lauantai 27. huhtikuuta 2013

Täytöt hartiapankista

Viime syksynä jätettiin osa talon täytöistä tekemättä, ja siihen osaan monttua on nyt dumpattu styroksin paloja, ylijäämä betonia pumppuautosta yms. Mutta nyt sitä voisi jo alkaa pikkuhiljaa täyttämään, että voidaan rakentaa tellinkit talon ympärille ja laittaa koolauspuut pystyyn sitten kun kellarin rakovalut on ensin tehty.

Taloyhtiömme pihalta harjakone keräsi hiekoitushiekat pois, ja lupasin siirtää ne tontilleni, jossa ne kelpaa hyvin ulkoseinien ulkopuoliseen täyttöön. Eli itse saan hiukan lisää täyttömaata, ja taloyhtiö säästää jätemaksut, koska hiekoitussepeli on kertakäyttötuote, joka menee kaatopaikalle. Sille ei ole jostain kumman syystä mitään uusiokäyttöä keksitty.

Tässä taloyhtiön hiekkakasa, joka olisi tarkoitus lapioida peräkärrylle. Ei tietenkään siirry yhdellä ajolla.
 
 
Tontille tullessani huomasin, että seinän vieressä oleva avain monttu olikin vielä melkein täynnä lunta. Mietin, että jätänkö sen pohjalle, vai ryhdynkö vielä kerran tänä keväänä lumitöihin. Kyllä se lumi siellä seuraavan 10 vuoden aikana sulaisi kuitenkin, ja sulamisvedet menee salaojapumpun kautta kaupungin viemäriin. Mutta päätin kuitenkin lapioida muutaman kuution lunta pois kuopasta, niin sain sitten suodatinkankaat ja kaikki muutenkin vähän siistimmin.

Lumityöt tehty, vielä kerran tänä keväänä. Vähäsen kyllä tuntui lumenluonti hölmöläisen hommalta.
 

Tässä lumikasa kuopan reunalla. Enää ei ole tiellä, voi sulaa rauhassa vaikka koko kesän.
 
 
Ja sitten vaan suodatinkangasta kuopan reunalle. Virallisissa piirustuksissa suodatinkankaan ja talon väliin tulee 6-16mm sepeli, ja suodatinkankaan toiselle puolelle jää alkuperäinen savimaa yms. multamaa. Sitten se ei pääse kankaan läpi tukkimaan salaojaputkia. En ole kyllä keksinyt, että miten suodatinkankaan saisi pysymään pystyssä sepelin ja savimaan välissä? Varsinkin jos sepeliä tulee hihnakuljetusautolla, sitä tulee niin valtavalla vauhdilla, että samaan tahtiin ei ehdi lisäämään alkuperäisiä savi- ja multamaita kankaan toiselle puoelle. Nyt kankaan toisella puolella piilossa on lumihanki, ja lunen ja talon väliin olisi tarkoitus heittää hiekoitussorat ja 32 millinen sepeli styroksiin kiinni. Siinä järeämmässä sepelissä ainakin maaperän kosteus putoaa salaojaputkiin, eli muodostuu tehokas pystysuuntainen salaojitus seinien viereen.
 
Saa muuten nähdä miten tässä tapauksessa sitten käy, kun lumikasa sulaa kankaan toiselta puolta pois? Lossaako sepelitkin sinne, vai ehtiikö vielä lisäämään savi- ja multamaita sinne väliin? Savi- ja multamaita jätettiin vähän ajamatta kaatopaikalle, koska sovittiin urakoitsijan kanssa niin, että vajaita kuormia ei viedä. Vastaanottomaksu olisi kuitenkin aina sama, jolloin viimeiset savimaat, joista ei olisi enää tullut täyttä kuormaa, ne nostettiin kuopan reunalle odottamaan jälleen täyttöä. En osaa sanoa, olisiko vaan kannattanut vielä se vajaakin savikuorma kaatopaikalle? On siitä lapionnista aika paljon töitä kuitenkin, joten vaikka viimeisen kuorman kuljetusmaksu säästettiin, en osaa sanoa pääseekö sillä säästöllä ns. "tuntipalkoille", jos huomioi lapiointiin kuluvan ajan. Pienellä kaivurillakin tietysti täytöt voisi tehdä, mutta nyt ei oikein kaivuri mahdu talon ja tien välissä kulkemaan. Siinä on mm. orapihlaja-aitakin vielä välissä.


Suodatinkangas paikoillaan. Lumet jäi suodatinkankaan taakse.

Laitoin myös vesilaitoksen sulun kivien keskelle suojaan.

Kun hiekoitussepeliä ajaa peräkärrykuorman kerrallaan, ehtii hyvin lisäillä 32 millistä sepeliä styroksia vasten. Hiekoitussepeli jää suodatinkankaan puolelle. Koko päivä tässä meni, enkä kyllä montaa metriä päässyt eteenpäin (talon ympärysmitta on yli 50 metriä). Eli kyllä se nauhakuljetin auto vaan on hyvä keksintö, sillä täytöt menee reippaaseen tahtiin. Tosin kellareita alettiin rakentamaan jo rintamamiestaloihin, ja silloin sodan jälkeen nauhakuljetin autoja ei ollut. Eikä ollut kaivinkoneitakaan ennen kuin vasta 60-luvulla. Eli oli ne sen ajan miehet kovia kaivamaan, kun varmaankin käsipelillä kaivettiin kellarin kuopat. Tosin jos samat miehet muutamia vuosia aikaisemmin olivat lapiolla kaivaneet juoksuhautoja pitkin Karjalan metsiä kilometrikaupalla, niin ehkä yksi omakotitalon monttu ei tuntunut juuri miltään? Mutta nykyihmisellä kädet ja selkä tahtoo väsyä ihan jo kuopan reunojen täyttämisestäkin. Mutta kokeilumielessä oli kuitenkin ihan mukava kokeilla, että miltä se hartiapankkirakentaminen tuntuisi, jos mitään koneita ei olisi keksitty tai olemassa.

Suodatinkangas, hiekoitussepeli ja 32-millin sepeli. Kuvan alkuosassa koko leveydeltä oleva 32-mm sepeli tuli nauhakuljetin autolla. Täytön leveys noin 2 metriä. Lossaamisesta johtuen kuopasta tuli vähän suurempi mitä alunperin piti.

Ei mennyt taloyhtiön hiekoitussepelikasa ihan vielä tyhjäksi. Mutta huomenna vien loput.

13 kommenttia:

  1. Tuohon sepelin ja hiekoitushiekan väliin pitää laittaa suodatinkangas, muuten sepeliä menee "tukkoon" ajan kuluessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietein tuota itsekin, eli varmaan käykin niin että aikojen saatossa hiekoitussepeliä siirtyy 32:n rakoihin, jonne se mahtuu hyvin menemään. Sitten on kahta reakokoa rinnakkain, mutta vesi niiden välissä ei pysy siltikään? Maa tosin painuu tästä johtuen, mutta niin savimaalle rakennettaessa tapahtu tontilla ihan muutenkin.

      Miten sen kahden kankaan taktiikan olisi saanut muuten toteutettua? Yhdelläkin kankaalla on melkoista temppuilua, enkä ole tähän mitään poppakonstia keksinyt. Sepeliauton tullssa kangas vaan laitettiin kuopan reunoja vasten, ja täytettä koko leveydeltä talon ja kuopan reunojen väliin. Sepeliä kuluu paljon, mutta homma etenee nopeasti. Jos sitten yrittäisi täyttää kahta puolen kangasta eri maa-aineksilla saman aikaisesti, tai jos yrittäisi täyttö kolmella eri maa-aineksella ja kahdella kankaalla niiden välissä, niin hidasta se homma saattaisi olla?

      Jos kangas olisi levymäinen ja pysyisi itse pystyssä, se olisi helpompaa, ja jos kankaan tukee esim. vanerilevyyn, sitten se vanerilevy jää siihen väliin, tai se pitäisi nostaa kaivurilla ja kuormaliinalla ylös. Mutta kun ei ole itsellä kaivuria, ja maansiirtofirmn tilaaminen maksaa varmasti enempi kuin sepelit nauhakuljetin autolla...

      Pystysuora suodatinkangas kahden maa-aineksen välissä taitaa olla oiva esimerkki tilanteesta, joka on tosi helppo piirtää, mutta tosi hankala toteuttaa?

      Poista
    2. Tuo reunatäyttö on aika hidasta mutta kyllä sen saa sinne väliin, pitää tosiaan vuorotellen laittaa sepeliä ja hiekkaa eri puolille kangasta. Mutta sanoisin että vuokraa esim. Avantti, tuo on ihan hirveä homma käsipelillä (mutta vähintään 500-sarjalainen jossa zoomailla, tai sitten kaivurilla). Mutta joka tapauksessa laita se suodatinkangas sinne väliin. Tai sitten koko monttu sepelillä, saattaa tulla edullisemmaksi jos ei hirveän leveä kaivanto.

      Poista
  2. Kyllä tuota hiekoitussepeliä uusiokäytetään, tai oikeastaan uudelleenkäytetään. Se vaan pitää pestä ensin, ja aika harvassa on ne paikat, joissa pesua voi suorittaa. Käytetyssä hiekoitussepelissähän on mukana hienoa kiviaineista (siitähän se katupölykin tulee) ja kaikkea mahdollista p...möhnää, tupakantumppeja, koiranpeetä ja roskaa. (tosin kuvista katsoen teidän taloyhtiön hiekoitussepelikasa näyttää aika puhtaalta). Ihan suoran talon perustuksiin kiinni en sitä haluaisi, mutta pidemmällähän se menee siinä missä muukin täyttö. Kapillaariominaisuudet eivät ole pestyn sepelin luokkaa, mutta taatusti paremmat kuin saven.

    Teillä on varmaan tarkoitettu alun perin niin, että se suodatinkangas tulisi montun reunalle ja ja ainoa täyttö olisi perustusten puolelle sepeli, eli että kaivettu kuoppa olisi täsmälleen vain sepelitäytön kokoinen... Suunnitelmat on suunnitelmia - meillähän meni yksi osa perustuksista johonkin versioon 12 ennenkuin alkoi olla toteuttamiskelpoinen.

    VastaaPoista
  3. Aika moninkertaiset varmistukset kellarin ympärille joka tapauksessa nykyisin laitetaan? Ja kaiki toimii niin kauan kuin salaojat toimii ja pumppu käy...

    Eli ensin jos on karkeaa sepeliä talon ympäri, niin eihän se vesi siellä välissä pysy, vaan putoaa salaojiin. Ja jos sepeli pettää, sitten on vielä styroksin ja harkon välissä bitumikerros, josta vesi ei pääse kellariin. Ehkä se bitumikerros on reilun sepelin kanssa täysin turha? Ja sitten vielä suodatinkangas pidättelee, ettei muut maat pääse sepelin väliin ja salaojaputkiin.

    Tietääkseni Hyvinkäällä ja Lappeenrannassa ei tietyissä paikoissa tarvite laittaa salaojaputkia lainkaan. Tai jos laittaa, ne on turhat. Se riittää, että talon alla on noin 70 metriä paksulti hiekkaa ja moreenia. Eli Salpausselkä kulkee juuri niiltä paikkeilta.

    VastaaPoista
  4. Salaojat on muutenkin turhat monessa tapauksessa. Salaojathan toimii vasta kun vesi on kohonnut putken tasalle!

    VastaaPoista
  5. Kyllä savimaahan rakennetusta kellarista taitaa helposti tulla uima-allas, elleivät salaojat toimi. Savi kun ei vettä kovin kummoisesti läpäise ja vedellä on taipumus mennä sinne minne se helpoiten pääsee käyttäen hyväkseen pienetkin reiät yms. kulkukanavat.

    VastaaPoista
  6. Eikö silloin juuri ole sala-ojien tasalle nousseena?
    Pintavedet ei salaojiin mene.
    Uskallan väittää että puolissakaan uudehkon talojen sala-ojissa ei vettä kulje!

    VastaaPoista
  7. Tänään ihan piruuttani mittasin vedenkorkeuden omassa "savikuopassani", jossa veden pinta yltää salaojakaivojen niskakaivossa 10 cm anturan alapinnan alapuolelle. Anturan alla on noin puoli metriä paksulti 32 millin sepeliä. Eli jos siellä on 40 cm paksuudelta vettä, niin 100 neliön kuopan pohalla on vettä yhteensä noin 40 kuutiota. Kai niistä pintavesistäkin osa sinne kellarin kuoppaan putoaa, ei sadevesikaivot ja muu pihan kallistaminen yms. ihan kaikkia pintavesiä pois vie, osa valuu väkisinkin sinne kuopan pohjalle, josta salaojapumppaamo pumppaa ne pois.

    VastaaPoista
  8. Tämä rakenne toimii varmasti oikein hyvin, kunhan vain pumppaamo pysyy kunnossa. Jos pumppaamo lakkaa pelittämästä, niin vaarana on syntyä "vallihauta" talon ulkoseinien ja savimaan väliin. Erityisesti rankkasateilla pintavettäkin tulee jo jonkin verran + sitten tontin muut normaalisti maahan imeytyvät vedet, jotka voivat kallistuksista tms. johtuen päätyä "vallihautaan". Pidä vaan pumput kunnossa, niin pysyy kellarissa varpaat kuivina.

    VastaaPoista
  9. Tämäkin asia on kyllä mielessä käynyt, useammankin kerran. Että jos pumppaamo pettää tai jos kaupungin runkoputki halkeaa ihan talon vieressä, niin miten kellarin käy? Pumppaamossa on hälytin, joka toivottavasti toimii, ehkä pitäisi rakentaa vielä jokin "idioottivarma" menetelmä, vaikkapa styrox-palaan kiinnitetty tikku, joka esim. salaojakaivossa noustessaan kertoisi veden pinnan noususta, jos muu hälytys ei toimi. Vesi voi nousta huoletta 10 cm, ja sitten vasta anturan alareuna kastuu. 10 cm nousu vaatii 100 neliön kuopassa 10 kuutiota vettä, eli ihan yhdestä sateesta sellaista määrää ei pitäisi tulla.

    Viime syyskuu 2012 oli sateisin syyskuu ikinä, ja kuukauden aikana satoi 168 milliä. Lisäpumppuja on toki siltä varalta olemassa, jos varsinainen pumppu olisi rikki tai jos tarvitaan lisää pumppaustehoa. Aggregaattia en ole hommannut siltä varalta, että jos ei ole sähköä, niin pumput ei toimi. Ehkä sen aggregaatin ehtii vielä siinä tilanteessakin hankkia, jos pidempi sähkökatkos tulisi.

    Anturan alalaidasta on vielä matkaa anturan yläreunaan 40 cm, ja siitä alkaa lattiavalut, veden on noustava noin 60 senttiä, jotta varpaat kastuisi kellarin lattialla yhtään. Se vaatisi 70 cm vettä, eli 4 kpl syyskuun 2012 sademäärä saa tulla peräkanaa ja jos ei pumput toimi kertaakaan silloin 4 kk aikana, sitten varmaankin varpaat alkaa kellarissa kastua, jos vesi on noussut noin 70 cm siitä mitä se normaalisti on.

    Ehkä tämän riskin kanssa pystytään elämään kuitenkin. Vai laskinko jossain kohtaa väärin? Valumavedet laajalta alueelta tai kaupungin runkoputken vakava rikkoutuminen voi toki muuttaa laskentaperusteet aika oleellisesti, mutta tankkiautollinen vettä talon kulmalla ei merkkaa vielä mitään.

    VastaaPoista
  10. Eihän se kuoppa tyhjä ole. Sehän on "täynnä" soraa yms., eli ei sinne 100 neliön alalle voi millään mahtua 10 kuutiota vettä. Vai ajattelinko minä nyt jotenkin hassusti?
    Pidä vaan pumput kunnossa, niin hyvin menee.

    VastaaPoista
  11. Totta, tässä kohtaa tuli ajatusvirhe. Samalla tavalla litran mittaan mahtuu enempi vettä, jos ei sitä ensin ole täytetty 32 millin kokoisella sepelimurskalla.

    Ja jos laittaa litran mitan täyteen näitä sepelin kimpaleita ja sen jälkeen täyttää litran mitan vedellä ja ottaa kivet pois, niin paljonko jää vettä jäljelle? Veikkaisin että enintään puoli litraa, mutta en ole koskaan kokeillut mitata. Hieno hiekka varmaan täyttää mitta-astian aika hyvin, hiekoitussepelikin melkein yhtä hyvin, ja 32 millin rouheen väliin jää jo jonkin verran ilmarakoja.

    On siellä talon alla ilmeisesti aina kuutiokaupalla vettä salaojaputkien alapinnan alla, ja ilmeisesti sinne mahtuu silti aika monta kuutiota vettä vielä lisääkin, vaikka yllä olevat laskelmat jaettaisiin kakkosella tai kolmosella, mikä sitten mahtaakin karkean sepelin täyttöaste olla, en tiedä.

    VastaaPoista