lauantai 2. toukokuuta 2020

Sähkön ja omakotiasumisen hinta

Sain päivitettyä vuoden 2019 toteutuneet kustannukset, jotka nyt nähtävissä (kuten muutkin aikaisemmat vuodet) tässä linkissä:

https://talopakettitalorautio.blogspot.com/p/kustannukset-asuminen.html

Omakotiasumisen hinta meidän talossa on pikkuisen vaihdellut eri vuosina. Kallein vuosi oli 2015, jolloin asuttiin suorasähköllä, ja jolloin asumisen vuosikustannus oli yhteensä 3735,56 euroa. Siitä eteenpäin - kun oli hankittu lämpöpumppu - asumisen hinta halpeni pienin hyppäyksin ollen nyt vuonna 2019 enää 3183,67 euroa - eli 265,30 euroa/kk. (Tähän summaan ei sisälly polttopuut omasta metsästä, joita kuluu noin 6 pinomottia vuosittain - jotka ostettuna maksaisivat noin 500 euroa, jolloin kuukausittaiseen asumisen hintaan pitäisi lisätä noin 42 euroa per kuukausi - toinen vaihtoehto olisi jättää polttopuut vallan polttamatta, jolloin lämmitykseen tarvittaisiin enemmän sähköä noin 6000 kWh, joka maksaisi lähemmäs 700€, eli 58€/kk - tälläkin lisäyksellä omakotiasuminen maksaisi vain 265€ + 58€ = 323€/kk, jolla hinnalla pk-seudulta ei saa edes yksiötä vuokrattua).

Yksi ehkä eniten omakotiasumisen hintaan vaikuttava tekijä on talon sijainti. Että missä kunnassa talo sattuu olemaan? Niin siitä riippuu kunnallisten maksujen suuruus. Tämä haarukka on Suomi-tasolla venähtänyt aika leveäksi, näissä linkeissä asiasta lisätietoa:

https://www.taloustaito.fi/koti/omakotiasuminen-kalleinta-kemionsaaressa-huokeinta-kempeleessa--kuntien-valiset-erot-kasvussa/#9608824a

https://www.omakotiliitto.fi/files/5720/Kunnalliset_maksut_omakotitaloissa_2020.pdf

Itse olen siis onnekas, kun asun Vantaalla, joka kuntana kuuluu nyt 10 halvimman kunnan joukkoon. Erikseen pitää vielä pk-seudulla huomata sekin, että tonttimaa on pääkaupunkiseudun kolmesta kaupungista (Vantaa, Espoo ja Helsinki) selvästi edullisinta Vantaalla. Vantaalta tontin ostava voi helposti säästää yli 100 tuhatta - verrattuna siihen, jos ostaisi samanlaisen tontin Espoosta tai Helsingistä.

Toki säästöä tontin hinnasta tulee vielä vähäsen lisää, jos ajaa Vantaaltakin kauemmas, ja ostaa tontin jostakin pk-seudun lähikunnasta. Nykyään edullinen tapa päästä omakotiasujaksi voi olla myös jo valmiin omakotitalon ostaminen - lehtitietojen mukaan Suomen kiinteistömarkkinat ovat tällä hetkellä voimakkaasti kahtia jakautuneet:

https://www.iltalehti.fi/talous/a/3ddec66c-465e-49bf-85db-594a6ee0e25d

Mitä taas tulee sähkön hintakehitykseen, niin silloin kun itse aloin omaa taloani rakentamaan vuonna 2012, niin näin paljon käppyröitä sähkönhinnan tulevasta kehityksestä. Erityisesti maalämpöpumppujen myyjillä oli hienot grafiikat, että jos sähkönhinta nousee vaikkapa 3% joka vuosi (siis jos ei sähkö nouse, niin ainakin siirtohinnat nousevat), niin ostamalla maalämpöpumpun nyt heti olisin kuulemma välttynyt sähkönhinnan nousun aiheuttamasta kustannusten kasvusta, jolloin maalämpö olisi maksanut itse itsensä nopeasti takaisin.

En ottanut maalämpöä, mutta näköjään olen silti välttynyt sähkönhinnan nousulta. Ja mitä tulee lämpöpumppuihin, niin omaan taloomme tuli 1 vuoden suorasähköllä asumisen jälkeen ilmasta-veteen maalämpöpumppu, joka onkin pienentänyt sähkön kokonaiskulutusta melko paljon.

Mutta mitä tulee sähkön ominaishintoihin, niin ensimmäinen sähkösopimus syntyi "nyt tarvittaisiin tontille sähköä" -puhelinsoitolla, eli sähkö tuli paikalliselta sähköyhtiöltä ja kilpailuttamatta.

Tässä ensimmäisessä sähkösopimuksessa päiväsähkön hinnaksi oli sovittu 6,94 c/kWh ja yösähkön hinta oli 5,58 c/kWh. Päälle tulivat siirtomaksut, joka päiväsähkön osalta oli 3,30 c/kWh ja yösähkön osalta 1,80 c/kWh. Lisäksi sopimuksella oli muitakin maksuja mm. kk-maksu oli 7,10€/kk ja sähkövero oli silloin muistaakseni 2,09 c/kWh.

Kun jälkeen päin lasken todellisen ja toteutuneen kWh-hinnan jakamalla vuosittaisen sähkölaskun vuodelta 2014 saman vuoden kulutusmäärällä, niin saan sähkön kWh-hinnaksi vuodelle 2014 yhteensä 12,1 c/kWh. Vuosi 2014 oli siis osittain eka asumisvuosi, kun syksyllä 2014 päästiin muuttamaan.

Sen jälkeen kilpailutin sähkösopimuksen, joten vuonna 2015 vuosikulutuksesta laskettu kWh-hinta oli 10,8 c/kWh veroineen ja siirtomaksuineen. Tämän jälkeen kokeilin pörssisähköä aikavälillä 1.12.2016 - 5.4.2018. Tämä kokeilu ei ollut onnistunut ainakaan sikäli, että pörssisähkössä halvimmat tunnit olivat aina öiseen aikaan, jolloin taas VILP:iä ei kannattanut käyttää (siis jälkeen päin katsottuna ei olisi kannattanut käyttää), koska sen hyötysuhde oli yön kylminä tunteina tosi huono. Sähköä kului reilusti - niin että ensin näytti jopa siltä, ettei lämpöpumpun hankkiminen säästäisi kWh-määrissä oikein mitään. Pörssisähkön vuosina keskimääräiset kWh-hinnat vuosikulutuksesta ja vuosilaskutuksesta laskettuna menivät näin:

Vuosi 2016 = 11,9 c/kWh
Vuosi 2017 = 10,8 c/kWh
Vuosi 2018 = 11,4 c/kWh

Lopullinen hinta pörssisähkön käyttäjillä on siis osittain jopa tuuristakin kiinni, että miten hyvin onnistuu välttelemään aamun ja iltapäivän kalliita tunteja, ja miten hyvin taas onnistuu hyödyntämään yleensä öiseen aikaan tarjolla olevia halpoja tunteja.

5.4.2018 - 30.9.2019 minulla oli kiinteähintainen 4,39 c/kWh (ilman kk-maksuja) oleva sopimus Helen Oy:ltä. Viime syksynä kilpailutin sähkösopimuksen taas uudestaan, jolloin edullisia sopimuksia ei ollutkaan enää tarjolla, ja paras mitä löytyi oli taas paikallisen eli Vantaan Energian tekemä tarjous, jossa kWh:n hinnaksi tuli 5,19 c/kWh ja kiinteä kuukausimaksu on 2,90€/kk. Tämä sopimus alkoi 1.10.2019 ja päättyy määräajan päättyessä 30.9.2021.

Ainakin tämän hetkisen arvion mukaan tuo viimeisin sopimus saattoi olla epäedullinen eli kallis, sillä jos uuden sopimuksen tekisin nyt korona-ajan alettua, niin sähköä näyttäisi olevan juuri nyt tarjolla huomattavasti edullisempaan hintaan.

Yhteenvetona tähän mennessä toteutuneet kWh-hinnat vuosittain ovat meidän talossamme olleet:

Vuosi 2015 = 10,8 c/kWh
Vuosi 2016 = 11,9 c/kWh
Vuosi 2017 = 10,8 c/kWh
Vuosi 2018 = 11,4 c/kWh
Vuosi 2019 = 11,2 c/kWh

Hyvällä tuurilla - jos olisin tehnyt uusimman sähkösopimukseni vasta nyt keväällä 2020 koronakauden jo alettua, olisin voinut saada vielä paljon halvempaa sähköä mitä oli tarjolla vuonna 2015, jolloin tämän laskelman lopputulos olisikin ollut se, että sähkön hinta on laskenut 5 vuoden aikana.

Mitä opimme tästä? Entä missä omakotiasukas voisi vielä säästää?

Mielenkiintoinen havainto on mielestäni myös se, että ainakin omassa tapauksessani sähkömaksut (vaikka pienet ovatkin) haukkaavat yhdessä kiinteistöveron kanssa asumisen kuluista 60%:

2019 2019
Euro Prosentti
Sähkö 1045,54 32,84
Kiinteistövero 871,33 27,37
Vesi 445,78 14,00
Vakuutus 361,79 11,36
Jäte 225,47 7,08
Muut kulut 233,76 7,34
YHTEENSÄ 3183,67 100,00

Sähköön liittyvä verotus ja siirtomaksut sekä kiinteistövero ovat kaikki riippuvaisia asuinpaikasta ja siitä mitä näistä asioista on päätetty. Joillakin on ollut tässä kohtaa hyvää tuuria, ja joillakin muilla vähän huonompaa tuuria? Esim. siirtomaksujen rajut korotukset ovat koetelleet joidenkin omakotiasujien kukkaroa viime aikoina aika rajulla kädellä.


2 kommenttia:

  1. Sama tilanne oli syksyllä 2019.Otin Vaasan sähkön perussähkön ilman määräaikaisuutta.Nyt tämän koronan takia huomasin uuden yhtiön "Oomi"tarjoavan pörssisähköä ilman marginaalia??Joten otin riskin ja tein vuoden määräaikaisen sopparin��
    Ja en ole missään tekemisissä kyseisten yhtiöiden kanssa,ajattelin että moni muukin ajattelee nyt sähkösopimuksiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olisin löytänyt juuri tähän hetkeen edullisen tarjouksen esim. Vattenfallenilta. Siis samalla listalla oli kyllä vieläkin edullisempia tarjouksia jonkin sortin "sähkömeklareilta", mutta jos katson kokemuksia näistä meklareista yms. pikkufirmoista, jotka eivät siis myy omaa sähköään, vaan myyvät jonkun toisen tekemää sähköä, niin ainakaan nuo Suomi24:n yms. kommentit eivät aina ole olleet kovin mairittelevia.

      Jos tällä hetkellä on mahdollisuus uusia oma sähkösopimus, kehottaisin kyllä katsomaan tämän hetken hintatarjontaa "oikeista sähkölaitoksista", jotka siis eivät pelkästään myy sähköä, vaan myöskin tekevät sähköä itse (siis pk-seudulla esim. Helen, Vantaan Energia, Fortum yms yms ja kaikkien kaupunkien omat sähkölaitokset).

      Jos joku sähkömeklari ilman omaa tuotantoa pystyy myymään toisten firmojen tekemää sähköä jopa puolta halvemmalla, niin itse en sitten ainakaan tiedä enkä osaa sanoa, että mihin tällainen ilmiö perustuu, mutta uskoisin, että tämä ei voi perustua mihinkään, eli siinä on johonkin kohtaan koira haudattuna?

      Kiirettä sähkön kilpailuttamiselle ilmeisesti ei ole. Jos ei ole sähkön hinta noussut ainakaan omalla kohdallani viimeisen 5 vuoden aikana, niin näköpiirissä ei ole, että se alkaisi nousta seuraavinakaan vuosina. Korona ilmeisesti leikkasi sähkön kysyntää, ja kohta valmistuu Olkiluoto kolmonen, jolloin sähköä on tarjolla vielä entistä enempikin. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan sähkönhinnan pitäisi tässä kohtaa jopa laskea, jos kysyntä alenee ja tarjolla olevan edullisen ydinsähkön määrä kasvaa.

      Poista