tiistai 5. tammikuuta 2016

Vettä riittää...

Eilen huomasin, että salaojaveden pumppaamon poistoputki oli jäätynyt kiinni, ja tyhjensin pumppaamon vedet varapumpulla. Tänään huomasin, että pumppaamon vesikammio oli taas vettä täynnä! Ihme että sitä vettä jostain pakkaskaudellakin vaan tulee, vaikka tontti on pieni ja ojat ja viemäröinti tontin ympärillä. Näin on ollut jo yli sata vuotta, tällä tontilla olleessa ekassa talossa asuttiin aina 1980-luvulle saakka.

Ämpäreinä käytin 10 litran sankoa ja paria 10 litran maalipurkkia, jolloin kolmen setin täyttyminen oli aina 30 litraa, ja laskuissa oli helppo pysyä mukana:

Ensimmäiset 30 litraa pumpattu.

Kurkistus kaivoon. Tai ei nyt ihan kaivoon, vaan pumppaamon kuiluun,
jossa on pumppu ja vesikammio noin 4 metrin syvyydessä.

Pumppaamisen päätteeksi veden pinta jäi tasolle 412 cm, eli noin 3,5 metriä maan pinnan alapuolelle.
Kellari yltää noin 80cm eli neljän harkon verran maan pinnan yläpuolelle.

Lähtötilanteessa veden pinta oli tasolle 354cm. Mitassa on punaista väriä,
jotta on helppo jo kaukaa havaita, että nyt pumppaamon vesi alkaa olla ns. "ylärajoilla".
Tämän kertaisen pumppauksen lopputuloksena oli 260 litraa vettä pois pumppaamosta. Sillä määrällä vettä olisi muuten saanut jäädytettyä jo hyvän kokoisen luistinradan. Ei vaan ole omalla tontilla oikein sopivaa paikkaa sellaiselle, eikä kyllä ole nyt luisteluikäisiä lapsiakaan tällä hetkellä. Ehkä lapsen lapset tulevat sitten aikanaan. Ehkäpä teen ämpärissä jäädyttyjä lumilyhtyjä sitten seuraavalla kerralla.

Jos veden tuotos on kesälläkin yhtä hyvä, niin tässähän riittäisi jo kukkien kasteluvettä yllin kyllin, kunhan vaan ostaa tarpeeksi pitkän letkun. Kastelukannuilla ei oikein viitsi kantaa (tuo 260 litraa on 12 litran kastelukannullisia yli 21 kpl). Toisaalta jos vesilaitoksen vesi maksaa 3 euroa per tuhat litraa, niin eipä tuossa omalta tontilta löytyvän veden hyödyntämisessä välttämättä kovin paljon tienaamaan pääse...

Vesilaitokselta tuo sama 260 litraa olisi maksanut noin 0,75 euroa, ja sillä määrällä kastelee kesällä kukkia jo aika paljon... Ympäristöystävällisyyden kannalta ei myöskään taida olla eroa jos pumppaan vettä omasta pumppaamosta, tai jos vesilaitos pumppaa tontille Päijänteen vettä? Siis sieltä Päijänteestä tullessaan vesi lirisee tunnelissa Helsinkiä kohti ihan itsestään, ja se tekee vielä sähköäkin siinä matkalla (Päijännetunnelin puolivälissä sijaitsee Kalliomäen voimalaitos, jonka teho on 830 kW ja vuosituotanto noin 7 GWh).

4 kommenttia:

  1. Onko tontti mäen alla vai onko maaperä savista kun noin vettä kerää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähin mäen nyppylä on noin 100 metrin päässä oleva "karikko", eli kallioinen mäen nyppylä, joka nykyisin on täysin asuttu, ja se mäkikin kasvaa taloja joka suunnalta. Mutta on tässä muutama talo ja muutama tontti meidän talon ja mäen välissä.

      Meidän talo - ihan tarkasti sanoen - on noin 4000 vuotta vanhaa merenpohjaa, tasamaata, jossa sinistä savea on noin 10 metrin paksuudelta.

      Siihen saveen on sitten kellaria varten kaivettu 3 metriä syvä kolo noin 100m2 laajuudelta. Ja montussa on nyt noin 85m2 kellari, ja siinä sepelitäyttö ympärillä.

      Ämpärillinen tunnissa eli 10 litraa per tunti tulee nyt kuoppaan jostain kuopan reunoilta vettä. Uskoisin, että koko kellari täyttyisi vedellä ajan oloon, jos talo jätettäisiin yksikseen seuraavan 100 vuoden ajaksi, ja sähköt laitettaisiin poikki.

      Poista
  2. No tuo selittää asiaa aika hyvin. Meillä kun on ison kallioisen mäen laella kuiva mäntymaa tontti niin salaojiin ei hirveesti keräänny vuoden aikana tavaraa. Joskus jos sataa tosipitkään niin salaojakaivon pohjalle ilmestyy muutama sentti vettä muuten on ympäri vuoden aika kuivan näköiset salaojakaivot. Miten teillä on sisällä ilmankosteuden kanssa? Huomaan että kun talvisin ilmanvaihto on päällä ja takkaa polttaa säännölliseti niin ilmankosteus tippuu alle 30% (25-29%). Itse reagoin aika nopeesti jos ilmankosteus tippuu (nenä menee tukkoon). On joutunut kostuttimia käyttämään säännöllisesti + ei olla käytetty tehostusta ilmanvaihdossa suihkujen ja saunomisen jälkeen.

    VastaaPoista
  3. Lahden - Hyvinkään alueella Salpausselän päälle rakennetuissa omakotitaloissa ei kuulemma salaojia asenneta ollenkaan - siis jos talon alla on 70 metrin paksuudelta soraa ja moreenia.

    Itsekin kuvittelin, että kosteusarvojen aleneminen johtuisi nimenomaan lämmittämisestä, mutta nyt kun katsoin meidän talon sisäilman ja ulkoanturin rekisteröimiä kosteusarvoja, niin molemmista on kosteudet kadoksissa, ja alamäki on jatkunut jo pidempään... Mikä lie sitten syynä, en tiedä. Vai onko se ulkona pakkanen ja sisällä lämmitys?

    Toisaalta, jos jo ulkoilmasta puuttuu kosteutta, ei sitä sitten voi olla sisäilmassakaan. Tällä hetkellä meillä sisäilman kosteus on vain pikkuisen päälle 20%, mutta meillä (ihme kumma) kukaan ei näytä reagoivan tähän millään tavalla. Eikä ole kostuttajia siis ostettu tai käytetty.

    Tästä aiheestahan voisin tehdä jo ihan oman päivityksen tänne, niin näkyy sitten käppyrätkin, joita ei tänne kommenttikenttään pysty lisäämään.

    VastaaPoista