keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Ilta-Sanomat 5.10.2016

Tänään Iltalehdessä oli mielestäni mielenkiintoinen lämmitysmuotojen kustannusvertailu, jossa (tietenkin) maalämpö oli ylivoimainen voittaja. Tulokset oli saatu Motivan lämmitystapojen vertailulaskurista.

"Motiva-konserni tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla he voivat tehdä resurssitehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä valintoja. Motiva-konserniin kuuluvat Motiva Oy ja Motiva Services Oy.

Motiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva Oy toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot.

Motiva Services Oy toteuttaa energia- ja materiaalitehokkuushankkeita yhteistyössä erityisesti yritysten ja yhteisöjen kanssa. Motiva Services Oy tarjoaa yrityksille energiatehokkuuden konsultointipalveluja ja hallinnoi Suomessa Pohjoismaista ympäristömerkkiä ja EU-ympäristömerkkiä. Pääasiakkaita ovat yritykset, kunnat, tutkimuslaitokset ja vihreää liiketoimintaa edistävät organisaatiot."

(Poiminta Motivan omilta nettisivuilta)

Noista lähtökohdista Motivan tarjoamat laskurit ja tiedot pitäisi omasta mielestäni aika luotettavalla pohjalla? Joten vähän kummalliselta tuntuu, kun itse tämän artikkelin luin. Sillä itse en ole omissa kokeiluissani päässyt samoihin lopputuloksiin.

Eikä minullakaan ole sidoksia mihinkään energian myyjiin, eikä muutenkaan tarvetta vääristellä omia kokemuksia. Minäkin vain yritän löytää ne parhaat saatavilla olevat ratkaisut, niin kuin varmaan yrittää tuhannet muutkin Ilta-Sanomien lukijat. Siksi aihepiiri kiinnostaa - tällä kertaa niinkin paljon, että lämmitystapavertailujen tulokset olivat päässeet ihan lööppiin saakka. Minusta on muutenkin hyvä, että tätä aihetta pidetään tapetilla, koska asialla on merkittävä (kansan)taloudellinen merkitys, ja myös ympäristön näkövinkkelistä lämmitystavan valinnalla on iso merkitys.




Uskoisin, että Motivan laskurin perusteella tehdään aika paljon ratkaisuja ja vertailuja lämmitystapaa valittaessa. Näin siitäkin huolimatta, että Ilta-Sanomien haastattelema Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna huomautti lehtijutussa, että "laskelmiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne ovat vain suuntaa antavia."

Toisena vaikuttavana tekijänä talonrakentajalla on varmastikin rakennusluvan liitteeksi tehdyt laskelmat, jotka yleensä lasketaan jossakin insinööritoimistossa. Mutta usein tämä juttu meneekin niin, että kun rakentaja saa oman talonsa "lukemat" ja lämmitystehon tarpeen, niin sitten ne käydään syöttämässä esim. Motivan sivuilta löytyvään laskuriin, ja sieltä saatavan vertailutuloksen perusteella tehdään lämmitysratkaisut omaan taloon sen mukaan, mitkä vaihtoehdot ovat edullisia, eli ovat pärjänneet Motivan vertailussa hyvin.

Mutta onko tässä nyt tarjolla sudenkuoppa, ja luotetaanko Motivan laskuriin sittenkin liikaa - vaikka ne ovatkin vain "suuntaa antavia"?

Nimittäin itsekin meinasin laittaa omaan talooni maalämmön. Ihan jo rakennusvaiheessa - ja siitä syystä, että moni maalämmönmyyjä sitä omilla laskelmillaan ja Motivan laskuria apuna käyttäen perusteli niin hyvin. Enkä minäkään niitä perusteluita yhtään epäillyt. Ne vaikuttivat hyvinkin tarkkaan harkituilta ja lasketuilta. Enkä maalämpöä siksi jättänyt laittamatta, että olisin ollut eri mieltä maalämmön edullisuudesta.

Maalämpö jäi laittamatta meidän taloon siksi, että halusin laittaa sen vasta jälkiasennuksena - siis vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen. Silloin siihen olisi ollut mahdollisuus saada kotitalousvähennystä. Ja tässä minulla kävi omasta mielestäni hyvä tuuri.

Nimittäin jo ekan vuoden sähkönkulutusluvut yllättivät. Ne kun jäivät niin pieneksi, että maalämpö ruksattiin siinä vaiheessa yli, eikä sen asentamista voinut enää vakavasti harkita.

Maalämpöä puolet halvempi ilmavesilämpöpumppu kuitenkin kiinnosti. Vaikkakin nyt tuon edellisen kirjoitukseni perusteella taisi käydä kuitenkin niin, että sekään ei sitten kannattanut? Ei ainakaan euromääräisessä tarkastelussa. Ympäristön näkökulmasta se lienee kuitenkin hyvä valinta edelleenkin.

Iltalehden käyttämä talotyyppi on ollut 150m2, huonekorkeus 2,6 metriä, asukkaita 4 ja sijainti Keski-Suomi. Omassa talossani on muuten luvut kutakuinkin samat, paitsi lämpimät neliöt on 241 ja sijaintina Etelä-Suomi.











Jos "Keski-Suomen talon" maalämmön investointikulu on luokkaa 15000€, niin omaan talooni sellaisen olisi saanut parisen vuotta sitten kysytyn tarjouksen perusteella hintaan 17550€. Kallein tarjous oli päälle 20 tonnia. Tarjousten sisältö ei kuitenkaan ollut ihan yks´yhteen, eli tarjoukset eivät olleen ihan suoraan vertailukelpoisia. Uskoisin, että vähän pienempään taloon tuo 15000€ kuitenkin riittää tänä päivänäkin ihan hyvin. Eli tällä rivillä asia on oikein.

Sitten oman taloni ilmavesilämpöpumppu maksoi asennettuna 8600€. Tässä hinnassa oli varmastikin ns. "pääkaupunkilisät", eli pienempään taloon pienemmässä kaupungissa tämä hankintahinta voisi olla ehkä pienempikin? Iltalehden tuloksissa ilmavesilämpöpumpun hinnaksi oli laitettu tasan 10000€. Jolloin lopputulos alkaa jo tässä(kin) kohtaa kallistua maalämmön voitoksi.

Kallistuminen lisääntyy entisestään, kun sähkölämmityksen vuosikuluksi on kirjattu vertailussa 2347€ "2010-luvun talolle", itselläni ekan vuoden sähköt maksoivat kuitenkin vain 1888€.

1960-luvun suorasähkölämmitys maksaa Motivan laskurin mukaan 4016€, jolloin se tarkoittaa noin 40000 kWh:n vuosikulutusta. Uskon että asia on noin, ja tässä tapauksessa ja näillä kWh-määrillä maalämpö kyllä kannattaa jo asentaa, eli se kannattaa oikeasti.

Uuden talon sähkönkulutusta pitäisin vähän yläkanttiin arvioidulta, eli minusta nykytalot oman kokemukseni mukaan ei ihan noin paljon kuluta. Ei siltikään vaikka huomioidaan nykyvuosien lauhat talvet, ja normeerataan niiden perusteella kulutus siten, että kulutustaso saadaan laskennallisesti keskiarvovuoden tasolle. Se meidän talon "eka vuosi" oli siis noin 20% normaalia lauhempi, ja jos 1888€ kerrotaan 1,2:lla - silloinkin lopputulos on vasta 2265€.

Jos sähkölämmitys arvioidaan yläkanttiin, ihan niin kuin ilmavesilämpöpumpun hankintakulutkin - niin kyllähän tässä vertailussa sitten helposti niin käy, että voittajaksi tulee aina maalämpö. Sillä eihän öljylämmitys, pelletti tai kaukolämpö näille oikein pärjää...?

"Motivan vertailulaskurin tekemisestä ovat vastanneet Keski-Suomen Energiatoimisto (www.kesto.fi) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (www.jamk.fi).

Laskuri on tehty Motiva Oy:n tilauksesta ja ohjauksessa, kuluttajien energianeuvonnan käyttöön. Laskurin internet-toteutuksesta vastaa Atlantis Consulting Oy.

Lämmityslaskurin kehitystyön pohjana on toiminut JAMK:n, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n toimesta tehty Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta (
BioHousing Heating Tool)."

(Lähde Motivan kotisivut)

Tuosta ylläolevasta lainauksesta Motivan kotisivuilta ei oikein selviä se, että onko vertailulaskurin taustalla käytäntöön perustuvaa tutkittua ja mitattua dataa, vai onko sen taustalla teoreettista laskentaa?

Itselläni on luja luottamus suomalaiseen poliisiin, oikeuslaitokseen, yliopistoihin ja tutkijoihin yms. yms. - enkä millään haluaisi epäillä Motivan esittämiä vertailutuloksia. Mutta kyllä tämä tilanne itseäni nyt melkoisesti hämmentää...?

Siis että miksi en omissa kokeiluissani nyt onnistu saamaan samanlaisia tuloksia, mitä Motivan vertailulaskuri antaa? Vertailulaskurin mukaan maalämpö näyttäisi olevan ylivoimaisesti paras, mutta omissa kokeiluissani juuri se vaihtoehto karsiutui ekana pois.

6 kommenttia:

  1. Tämä teidän lämmityskeissi on kyllä mielenkiintoinen. Tulee väkisinkin sellainen olo, että onko tässä itsekin joutunut jonkun suuren huijauksen uhriksi, onko maalämpö vaan niin hyvin markkinoitua nykyään.
    Meille maalämpö asennuksineen ja energiakaivon porauksineen tulee maksamaan hiukan alle 14 000 euroa. Lämmitettävää alaa on noin 197m2. Täytyy itsekin seurata tarkasti lämmitysjärjestelmän hintaa pidemmällä tähtäimellä.
    Kiva kun laitoit kuvan tuosta lehtijutusta. Ja täytyy itse muuten testata Motivan laskuria, kun me ei koskaan edes katsottu niitä laskelmia, vaan oltiin vähän niinkuin alusta asti vaan päätetty ottaa maalämpö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en kyllä jaksaisi tai ainakaan haluaisi uskoa huijauksiin, salaliittoihin tai mihinkään muuhunkaan sellaiseen...

      Sen sijaan tiedon ja kokemuksen puutetta voi olla taustalla. Eli onko uudet talot oikeasti testattu esim. asumalla vuosi-pari suora sähköllä, ja miettimällä pysyvät ratkaisut vasta sitten?

      Harvemmin kai kukaan näin tekee?

      Mutta jos tekee, niin mikäli onnistuu asentamaan maalämmmön esim. vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen, niin silloinhan siihen saa myöskin kotitalousvähennykset.

      Tässä kohtaa voisin keksiä vaikkapa yhden bisnesidean (saa ottaa koppia kuka haluaa).

      Idea olisi sellainen, että helposti asennettavan ilmavesilämpöpumpun saisi liisata lopputarkastuksen ajaksi (siis ihan vaikka yhdeksi päiväksi) - tai vaikka 2 vuodeksi, jonka jälkeen tehtäisiin pysyvä ratkaisu lämmityksen osalta, esim. että asennettaisiin maalämpö kotitalousvähennyksiä hyödyntäen.

      Tuo liisattava ilmavesilämpöpumppu (tai muu vastaava laite) kulkisi niin kuin kirjaston kirja talosta taloon, ja auttaisi lopputarkastuksen läpimenossa.

      Sen jälkeenhän talossa ei enää kukaan tarkastaja käy, joten ihan sama vaikka talo olisi pari vuotta suorasähkönkin piirissä (jos ei halua lämpöpumppu-leasinkia niin pitkään jatkaa, että se olisi toiminnassa 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen).

      Eli siihen mikä kannattaa ja mikä ei, siihen vaikuttaa myös verotus ja mahdollisesti saatavat kotitalousvähennykset aika lailla. Ilman kotitalousvähennyksiä ei kannattaisi kovin suuria investointeja tehdä. Investoida kannattaa vain sen verran, että pääsee lopputarkastuksesta läpi. Siis jos asioita katsotaan pelkästään euromääräisesti. On tässä rinnalla tietysti ympäristönäkökulmatkin, ja nykyään moni haluaa ajatella ympäristömyönteisesti.

      Tosin jos on niin, että lämpöpumpun mukana investointirahat menee Kankkulan kaivoon, niin asiaa voi alkaa laskea myös niin päin, että mikä lämpöpumppu kannattaa rakentamisvaiheessa laittaa, jotta Kankkulan kaivoon menisi mahdollisimman vähän rahaa.

      Joten jos tässä kohtaa olisi lainattava/leasing -lämpöpumppu saatavilla, niin minusta sekin voisi olla ihan houkutteleva vaihtoehto? (Tämä liikeidea on vielä ilmeisesti keksimättä? Mutta leasing-lämpöpumpuksi kävisi mielestäni mikä tahansa laite, vaikka vanhakin - kunhan ne nyt vaan jotenkin toimii ja lopputarkastuksessa hyväksytään... :-)

      Poista
  2. Itse en laskureita tutkinut, vaan maalämpö tuli LVI-suunnittelijan määrittelemänä. Taustan intressiryhmät vaikuttavat varmasti aina jollakin tasolla siihen miten laskureita viilataan. Kovilla pakkasilla sähkön riittävyys on Suomessa ollut välillä täpärällä, joten kyllä valtiovallalla on varmasti intressi ohjata ihmisiä johonkin muuhun kuin sähkölämmitykseen pakkasilla. Myös valtavan reservin ylläpito mahdollisia pakkaskausia varten tulisi kalliiksi ja senkin tulisi kuluttajien maksettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Heli, Sähkön riittävyydessä osut napakasti naulan kantaan - ja oikeasti tällaiset meidänkin talossa nyt olevat ilmavesilämpöpumput pitäisi varmaankin lailla kieltää?

      Sillä jos tarkastellaan vaikka viime talvea, niin taas syntyi uusi sähkönkulutuksen ennätys Suomessa 7.1.2016, jolloin alkoi paukkupakkset, ja jolloin meidänkin talossa sähköä kului ennätykselliset 169,7 kWh per vrk. Siis lämpöpumppuhan oli sammunut jo -17C kohdalla.

      Ilmavesilämpöpumppu on siis kulutushuippuja vahvistava laite, jos asiaa katsotaan valtiovallan näkövinkkelistä. Kesäisin ilmavesilämpöpumppu saa lämpimästä ilmasta varmasti hyvinkin helposti lämmön talteen, mutta talven paukkupakkasissa se menee kokonaan pois päältä. Valtiovaltaa ja sähkön riittävyyttä ajatellen maalämpö on ehdottomasti (ainoa) oikea ratkaisu.

      Joku voi tietysti sanoa, että mitä sitten, jos Suomesta sähkö loppuu? Saahan sitä ulkomailtakin. Niin saa, mutta ei saa kuin hyvin rajatun määrän, eli nyt olemassa olevia kaapeleita pitkin ei mahdu sellaisia määriä tulemaan, mitä kovana pakkaspäivinä tarvitaan. Toistaiseksi on ollut kuitenkin hyvää tuuria, ja ennätyspäivinä on saatu koko tuotantokapasiteetti käyttöön. Jos jossain joku paikka olisi hajonnut, sähkö olisi kuulemma loppunut. Eikä se ole paukkupakkasilla mukava asia...

      Poista
  3. Voisi tuolle lämpöpumppu-leasingille joku kohderyhmä löytyäkin, ehkä samanlaisista analyyttisistä ihmisistä kuin itse vaikutat olevan.

    Itse en jaksaisi lämmitysmuodon valinnassa käydä läpi testaamisvaihetta ja uuden lämmitysjärjestelmän asentamista myöhemmin. En ole sitä tyyppiä, että esim. vaatekaupoissakaan haluaisin pyöriä jatkuvasti vaan ostan sitten kerralla ensimmäiset sopivat neljä paria farkkuja kerralla. Kuvittelisin myös, että monet omakotitalon rakentajat haluavat ikäänkuin kerralla valmista, kun kerran rykäistään. Silloin herkästi tehdään lämmitysratkaisuja suunnittelijoiden suositusten tai omien asenteiden mukaisesti.

    Tässä lämmitysmuodon valinnassa olisi mielestäni olennaista miettiä tai tehdä vähän isommassakin kaavassa erillistä vertailua talon myynnin kannalta. Sitä, mikä vaikutus keskimäärin lämmitysmuodolla on myyntihintaan. Aiheenahan tämä on todella haastava tutkia, koska samaa taloa ei voida myydä kahteen kertaan, jotta tiedettäisiin paljonko saadaan jos siinä olisi sähkölämmitys tai vaikka maalämpö. Markkinatkin muuttuvat ja paljon muitakin vaikutuksia asiassa on, kuten lämmitysmuotojen vertailussakin. Maalämmöllä on tämän hetken rakentamisessa oman tuntumani mukaan niin korkea arvostus, että sen asentaminen taloon on yksi ehkä parhaiten talon myyntiä edistävä tekijä. Maalämpötalosta voi siis saada enemmän rahaa, joka kompensoi investointia tai sitten talo voi mennä kaupaksi hiukan helpommin ja nopeammin kuin sähkölämmitteinen. Koskaan kun ei voi rakentaessa tietää, tullaanko siinä asumaan kauaa, vaikka kovasti tässä taloa juuri itselle ja pysyväksi koitetaan tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JEP. Taloon kannattaa aina valita sellaisia ratkaisuja, jotka helpottavat mahdollista myyntiä - ja välttää sellaisia ratkaisuja, jotka vaikeuttavat myyntiä.

      Tuo lämmitysmuodon vaikutus myyntihintaan tai myyntiaikaan olisi kyllä tutkimuksena ihan mielenkiintoinen, mutta omat haasteet sellaisen tekemisessä kyllä on. Siis monesti maalämpötalot ovat isompia kuin sähkölämmitteiset talot. Ja esim. passiivitaloissa ei välttämättä ole lämmitysjärjestelmää juuri ollenkaan, tai jos on - se lienee takka tai sähkö.

      Myös lämmityksen kustannuksilla voi olla vaikutusta myyntiin. Nehän on passiivitaloissa hyvinkin pienet.

      Jos maalämmön päättää toteuttaa jälkiasennuksella ja kotitalousvähennystä hyödyntäen, niin vanhaan taloon sen voi laittaa milloin vaan, ja uuteen taloon sitten kun 2v lopputarkastuksesta on kulunut.

      Reikä kannattaa porauttaa kalenterivuoden lopussa, ja sitten projektia keskeyttämättä laiteasennukset tammikuun alkuun. Tällöin pystyy mahdollisesti hyödyntämään kahden vuoden kotitalousvähennykset, jotka täysimääräisesti ovat pariskunnalle enintään 4500 euroa per vuosi, ja vuonna 2017 enintään 50% hankkeen määrästä.

      Jos mitään muuta kotitalousvähennyksiin oikeuttavaa ei ole, silloin maalämpöprojektiin voi saada jopa 9000 euron verohyödyn, mikäli urakan kokonaishinta on vähintään 18000 euroa. Tällöin projektista itselle maksettavaa jää 9000 euroa, ja verottaja maksaa verovähennysten muodossa toiset 9000 tonnia. Kotitalousvähennyshän otetaan pois maksettavasta verosta, eikä ansaitusta tulosta, eli se on aika tehokas keino vähentää omia verojaan.

      Poista