Lämmitystarve ja -käyrä tuli tutuksi

On näistä paukkupakkasistakin jotain hyötyä - sain nyt varmistettua, että lämmityskäyrä on kohdallaan ja toimii!

Perinteisesti taloissa väännetään kesäsulut päälle toukokuussa, kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +12C hujakoilla. Toisin Suomessa kaikki talot ovat passiivitaloja sen jälkeen, kun ulkolämpötila on vähintään +17C, niin sisällä asukkaista ja kodin laitteistoista tuleva hukkalämpö nostaa sisälämpötilan normaaliin huonelämpötiloihin.

Uusissa omakotitaloissa - jotka eivät ole passiivitaloja tai matalaenergiataloja - kaiken lämmityksen voi poistaa jo noin +12C kohdalla. Sen alle jos ulkolämpötila laskee, pärjäilee aika pitkään vielä ihan niin, että polttelee takkaa aina silloin tällöin. Itse laitoin viime syksynä lattialämmityksen päälle lokakuussa, kun lämpöasteita oli ulkona vielä muutamia plussa-asteita, mutta silloin suurin syy lämmityksen kytkemiselle oli lämpöpumpun asennustyöt. Olisi siinä niihin aikoihin lattialämmitys pitänyt laittaa siltikin päälle, vaikka lämpöpumppua ei olisi tullutkaan. Tai sitten takkoja olisi pitänyt käyttää ihan kuin mielipuoli.

Nyt kun lattialämmitys on päällä, sen tehtävänä on pitää yllä tiettyä vakiolämpötilaa - riippumatta siitä mikä on lämpötila ulkona. Tämä siis onnistuu lämmityskäyrän avulla. Ja ihan hyvin näyttää toimivan:



Perjantai aamu 22.1.2016 klo 7:27. Keittiön lämpötila +21,0C.
Ulkona on pakkasta -26,9C.



Lauantai aamu 23.1.2016 klo 8:18. Keittiön lämpötila +21,4C.
Ulkona on pakkasta -5,9C.

Sisälämpötila ei siis muutu - vaikka ulkona lauhtumista tapahtui tasan 21 asteen verran, ja nyt on enää pikkupakkanen - joka paukkupakkasten jälkeen ei tunnu miltään... :)

Lattialämmitystä ohjataan meillä "Ouman EH 800B" -nimisellä säätölaitteella. Säätölaitteelle on annettu siis lämmityskäyrä, jota lukemalla ja ulkolämpötila-anturin lukemaan vertaamalla se "ymmärtää" kuinka lämmintä vettä lattiaan pitää milläkin hetkellä päästää. Jos ulkolämpötila on esim. -27C (siis viime perjantain tilanne), Ohman laittaa lattiakiertoon +38C -asteista vettä, jolloin huonelämpötilaksi tulee +21C. Sitä voi sitten halutessaan takkaa lämmittämällä nostaa muutaman asteen.



Oumanin ohjauksessa lattialämmitys tuottaa +21C peruslämmön.

Ohmanin laite on aika käyttäväystävällinen. Siinä on oikeassa alakulmassa "OK" -nappi, jota voi näytöllä olevan ohjeen mukaan painaa, "jos on liian lämmin tai kylmä". Tavallisen käyttäjän ei tarvitse tässä kohtaa (tai koskaan muutoinkaan) ymmärtää yhtään tämän enempää. OK -napin painamisen jälkeen avautuu näyttöön toinen ikkuna, joka näyttää tältä:



Valintapöyrää eli "OK-nappia" pyörittämällä voi huonelämpötilaa nostaa tai laskea jopa 4 astetta.

 Jos siis lämpötila on säädetty +21C tasolle, kuka tahansa käyttäjä voi helposti valintapyörää säätämällä lisätä tai vähentää  mielensä mukaan lämpötilaa haarukassa +17C - +25C. Tämä vaihteluväli varmaan useimmille riittääkin.

Jotta kaikki voisi toimia noin hienosti, pitää lämmityskäyrä saada säädettyä "kohdilleen" ennen sitä. Lämmityskäyrän arvot osataan tietysti laskea jo vaikka ennen kuin taloa on edes rakennettukaan, mutta oikeaksi sen saa vain käytännön kokeilun kautta, ja se vaatii äärimmäiset olosuhteet paukkupakkasista nollakeleihin. Helteitä ei tarvitse odottaa, koska +12C kohdalla lämmityksen voi kytkeä kokonaan pois, ja lattialämmityspumpun töpselin voi irrottaa jo nolla-asteen kohdalla.

Jos samoilla piirustuksilla rakennettaisiin vaikkapa 10 aivan identtistä taloa, niin lämmityskäyrät niissä kaikissa olisi käytännössä kuitenkin pikkuisen erilaiset, riippuen siitä miten hyvin talon lämmöneristys on tehty, ja missä on talon sijainti - onko se mäenkukkulalla tuulisella paikalla, meren rannassa, tai rinteessä joka aukeaa kohti etelää, pohjoista, tai kohti jotain muuta ilmansuuntaa. Näistä kaikista muodostuu talon todellinen lämmöntarve.


Lämmityskäyrän asentaminen Ouman 800B -säätölaitteessa

Lämmityskäyrä asetetaan käyttäen kolmea apupistettä, eli -20C, +/-0C ja +20C, joihin kohtiin laitetaan manuaalisesti ne lämpötilat, minkä lämpöistä vettä halutaan lämmityskiertoon menevän. Noista pisteistä laite osaa sitten lineaarisesti laskea kaikki muutkin lämpötilat, eli näytölle ilmestyykin heti kolme pistettä yhdistävä käyrä, jota virallisemmin kutsutaan lämmitystarvekäyräksi. Jos sen kerran saa kohdilleen, periaatteessa sitä ei tarvitse koskaan enää säätää uudestaan. Ellei sitten talossa tapahdu jotain muutoksia, esim. vaihdetaan paremmat ikkunat ja ovet. Tai jos lämmönhukka kasvaa esim. kun ikkunatiivisteet vanhenevat ja alkavat falskata, niin siinä tilanteessa lämmityskäyrää voi joutua säätämään uudestaan.

Nyt kun lattialämmitystä tarvitsee "lähes nollakeleissä" hyvin vähän, ja kun ilmavesilämpöpumppukin pääsee "helpolla", niin vielä pitäisi miettiä miten paljon viitsii/tarvitsisi käyttää aikarajoitteita näille molemmille tai jommallekummalle. Nytkin kun olen kolaillut tänään satanutta lunta pihassa, niin aika lyhyttä pätkää lämpöpumppu näyttää käyvän. Eli se pitää näköjään hyvää huolta siitä, että vesivaraajan lämpötila pysyy vakiona.

Järkeväähän tuollainen lyhyt pätkittäinen käynti ei ole, sillä kompura ei sitä pitkän päälle kestä. Jos lämpöpumpun ottaa ajastimella osaksi aikaa vuorokautta kokonaan pois päältä, sitten se joutuu jäljellä olevan aikana tekemään pidempään töitä. Ja näin sen voi pakottaa käymään myös enempi öiseen aikaan (jos ei ole kylmiä öitä), jolloin kalliimpaa päiväsähköä kuluu vähemmän.

Jos tulee uudet paukkupakkaset, sitten aikarajoitukset joutuu poistamaan, ja lämpöpumpun sähkövastukset plus vesivaraajan omat vastukset huolehtivat lämpimän veden tuotannosta.

Sähkövastuksia kannattaisi varaajaan laittaa yksi enemmän mitä oikeasti tarvitaan, sillä nyt jos tällaisilla pakkasilla jokin vastuksista menee rikki, niin talosta tulee kylmä... Uusi vesivaraaja uusilla sähkövastuksilla ei välttämättä montaakaan satasta maksa, mutta sitä ei ehkä ole mukava tehdä paukkupakkasten aikaan... Mutta jos vastuksia on alunperinkin vaikka yksi liikaa, ja jos joku niistä menee joskus rikki, sitten ei ole mitään hätää.