Kierros lasivillatehtaalla Hyvinkäällä

Pääsin viime perjantaina tehdaskierrokselle Saint Gobainin lasivillatehtaalle Hyvinkäälle, jossa tehdään kierrätyslasista lasivillaa, ja joka on triplannut tuotantokapasiteettinsa aivan hiljattain. Ilmeisesti lasivillan kysyntä on kasvanut voimakkaasti, ja/tai sen odotetaan kasvavan jatkossakin. Ja varmasti kaikkien eristevillojen menekki kasvaa, jos vaan rakentamisen volyymi pysyy edes samana. Sillä samalla kun energiatehokkuuden vaatimukset ovat kasvaneet, niin tottakai eristepaksuudet kasvavat siinä samalla. Ja se on kaikille eristevillojen valmistajille hyvä asia.

Uusin innovaatio lasivilla-alalla näyttäisi olevan aivan väritön eli valkoinen insulsafe -puhallusvilla. Siinä siis ei ole keltaiseksi värjäävää sideainetta lainkaan mukana. Tuote on pehmeä kuin pumpuli, eikä pöllyä. Muutenkin tehdaskierros oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja katseltavaa riitti. Kierrätyslasi siis sulatetaan ensin nestemäiseksi, sitten se lingotaan kuiduiksi, ja jos lopputuotteena on puhallusvilla, sitten se lopuksi puristetaan ja punnitaan ja pakataan kuljetuspakkauksiinsa. Sitä siis ei revitä levyvilloista, koska insulsafe -lasivillassa alun perinkään ei ole lisättynä sideaineita.

Tehtaan alueella ei saanut valokuvata lainkaan - paitsi erityisluvalla. Tässä alla olevat kuvat ovat siis kaikki luvalla ja luvallisista paikoista otettuja. Joten lähdetäänpä valokuvien avulla tehdaskierrokselle:

Tehdasrakennus.

Lasivillapakkaukset pihalla. Tässä vaiheessa vuotta piha on lähes täysi,

mutta piha menee lähes tyhjäksi aina välillä.

Lasivillat tehdään Suomessa Forssan ja Hyvinkään tehtailla.

Lasivillan tuotantoprosessi.

Tehdaskierros alkamassa ja turvakengät jalkaan.

Lisäksi tehdaskierroksella tarvittiin kypärä, suojalasit (itselläni oli siis tupla-

lasit, kun käytän muutenkin silmälaseja) sekä hanskat, koska kierroksella

saattoi olla jotain kuumiakin pintoja. Hanskojen myötä samalla tuli

varmistettua myös valokuvauskielto - jossa tarkoituksessa nyrkkeily-

hanskat kaikille jaettuna olisi ollut vielä tehokkaampi, sillä hanskat

kädessä ei oikein pysty käsittelemään kameraa.

Turvaohjeita tehdaskierrokselle.

Sulaa lasimassaa valuu lingoille, jotka linkoavat lasin kuohkeiksi kuiduiksi.

Tuotantolinjan päässä oli pakkauskone. Tässä välissä ei saanut kuvata mitään.

Lopputuote eli puhtaan valkoinen insulsafe -puhallusvilla näyttää tältä.

Miellyttävää käteen, eikä pöllyä.

Jos sattuu pihajuhlat samaan aikaan kuin puhallusvillojen

asennus, niin paketeista voi tehdä vaikka penkin puutarhaan.

Puhallusvilla-auto.

Sama sisältä, puhallusvillapaketit ja puhalluskone.

Millaiset asiat sitten vaikuttavat eristevillojen valintaan? Varmaan ensimmäinen asia on rakennettava talo. Jos itse rakentaisin hirsitalon, laittaisin Ekovillaa. Mielestäni ne kaksi jotenkin kuuluvat yhteen, vaikka tietysti eipä kai mikään tekninen syy tai este estäisi laittamasta lasivillaa tai kivivillaa esim. hirsitalon yläpohjaan?

Omassa talossani (perinteinen puukoolattu puutalo) on yläpohjassa kivivilla ja seinissä iso villa on lasivilla (se oli helppo asentaa, kun se kestää hyvin myös vetämistä), ja pikkuvilla höyrynsulkumuovin sisäpuolella on kivivillaa. Jos tekisin samanlaisen talon uudestaan, valitsisin villat samoin tälläkin kertaa.

Villojen valinnoissa eri rakentajat voivat painottaa eri tavoin esim. hintaa, asennustyön hintaa, ekologisuutta, palosuojaa, painumattomuutta, meluntorjuntaa, villojen kosteusominaisuuksia tai sitä maistuuko villa hiirille. En tiedä onko tästä viimeisestä mitään tutkittua tietoa, mutta joskus kuulee puhuttavan, että hiiri voi viedä kivivillaa, mutta että lasivillaan se ei koskisi. No - ainakaan meidän talossa hiiriä ei ole ensimmäisen 4 vuoden aikana näkynyt vielä ainuttakaan, en tiedä johtuuko se sitten ulkoseinien lasivilloista vai jostain muusta.

Minusta aika hyvin ja aika totuudenmukaisesti eri näkökulmia erilaisiin eristeisiin on kuvattu tässä linkissä, olkoonkin että kyseessä on yksityisen yrityksen omat kotisivut, tai ainakin täällä on monia ja mielenkiintoisia "Tarua?" vaiko "Totta?" väittämiä:

www.takuueristys.fi/index.php/perusteita-eristevalinnan-tueksi

täällä linkissä taas yhden toisen blogin rakennusvilla ja villan toimittajavertailua:

http://www.kivitalourakointi.fi/2013/11/puhallusvillan-kilpailuttaminen.html

No mitä eroja erilaisilla villoilla sitten ainakin on, jos valittavana on esim. kivivillaa, lasivillaa ja selluvillaa?

Eroja ovat ainakin lämmönkestävyys, jossa kivivilla on paras (kestää yli 1000 astetta kuumuutta), sitten tulee lasivilla ja viimeisenä selluvilla.

Kivivilla ja lasivilla ovat mineraalivilloja eli epäorgaanisia villoja. Selluvilla taas on 80%:sti "vanhaa sanomalehteä", johon on lisätty noin 20%  Booria, jotta villa ei palaisi eikä vetäisi homeeseen niin helposti. Ilman tuntuvaa boorin lisäämistä varsinkin homehtuminen olisi iso riski, sillä selluvilla imee ja luovuttaa helposti kosteutta, jolloin kosteana ollessaan mikrobit söisivät selluvillan heti pois tai homeeseen, jos siinä ei olisi reippaasti lisäainetta. Siksi sitä ei saakaan viedä esim. kaatopaikalle. Mutta epäorgaaniset villa eli lasivillat ja kivivillat eivät lisäaineita tarvitse (muuta kuin sideaineita). Nehän eivät pala, eikä niissä ole bakteereille mitään syötävää. Tietysti villoihin rakennusaikana päässyt pöly tai muu epäpuhtaus voi mikrobeille kelvata, jolloin home tai mikrobikasvustoja voi tulla villakuitujen pinnalle (ainakin teoriassa voisi tulla?)

Entäpä eri villojen ympäristöystävällisyys?

Tämäkin riippuu vähän siitä, että mitä ominaisuutta haluaa painottaa. Selluvilla sisältää ja siten sitoo hiiltä, pienentäen näin rakentamisen hiilijalanjälkeä. Paitsi jos talo palaa, silloin villoihin sitoutunut hiili palaa myös, eli palautuu ilmakehään. Tai itse en ainakaan usko, että selluvilla palamatta tulipalosta selviäisi. Lasivilla ja kivivilla sulavat, jos lämpötila nousee tarpeeksi korkealle. Jos lasivilla valmistetaan kierrätyslasista, niin kuin esim. Hyvinkään tehtaalla tehdään, niin minusta se on ympäristöystävällistä. Silloin lasimurska saadaan uudelleen hyötykäyttöön rakennusten lämmöneristeenä.

Oliko vielä jotain muita tekijöitä, joiden avulla voisi asettaa erilaiset eristysvillat järjestykseen?