keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Mikä lämmityksen valinnassa voi mennä pieleen?

Tässä vaiheessa kevättä talonrakentajilla on varmaankin jo suunnittelu täydessä käynnissä, jos tontti on jo hankittu. Yhtenä osana talon rakentamista on myös lämmitysmuodon valinta.

Itse asiassa lämmityksessä on ainakin 2 dimensiota. Toisaalta pitää miettiä miten lämpö (tai jäähdytys) taloon tuotetaan. Ja toisaalta taas pitää miettiä, että miten lämpö (tai viilennys) saadaan tasaisesti siirrettyä talossa joka paikkaan.

Meillä ainakin yksi asia mikä meni pieleen, oli se, että lämminvesivaraaksi tuli valittua sellainen varaaja, jossa ei ole välipeltiä. Lisäksi kokonaan huomioimatta jäi se, että huoneilmaa olisi voinut esilämmittää tai esijäähdyttää passiivisesti maapiirillä, josta lisää mm. tässä linkissä:

https://pekkapoika.wordpress.com/2015/01/29/tuloilman-esilammitys-maapatterilla/

Tietysti onnistumisen iloakin on päässyt kokemaan, ja esim. takan lämpö meillä leviää ympäri taloa molempiin kerroksiin aivan erinomaisesti. Tätä aihetta liipaten kirjoittelin pohdintojani tänne blogiin jo parisen vuotta sitten helmikuussa 2015:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/

Helmikuussa 2015 varaajan välipellin puuttuminen ei ollut tullut esille vielä millään tavalla. Suoralla sähkölämmityksellä on ihan yhdentekevää se, kuinka lämpimäksi lämmin vesi lämmitetään, ja onko koko varaaja samaa lämmintä vettä alhaalta ylös. Mutta sitten kun taloon tuleekin lämpöpumppu, niin silloin tällä asialla on merkitystä. Eli jos talossa ei ole omaa säiliötään haalealle vedelle, niin lämpöpumppu on aika tehoton. Siis mikäli se joutuu koko ajan tekemään lämmintä käyttövettä, myös lattialämmitystä varten.

Lisäksi talon rakentajan pitäisi osata valita lämmitystapa. Siihen on useita vaihtoehtoja, ja niiden edullisuutta ja kannattavuutta voi vertailla esim. tällä sivustolla:

http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Mikäli haluaa vaivattoman lämmitystavan, ja edulliset vuosikustannukset - kannattaa varmaankin valita maalämpö, joka on myös yleisin lämmitystapa uusissa pientaloissa. Mutta halvin se ei ole, eri lämpöpumppujen vertailua on tehty esim. tässä linkissä:

http://yle.fi/uutiset/3-9454377

Tuolla linkissä siis maalämmön edullisuus on vasta kolmannella sijalla, ilmavesilämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun jälkeen. Nyttemmin myös maalämmön suosio on jo kääntynyt laskuun, aivan niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://www.sulpu.fi/documents/184029/208772/Myydyt%20l%C3%A4mp%C3%B6pumput%202016%2C%20kaaviot%2C%20f.pdf

Eniten maalämpöpumppuja asennettiin siis vuonna 2011, sen jälkeen noista huippuluvuista on tultu alaspäin joka vuosi.

Jos valitsee maalämmön, pitää valita myös se, ottaako maalämmölle noin 80% tehon, vai 100%-tehomitoituksen. Molemmille vaihtoehdoille löytyy oma vankka kannattajakuntansa. 80%:n tehomitoitusta puolustellaan mm. sillä, että kovia pakkasjaksoja tulee äärimmäisen harvoin, jolloin 80%:n tehomitoitus riittää kuitenkin suurimman osan vuotta. Ja tavoitteena on saada pumppu käymään pidempiä jaksoja, jolloin sen käyttöikä ei lyhene turhaan.

Itse kyllä laittaisin maalämmön 100%:n mitoitukselle, jos omaan talooni maalämpö tulisi. Toki tuossa 80%:n mitoituksestakin saattaa vuosien saatossa tulla ajan myötä 100%:n mitoitus, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu vielä tämän jälkeenkin. Silloinhan lämmitystä tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän mitä nyt.

Yksi nykyajan trendi näyttää olevan sekin, ettei lämmitystä asenneta ollenkaan, eli rakennetaan passiivitalo. Passiisitalo pärjää passiivisesti tuotetulla lämmöllä ympäri vuoden.

Omasta mielestäni jokainen talo on jossain määrin passiivitalo, sillä en ainakaan itse tiedä yhtään sellaista taloa, jossa olisi lämmöt päällä vuoden ympäri ja kesät talvet. Eli perinteisetkin talot pärjäävät "passiivitaloina" Suomen kesässä. Toki ne eivät täytä yhtään passiivitalon virallisista kriteereistä, mutta ei niitäkään kesällä aktiivisesti tarvitse lämmittää.

Meillä on lattialämmitys yleensä otettu pois päältä jo maaliskuun jälkeen kokonaan, eli meilläkin talo on lainausmerkeissä "passiivitalo" noin 7 kuukautta vuosittain. Kevät pärjätään takan viihdelämmöllä toukokuulle asti, ja sen jälkeen takkaa ei enää pysty käyttämään ennen kuin syksyllä seuraavan kerran.

Vesikiertoinen lattialämmitys on varma tapa siirtää lämpöä talon eri osiin. Jos sitä ei laita (eli jos laittaa suoran sähkölämmityksen), silloin ei voi enää jatkossa lämmitysjärjestelmää juurikaan kehittää. Mutta jos lämmönsiirrosta huolehtii lämmin kiertävä vesi, silloin seuraavan 100 vuoden aikana voi lämmitysjärjestelmää tarvittaessa myös vaihtaa. Eli on ihan yhden tekevää se, millä lattiassa kiertävä vesi saadaan lämmitettyä, kunhan se nyt jollain lämmitetään - mikä sitten sillä hetkellä halvin polttoaine tai helpoin lämmitystapa sattuu olemaan...

Nämä pohdinnat kun käy läpi, niin on jo lämmitystavan ja lämmönsiirtotavan suunnittelussa aika pitkällä... :-)

Puulämmitys voi olla varsin edullinen lämmitysmuoto varsinkin, jos omistaa omaa metsää.
Jolloin jos käyttää käsisahaa ja kirvestä, silloin polttopuiden hankinnassa ei kulu
edes moottorisahan bensaa... :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti