Olen jakanut asumisen kulut seuraaviin pääryhmiin: sähkö (sis. lämmitys ja kotitaloussähkö), kiinteistöverot, vesimaksut, jätemaksut, vakuutus ja viimeisenä huolto ja korjaus. Euromääräisesti ja prosenttiosuuksina excel-taulukot näyttävät tässä vaiheessa tältä (takana päin on 6 kokonaista kalenterivuotta ja neljännes päälle vuotta 2014, jolloin muutettiin syys-lokakuussa sisään uuteen taloon):
Uudessa talossa ei paljon korjattavaa ole, joten ensimmäiset 4 vuotta korjaus- ja huoltokulut olivat lähinnä IV-koneen suodattimien uusintaa ja huoltoon kului noin satanen vuosittain. Sen jälkeen tuli vähän isompiakin juttuja, eli ilmamäärien mittaus ja uudelleen säätö 2018 ja sitä seuraavana vuotena WC-pöntön korjausta ja ulkoseinän läpi menevän vesipostin uusinta. Koronavuosi 2020 oli huollon osalta kaikkein kallein vuosi (rahaa kului yht. 1335€, kun tehtiin IV-nuohous ja valvontakameroiden uusinta kuudennen asumisvuoden kohdalla). Tämä 1335€ ei vielä ole ihan lopullinen kustannus, oletan tämän pienenevän hieman sitten kun verotus valmistuu ja saan kotitalousvähennyksinä jotain.
Yksi kuluerä, joka on pysynyt samana kaikki nämä vuodet on ollut jätemaksut. Siinä kohtaa kuluu vähän reilut 200 euroa joka vuosi. Jäteastia meillä tyhjennetään kerran 2 viikossa. Ja se on luksusta, sillä rakennusaikana, kun kaikenlaista jätettä kertyi tosi paljon, silloin niiden poisviemisestä joutui huolehtimaan ihan itse, kun jätesopimusta ei vielä ollut tehtynä. Jätemaksut ovat myös täysin merkityksetön noin 5-7%:n kuluerä vuosittain.
Jätemaksuille toisena ääripäänä on kiinteistön täysarvovakuutus. Se on kallistunut prosentuaalisesti kaikkein eniten. Vuonna 2015 vuosimaksuna oli 220,39 euroa - mutta 5 vuodessa kustannus lähes tuplaantui niin, että vuonna 2020 vakuutuksiin kului jo 402,18 euroa. Sen jälkeen kilpailutin vakuutukset, mutta en siltikään saanut vuoden 2021 vuosimaksusta pois kuin 26 euroa.
Vesilaskut ovat vaihdelleet kokonaiskuluista 11-20%:n välillä. Enimmillään vesimaksuihin kului 664 euroa vuonna 2017, mutta vuonna 2020 veteen kului silloinkin vielä 502 euroa, vaikka vesilaskujen olisi voinut olettaa puolittuneen, sillä tarkastelujaksolla asukasmääräkin on puolittunut neljästä kahteen, sillä molemmat lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Mutta käyvät toki aina välillä, ja siksi kai vedenkulutus ei ole pienentynyt kuin noin 20% vain.
Sähkömaksut ovat vakiintuneet reiluun 1000-1150 euron paikkeille viimeisen 4 vuoden aikana. Lähtötaso oli 1786 euroa vuonna 2015, jonka jälkeen hankittiin ilmasta-veteen lämpöpumppu. Siitä kai eniten johtuu se, että sähkölasku on nyt 500-600 euroa pienempi kuin ekana asumisvuotena, jolloin asuttiin kokeeksi suorasähköllä.
Ekanakin vuotena suorasähkön kulutus (euromääräisesti siis reilusti alle 2000€ vuosittain) oli niin pieni, että vaikka rakennusaikana kaikki asiantuntijat suosittelivat, että 241m2 suuruinen talo kannattaa ilman muuta liittää maalämpöön, niin eipä kannattanutkaan. Sillä vaikka maalämpö olisi leikannut sähkölaskusta puolet pois, se olisi siltikin tuonut säästöä vain vajaan tonnin vuosittain. Ja saadut maalämpötarjoukset (pyysin 3 kpl) olivat 20 tonnin kahta puolen. Jolloin takaisinmaksuaika maalämmölle olisi hyvinkin ollut luokkaa 20 vuotta ja ylikin. Kuitenkin jo 15 vuoden kohdalla maalämpölaitteiston kompura pitäisi vaihtaa uuteen, vaikka laite ei ole vielä maksanut edes itse itseään takaisin...
Tällä tarkastelujaksolla 2015-2020 edullisinta asuminen oli vuonna 2017, jolloin se maksoi kuukaudessa 271,66€/kk. Kalleinta on ollut vuosina 2014 ja 2020, jolloin kk-kustannus on ollut noin 370€/kk.
Näillä noin 300€/kk -kustannuksilla ei pystyisi vuokraamaan edes yksiötä Vantaalta, eikä yksiön kokoluokassa sen puoleen muutenkaan pystyisi majoittamaan kahta tai neljää asukasta. Eli ainakin tämän matematiikan mukaan omakotitalossa asuminen on verrattain edullista? (Jos on asuntolainaa, niin siinäkin korot ovat tänä päivänä lähellä nollaa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti