viallinen, ja nykyään sähkölaitteiden akkujen lataus on monesti ollut kohtalokasta. Ainakin yhdessä tapauksessa jopa verkkovirrasta irrallaan ja ei-latauksessa ollut polkupyörän akku sytytti 5-huoneiston rivitalon, joka tuhoutui kokonaan:
 
 
Aina tulipalot eivät aiheudu ihmisen toiminnasta tai talossa olevista laitteista. Salamastakin palo voi saada alkunsa, niin kuin tässä Pälkäneen tapauksessa:
 
 
Äärimmäisen ikäviä tapauksia nämä ovat, tässäkin esimerkissä lapset menettivät lemmikkinsä, perhe menetti koko omaisuutensa ja vuokraisäntä menetti ainoan tulonlähteensä (eikä pysty vakuutuskorvauksilla rakentamaan taloa uudelleen). Mutta eipä sille salaman iskullekaan oikein mitään voi...
 
Nykyajan taloissa tosin on paljon paloa estäviä tai hidastavia ominaisuuksia. Jos talossa on rikosilmoitinlaitteisto, siihen on yleensä yhdistetty myös savuilmaisimet, jolloin jos ja kun ne laukeavat, hälytys siirtyy heti eteenpäin. Samalla sisätiloissa laukeaa rikosilmoitin laitteeseen kytketty sireeni, joka sattuu korviin siinä määrin, että se herättää varmuudella vaikka norsunkin.
 
Palotilanteessa oleellisen tärkeää on oikea ja nopea toiminta. Tulipalossa yleensä kuumuus ei ole se mikä tappaa, vaan myrkylliset savukaasut. Siitä syystä ulos on päästävä nopeasti, jos paloa ei ole mahdollista saada heti hallintaan. Omassa talossamme makuuhuoneet ovat ylimmässä kerroksessa, ja yläkerran jokaisessa huoneessa (pois lukien WC ja vaatehuone) on ovi suoraan ulos parvekkeelle. Ei sitten tarvitse ikkunaa rikkoa tai avata, jos äkkiä pitää lähteä. Parvekkeelta pääsee alas joko alumiinitikkailla, tai narutikkailla.

Narutikkaat lisättiin sen jälkeen, kun poistumisharjoituksessa huomattiin, että osa perheenjäsenistä ei oikein meinannut jaksaa nostaa 3-osaisia alumiinitikkaita parvekkeen kaiteen yli. Sitten voi ainakin heittää narutikkaat alas. Yli 4 metrin korkeudesta on vähän epämiellyttävää hypätä alas, eikä ainakaan kivipinnalle hyppääminen välttämättä pääty kovin hyvin. Ulkona ensimmäinen asia (jos ei ole kiire juosta kauemmas palavasta talosta) on juosta ulkona olevalle sähköpääkeskukselle, ja kytkeä päävirtakytkimeltä sähköt pois. Silloin pysähtyy ilmanvaihtokone.
 
Vanha sananlasku sanoo, että "vakuuttamaton saha ei pala". Eikä pala helpolla myöskään itse rakennettu talo. Siinä on kuitenkin niin monta tuhatta omaa työtuntia kiinni. Joten varovainen tulen käsittely on tietysti aina kaiken A ja O. Siltikin palokuolemien ennustetaan Suomessa vielä lisääntyvän samalla, kun väestö ikääntyy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti