lauantai 3. maaliskuuta 2018

Helmikuun sähkönkulutus

Helmikuussa sähköä kului 1270 kWh. Loppukuun pakkasissa polttopuitakin kului aikalailla, sillä kaikki tulisijat eli 2 takkaa ja saunan puukiuas olivat kylmimpinä päivinä kaikki käytössä. Pakkasellakin aurinko lämmitti niin, että VILP toimi aina iltapäivisin, paria päivää lukuun ottamatta.

Noiden kahden päivän aikana, kun VILP ei lainkaan käynnistynyt, piti käyttää suorasähköä. Ensimmäisellä kerralla 22.2.2018 oli 6 kW:n vastus päällä 4 tuntia ja jälkimmäisellä kerralla 10 tuntia 28.2.2018. Jälkimmäisestä päivästä eli helmikuun viimeisestä tuli myös tämän talven ennätyspäivä, jolloin sähköä meni 73,3 kWh. Tältä näyttää helmikuun päiväkohtaiset kulutuskäppyrät:

Talo Rautio - päivittäinen ostosähkön määrä helmikuussa 2018. Eniten tänä talvena 2017-2018 sähköä kului 28.2.2018,
jolloin sähköä kului 73,3 kWh. Tammikuun 2018 vrk-ennätys oli 47,1 kWh ja joulukuussa 2017 sähköä kului eniten itse-
näisyyspäivänä 6.12.2017, jolloin kulutus oli 52,4 kWh.
28.2.2018 tarkemmassa tarkastelussa. Vihreät pylväät ovat tuntikohtaisia kulutuksia. Vaakatasoinen viiva on
tuntikohtainen pörssisähkön hinta Fortumin Tarkka-asiakkaille. Tässä siis näkyy halpojen tuntien kalastelua,
ja kalliiden tuntien välttelyä. sähkö oli erityisen kallista aamun tunteina, jolloin kulutus oli pientä. Yön 
edullisina tunteina oli koko ajan 6 kW:n sähkövastus vesivaraajan kyljessä päällä, koska lämpöpumppu ei
ollut käynnistynyt edellisenä päivänä. Jolloin jos VILP-talo putoaa suorasähkölle, edullisinta on lämmittää
yön tunteina. Halpoja tunteja on siis samassakin vuorokaudessa aina saatavilla, vaikka kWh:n huippuhinta
oli yli 30 senttiä per kWH.

Kuukausittaiset kulutukset vuoden 2014 alusta alkaen. Lopputalven kylmyydestä johtuen sähköä kului nyt helmikuussa
enemmän mitä edellisessä kuussa tammikuussa. Tammikuun kulutus oli 1146 kWh eli 124 kWh vähemmän.
Jos pörssisähkö on kallista juuri silloin kun sähköä eniten tarvitsee, niin kannattaako pörssisähköä sitten lainkaan ostaa? Saahan sähköä perinteiseen tapaan ostettua myös kiinteällä kWh-hinnalla. Jos lasken pelkällä jakolaskulla oman sähköni hinnan vuonna 2017, niin vuonna 2017 sähköä kului yhteensä 10618,43 kWh. Samaan aikaan sähkölaskut olivat yhteensä 1151,64 euroa.

Noista luvuista laskettuna yhden kWh:n kpl-hinnaksi tulee 1151,64€ / 10618,43kWh = 10,85 c/kWh. Tästä jos vähentää pois 2,8c/kWh:n sähköveron, ja 3,4 kWh:n siirtomaksut, niin sähköenergian hinnaksi jää keskimäärin 4,65 senttiä/kWh. Jos tämän alle saa ilman kuukausimaksuja ostaa sähköä luotettavalta sähkönmyyjältä, niin minusta sellainen kiinteähintainen sähkösopimus kannattaa varmaankin hyväksyä? Pitää kuitenkin muistaa, että nyt on markkinoilla myös pienehköjä "meklariliikkeitä", jotka kaikki eivät ole täysin luotettavia, lisää tästä esim. täällä linkissä:

https://www.talouselama.fi/uutiset/hamara-sahkokauppias-yrittaa-nyt-ihan-uudella-yrityksella/0d3d099d-9987-319a-9663-4de9a5547595

Lauhan talven päätteeksi helmikuu tuntui myös kylmältä. Nyt päättyneen helmikuun lämmitystarveluvuksi tuli Vantaalla 712. Pidemmässä tarkastelussa eli ihan jo 10 viimeisen vuoden tarkastelussa kylmempiäkin helmikuita on ollut peräti 3 kertaa eli vuosina 2012, 2011 ja 2010. Kaikkein kylmin helmikuu on ollut 2011, jolloin helmikuun lämmitystarveluku Vantaalla on ollut 792. Nyt tänä talvena helmikuu oli niin kylmä esim. Joensuussa ja Kuopiossa.

Lämmitystarveluvut Vantaalla. Vuodesta 2008 lukien tämä helmikuu oli neljänneksi kylmin helmikuu. Aiemmat 5
helmikuuta ovat olleet lauhempia. Lämpimimmät helmikuut ovat olleet vuosina 2008 ja 2014.

10 kommenttia:

  1. näetkö käppyröistö puun polttamisen tuoman eron ? Itse koittanut päästellä joka ilta pari pesällistä ja miettinyt että missä sen näkee ? Tunteehan sen toki että kyseinen tila lämpenee jne mutta kun katson vaikkapa MLP käynnistymiskäppyröitä niin en niissä näe eroa eli niin dramaattinen vaikutus ei ole. Ulkolämpöltilan muutos hyvin äkkiä näkyy lyhentyneenä tai pidentyneenä käyntiaikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Janne,

      En minä kyllä polttopuun käyttöä näe näistä käppyröistä mitenkään enkä millään tavalla.

      Kyllä minäkin olen pohtinut, että paljonko polttopuista mahtaa lämpöä saada, ja en ole mitään muuta konstia sen laskemiseen keksinyt kuin sen, että paljonko puuta kuluu. Ja mikä on tulisijan hyötysuhde, että paljonko poltetusta puusta on lämpöä talteen saatu?

      Meillä myös joka talvi on puuta käytetty samaan tahtiin, niin ei voi verrata niinkään, että mikä olisi sähkönkulutus sellaisena vuotena, kun puita ei olisi käytetty (kun sellaista vuotta ei ole).

      Mutta jos meillä menee lämmityskaudella noin 5 pinomottia polttopuita, niin uskoisin että siitä olisi saatu talteen noin 5000 kWh.

      Lisäksi saunan pesässä kuluu kuution verran puita kesässä. Siitä lämmöstä varmaan ei kovin paljon talo lämpene, mutta kyllä puun käyttökin silloin sähköä säästää. Jos kiukaan lämmittäisi sähköllä joka kerta, kai siinä kuluisi sähköä likemmäs 10 kWh per saunomiskerta.

      Siltä varalta, että puukiuas lämmittäisi liikaa taloa kesähelteillä, niin meillä on saunassa avattava ikkuna ulos, siitä voi kylpemisen päätteeksi päästää lämmöt pihalle. Jos lämmityksessä tiilihormi lämpenee liikaa, sitten kiukaassa (Aurinkokiuas Duo 250) on vielä lisänä sähkövastukset, jolloin sisätilojen läpi kulkevaa hormia ei ole pakko puilla lämmittää.

      Aurinkokiukaan valmistus on nyttemmin lopetettu, eli näitä kiukaita ei enää saa mistään. Muita 2-käyttöisiä kiukaita varmaankin on olemassa?

      Poista
  2. Kiitos mielenkiintoisesta blogistasi! Olen seurannut kiinnostuneena mm. teidän sähkönkulutustanne. Meillä oli helmikuu näemmä ihan samassa lukemassa (meilläkin kulutus 1270), ja muinakin kuukausina on lähes samaa tasoa. Asutaan Keski-Uudellamaalla, toukokuussa valmistuneessa maalämmöllä lämpiävässä talossa. Kiertoilmatakka on, mutta sitä ei juuri ole käytetty, esim. helmikuussa ei kertaakaan.

    Sähköä ei meillä ole yritetty säästää, mutta esim. sauna lämpiää yleensä vain kerran kuussa (sähkökäyristä huomaa, että saunapäivinä kulutus hyppää 15kwh normaalia ylemmäs). Meillä lämmitettäviä kuutioita n. 650; neliöitä paljon vähemmän kuin teillä eli kokonaisala 170, huoneistoala noin 135. Meillä kolmehenkinen perhe ja talo 500mm kevytbetoniharkkoa.

    On paljon mietitty, onko maalämpö ollut järkevä ratkaisu taloudellisessa mielessä meille, mutta vaikeahan sitä on tarkalleen sanoa, kun se asennettiin jo ennen kuin päästiin tänne asumaan. Onneksi sähkölaskut ainakin ovat olleet maltilliset esim. moneen täysin sähkölämmitteisiin ok-taloon verrattuna, ja myös meidän entiseen kotiin, joka oli sähkölämmitteinen rivitalo samalla alueella. Lisäksi aika vaivattomalta se on tuntunut, vaikka tämä eka vuosi onkin ollut käytön harjoittelua.

    VastaaPoista
  3. Hei Perhonen,

    Kiitos mielenkiintoisista luvuista! Ostosähkön määrän vertailu eri laisissa taloissa on mielenkiintoista, joskin aika vaikeaa johtuen erilaisista kerrosluvuista, rakennusmateriaaleista, sekä siitä, miten sauna lämpiää (sähkö vai puu?) ja miten usein sauna lämpiää...

    Nythän meillä siis jos menee noin 5 pinokuutiota puita lämmityskaudella ja 1 kuutio kesäkaudella (saunan kiukaassa), niin varmaan tässä helmikuussa yksistään puita on kulunut kuution verran. Jolloin siitä on saatu lämpöä ilmeisesti noin 1000 kWh.

    Joten jos meillä ei olisikaan käytetty helmikuussa kertaakaan takkoja, sitten kai sähkönkulutus meillä olisi ollut 1270+1000=2270 kWh?

    Lämpöpumpulle eli VILP:lle meillä on kunnolla käyttöä vain 5kk vuosittain. Noin 7kk vuosittain VILP tekee pelkästään käyttövettä (lattialämmityksen kiertovesipumppu on pois päältä, kun sille ei ole tarvetta). Eikä VILP minusta pelkän käyttöveden tekemisessä ole kovin tehokas eikä taloudellinen.

    Jos VILP tekisi pelkästään lämmintä käyttövettä 12kk/vuosi, silloin se ei varmaan ikinä maksaisi itse itseään takaisin. Parhaiten se siis tienaa siinä, jos se saa tehdä haaleaa max. noin 30C asteista vettä suoraan lattiakiertoon.

    Esim. vanhassa lämpöpatterein varustetussa talossa tätä mahdollisuutta ei ole. Lämpöpattereihin pitäisi saada +50-60C lämmintä vettä.

    Omasta mielestä oleellisesti lämpöpumpun kannattavuuteen vaikuttaa sekin, että millaisen hinnan siitä joutuu maksamaan? Ja kuka maksaa? Jos laite jälkiasennettaan (2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen tai myöhemmin), voi kotitalousvähennystä hyödyntää asentamisen työkustannuksissa. Jolloin laitteen kokonaishinta tulee pienemmäksi, ja takaisinmaksuajasta lyhyempi.

    Sinänsä euromääräisessä tarkastelussa suurta taloudellista merkitystä ei ole sillä, miten talonsa lämmittää. Meillä suorasähkön vuotena (eka asumisvuosi 2015) sähköä kului 16624,60 kWh (sisältäen myös kotitaloussähkön). Ja se maksoi 1792,24 euroa (sisältäen verot ja siirtomaksut). Nyt vuonna 2017 sähköä kului 10618,43 kWh (sis. laitesähköt), ja se maksoi 1151,64 euroa (sis verot ja siirto).

    Jos lämmitykseen kului nykyisestä sähköstä puolet, ja jos siitä osuudesta voisi säästää vielä puolet - säästö olisi meidän talossa vuodessa vain luokkaa 250 euroa vuodessa eli alle euron päivässä.

    Sillä tuotolla ei pysty tekemään käytännössä mitään lisäinvestointeja niin, että ne olisi taloudellisesti kannattavia. Tai no ilmasta-ilmaan lämpöpumpun eli ILP:n pystyisi 2 tonnilla vielä laittamaan kustannustehokkaasti.

    VastaaPoista
  4. "Noista luvuista laskettuna yhden kWh:n kpl-hinnaksi tulee 1151,64€ / 10618,43kWh = 10,85 c/kWh. Tästä jos vähentää pois 2,8c/kWh:n sähköveron, ja 3,4 kWh:n siirtomaksut, niin sähköenergian hinnaksi jää keskimäärin 4,65 senttiä/kWh. Jos tämän alle saa ilman kuukausimaksuja ostaa sähköä luotettavalta sähkönmyyjältä, niin minusta sellainen kiinteähintainen sähkösopimus kannattaa varmaankin hyväksyä?"

    Tästä taisikin joku jo aikasemmin tällä vihjailla että pörssisähkökikkailulla on varsin hankala päästä "tienaamaan" Usein tästä seuraa vain ylimääräistä "säätöä" kun jokaista senttiä kokeillaan pihdata ja siitä huolimatta tulokset saattavat jäädä varsin laihoiksi... Asiasta on eri keskustelupalstoilla paljon juttua.

    Täällä tulee loppukesästä täyteen taas 24kk jakso kiinteällä hinnalla 3.89c/kWh + 0€/kk. Elokuussa sitten bongataan edullisinta kiinteää määräaikaista sopimusta jälleen. Tällähetkelläkin sellaisia on tarjolla alle 4c/kWh + 0€/kk esim www.kilpailuttaja.fi palvelussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tero,

      Laitapa sitten elokuussa vinkkiä / linkkiä, että mitä olet löytänyt.

      Siinä olet oikeassa, että VILP plus pörssisähkö ei varmaan kahdestaan ole oikein kunnolla kaverukset. Sähkö on helposti kalleinta juuri silloin, kun VILP sitä tarvitse. Eli vuorokauden ajoista päivällä ja vuodenajoista talvella.

      Mutta entäs jos yhtälöön lisätään aurinkosähköpaneelit? Jolloin päiväaikaisen sähkön hinta onkin nolla euroa (siltä osin kun sähkö tulee omista paneeleista), ja kesäkadella (ylijäämä)sähkön voi ajaa vesivaraajaan, jolloin VILP huilaa puoli vuotta...

      Muuttuisiko tilanne silloin?

      Poista
    2. Auringon kanssa on vaan pääsäästöisesti sellainen juttu että silloin kuin sieltä olisi energiaa tarjolla niin sitä ei kovinkaan paljoa talossa tarvita. Myyntikään ei oikein lyö leiville. Samoin talon peruskuorma jakautuu kolmelle vaiheelle joka hankaloittaa asiaa entisestään.

      Suorasähkö talossa voi saada jonkinlaisen kannattavan yhtälön rakennettua mutta ei oikein lämpöpumpputalossa.

      scholar.google.comistakin löytynee asiasta tutkimuksia suomeksikin jolloin joku muu on jo tehnyt ajatustyön.

      Poista
    3. Ainiin. Ja invertteritkin itsessään syövät sähköä myös lepotilassa...

      Poista
    4. Sähkön hinnoista sen verran että olen useamman vuoden seurannut noita hintoja ja samasta mainitsemastani palvelusta se halvin hinta on joka kerta löytynyt.

      Poista
    5. Hei Tero,
      Sait ylipuhuttua. Kilpailuttaja.fi oli selvästi muita vastaavia palveluita edullisempi. Ihan alle 4c/kWh hintoja en sieltä löytänyt, mutta 4,39c/kWh 30.9.2019 asti löytyi, ja ilman kk-maksuja. Siirryin sitten siihen. Seuraavaksi sitten pääsee valitsemaan lämpötilahuiput VILP:lle.

      Vanhassa sähkösopimuksessa oli kk-maksut, ja toteutunut hinta oli korkeampi. Eli taas pitäisi muutama kymppi vuositasolla lähteä sähkölaskusta vuositasolla pois. Ja kun vuositason sähkölasku veroineen ja siirtomaksuineen on ollut 1151,64€ vuonna 2017, niin esim. 50€ säästö tuosta on prosentteina 4,3%. Eikä tarvinnut tinkiä mistään. Siis elämisen laadussa.

      Poista