Heinäkuun sähkönkulutus

Viime vuosina heinäkuun sähkönkulutus on vaihdellut 450 kWh:n kahta puolta. Nyt heinäkuun sähkönkulutus jäi 421,7 kWh:n tasolle, mikä tarkoittaa, että nyt tuli taas uusi alarajaennätys heinäkuulle. Koko alkuvuoden 2019 kulutus on hieman yli sen, mitä 2018 kului sähköä - mikä johtuu kovasta kulutuksesta 2019 tammikuussa. Tai asian voisi varmaan ilmaista niinkin päin, että tammikuussa 2018 sähköä meni poikkeuksellisen vähän, ja siksi 2018 koko alkuvuosi näyttää näissä vertailuissa niin hyvältä. Tässä asia taulukkona ja graafisesti esitettynä:

	2014	2015	2016	2017	2018	2019
tammi	1572,61	1629,59	2767,17	1559,90	1146,60	1443,90
helmi	713,57	1709,00	1263,55	1049,47	1269,76	1124,04
maalis	1311,28	1446,00	985,90	1137,00	1022,10	998,46
huhti	886,75	1179,00	750,00	1099,29	595,17	583,10
touko	827,19	1122,00	608,40	830,27	462,52	569,28
kesä	572,90	1074,00	498,00	532,50	389,74	456,02
heinä	550,35	980,97	492,00	430,80	458,20	421,70
YHT	6434,65	9140,56	7365,02	6639,23	5344,09	5596,50

Jos katsotaan, että mikä on hyvän tuloksen, eli tämän kertaisen ennätyksen salaisuus, niin ainakin VILP:n käyntiajat ovat tänä kesänä olleet hyvin maltilliset. Tässä taulukkoa VILP:n käyntiajoista:

Yllä olevassa taulukossa VILP:n käyntiajat kesäkaudella viikosta 20 viikolle 32 joka von vuonna 2019 vielä kesken. Vuoden 2015 sarakkeet ovat (tässä kesän kohdalla) täynnä nollia, koska VILP ostettiin vasta lokakuussa 2015, samoin vuosi 2020 on luonnollisesti täynnä nollia vielä tässä vaiheessa. Mutta tästä nyt helposti näkyy se, että VILP:n käynti on tehostunut selvästi, ja tänä vuonna 2019 VILP on ollut käynnissä enää alimmillaan noin 4-5 tuntia viikossa. Vielä vuotta aikaisemmin se kävi 6-7 tuntia viikossa, ja sitä aikaisempina vuosina vielä paljon enemmän, jopa 2-numeroisia tuntimääriä joka viikko.

Kesäkaudella VILP ei tee mitään muuta kuin lämpimät käyttövedet. Ja sellaiset syntyy todella nopeasti. Joten VILP kannattaa kello-ohjata käymään vain sillä hetkellä kesäpäivää, kun lämpöä on eniten saatavilla, eli iltapäivän tunteina. Tässä seuraavassa kaaviossa näkyy, miten VILP käy meillä juuri sillä hetkellä, kun päivän lämpötilakäyrä on ylimmillään, ja VILP on ohjattu käynnistymään vain 1 kerta päivässä:

Edelleen tuosta yllä olevasta graafista näkyy (aikavälillä 1-2.8.2019 eli elokuun 2 ekan päivän ajalta) sekin, että VILP ottaa vain 2 kWh sähköä per päivä. Jolloin jos tyypillinen heinäkuun päiväkulutus vaihtelee noin 10-15 kWh:n päiväkulutuksen tasolla, niin VILP:n osuus tästä kulutuksesta on vain noin 15%:n luokkaa, ja 85% eli keskimäärin noin 13 kWh per vuorokausi sähköä kuluu jossain muualla talossa.

Pohjakulutus näyttää olevan 0,3 kWh per tunti, eli kulutus ei koskaan laske alle sen, ja sitten aina iltaisin puoltayötä kohden sähkönkulutus selvästi nousee - ollen noin 2-kertainen pohjakuormaan nähden. Pohjakulutus - jos on yhteensä 0,3 kWH per tunti, niin se tekee 7-8 kWh per vuorokausi, ja jos siihen lisätään lämpimät käyttövedet eli VILP:n 2 kWh, niin vuorokauden kulutus on 10 kWh. Sen yli mennään sitten aina sen mukaan, mitä talossa tapahtuu, mutta ilmeisesti jos talo olisi tyhjillään koko kuukauden, se kulututtaisi 10 kWh per päivä eli 300 kWh per kuukausi. Ja tässä laskelmassa oletuksena, että lämmintä käyttövettä on kuitenkin koko ajan saatavilla.

Ilmeisesti iltaisin TV, videopelit, pesukoneet ja erilaiset akkulaturit ovat päällä, jolloin sähkön kulutus nousee juuri silloin. Ja tietysti pihavalaistus syttyy myös kello-ohjatusti. Mutta kaikki muu, eli jääkaapit, pakastin, suihkulähde, kiertovesipumput, IV-kone käyvät ja syövät sähköä tasaisesti vuorokauden ympäri.

Miten sitten sähkönkäyttöprofiili eroaa jos talossa on VILP:n sijasta MLP eli maalämpöpumppu? Laitan tähän loppuun vielä 11-perheen kerrostalosta MLP:n tuntikohtaisen käyttögraafin (myös elokuun 1-2.8.2019 päivien osalta), jolloin näkyy, että MLP, joka voi käydä vapaasti milloin tahansa - niin se myös käy milloin tahansa, eli käynnistyy joka toinen tunti (jolloin grafiikassa on korkea pylväs). Tämä varmaankin käy kompuran päälle paljon enempi, jos vertaa tilannetta siihen, että meidän talossa VILP käynnistyy kesäisin vain kerran päivässä.

MLP:ssä on juurikin ongelma se, että kun talvella tarvitaan isot tehot, ja kesällä lämpöpumpulle ei jää muuta tekemistä kuin pelkkä käyttöveden lämmitys, niin lämpöpumppu herkästi alkaa käymään ns. "pätkäkäyntiä", jota kyllä hiukan yritetään suitsia esim. niin, että MLP:n mitoitus tehdään alun alkaenkin niin, että sen kautta otetaan vain esim. 85% koko vuoden lämmitystarpeesta. Jolloin paukkupakkasilla sähkövastukset menevät päälle, ja kesäkauden pätkäkäynti on hiukan maltillisempaa, koska vajaatehoinen MLP joutuu tekemään pidempää hukia pelkän käyttövedenkin kanssa joka kerta, kun MLP:n kompura hurahtaa päälle. Niin tältä siis näyttää MLP:n vastaava tuntigraafi:

Kyseisessä kerrostalossa on asuinpinta-alaa noin 600m2, asukkaita noin 20 kpl ja vuosittainen sähkönkulutus noin 40000 kWh. Meidän talossa vastaavasti lämmin pinta-ala 241 m2, asukkaita 4 kpl ja vuosikulutus noin 9500 kWh.