Lisää lehtien palstoilla

Tällä kertaa lehtien palstoille oman työn kautta - ja artikkeli olikin varsin suosittu puolilta päivin Ilta Sanomissa, jolloin kyseessä oli Ilta Sanomien luetuin nettiuutinen:

Ilta Sanomat "luetuimmat listan" ykkösenä.

Taloussanomissa tämä on luetuin uutinen yhä tälläkin hetkellä (nyt on maanantai 16.12. klo 18:20 kun tätä kirjoitan):

Taloussanomat "luetuimmat listan" ykkösenä 16.12 klo 18:20.

Jo näitä ennen sama uutinen oli Ilta Sanomien viikonloppunumeron paperiversiona, ja kyseinen lehti loppui ainakin joistakin lehtipisteistä kesken:

Tässä koko juttu vielä luettavassa muodossaan:

Ja tässä linkki Taloussanomien nettiversioon (vielä paremmin luettava versio):

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006342522.html

Mistä oikein on kyse? Onko pääpointtina maalämpöön siirtyminen?

Jutun ja oivalluksen pääpointtina ei varsinaisesti ole maalämpöön liittyminen (jollaisia Suomessa on tehty jo vuosikausia, myös erilaisissa ja erikokoisissa taloyhtiöissä), vaan tässä nimenomaisessa tapauksessa tehtiin oivallus, että jos kerran maalämpö oli mahdollista pistää maksamaan itse itsensä 8 vuoden aikana, niin miksei saman tein laitettaisi maalämpöä maksamaan 20-vuotinen laina?

Jolloin lainamäärä olisi paljon suurempi, kuin mitä oli maalämmön hinta. Jolloin taloyhtiö sai remonttirahaa per heti. Jolloin taloyhtiö teki kaikki remonttinsa per heti - ja ilman, että asumisen kokonaiskulut olisivat nousseet yhtään senttiä, eli taloyhtiön osakkaat maksavat asumisestaan joka kuukausi yhä edelleenkin saman verran, vaikka taloyhtiö teki yhteensä 490 tonnin remontit.

Normaalisti pienehköissä taloyhtiöissä tehtäisiin mittavat vastikkeen korotukset noin suuren remontin jälkeen, mutta tässä yhtiössä pidettiin viime viikolla eli 10.12.2019 ylimääräinen yhtiökokous, joka alensi hoitovastiketta noin 24%:lla. Tämä oli ainakin itselläni oman 15-vuotisen isännöintiurani ensimmäinen ja ainoa ylimääräinen yhtiökokous, joka on kutsuttu koolle sen takia, että hoitovastiketta alennetaan. 

Alentamisen syynä oli siis maalämmöstä johtuva hoitokulujen jyrkkä lasku. Ja tällä hoitovastikkeen laskulla katetaan nyt otettavan pankkilainan kaikki korot ja kulut ja lyhennykset seuraavan 20 vuoden ajan.

Jos joku (vaikkapa nokkela isännöitsijä) esittelee tämän toimintamallin muillekin taloyhtiöille, niin nykyisillä kaukolämmön hinnoilla tämä toimintamalli Helsingin Puistolassa sijaitsevasta rivitaloyhtiöstä on heti kopioitavissa lähes kaikkiin muihinkin taloyhtiöihin esim. Helsingissä ja Espoossa.

Vantaalla tilanne on haastavampi, koska vantaalaiset taloyhtiöt ovat saaneet nauttia edullisemmasta kaukolämmöstä sen jälkeen, kun Vantaalle rakennettiin jätteenpolttolaitos, eli kaukolämpöä tulee - tarvittiin sitä taikka ei. Niin sitä sitten myydään halpaan hintaan lähiseutujen taloyhtiöille. Silti nytkin eräälle vantaalaiselle rivitaloyhtiölle tehty vastaava laskelma lupailee 12-13 vuoden takaisinmaksuaikoja. Sekin on hyvä saavutus. Jolloin 20 vuoden pankkilainalla tämäkin yhtiö saisi reippaasti ilmaista remonttirahaa.

Maalämpö ei kuitenkaan ole taikasana, eikä edes mahdollista tai kannattavaa kaikissa yhtiöissä. Mutta silloin pitää selvittää mm. lämmön talteenoton, tai VILP:n tai muun ratkaisun kannattavuutta.

Miksi näitä ratkaisuja ei sitten tehty jo esim. 10 vuotta sitten? No silloin ei vielä ollut tehokasta ja teknisesti luotettavia lämpöpumppuja. Mutta nyt on. Toki yhä vieläkin lämpöpumppukauppiaat joskus huijaavat ostajia ylisuurilla lupauksilla mm hyvistä COP tai SCOP -luvuilla, jotka ei sitten toteudukaan käytännön elämässä, vaikka laboratorion testitilanteissa ne olisikin saavutettu.

Tai sitten maalämpökauppias myy (halvempaan hintaan pyrkiessään) koko järjestelmän liian lyhyellä kallioreiällä, joka on laskettu 1 metri kallioreikää per 1 neliö lämmitettävää asuinpinta-alaa -kaavalla.

Nykyään oikeampi suhdeluku on 1,3 metriä kallioreikää per neliö lämmintä pinta-alaa. Silloin paluuvesi on lämpimämpää, ja maalämpöpumpun hyödysuhde on parempi ja sähkönkulutus paljon pienempi.