sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Peltikattoa pesty ja suihkulähteen juottoautomaatti

Eilen kävin ekan kerran painepesurin kanssa peltikatolla. En isolla ulkokatolla, vaan pohjoisen puoleisella lipalla, joka on pääoven päällä. Siihen lipan kulmalle laskee isolta katolta syöksyputki, ja siihen kohtaa oli kasvanut kattoon kiinni levää tai jotain, eli ennen puhdistusta katon kulma näytti tältä:


En tiedä miksi tämä yksi kohta peltikattoa oli värjäytynyt näin likaiseksi 4 vuoden aikana, eli sinä aikana, mitä katto on ollut olemassa? Kun muualla kaikki on ihan puhdasta. Tässäkin kohtaa vika oli kai kosmeettinen? Vai kärsiikö peltikaton maali, jos sitä ei pese? Tiukassa tuo lika oli, paljon kovempaa painetta ja paljon lähempänä piti pitää painepesurin suutinta kuin silloin, jos autoa pesee kurakelien jälkeen.

Veden puhtauteen liittyen, vilkaistaanpa samalla toiselle puolen taloa, eli etelän seinustalle, jossa meillä on suihkulähde, ja suihkulähde saa lisävettä sen vieressä olevan merikontin katolta. Katolta tuleva vesi kerätään kontin päädyssä oleviin 3 sadevesitynnyriin, jotka ovat yhdistetty lappo-letkulla toinen toisiinsa (lappo pitää veden pinnan kaikissa 3 tynnyrissä samalla tasolla). Juottoautomaatti näyttää siis tältä, tynnyrien edessä on marjapensaita, eli tämä nurkka pihasta on samalla meidän hyötypuutarhaa.


Laitimmaisen tynnyrin kyljessä on 2 hanaa. Ylempi, eli ylivuotohana on aina auki. Alempi hanoista on "tippavuodolla", eli se syöttää jatkuvasti suihkulähteelle pikkuisen lisävettä. Vettä poistuu suihkulähteeltä koko ajan varmaankin haihtumalla, roiskumalla ja pienistä hukkavuodoista pieniä määriä. Tässä alla olevassa kuvassa tämä hanasysteemi, laitimmainen tynnyri on siis se, josta vesi otetaan.


Ja laitimmaisen tynnyrin sisältö on täysin roskaton ja kirkas vesi, joka siis siirtyy tänne keskimmäisestä tynnyristä omalla painollaan lappo-letkua pitkin, ja tästä vesi menee hanojen kautta itse valuen suihkulähteeseen.


Tässä on keskimmäinen tynnyri, ja sen päällä merikontin katolta tuleva syöksytorven pää.


Jos kurkataan keskimmäisen tynnyrin sisältöön, niin siellä veden pinta on täynnä roskaa. Siellä kelluu pinnassa puiden lehtiä, koivun siitepölyä, ja vaikka mitä roskaa - mitä nyt virtaavan veden mukana katolta on tullut. Enkä ole näitä roskia jaksanut puhdistella, sillä tämä tynnyrisysteemi kipataan kuitenkin nurin syksyllä sitten, kun suihkulähde laitetaan talviteloilleen, ja samalla tynnyrit käännetään ympäri, ettei ne jäädy talvella halki.


Jutun juoni tässä kohtaa on siis se (huomasin tämän vasta jälkeen päin - eli ei ollut alun perin mikään suunniteltu juttu), että kun vesi siirtyy keskimmäisestä tynnyristä laitimmaiseen tynnyriin (josta se menee hanan kautta tippavuotona edelleen suihkulähteelle), niin tynnyriä vaihtaessaan vesi puhdistuu kaikesta irtoroskasta ennen kuin se menee suihkulähteelle. Siis kun se lappoletku on keskimmäisen tynnyrin pohjassa, niin se ei ota sieltä mitään kelluvaa roskaa mukaansa, koska kelluvia roskia ei tynnyrin pohjassa ole. Ja jos tynnyrin pohjaan on uponnut jotain muuta roskaa (minusta siellä ei ole mitään? ei ainakaan näy), niin vettä raskaammat epäpuhtaudet ei jaksa hitaan lappovirtauksen mukana nousta tynnyristä ylös.

Jos sadeveden keräys olisi toteutettu vain yhtä tynnyriä käyttäen, silloin tynnyrissä seisovan veden pinnassa olevat roskat siirtyisivät myös suihkulähteelle, ainakin silloin kun ison sateen jälkeen tynnyrin kyljessä olevan ylivuotohanan kautta alkaa kulkea vettä pois tynnyreistä.

Ja mukava on laitimmaisesta tynnyristä ottaa roskatonta vettä ihan kastelukannuihinkin, jolloin roskat ei tuki kastelukannun suihkusuutinta sisäpuolelta päin.

2 kommenttia:

  1. Kuinka usein puhdistatte peltikaton? Nyt ilmeisesti oli mennyt noin neljä vuotta? Me olemme miettineet erilaisia vaihtoehtoja kattomateriaaliksi. Tällä hetkellä tuntuu, että peltikatto olisi toimivin. Nautin myös siitä sateen ropinasta sitä vasten.
    https://www.lumorakennus.fi/kattoremontti/pelti-ja-huopakatto-remontit

    VastaaPoista
  2. Peltikattoa on toistaiseksi pesty vain ovien päällä olevien lippojen osalta noin 2 vuoden välein. Isoa kattoa ylempänä ei ole tarvinnut pestä vielä kertaakaan. Peltikaton ainut "ongelma" on melu, eli katto paukkuu tuulessa ja myrskyssä ja ropisee tai humisee, kun sataa rankasti vettä.

    VastaaPoista