perjantai 30. syyskuuta 2016

Epätarkkuutta energiaselvityksissä?

Eilen huomasin, että oli taas tuttu talo telkkarissa, vaikka en kyllä itse etukäteen ollut tietoinen, että alun perin 14.4.2016 lähetetty Kuningaskuluttaja -ohjelma tuli uusintana eilen. Jos ette sattunut huomaamaan, niin YLE:n areenasta löytyy, tässä linkki:

http://areena.yle.fi/1-3179020

Ohjelmassa oli itse asiassa hyvää analyysia ja vertailua erilaisista lämmitystavoista, sekä niiden investointi- & vuosittaisista kustannuksista. Varmasti ihan hyvä ohjelma talonrakentamista nyt suunnitteleville tai aloitteleville.

Muistutti ohjelma minuakin eräästä asiasta, mitä olen tässä itsekseni vähän pohdiskellut, että mahtaako energiaselvityslaskelmissa olla tällä hetkellä pientä epätarkkuutta? Useistakin eri syistä.

Ohjelmassahan oli mm. tällainen kohta:

Kuningaskuluttaja uusintana 29.9.2016 (ensiesitys 14.4.2016).
Valokuva TV:n ruudulta.

Ruudussa siis meidän talon kulutuslukemia vuodelta 2015. Ekana asumisvuotena meillä kului sähköä yhteensä 17162 kWh, kun taloa lämmitettiin polttopuilla ja suorasähköllä. Motivan laskurin mukaan sähköä olisi pitänyt kuitenkin kulua huomattavasti enemmän, eli 25600 kWh (Motivan luvuissakin on polttopuut huomioitu, eli ei luvuissa oleva ero siitä johdu).

Motivan laskurista tulevia lukuja vielä paljon "hurjempia" lukuja oli rakennuslupaa varten tehdyissä energiaselvityslaskelmissa. Niiden mukaan sähköä arvioitiin kuluvan vuositasolla yhteensä 41565 kWh, josta lämmityksen osuus piti olla 23287 kWh (eli suunnilleen sama luku, mitä Motivan laskurikin alkaa, sieltä siis tulee 25600 kWh, kun sinne syötän oman taloni tiedot).


Talo-Rautio, rakennuslupaa varten tehdyt energiaselvityslaskelmat.









 
Mistä sitten johtuu näin suuret erot? Nyt siis Motiva ja minun käyttämä insinööritoimisto laski lämmityksen vuosikulutuksen olevan reilusti yli 20000 kWh, mutta ensimmäisen vuoden toteutuma oli kuitenkin vain 17000 kWh, joka oli samalla kokonaissähkönkulutus, sisältäen myös kotitaloussähkön.
 
Kaksi vaikuttavaa tekijää mainittiin TV-ohjelmassakin. Motivan laskuri ei huomioi monikerrosratkaisuja, jotka ovat tilaratkaisuina aina energiatehokkaampia kuin 1-taso ratkaisu, jos samat neliömäärät toteutettaisiin yhdessä tasossa. Olen itsekin laskenut kerrosluvun vaikutusta, ja tästä aiheutuu noin 20%:n säästöt, jos tilat toteutetaan vähintään 2-kerros ratkaisuna (meidän talossa on 3 kerrosta). Kerroslukulaskelmat eli kerrosluvun vaikutus lämmityskuluihin löytyy muuten tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/11/kerrosluvun-vaikutus-energiatehokkuuteen/

Ja sitten oli se telkkarissakin mainittu leuto talvi. Sekin vähensi energiankulutusta vielä toiset 20%. Jos laskennallisesta tasosta 25600 kWh vähennetään pois 20+20% eli yhteensä 40%, niin silloin saadaan 15360 kWh, joka kotitaloussähköt huomioiden onkin jo hyvin lähellä oikeaa eli oikeasti toteutunutta tasoa, eli sitä paljonko sähkömittari meillä todellisuudessa pyörähti. Yhteensä ja kotitaloussähköt mukaan lukien meillä sähkömittariin siis tuli 17162 kWh.
 
Vielä jäi kuitenkin huomaamatta mielestäni yksi kolmaskin osatekijä. Se asia ilmenee näistä energiaselvityksen lähtötiedoista:
Talo-Rautio. Energiaselvitystä varten tehdyn laskentamallin lähtötiedot.

Näissä laskelmissa on laskettu energian kulutus niillä U-arvoilla, millaisin rakentein talo on rakennettu. Meillä siis esim. seinissä U-arvot on ulkoseinissä = 0.17, yläpohjassa = 0.09, alapohjassa =  0.12 jne. Se mitä tämä laskenta ei ota huomioon on se, että talo on kellarista johtuen kolmanneksen korkeudestaan maan alla. Eli kellarin ympärillä on maa-aineksia, jotka jatkuvat Kiinaan saakka. Maan alla, tai aika lähellä maan pintaa on myös styrokslevyt talon ympärillä. Eli kellarista lämpö ei helpolla ulos karkaa. Tätä nämä laskelmat eivät mielestäni lainkaan ota huomioon?

Mutta jos otetaan pari ajatusleikkiä, ensin sellainen, että jos joku normaalia paljon ylipainoisempi lokki istahtaa katon harjalle, ja jos sen seurauksena talo painuu syvälle savimaahan kunnes talon räystäät koskettaa maan pintaa, niin sen jälkeen kaikki seinät on ympäröity maa-aineksilla. Ja silloin talon energiatehokkuus kasvaa ja lämmityskulut pienenevät. (Toki tilanne olisi muuten ikävä, kun ei ikkunoista näkisi ulos)

Tai jos kävisikin toisinpäin, eli jos normaalia pulskemmassa kunnossa oleva kastemato ryömii kellarin alle, ja juuri kun se on päässyt keskelle taloa, niin jos siinä kohtaa matkaa sille tuleekin aivan hillitön yskän kohtaus, niin jos sen seurauksena talo nousee kokonaan ylös montustaan, ja muistuttaa rossipohjaista taloa (jossa pakkanen puhaltelee alapohjan alla), niin silloin talon energiatehokkuus laskee ja lämmityskulut nousevat.

Nyt näissä laskelmissa ei tätä asiaa mielestäni huomioida ollenkaan. Mutta pitäisikö huomioida?

Sillä nyt jos meillä on alapohjan U-arvo 0.12, niin tällä hetkellä kellarin lattian alla maaperän lämpötila on ympäri vuoden noin +7C (ellei talon hukkalämpö lämmitä sitä vielä enemmänkin), mutta jos talossa olisi tuulettuva rossipohja, silloin talvipakkasilla tuuli puhaltelisi talon alla vapaasti. Lämmönkulutuskin olisi varmaan oleellisesti eri?

No mitä tästä nyt sitten seuraa?

Tästä seuraa mm. se, että mm. pitkän ajan säätilastoihin nojautuvat laskelmat antavat ylisuuria energiatarpeita, jolloin jos nämä säätilat eivät sitten (kovin usein) enää toteudukaan, silloin talon lämmitysjärjestelmästä voi tulla ylimitoitettu. Lisäksi jos vaikkapa 10 samoilla piirustuksilla ja samalla tavalla rakennettu taloa ripoteltaisiin eri puolille Vantaata, niin jokainen niistä kuluttaa eri paljon energiaa. Tämä johtuu mm. maaston muodoista, eli osa taloista voi olla tuulisilla paikoilla, osa taas tuulelta suojassa, osa on aurinkoisella tontilla, osa ei.

Osa Vantaalla sijaitsevista taloista on myös osittain maan sisällä, niin kuin meidänkin talo.

Mitä nyt sitten pitäisi tehdä, että epätarkkuus energiaselvityksistä pienenisi? No, ei kai siihen ole muuta konstia kuin käytännön kokeilu. Eli jos olisi sallittua asua esim. suorasähköllä tai muulla varavoimalla ensimmäinen vuosi, sitten sillä tiedolla tarvittava lämmitysjärjestelmä ja sen teho osataan valita oikein.

Nythän näillä ylisuurilla tehontarvelaskelmilla myydään mm. lämpöpumppuja. Myös lämpöpumppumyyjä joutuu ihan pakostakin ottamaan koppia siitä, mitä insinööri on arvioinut ja laskenut. Jas jos se laskelma vaikkapa meidän talolle on/oli 23000 kWh vuodessa, ja jos taas toisaalta tiedetään, että saman kokoiset maalämpötalot kuluttavat noin 10000 kWh vuosittain, niin tästä voidaan nopeastikin tehdä sellainen johtopäätös, että maalämpöpumpulla saavutetaan 13000 kWh:n säästöt vuosittain. Se on euroiksi muutettuna noin 1430 euroa (jos kWh:n hintana on 11c/kWh). Ja mikäli maalämpöpaketti maksaa esim. 17000 euroa, niin takaisinmaksuajaksi tulisi silloin 11,8 vuotta. Eli ihan kohtuullinen aika.

Mutta kun oikeasti suorasähkön aikana kulutus olikin vain 17000 kWh, niin mikäli maalämmön asentamisen jälkeen kulutustaso asettuu sinne 10000 kWh:n tuntumaan, silloin saatu säästö onkin vuosittain vain luokkaa 7000 kWh eli euroina 770 euroa. Ja tällöin maalämpöpaketin takaisinmaksuajaksi tuleekin 17000€ / 770 = 22 vuotta. Ja sen on mielestäni turhan pitkä aika, eli investointi ei oikein kannata euromääräisesti. Todellisuudessa takaisinmaksuaika voi olla pidempikin, jos 22 vuoden aikana joudutaan tekemään joitakin huoltoja, ja näin varmasti käy.

Eilen lupaamani jymy-yllätys jää huomiselle - joskin nyt tässä liikutaan jo aika lähellä sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti