sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Maaliskuun sähkönkulutus

Maaliskuussasähköä kului 1022 kWh. Ottaen huomioon se, että tänä vuonna maaliskuu oli asumisaikaisista kuukausista yksi kylmimmistä kuukausista, niin nyt kulunutta ostosähkön määrää voi pitää aika pienenä. Vuotta aikaisemmin maaliskuussa sähköä meni 1137 kWh, mutta vuosi sitten maaliskuu oli "lämmin". Tässä asumisaikaiset kuukausittaiset keskilämpötilat graafisesti:


Grafiikassa nyt päättynyt maaliskuu on yksi "alaspäin sojottava sininen pylväs", joka ihan jo silmämääräisellä analyysillä näyttää olevan talon olemassaolon ajalla kaikkien aikojen neljänneksi kylmin kuukausi. Maaliskuun keskilämpötilaksi Vantaalla tuli -4,9C. Kylmempiä kuukausia on ollut vain tammikuussa 2 kertaa (2014 ja 2016), sekä helmikuussa kerran - eli tämän vuoden helmikuu. Maaliskuun kohdalla pylvästilasto näyttää enimmäkseen "tyhjältä", ja se johtuu siitä, että kahden edellisen maaliskuun keskilämpötila oli tasan nolla astetta. Joten näistä kuukausista ei silloin taulukkoon piirry mitään pylvästä. Yksi nolla-pylväs näyttää olevan helmikuussakin eli toiseksi eka vuodelta 2015.

Pidemmässä tarkastelussa nyt päättynyt maaliskuu ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Kaisaniemen mittaustuloksissa aikavälillä 1829-2016 yhtä kylmä tai vielä kylmempi maaliskuu on sattunut peräti 51 kertaa vajaan 200 vuoden aikana, ja kaikkein kylmintä on ollut vuonna 1888, jolloin maaliskuun keskilämpötila Hgin Kaisaniemessä oli -9,7C. Viimeisimmät vähintään yhtä kylmät maaliskuut, mitä nyt oli 2018, on mitattu Kaisaniemessä vuosina 2013 (-5,2C), 2006 (-5,4C), 2005 (-5,5C), 1987 (-5,9C) ja 1980 (-5,6C).

Jos seuraavaksi katsotaan oman talomme sähkönkulutusta graafisesti koko asumisajalta (ja 2014 ekat 9kk myös rakennusajalta), niin tässä 2 taulukkoa, jossa ekassa ostosähkön määrä graafisesti kWh/kk ja sitten päiväkohtainen kWh-kulutus maaliskuussa 2018:










Jos kulunut maaliskuu olikin talon olemassa olon aikana 4. kylmin - niin kyseisen kuukauden sähkönkulutus ei kuitenkaan ollut 4. suurin - eli kuukausittaisissa pylväissä nyt päättynyt maaliskuu ei pituudeltaan ollenkaan hätyyttele pisimpiä pylväitä, joista tietysti aika moni on suorasähkön kaudelta eli vuodelta 2015 olevia punaisia pylväitä. Mutta on maaliskuun nykytason sähkönkulutukseen tai sähkönkulutuksen vähäisyyteen muitakin syitä, kuin lokakuussa 2015 hankittu lämpöpumppu.

Yksi syy sähkön säästöön on tietysti aurinko. Siis vaikka olikin todella kylmiä öitä, niin päivisin aurinko lämmitti taloa niin, että sen sisätiloissa selvästi huomasi. Toinen ja varmasti vielä isompi syy on käyttöveden lämpötila. Suorasähköllä lämmitettynä eli vuosina 2014-2015 lokakuulle asti se oli meillä aina vähän yli +60C. Kun tuli lämpöpumppu eli VILP, lämpötilaa pudotettiin normin alarajalle eli +55C-tasolle. Ja sillä tasolla oli käytännössä ihan se ja sama, tekikö lämpimän veden suorasähköllä vaiko VILP:llä, eli ekana vuotena VILP ei säästänyt käytännössä mitään:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2016/10/ilmavesilampopumppu-ei-saastakaan-mitaan.html

Tämän jälkeen käyttöveden lämpötilaa pudotettiin vuodeksi 2017 vielä lisää niin, että se oli enää +50C, jolloin sähkön säästöä alkoi jo tulla. Nyt helmikuun lopulla 2018 käänsin lämpimän käyttöveden lämpötilan vieläkin pienemmälle, nyt se on enää (enintään) +46C - ja uskoisin, että nimenomaan tästä syystä nyt päättyneen maaliskuun sähkönkulutus jäi olosuhteisiin nähden erittäin pieneksi. Loppuvuosi sitten näyttää, miten käy - mutta ainakin jos tehdään ensimmäisen kvartaalin vertailut aiempiin vuosiin, niin tilanne näyttää vertailussa nyt oikein hyvältä:

2014   2015     2016   2017   2018  
tammi 1572,61 1629,59 2767,17 1559,90 1146,60
helmi 713,57 1709,00 1263,55 1049,47 1269,76
maalis 1311,28 1446,00 985,90 1137,00 1022,10
3kk yht 3597,46 4784,59 5016,62 3746,37 3438,46 kWh

Rakennusaikana sähköä kului siis 2014 alussa yht. 3597,46 kWh, ekana asumisvuotena ja suorasähköllä samana aikana kului 4784,59 kWh, ensimmäiset VILP:n kauden sähkönkäytön luvut olivat 5016,62 kWh ja sen jälkeen on tultu jatkuvasti alaspäin (myös käyttöveden lämpötiloissa) niin että vuoden ekat 3kk:n kulutusluvut olivat vuonna  2017 yht. 3736,37 kWh ja nyt tänä vuonna enää 3438,46 kWh.

No eikö tällainen +46C lämpöinen vesi (käytännössä usein hiukan sen allekin, ei VILP lämpötilan tasoa ihan aina ja ihan orjallisesti vahdi - se käynnistyy sitten kun tavoitelämpötila on jäänyt tarpeeksi kauas), niin eikö tämä ole aika vaarallista noin niin kuin legionellavaaran näkövinkelistä katsottuna?

Legionellavaarasta johtuen Suomessa on siis säädetty lämpimän käyttöveden alarajaksi +55C. Ja ylärajana on +65C, jotta kukaan ei polttaisi itseään vahingossa.

Pohdiskelin legionellan vaaraa täällä blogissani jo aiemminkin, eli tässä linkissä:

http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/2017/08/heinakuun-sahkonkulutus.html

Ja tuossa yllä olevassa linkissä myös jatkolinkitys Terveyskirjasto.fi -sivuille.

Nythän siis legionella bakteeriin ei voi sairastua, jos juo sellaista vettä, jossa niitä bakteereita on. Bakteeri nimittäin kuolee aina, jos se joutuu ruuansulatuskanavaan. Sairastuminen on mahdollista vain silloin, jos hengittää saastunutta vettä "pisaratartuntana" niin, että vesi pääsee alas keuhkoputkiin asti.

Nyt meillä tuo +46C pitäisi tietysti säännöllisin välein kiehauttaa aina +55C asteeseen tai sen yli, jotta legionellabakteerit (jos niitä on), varmuudella kuolisivat. Kun 500-litrainen varaaja ei alle +55C -asteisena oikein riitä 400-litraisen poreammeen täyttöön, niin siinä yhteydessä joudutaan aina käyttämään suorasähköä, jos allas halutaan täyttää lämpimällä vedellä. Jolloin legionellat kuolee siinä samalla. Mutta en ole tätäkään mitenkään säännöllisesti tehnyt.

Uudessa talossa kuitenkin kaikki on ehjää. Jolloin jos lämminvesitankkiin (varaajaan) pääsisi suljetun systeemin sisään ja +46C asteiseen veteen legionellabakteereita, sen pitäisi sieltä sitten siirtyä 5 baarin paineiseen käyttöveteen. Mikäli sisusputket olisi rikki, vesi virtaa paine-erosta johtuen juurikin päinvastaiseen suuntaan. Ja jos legionella pääsisikin lämpimään käyttöveteen asti, se ei hanan päästä juomalla tartu, vaan vettä pitäisi "vetää henkeen", että bakteeri pääsisi keuhkojen kautta kehoon, sillä muuten se kuolee, jos "bakteerit nautitaan" suun kautta juomalla. Eli ei meillä ainakaan kukaan ole legionellaan sairastunut. Eikä Suomi-tasolla yleensä muutenkaan. Ne legionellatapaukset mitä Suomessa on ollut (alle 20 kpl vuosittain), ne o netupäässä ulkomailta hankittu.

Toisenkin säästötoimen tein, ja se astuu voimaan 5.4.2018. Vaihdoin nimittäin pois pörssisähköstä ja takaisin kiinteähintaiseen sähköön. 5.4.2018 alkaen olen Helsingin Energian eli Helenin asiakas 30.9.2019 asti. Sähkö maksaa jatkossa 4,39 c/kWh, ja sähkö tulee ilman kiinteitä kuukausimaksuja. Tähän kun lisätään siirtomaksut 3,40c/kWh ja sähköverot 2,80c/kWh päälle, niin sähkön kokonaishinnaksi tulee jatkossa 10,59 c/kWh.

Pörssisähkön aikana - esim. vuosi 2017 meillä kului sähköä yhteensä 10618,43 kWh ja se maksoi siirtomaksuineen ja veroineen ja kuukausimaksuineen yhteensä 1151,64 euroa. Jolloin yhden kWh:n hinnaksi tuli keskimäärin 10,85 c/kWh. Jatkossa sähkölaskun pitäisi sitten keventyä ainakin noiden kuukausimaksujen verran, koska niitä ei uudessa sähkösopimuksessa enää ole. Saattaa sähkölasku keventyä enemmänkin, sillä VILP "tykkää käydä" erityisesti iltapäivisin, jolloin ulkolämpötila on huipussaan, jolloin VILP:n tehokertoimet ovat parhaimmillaan. Myös pörssisähkön kalleimmat tunnit osuivat usein iltapäivän tunteihin, jolloin näiden kahden yhteensovittaminen oli usein aika vaikeaa. Nyt tämä ongelma jatkossa poistuu.

Pörssisähkö voi olla, ja varmaan onkin hyvä ratkaisu esim. suoralle sähkölämmittäjälle, tai maalämmön käyttäjälle. Näistä molemmat voi (ainakin omasta mielestäni) kellolla ohjata käyttämään yöajan halpoja tunteja. Joskaan maalämmön osalta itselläni ei ole tiedossa, että kukaan olisi näin tehnyt. Eli maalämpöpumput yleensä käyvät lyhyttä pätkäkäyntiä ympäri vuorokauden.

1 kommentti: