VILP:n kulutus yöllä ja päivällä - ja pitkässä juoksussa

Olen jo jonkin aikaa pohdiskellut, pitäisikö ilmasta-veteen lämpöpumppu laittaa käymään öisin vai päivisin. Lokakuussa, kun yritin saada asiaan selkoa, silloin lopputulos sillä kertaa omissa päätelmissäni oli, että ainakaan euromääräisessä tarkastelussa ei ollut mitään merkitystä sillä, kävikö VILP öisin kylmempinä tunteina halvemmalla sähköllä, vaiko päivisin vuorokauden lämpiminä tunteina kalliimmalla sähköllä.

Tässä linkissä nämä pohdinnat pidemmillä jorinoilla ja kuvin:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/10/vilpn-optimointia.html

Ihan seurantajakson alkumetreillä näytti siltä, niin kuin viikonloppujen kohdalle olisi tullut sähkönkulutuksessa pieni lovi (kts yllä olevassa linkissä). Sen ajattelin johtuvan siitä, että viikonloppuisin lämpöpumppu kävi edullisella päiväsähköllä ja paremmalla hyötysuhteella. Öisin pumppu ei viikonloppuisin käynnistynyt.

Saattoi taustalla olla muitakin tekijöitä, joten tuo päätelmä oli ehkä liian hätäinen. Suurin "muu tekijä" on ollut eri vuorokausien erilainen lämpötila. Tai jos olisi niin, että viikonloppupäivisin tehokkaampi hyötysuhde päiväajan edullisella sähköllä säästäisi jotain, silloin pidemmän aikajakson tarkastelussa pitäisi selvästi näkyä 5 korkeampaa pylvästä aina arkipäivisin, ja 2 matalampaa sähkönkulutuksen pylvästä aina viikonloppuisin. Jos katsotaan seuraavaa kuvaa, niin tällaista viikkorytmitystä ei kuitenkaan näy seuraavassa graafissa, jossa on päiväkohtaiset lämpötilat ja vuorokausikulutukset ajalla 1.9.2017 - > 11.12.2017:

Talo Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.9.2017 - 11.12.2017.

Mutta se, mikä ylläolevasta graafista näkyy - on se, että kulutus on hypähdellyt satunnaisesti ja epäsäännöllisesti 15-20 kWh:n välillä aina lokakuun puoleen väliin saakka - joskin tässäkin on jossain kohdin korkeampia pylväitä aina silloin, jos lämpötila on välillä sukeltanut, niin samassa kohdassa sähkönkulutus on aina pompahtanut ylöspäin. 

Ilmiön on voimistunut lokakuun puolen välin jälkeen (tarkemmin sanottuna 20.10.2017 jälkeen), jolloin siis laitoin lattialämmityksen päälle 5 tunniksi per vuorokausi. Sitä ennen lattialämmitys ei ollut ollenkaan päällä. Nyt joulukuussa tuntimääriä on vielä lisätty niin, että nyt lattialämmitys on päällä myös keskipäivällä 1,5 tuntia. Silloinkin on hieman edullisempaa pörssisähköä tarjolla, joten hyödynnetään myös ne tunnit. Viimeiseen asti kannattaisi välttää aamun ja iltapäivän muutamaan kalliisti hinnoiteltua tuntia.

VILP-talossa ulkoilman kylmeneminen nostaa sähkönkulutusta kahdella tapaa. Ensinnäkin talon ominaiskulutus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kylmempää ulkona on. Ja mitä kylmempi ulkoilma, sen huonompi hyötysuhde lämpöpumpulla, joka siis saman energian tuottamiseen kuluttaa kylmemmissä olosuhteissa enempi sähköä. Tämän näkee yllä olevan graafin oikeasta laidasta erittäin hyvin, eli aina kun lämpötila sukeltaa, samalla sähkönkulutus vastaavina päivinä pompahtaa ylös. Ja kun talvea kohti mennään, niin tässä tendenssissä lämpötila laskee kuukausi kuukaudelta, samalla kun sähkönkulutuksen tendenssi vastaavasti nousee.

Mutta siis tätä viikkorytmiä en ainakaan itse kuvasta näe, eli yllä olevassa kuvassa ei ole toistuvuutta 5 arkipäivän ja 2 viikonloppupäivän rytmissä, vaikka lämpöpumppu käy viikonloppuna vain päiväaikaan, ja arkisin taas yöpainotteisesti.

Mutta jatkan siis kuitenkin tällä viikkorytmillä. Viikonloppuna kannattaa tottakai hyödyntää edullisempi päiväsähkö, mutta jos arkisin laittaa lämpöpumpun toimimaan yöpainotteisesti, niin eipä sekään noita kulutuspylväitä erityisemmin nosta. Enempi on vaikutusta sillä, onko vuorokausi itsessään lämmin vai kylmä.

Iso harppaus VILP-talossa tulee silloin, jos vuorokauden lämpötila laskee pysyvästi alle -17C rajan, jolloin (meidän) lämpöpumppu sammuttaa itse itsensä. Silloinkin talon ominaiskulutus kasvaa, kun on todella kylmää - ja samaan aikaan talo jää suorasähkön varaan. Eli kulutuksessa tapahtuu jättimäinen harppaus, ja nämä korkeat piikit näkyvät vuosikulutuksessakin varsin selvästi.

Alla olevassa graafissa on meidän talon kulutushistoria aikavälillä 1.10.2015 - > 11.12.2017. VILP hankittiin taloon lokakuussa 2015, ja jos ja kun VILP ei kovilla pakkasilla käynnisty ollenkaan - silloin vuorokauden sähkönkulutus on saattanut noina päivinä olla likemmäs 175 kWh per vuorokausi.

Talo-Rautio: Vuorokausikohtainen sähkönkulutus 1.10.2015 - 11.12.2017.

Talvella 2015-2016 kovia pakkasia oli parisen viikkoa, seuraavana talvena 2016-2017 vain muutama päivä, joten näitä tällaisia 175 kWh:n päiviä ei nykytalvina montaa kuitenkaan ole. Ei ainakaan näin meren äärellä, kun meri ei nykyisin kovin pitkälle rannikosta jäädy. Jos rannikko on meiltä katsottuna 25 km päässä, niin sulaa vettä löytyy silmän kantamattomiin jo 50 km päässä, vaikka olisi kuinka kylmää.

Kyllä kait se merikin hiukan lämmittää taloa ja lämpöpumppua, jolloin ulkoilman lämpötila ei laske lämpömittarissa ihan niin alas. Kosteassa ulkoilmassa ihminen kuitenkin tuntee kylmyyden paljon kovempana, kuin jos ilma olisi sisämaan kuivaa pakkasilmaa. 

Nämä vuosikulutuksessa nyt näkyvät korkeat piikit olisi saanut pois, jos olisikin asennettu VILP:n sijasta MLP eli maalämpö. Silloin nämäkin yksittäiset kylmät päivät olisi sähkönkulutus pysynyt hyvinkin alle 100 kWh:n tasolla. Mutta kun se kallioreikä savimaan tontille olisi maksanut 6-7 tuhatta euroa (noin 200 metriä syvä).

Niin tarkemmin laskemattakin on selvää, että jos se kallioreikä tuottaa kunnolla vain muutamana päivänä vuosittain, ja jos silloinkin säästöksi tulee vain vajaa 100 kWh eli vajaa 10 euroa per päivä, niin ei tuo maalämpö taida maksaa ikinä itseään takaisin VILP:n kulutukseen ja hankintahintaan suhteutettuna?

Mutta tämä vertailu pätee siis vain meidän talolle, jossa jo alun alkaenkin on ollut "positiivisena ongelmana" pieni kokonaiskulutus, jolloin alun perin jo rakennusvaiheessa asennettavaksi suunniteltu maalämpö jäi pois, kun ekan vuoden kulutus suoralla sähköllä jäi niin pieneksi.