Trendit Porin asuntomessuilta

Tänä vuonna asuntomessuvierailu jäi itseltäni aivan viime tinkaan, joskin siitä oli se hyvä puoli, että messuihin pääsi tutustumaan "etukäteen" monien muiden blogien ja käyntiraporttien pohjalta. Yhteistä lähes kaikissa näissä oli se, että messuilla kävijä "ei ollut nähnyt oikein mitään". Eli tämän kertaisilla messuilla ei ollut sellaista "yksi ylitse muiden" vetonaulaa, millaiseksi voidaan luokitella viime vuosilta varmaankin esim. 2017 Mikkelin messujen talo Wave kaikkine upeine kaarineen, tai 2016 Seinäjoen messujen Villa tango, joka valaistuksellaan, viimeistelyllään ja ulkoalueillaan puhutti varmasti monia. Seinäjoella oli toki hyvää oivallusta ja upeaa arkkitehtuuria monissa muissakin taloissa.

Mutta Porissa oli ehkä enemmänkin keskitytty rakentamaan tavallisia taloja tavallisille ihmisille, jolloin pienelläkin budjetilla oli onnistuttu saamaan paljon näyttävää aikaiseksi. Porissa ns. "sairaalan valkoiset" totaalivalkoiset only-white -talot loistivat poissaolollaan. Tilalle oli tullut värikkään tehosteseinät ja tapetit. Ilmeisesti tämä täysvalkoisuuden tyylisuunta on nyt sitten jo päättynyt? Mikkelissä vuosi sitten muistaisin vielä yhden tai kaksi tällaista taloa nähneeni. Mutta en minä niitä erityisemmin kaipaa, enempi omaa silmää hivelee mm. tällaiset seinät:

Toinen seikka mikä on jäänyt uusista taloista kokonaan puuttumaan on isot alasvedot sisäkatoissa epäsuodan led-valaistuksen takia. Nämä olivat vielä pari vuotta sitten Seinäjoen messuilla hyvinkin yleisiä sisätilojen valaistusratkaisuja, ja oli näitä vielä Mikkelissäkin, mutta Porissa en huomannut näitä alasvetoja enää ainuttakaan. Ehkä nykypäivän led-nauhat ovat jo sen verran kehittyneitä, ettei yksittäiset valopisteet enää häikäise, tai sitten tyylisuunta on tässäkin kohdin muuttunut pienessä ajassa näin totaalisesti. Mutta nykyajan led-valaistus katossa näyttää siis esim. tältä:

En tiedä oliko alueen kaavasta johtuvaa, vai oliko tontit pieni kokoisia, tai oliko joku muu syy, mutta porissa useimmat talot olivat 2-tasoisia ratkaisuja. Tämä on tietysti energiatehokkuuden kannalta hyvä ratkaisu, sillä 2-kerroksinen talo on muotonsa vuoksi aina vähemmän energiaa kuluttava, mitä 1-kerroksinen talo. 2-kerroksisissa taloissa tarvitaan sisäraput, ja kun nykyään on tapana rakentaa myös korkeita olohuoneita, niin yläaulasta tulee usein muodoiltaan sellainen, että se on joko pelkkää käytävää tai lähes hukkatilaa, johon on vaikea keksiä mitään kalusteita.

Porissa tämä oli osattu ratkaista pääosin hyvin, ja yläaulatkin olivat tehokkaita neliöitä, niin kuin näkyy esim. tässä kuvassa:

Vaikka messutaloissa oli pääsääntöisesti 2 kerrosta, niin yhtään kellaria taloissa ei ollut. Tähän lienee ihan ymmärrettävä syy, eli kellaria ei varmaan ollut voinut rakentaa, kun ihan vieressä virtaa iso joki. Itse asiassa lähimmät talot eivät ole juurikaan enempää kuin korkeutensa verran irti joen penkasta, jolloin savisella maalla lienee tehty tarkat laskelmat siitä, miten lähelle joen penkkaa ylipäätään on mahdollista rakentaa. Ettei käy niin, että savimassat lähtevät liikkeelle, ja talot niiden mukana.

Joen penkka on nyt päällystetty murskeella, ja pintamaa antaa ehkä katsojan silmään virheellisen kuvan, mutta savisella maalla eli vanhalla merenpohjalla tässä kohtaa kuitenkin koko alueella ollaan. Tässä kuvaa joen penkalta, jossa nykyisin siis kulkee kävelytie:

Toinen erikoisuus lähes kaikissa Porin asuntomessujen taloissa oli kivipihat, jotka joissakin taloissa peittivät koko pihan niin, ettei nurmikkoa ollut enää ollenkaan. Tähänkin ratkaisuun saattaa olla omat syynsä. Asuntomessualuehan on siis vanhaa teollisuusaluetta. Jolloin jos maamassoja ei ole ennen rakentamista juurikaan vaihdettu, silloin voi olla helpompaa ja turvallisempaa peittää kaikki asfaltilla tai kivetyksillä. Joka tapauksessa - oli syy mikä tahansa - kivipihoja näkyi alueella aika paljon. Tässä muutamat kuvat niistä:

Onhan nuo kivipihat myös helppohoitoisia - tosin vain ensimmäiset vuodet. Sen jälkeen kun kivien väleihin alkaa kertyä puunlehtiä ja kaikenlaista roskaa, sitten joutuu miettimään miten ne roskat saa pois sieltä. Ehkäpä lehtipuhallin auttaa, haravalla niitä roskia ei välttämättä kovin helposti saa poistettua.

Yksi Porin asuntomessujen erikoisuus oli myös mielettömän suuret kattoterassit, joita oli useimmissa taloissa. Onhan nuo varmasti kesällä näyttävän näköiset (joskin tällaisilla helteillä aivan liian kuumia paikkoja), mutta entä kun tulee talvi? Onko lumikasoille mietitty paikat? Entä pitääkö terassiin kiinnitetyt valaisimet merkitä jo syksyllä joillakin aurauskepeillä, ettei sitten talvella lumitöitä tehdessä lähde valaisimetkin mukaan, kun kolaa tai lapioi lunta alas?

Mutta tältä tämä Porin erikoisuus näyttää kesäisin, monelle terassille mahtuisi puutarhakalusteisiin istumaan varmasti likemmäs 100 ihmistä yhdellä kertaa, tosin nämä kalusteet ehkä häipyvät messujen jälkeen, eli olivat nyt vain esillä siellä:

Olihan noissa isoissa terasseissa tietysti se hyvä puoli, että niihin sai upotettuna asennettua ulkoaltaan. Niitä näkyikin Porin taloissa useimmiten jo valmiiksi ja kiinteästi asennettuna. On näitä ulkoaltaita ja ulkoporealtaita asuntomessuilla näkynyt toki aikaisempinakin vuosina. Mutta aiemmin ne ovat monesti seisseet vain "irrallisina" terassin kulmalla, eli selvästikin vain messujen ajan siinä näytillä. Mutta nyt nähdyt ulkoaltaat olivat selvästikin tulleet jäädäkseen. Olivat ne sen verran hyvin kiinni, ettei ne enää irtoa messujen päätyttyä:

Aurinkopaneelikauppiaita oli alueella hyvinkin paljon, mutta taloissa en aurinkopaneeleita nähnyt missään. Ehkä en sitten vaan huomannut tai osannut katsoa, kun talon katot olivat useimmiten hyvin loivaa harjakattoa. Tuskin nyt aurinkopaneeleja kuitenkaan on asemakaavassa kielletty? Usein niillä kuitenkin lämmitetään ulkoaltaissa oleva vesi, koska paneeleista saatavalle keskikesän ylijäämälämmölle tai sähkölle pitää kuitenkin yleensä keksiä jokin käyttökohde.

Jos ei keksi mitään mihin ylimääräisen energian voisi kesällä "tuhlata", silloin aurinkolämpökeräimet täytyy ylikuumenemisen välttämiseksi peittää jolllakin esim. pressulla (jos vesivaraajakin on jo niin kuuma, ettei sinne mahdu enempää lämpöä). Aurinkosähköpaneelien omistaja taas joutuu luovuttamaan ylijäämäsähkönsä pilkkahintaan tai jopa ilmaiseksi omalle sähköyhtiölleen, jos ei pysty käyttämään kaikkea keskikesän energiaa itse. Ulkoallas tai jonkin matkaa oman talon lämminvesivaraaja on ylijäämäsähköllekin ihan hyvä käyttökohde, jolloin ilmaisen tai puoli-ilmaisen ja muuten ulos myytävän sähkön pystyykin käyttämään ihan itse.

Joka tapauksessa, ihan mielenkiintoiset messut taas tälläkin kertaa. Oli paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Tällä kertaa talot oli minusta aika viisaasti rakennettu eli tavallisia taloja tavallisille ihmisille. Ainoan poikkeuksen koko joukossa teki ehkäpä talo Haltiatar, jonka taustatarina siis se, että talo oli saanut vaikutteita Nuuksiossa sijaitsevasta luontokeskus Haltiasta (jonka "pikkusisko" Haltiatar on), ja onhan näissä paljon yhtäläisyyttä:

Ja tässä vielä yksi kuva oikeasta luontokeskus Haltiasta:

(Tämä kuvaa on bongattu Simonkylän eläkkeensaajien nettisivuilta)