Kesäkuun sähkönkulutus

Kesäkuussa sähköä kului 456,02 kWh, joka on huonommin kuin viime vuonna (silloin sähköä meni kesäkuussa 2018 yht.389,74 kWh. Vuoden 2019 kulutusluvut ovat kuitenkin "toiseksi parhaalla tasolla" verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tässä grafiikkaa asiaan liittyen.

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
YHT	5884,30	8159,59	6873,02	6208,43	4885,89	5174,80

Tulisijat nuohottu (paitsi yksi)

Tänään kävi nuohooja eli Kimmo Siren - niin kuin Kimmo on käynyt aikaisempinakin vuosina. Joten taas oman muistin tueksi hyvä päivittää tännekin, että milloin on nuohottu, ja mitä on nuohottu. Nyt nimittäin tällä kertaa takkahuoneen pikkutakka jätettiin nuohoamatta, koska se ei ole ollut viime talvena käytössä kuin muutaman kerran. Pikkutakkaa on käytetty vain kovimmilla pakkasilla, jolloin se lämmittää kyllä koko kellarin hyvin, jolloin koko talo tuntuu lämpimältä, kun keskikerroksessa lattian alla on lämmintä ilmaa.

Aurinkopaneelikauppiaita osa1

Sain tässä hiljattain 2 puhelinsoittoa, jossa soittaja kertoi, että aurinkopaneeliasentajamme ovat juuri nyt kiertämässä siellä teilläpäin, että voisiko he poiketa teillekin tekemässä ilmaisen kartoituksen, joka ei sido mihinkään eikä maksa mitään?

Olen kyllä ollut aikeissa hankkia aurinkopaneelit jo pidemmän aikaa muutenkin, joten sovittiin tapaamiset molempien kanssa tämän viikon alkuun. Molemmat soittajat kysyivät vielä soiton päätteeksi osoitetta, että mikä kaupunki ja mikä katu - eli se "olemme juuri kiertelemässä siellä teilläpäin muutenkin" oli pelkkää myyntimiehen puhetta.

Toinen myyjä oli käynyt paikalla jo tuntia ennen sovittua aikaa. Eikä tullut sitten enää saman päivän aikana ollenkaan, mutta soitti kyllä paljon myöhemmin uudestaan ja sovittiin uusi aika ensi viikolle. Toinen myyjistä tuli paikalle sovittuna aikana.

Päällimmäisin myyntiargumentti näytti olevan hyvä tuotto, jopa 7% sijoitetulle pääomalle. Joka ollessaan (sähkön) säästöihin perustuvaa, on myös verovapaata, koska säästämisestä ei veroteta mitään. Tämä on sinänsä totta kyllä. Tässä kohtaa ei kylläkään sanallakaan mainittu sitä, että tuotantohuippu tulee keskelle kesää, jolloin sähkölle on vähän käyttöä, ja yleensäkin vain pieni osa aurinkopaneelin tuotannosta saadaan omaan käyttöön, sillä muu osa tuotantoa "karkaa" hyvin herkästi valtakunnan verkkoon. Tästä tuotannon ja kulutuksen epätasapainosta kerrotaan hyvin tässä linkissä:

https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/

Lupaukset 7%:n verottomasta tuotosta näyttävät kuitenkin purevan hyvin, koska kauppaa kuulemma syntyy hyvin, tilauksia oli jo syntynyt tälle samallekin päivälle, mikä tietysti on provisiopalkkaiselle myyjälle itselleenkin oikein hyvä juttu.

Tämän jälkeen seuraava vaihe myyntipuheessa oli oman talomme katon katsominen satelliittikuvasta, ja jollain piirto-ohjelmalla sinne katolle piirrettiin 15 aurinkopaneelia. Mitoitus oli vaan tyyliin "tuohon nyt ainakin sopisi paneeleita", eli mitään kesäkauden sähkönkulutuksen huippumääriä tms. mitoituksen pohjaksi yleensä käytettyjä lukuja ei kysytty. Joten paneelien määrän perusteeksi tuli nyt vain se, että "tuohon nyt ainakin sopisi tämän verran paneeleita". Meillä katon kokonaispinta-ala on 150m2, joten olisi sinne saattanut sopia vielä paljon enemmänkin, mutta nyt mentiin tällä määrällä, ja saatiin ilmeisesti sellainen loppusumma kauppasummaksi, jolla kauppa käy hyvin. Eli jollain eläkeläisellä saattaa olla sen verran rahaa tilillään vaikka koko ajan.

Pidin kokonaissummaa hiukan tyyriinä, jolloin myyjä ilmoitti, ettei he olekaan markkinoiden halvin, eikä pidä ostaa halvemmilta aurinkopaneelikauppiailta, koska ne (tietyt ja nimeltä mainitut firmat) pyörivät koko ajan tappiolla, jolloin ne varmaankin poistuvat kohta markkinoilta. Mutta heidän firma tekee pientä voittoa joka vuosi. Nämä tiedot näytettiin ja tarkastettiin Finder.fi -palvelusta, että totta oli - tietyt firmat ovat tappiolla, ja jotkut taas pääsevät nipin napin voitolle - kertoen kuitenkin siitä, että bisnes näyttää olevan aika tiukkaa kaikille.

Tässä kohtaa kyllä huomautin, että jos maantien varressa on kaksi huoltoasemaa, ja toisessa on halvemmat litrahinnat kuin toisessa, niin usein poikkean siihen pihaan, missä bensaa myydään halvemmalla - enkä katso netistä tilinpäätöstietoja, että tuottaako jompikumpi huoltoasema voittoa vai tappiota.

Lopuksi myyjä vielä vakuutteli, että heidän yritys ei ole koskaan joutunut kuluttajariitalautakuntaan.

Ihmettelin hiukan, että miten sinne ylipäätään voisi aurinkopaneelikaupassa joutua, jolloin myyjä näytti joitakin kuvia asennuksista, joissa johdotukset oli mm. köytetty nippusiteillä palotikkaisiin, tai sitten paneelien kiinnitykset oli pultattu peltikatosta läpi peltikaton pohjan kohdalta (jolloin katosta tulee varmasti hyvin vuotoherkkä), lisäksi aurinkopaneelien tuenta oli joissakin asennuksissa hyvin heikkoa, tyyliin vain päistään kiinni, eli lumikuorma ehkä saattaa painaa paneelit mutkalle. Kovin kokeneita asentajia ei siis aina ole liikkeellä.

Aiheeseen tulee vielä osa nro2, kunhan toinen myyjä saapuu paikalle juhannuksen jälkeen.

Tukevasti asennettu aurinkopaneeli on kolmesta kohtaa kiinni ja paneelien välissä on lämpölaajenemisen takia pieni rako.

Tämä kuva bonkattu tästä osoitteesta: http://www.aurinkovirta.fi/aurinkosahko/aurinkovoimala/kiinnitysteline/
(kuva ei liity meillä poikenneeseen paneelikauppiaaseen)

EDIT 25.6.2019:
Tämän myyjän käynnistä oli kuitenkin hyötyä, ja sain uutta tietoa mm. että:

1) Kiinalaistuotteita koskevat rangaistustullit on nyt viime vuonna poistettu aurinkopaneeleilta. Mutta tämä ei kuitenkaan vaikuttanut eikä vaikuta aurinkopaneelien hintoihin (tämän olen huomannut itsekin, että ei näy vaikutusta näkyvän). Tämä johtuu siitä, ettei näitä rangaistustulleja ole maksettu tähänkään asti, vaan rangaistustullit EU:n myyntiin on kierretty esim. niin, että aurinkopaneelit viedään ensin Malesiaan, ja sieltä eteenpäin EU:n alueelle. Jolloin rangaistustullit on onnistuttu käytännössä kokonaan kiertämään jo ennenkin. Mutta nyt tavaravirta voi tulla suoraan Kiinastakin ilman tulleja.
2) Vaikka kaikki aurinkopaneelit tehdäänkin nykyään Kiinassa (aivan kuin LED-lamput), niin aurinkopaneeleissa on eroja, ja ostaessa paneeleja kannattaa varmistaa, että paneelien valmistaja on ns. "Tier 1" -listalla, joka päivittyy 3kk välein, ja joka on esim. tässä linkissä:

https://www.renvu.com/Learn/Bloomberg-Tier-1-Solar-Panels-List-2019

VILP:n kello-ohjauksella merkittävät säästöt sähkönkulutukseen kesäkaudella

Edellisessä postauksessani ihmettelin, että minne sitä sähköä oikein katoaa? Kulutustasoksi oli vakiintunut jo toukokuun alusta aivan eri taso, mikä meillä oli viime vuonna, ja hetken aikaa näytti siltä, että esim. tämän nyt alkavan kesäkuun sähkönkulutus tulisi olemaan jopa 50% suurempi, mikä se oli viime vuonna.

Se minkä viime vuonna muistin tehdä, ja mikä tänä vuonna unohtui tehdä - oli VILP:n "kello-ohjaus" kesäaikaan. Nythän siis VILP tekee meillä kesäaikana pelkät käyttövedet, ja talo itsessään pärjää koko kesän kokonaan ilman lämmitystä.

Koska kesäkaudella VILP (ja miksei myös MLP?) käy hyvin lyhyen aikaa vuorokaudessa, niin mikäli varaajassa vaan litramäärät riittää (eli varaaja on 500-litrainen tai vielä isompi), niin varaaja kannattaa yön aikana "päästää kylmäksi", sanotaan nyt vaikkapa +40C tienoille. Silläkin vedellä pystyy suihkussa käymään vielä vallan mainiosti, jos vaan hanassa säätää "nupit kaakkoon", niin vielä +40C on niin lämmintä, että sellaisen lämpötilan alla ei ainakaan kovin kauaa tee mieli seistä.

Olen huomannut, että lämpöpumput eivät ole ihan kokonaan tyhmää rautaa. Esim. meidän Viessmann VILP tietää ja oivaltaa, että jos lämmityksen alkaessa/käynnistyessä kello-ohjatusti tiettyyn kellonaikaan, että jos varaajan alkulämpötila on silloin vaikkapa +40C, ja jos loppulämpötilaksi eli tavoitelämpötilaksi on säädetty vaikkapa +50C, niin VILP ei suinkaan heti alusta alkaen ala syöttämään varaajaan +50C -asteista lämmitysvettä, vaan se aloittaa lämmityksen hienovaraisesti esim. +42C -asteisella syöttövedellä. Ja kun varaajan lämpötila saavuttaa +42C, niin silloin ja jo hetkeä ennen pumppu säätää lämmitysvedeksi +44C. Ja näin pikkuhiljaa hivuttautumalla jatketaan, kunnes varaaja saavuttaa halutun loppulämpötilan, esim. +50C.

Tässä on se järki, että +42C -asteinen vesi syntyy huomattavasti kustannustehokkaammin, kuin +50C -asteinen käyttövesi. Joten jos varaajan (siis isokokoisen varaajan) päästää tarkoituksella jäähtymään yön yli, silloin sen uudelleen lämmityksessä säästyy alkuminuuteilla ihan reippaasti energiaa. Ja matemaattisesti tämä siis perustuu parempaan hyötysuhteeseen.

Jos varaaja on pienikokoinen, ja jos sen jättää jäähtymään esim. +40C -asteeseen, sitten siinä on se vaara, että juuri sillä hetkellä suihkussa kävijä saakin aika pian kylmän suihkun, jos varaajan lämpötila suihkussa käynnin aikana laskee liikaa. Mutta esim. 500-litraisen varaajan lämpötila ei yhden suihkussa käynnin johdossa muutu ollenkaan. Ei ainakaan sen vertaa, että sen pystyisi lämpömittareista havaitsemaan.

Toinen syy, miksi isoa varaajaa kannattaa lämmittää vain kerran päivässä ja kunnolla on se, että silloin pumppu käy yhtä menoa pitkän aikaa, eikä käy lyhyttä pätkäkäyntiä monta kertaa päivässä, joka taas kuluttaisi kompuraa. Ja kun sallittu käyntiaika (esim. 2h) on säädetty VILP:llä iltapäivän tunteihin, silloin on kesäisin kaikkein lämpöisintä ilmaa saatavilla. Eli taas hyötysuhteet paranevat lämpöisestä lämmönlähteestä johtuen.

Itse tein kello-ohjauksella kuristuksen 2 tuntiin pari päivää sitten, ja ainakin nyt parin päivän seurannan perusteella tällä oli selvästi oikean suuntainen vaikutus. Alun perin noin 20 kWh/päivä tasolla ollut sähkönkulutus laski ensin 14 kWh/päivä (eka seurantapäivä) ja toisena päivänä sähköä meni 17 kWh, ja nämä 2 yhteensä ovat 32 kWh (viime vuonna vastaavina päivinä kulutus oli ollut 36 kWh, eli nyt mentiin jopa senkin alle), kts tuntikulutus käppyrät tässä kuvakaappauksessa:

Varsinkin ekan päivän kello-ohjaus näkyy selvänä yksittäisenä pylväänä, eli VILP:n käynnistyminen on sattunut varsin hyvin tasatuntien välille. Samassa kuvassa näkyy aivan huippuhyvä tuuri siinäkin, että tämä yksittäinen korkein pylväs on osunut ihan keskellä vuorokauden lämpötilahuippua, eli siinäkin mielessä "täysi napakymppi", ja sähkönkulutus jäi ilmeisesti siksi hyvinkin pieneksi.

Nyt jos VILP:lle ei asenna kello-ohjauksen avulla mitään rajoja, silloin se käy ihan milloin sattuu ja ihan vaikka yölläkin, jolloin lämmintä ilmaa ei ole kesäisin saatavilla. Jolloin hyötysuhde on heikompi, ja sähköä kuluu enempi. Ilmeisesti myös VILP itsessään rasittuu enempi, eli mieluiten se tykkää käydä silloin kun on lämmintä, ja tuottoastekin olisi mahdollisimman matala, esim. vain +35C, jollainen vesi sopii mainiosti lattialämmitykseen.

Toisella päivällä on enempi hajontaa, ja mahdollisesti myös enempi lämpimän veden käyttöäkin, koska eilen oli lauantai, ja on saunottu. Kuvaajassa näkyy myös selkeä noin 0,3 kWh:n suuruinen "pohjakuormitus" jokaiselle tunnille, ja ilta-aikoina pohjakuormitus on noin 2-kertainen, eli silloin lienee nämä paljon sähköä kuluttavat pleikkarit ja TV yms. kodinkoneet enempi käytössä. Tosin uusi TV ei sähköä juuri ollenkaan kuluta, mutta vanhat kodinkoneet (esim. TV ja jääkaappi) haukkaavat sähköä selvästi enempi.

Joku voi tietysti kysyä ja ihmetellä, että miksi ihmeessä meillä on niinkin suuri varaaja kuin 500 litraa? No siksi kun meillä on 400-litrainen poreallas kylppärissä. Sen kun laskee vettä täyteen, niin varaajan alkulämpötila pitää olla vähintään +55C, muuten lämpöä ei riitä tarpeeksi.

Joku voi miettiä myös sitä, että onko "kovinkaan terveellistä" antaa varaajan lämpötilan laskea esim. jonnekin +40C paikkeille. Että eikös silloin sen lämpöisessä vedessä ala legionellat yms. bakteerit kasvaa? No ainakin se vesi, joka on varaajassa, on ihan eri vettä kuin se vesi, joka tulee hanasta, eli eihän nämä 2 koskaan sekoitu keskenään. Ja jos varaajan vaikkapa kerran viikossa lämmittää +55C tai yli sen, niin silloin kaikki mahdolliset legionellat kuolevat. Itse en ole tehnyt kuumennusta näinkään säännöllisesti, vaan "aina muistaessa". Eikä meillä ole kukaan sairastunut.

Legionellassa on vielä sekin otettava huomioon, että jos juomavedessä olisi legionellaa, niin siltikin sen veden voi juoda. Legionella kuolee ruuansulatuskanavassa, eikä silloin sairastu. Jos "haluaa" sairastua legionellabakteerista, sitten se pitäisi "vetää henkeen", eli jos suihkussa tulisi legionellaa veden mukana, ja jos vettä vetää vahingossa henkeen, silloin sairastumisen riski varmasti on olemassa. Tilastollisesti Suomessa on vuosittain noin 10-20 legionellatapausta, joista noin puolet on hankittu ulkomailta.

Minne sähköä katoaa? :-)

Viime kuussa eli toukokuun kohdalla ihmettelin edellisvuoteen korkeaa sähkönkulutusta tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/2019/06/toukokuun-sahkonkulutus.html

Ihmettely ei ole loppunut vieläkään, päin vastoin ihmettely vaan lisääntyy samassa suhteessa kuin sähkönkulutus ylittää viime vuotisen kulutustason, tässä kuvassa kesäkuun viisi ensimmäistä päivää - ja kuudes päivä ja siitä eteenpäin ovat viime vuoden vrk-kulutusmääriä:

Viime vuonna koko kesäkuun kulutus oli 389 kWh. Tänä vuonna samassa kuussa jo 5 ensimmäistä päivää ovat kuluttaneet sähköä 104 kWh eli noin 20 kWh per vrk. Tällä vauhdilla kesäkuun kulutus 30 päivän ajalta on 600 kWh tai jopa ylikin. Eli 50% yli sen tason, mikä viime vuonna riitti kesäkuulle. Eikä ole mitään käsitystä siitä, että missä sitä sähköä kuluu, tai minne sitä nyt katoaa?

Pitää vähän tässä pohdiskella... :-)

Toukokuun sähkönkulutus

Moni edellisistä kuukausista on ollut aina uusi alarajaennätys, mutta nyt tässä kuussa mentiin reippaasti vastakkaiseen suuntaan, eli sähkönkulutus nousi toukokuussa 2019 ollen nyt 569,3 kWh. Vuotta aikaisemmin toukokuussa sähköä kului 462,5 kWh eli 106,8 kWh eli 19% vähemmän.

Ero on varsinkin prosenteissa ilmaistuna aika suuri eikä itselläni ole mitään käsitystä, että mihin on kulunut "ylimääräinen sähkö" eli noin 3 kWh per päivä. Se on voinut kulua tehokkuus häviöihin, sillä lämmin vesi tehdään VILP:llä, joka ottaa energian ulkoilmasta, joka oli vuosi sitten toukokuussa keskimäärin +15,1C lämmintä, ja tässä toukokuussa kuukauden keskilämpötila oli Vantaalla vain +10,5C.

Toisaalta koleampi toukokuu ja varsinkin kylmä ja sateinen kuukauden loppu varmaan vaikuttaa osaltaan siihen, että koulun päättäjäiset sujuvat rauhallisemmin, ja ainakaan tänään aamulla ei vielä ole kuulunut yhtään ikäviä uutisia mistään päin Suomea, että juhlinta olisi lähtenyt käsistä tai mennyt muuten pieleen. Meilläkin oli eilen ylioppilasjuhlat, ja juhliin valmistautuminen on voinut olla myös toinen syy kasvaneeseen sähkönkulutukseen.

Jos katsotaan alkuvuoden kululutusta kumulatiivisesti vuoden ensimmäisen 5 kuukauden osalta, niin viime vuodesta kulutus on noussut hivenen, sillä viime vuonna tähän mennessä sähköä oli kulunut 4496,15 kWh ja nyt kulutus vastaavalla hetkellä vuoden alusta lukien on jo 4718,78 kWh. Kuitenkin kumpikin näistä kulutustasoista on erittäin alhainen, jos tilannetta verrataan aikaisempiin vuosiin 2 vuoden taakse tai siitä kauemmas, kuten alla olevasta vertailutaulukosta voi nähdä.

Vuoden 2014 kulutusluvuista pitää todeta, että ne ovat kaikki rakentamisaikaista sähköä, sillä vuonan 2014 muuttamaan päästiin vasta syyskuun lopussa 2014. Mutta rakennusaikainenkin sähkönkulutus on ollut suurempaa kuin vuosina 2018 ja 2019. Jotain hyötyä siitä VILP:stä siis on (ja VILP siis hankittiin lokakuussa 2015).

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
YHT	5311,40	7085,59	6375,02	5675,93	4496,15	4718,78

Ja tässä vielä kulutukset graafisesti kuukausikohtaisesti vuosittain vertailtuna ja vuorokausikausikohtaisesti nyt päättyneen kuukauden osalta:

Päiväkohtaisissa kulutuslukemissa pitäisi näkyä (mutta ei näy?) suihkulähteen käynnistäminen 26.5, joskin sen kulutus on vain 30W tunnissa (se käy perustilassa vain yhdellä pumpulla), joten vrk-kulutus on 0,72 kWh. Räystäsvalot on nyt myös kytketty pois päältä ja laitan ne uudestaan päälle heinäkuun lopulla. Nytkin ne syttyisivät hämäräkytkimellä muutamaksi tunniksi joka yö, mutta silloinkin on niin valoisaa, ettei niistä juuri ole hyötyä tähän aikaan vuodesta. Pimeällä vuodenajalla ne kyllä ovat näyttävän näköiset.

Yläpohja tarkastettu ja linnunpönttö puhdistettu

Rakennusblogi on vielä rakentamisen jälkeenkin siitä hyvä työkalu, että aina jos ja kun jotain tarkastuksia ja huoltoja tekee, niin jos niistä jaksaa myös tänne blogin puolelle päivityksen tehdä, sitten voi joskus jatkossakin aina tarkistaa (paikasta riippumatta), että milloin viimeksi on nyt vaikkapa yläpohjassa tullut käytyä katsomassa. Tänään kävin ja tältä siellä näytti, eli ei mitään normaalista poikkeavaa:

Olen joskus saanut muiden rakentajien ylijäämistä esim. 50mm villoja, ja olen niitä vähän lisäillyt puhallusvillojen päälle. Ei niistä varmaan juurikaan hyötyä ole, mutta ei ole haittaakaan, kun hyvin ne mahtuvat tuolla olemaan.

Lintupöntön asensin autokatokseen pari vuotta sitten, ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun siihen ei tullut asukkaita lainkaan. Joten päätin puhdistaa senkin. Sinne olikin kannettu kaikenlaista aina sammaleista alkaen puoli pönttöä täyteen...

Suihkulähde taas päälle ja toimintaan

Eilen otin suihkulähteen pois "talviteloiltaan" eli puhdistin vesialtaat ja suodattimet, ja laitoin pumpuille sähköt takaisin päälle. Puhdistushomma olikin aika suuri työ, ja siinä meni käytännössä koko eilinen päivä, joten ensi syksynä ennen talven tuloa pitää laittaa iso pressu suihkulähteen suojaksi.

Ei siksi, että talvi olisi tehnyt tuhojaan, vaan siksi, että siitepölyä oli joka paikka täynnä. Esim. traktorin renkaissa ollut vesi oli pitkän seisomisen jälkeen keltaista puuroa, ja joukossa oli ainakin koivun siitepölyä tosi paljon.

Siinä olikin sitten hommaa, kun piti painepesurilla pestä kivet ja kumit ja vaihtaa vesi aika monta kertaa, ennen kuin lopputulos näytti hyvältä. Mutta hieno siitä taas tuuli, ja solisevan veden ääntä on mukava kuunnella. Koska suihkulähteessä on yhteensä 4 pumppua, se on aina eri näköinen sen mukaan, että montako pumppua on toiminnassa. Yksi vesipumpuista toimii aina 4 minuuttia kerrallaan ja menee päälle liiketunnistimella, eli suihkulähde on siinä mielessä interaktiivinen, että käynnistyy "täysille tehoille", vasta sitten kun joku menee lähemmäs sitä katsomaan.

Sydämen muotoisessa suihkulähteessä oleviin traktorin renkaisiin liittyy sellainen tarina, että samat renkaat olivat traktorissa paikalla silloin, kun talon rakentamisessa tarvitut puut ajettiin metsästä tien varteen. Kun renkaat kuluivat loppuun, ja kun talo on nyt valmis, niin ne samat renkaat ovat talon pihassa - eli suihkulähteessä. Ehkä hiukan peitän niitä enemmän tänä kesänä pyöreillä kivillä niin, että eivät ole ihan näin paljon jatkossa näkyvissä.

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa 2019 sähköä kului 583,1 kWh - mikä oli huhtikuuksi kautta aikojen alhaisin tulos. Joskin erot ovat hyvin pienet. Esim. viime vuonna huhtikuun kulutus oli 595,1 eli vain 12 kWh eli 2% enemmän mitä sähköä kului tänä vuonna. Vuoden ensimmäiset 4 kuukautta näyttävät nyt lukujen valossa tältä (verrattuna aikaisempiin vuosiin):

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
YHT	4484,21	5963,59	5766,62	4845,66	4033,63	4149,50

Viime vuonna sähköä oli alkuvuoden osalta kulunut vähemmän, ja selitys löytyy tammikuulta - tämän vuoden tammikuussa sähköä kului paljon enemmän. Erotusta ole vieläkään kurottu kiinni, vaikka tammikuun jälkeiset kuukaudet ovat tänä vuonna kaikki olleet pienemmällä kulutuksella kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vuositasolla kuukausikohtainen grafiikka näyttää nyt tältä:

T

Ja vuorokausikohtaisessa tarkastelussa päiväkohtainen kulutus näytti huhtikuussa tältä:

Huhtikuu 2019 oli myös poikkeuksellisen lämmin huhtikuu, keskilämmön ollessa tällä kertaa +6,7C. Kaikkien aikojen lämpimin huhtikuu on ollut Kaisaniemen mittausasemalla vuonna 1921 - silloin keskilämpötila oli +6,8C.Vastaavasti kaikkien aikojen kylmin mitattu keskilämpötila Kaisaniemessä sattui vuosille 1847 ja 1852, molempien huhtikuiden keskilämpötila oli silloin pakkasella, eli -2,4C.

Kaiken kaikkiaan alle 600 kWh:n kuukausikulutus on erittäin hyvällä tasolla. Tämä oli tänä vuonna ensimmäinen kerta, kun kk-kulutus jäi alle 600 kWh/kk. Viime vuonna 2018 näin kävi 6 kertaa. Vuonna 2017 vastaavia alle 600 kWh:n kuukausia oli 4 kpl ja vuonna 2016 oli 2 kuukautta alle 600 kWh:n kulutuksella. Sitä aikaisemmin tällaisia alle 600 kWh:n kuukausia ei ole ollut ollenkaan. Eli yhteensä 13 kuukautta on koko talon historian aikana lokakuulta 2014 tähän päivään ollut enintään 600 kWh:n kuukausikulutuksella.

Lämmitystapajärjestelmät ja energiatehokkaan talon suunnittelu

Helsinki on hiilineutraalikaupunki vuonna 2035:

Hiilineutraali Helsinki 2035 - toimenpiteet

Helsingin Energia eli Helen on tehnyt päätöksen luopua hiilivoimasta kokonaan vuoteen 2029 mennessä:

www.iltalehti.fi/talous

Helsingin Energia tekikin jo ympäristöteon ilmoittamalla kaukolämmön hinnankorotuksesta syksyllä 2018. Kertakorotus 19% lienee ollut suurin ikinä, mitä missään Suomessa on kaukolämmön hintoja nostettu kertaheitolla? Tällä päätöksellä saattoi olla paljon isommat ympäristövaikutukset, mitä Helsingin Energia oli itse ikinä osannut kuvitellakaan?

Nimittäin omassa työssäni ainakin kaikki ne Helsingissä sijaitseva taloyhtiöt, joissa itse olen isännöitsijänä, ovat nyt vuoden vaihteen tienoilla budjettia 2019 tehdessään ottaneet ilolla vastaan laskelmat maalämmön kannattavuudesta.

Ensimmäiset taloyhtiöt siirtyivät kaukolämmöstä maalämpöön jo viime vuoden puolella, joten nyt tässä vaiheessa kevättä ensimmäiset porauskentät on porattu jo. Maalämpöön siirtymisellä on euromääräisen säästön lisäksi myös erittäin suuret ympäristösäästöt. Mutta epäilen suuresti, että ihan tällaista liikehdintää ei Helsingin Energiassa osattu odottaa.

Helsingin Energian päätös nostaa rajusti kaukolämmön hintaa oli kuitenkin erittäin perusteltu ja erittäin hyvin ymmärrettävä. Jos lopetetaan kivihiilen käyttö vuonna 2029, niin ennen sitä kaikki voimalaitokset pitää uusia kokonaan. Ja se maksaa paljon. Ja laskut maksatetaan asiakkailla. Näillä näkymin koko loppulaskun maksaa se kaukolämmön käyttäjä, joka viimeisenä kaukolämmön käyttäjäksi vielä jää. Maalämpöön ajoissa siirtyneet tai kohta siirtyvät taloyhtiöt välttyvät näiltä lisälaskuilta.

Jos maalämpö onkin erittäin taloudellinen ja erittäin ympäristöystävällinen valinta vanhoissa kiinteistöissä, joissa eritykset ovat huonot ja lämmönkulutus on suurta, niin uudistaloissa, joissa kulutus on paljon pienempi, maalämmölle voi löytyä paljon muitakin ja kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja. Maalämpöpumpulle nimittäin pitää antaa "paljon töitä", jotta se pääsisi tienaamaan, jolloin isot investoinnit saadaan katettua.

Jos uudistaloissa kulutus on pientä, silloin maalämmön takaisinmaksuajasta tulee pitkä. Mutta on maalämpö silloinkin helppo valinta, ja varmasti paras valinta sellaiselle asukkaalle, jolla ei ole aikaa eikä osaamista eikä edes mielenkiintoa tehdä käsisäätöjä. VILP voi hyytyä pakkaseen, jolloin tarvitaan suorasähköä tilalle (jolloin itse ainakin nostan sähkötermostaattien lämpötiloja vähän, että ne menisivät herkemmin päälle). Vastaavasti kesäaikaan siirtyessä VILP:n käyntiaikoja voi kuristaa ajastimella niin, että pumppu käy vaan tunnin-pari päivässä keskipäivällä, jolloin on kaikkein lämpöisintä. VILP:n nimittäin ei tarvitse kesäaikana käydä kuin tunti-pari päivässä.

Päivitin oman rakennusblogini energiankulutus -sivustolle tänään tuoreita päivityksiä, tässä linkki sinne:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/p/energiankulutus.html

Samalla tein yhden uuden havainnon: VILP + aurinkopaneeliyhdistelmä voi olla kotitalousvähennykset huomioiden paljon halvempi ostaa, ja sen avulla pääsee ainakin savimaan tontilla paljon pienemmille sähkön vuosikulutustasoille, kuin mihin maalämpöpaketilla oltaisiin päästy. Tähän lopputulokseen tietysti vaikuttaa juurikin tuo kotitalousvähennys.

Talonsa siis saa lopputarkastuksesta läpi pelkän VILP:n avulla. Lopputarkastuksen jälkeen kun jatkaa asumista 2 vuotta, niin sen jälkeen on oikeutettu saamaan kotitalousvähennystä (jota uudisrakentaja ei saa). Tässä vaiheessa kannattaa asentaa aurinkopaneelit. Jolloin VILP + aurinkopaneeliyhdistelmän yhteishinta jää nykyhinnoin selvästi alle sen, mitä maalämpöpaketti olisi maksanut, koska siihenkään uudisrakentaja ei kotitalousvähennyksiä saa. Esim. täällä linkissä voi laskea erilaisten aurinkopaneelijärjestelmien hintoja:

https://aurinkolaskuri.fortum.fi/

Jos VILP + aurinkopaneelijärjestelmä on halvempi ostaa, sen avulla siis sähköä kuluu vähemmän mitä maalämpöpaketin avulla olisi kulunut. Lisäksi VILP + aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Tarkemmin sanottuna aurinkopaneelit kestävät kauemmin. Paneeleissa vuosituotto pienenee prosentilla vuosittain, ja niiden käyttöiäksi oletetaan 40 vuotta. Kuluvia osia aurinkopaneeleissa ei ole. Kun taas VILP:n ja maalämpöpumpun kompuraa pitää vaihtaa 15-20 vuoden välein.

Omassa talossani laskin, että sitten kun asennan aurinkosähköpaneelit, niin rahaa on kulunut VILP:n ja paneelien hankintaa melkein se, mitä maalämpöpakettikin olisi maksanut. Mutta vuosikulutus voi meidän talossa jäädä (ostosähkön osalta) tasolle 3440 kWh per vuosi. Talossa on lämpimiä neliöitä 241m2. Maalämmön avulla tällaista lopputulosta ei olisi voitu saavuttaa.

Vai laskinko jossain kohtaa väärin? Jos niin - missä kohtaa?

Monesti aurinkopaneeleja kuitenkin kritisoidaan siksi, että niiden tuottama huipputeho "osuu väärään kohtaan". Siis keskikesälle, jolloin energiaa esim. lämmitykseen ei tarvita muuta kuin käyttöveden verran. Tietysti kotitaloussähköt voi tehdä omana tuotantona myös. Tämä kritiikki on oikeaan osuvaa siltä osin, mitä vuodenaikoihin tulee. Totta kai talvella tarvittaisiin enempi energiaa kuin kesällä.

Mutta aurinkopaneelien tuotantoa voidaan tarkastella myös vuorokausitasolla. Jolloin huipputuotanto osuukin ihan kohdilleen, eli juuri niihin päivän tunteihin jolloin kulutus on huipussaan. Yöllä paneelien tuotanto on pientä tai tuotantoa ei ole elokuun pimeinä öinä ollenkaan, mutta silloin talon oma kulutuskin on minimissään.

Aurinkopaneelien käyttö joka tapauksessa kasvaa joka vuosi hurjaa vauhtia:

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/aurinkoenergia-ja-aurinkosahko-suomessa

Nämä kuvat Saksasta, jossa jopa polttopuuladoissa katot ovat täysin paneelien peitossa.

EDIT 2.5.2019 klo 07.02:

Aiheeseen liittyvässä keskustelussa on noussut esille yksi tärkeä sudenkuoppa, jota en ollut itse huomannut, mutta joka kannattaa ottaa huomioon ja pohtia, ennen kuin tekee sijoituksia aurinkopaneeleihin.

Ongelmaksi voi nimittäin tulla ja tuleekin "edes-takainen myynti", eli vaikka paneelien tuotto-odotukset täyttyisivät, ja vaikka sähkönkulutus putoaakin kWh-määräisessä tarkastelussa juurikin tuon paneelien kWh-tuoton verran vuodessa, niin euromääräistä säästöä ei silti välttämättä juurikaan tule. Sillä paneeleista saadun sähkön hyödyntäminen heti suoraan tontilla on monissa tapauksissa hyvin vähäistä (vain noin 20%:n luokkaa).

Samanaikaista ostoa ja myyntiä valtakunnan verkkoon voi tapahtua vaikka saman minuutin sisällä, jolloin se ei näy tuntikohtaisessa seurannassa lainkaan. Mutta euromääräisessä tarkastelussa näkyy, sillä jos jotain myy verkkoon, ja vaikka sähköenergian osto- ja myyntihinta olisi sama, on takaisinosto aina kuitenkin 3 kertaa kalliimpaa, koska ostettaessa päälle tulevat siirtomaksut ja verot.

Tästä aiheutuu, että vaikka vuosittaiseen kWh-säästöön perustuen aurinkopaneelien takaisinmaksuajaksi saadaan matemaattisesti vaikkapa 17 vuotta, niin todellisuudessa takaisinmaksuaika voi olla euromääräisessä tarkastelussa esim. 29 vuotta, koska verkkoon myynti ja sieltä takaisinosto sotkee laskelmat.

Eikä verkkoon myyntiä ei voi oikein millään konstilla täysin estää? Muuta kuin hankkimalla taloon akun, joka on kallis, ja jolloin aurinkopaneelien tuottolaskelmat menetetään siinä. Hyviä lisukkeita aurinkopaneelien rinnalle voivat olla vaikkapa iso vesivaraaja, jota lämmitetään suorasähköllä eli vastuksella aina ennen, ennen kuin valtakunnan verkkoon myyntiä pääsee ollenkaan tapahtumaan. Tai sitten jos akun hankkii, pitää hankkia sähköauto. Jolloin se kallis akku on siellä autossa.

Tässä linkissä lisää numeroita ja faktaa, että kannattaako aurinkopaneeleihin investoida:

https://www.clonet.fi/energia/kannattaako-aurinkopaneeleihin-investoida/?fbclid=IwAR3SKwLKG-6__xtYuA65sVcfJrUrwR4WfmK2H-EKsVZXhwvAPBfVWymZUMQ