keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Tammikuun sähkönkulutus

Taas olisi tammikuun kulutuslukemat pulkassa, ja talo on ollut nyt sen verran aikaa jo "pystyssä", että tässä tulee tammikuun lukemat nyt jo neljättä kertaa. Tältä ne tammikuut ja muutkin kuukaudet nyt sitten näyttävät graafisesti:



Talo Rautio - kuukausittaiset sähkönkulutukset.
















Numeerisesti neljä peräkkäistä tammikuuta näyttää sähkökeskuksen päämittarilta katsottuna tältä:

2014 = 1573 kWh
2015 = 1630 kWh
2016 = 2767 kWh
2017 = 1560 kWh

Ja jos tammikuuta 2017 katsotaan päiväkohtaisesti, silloin graafit näyttävät tältä:



Tammikuun 2017 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.
Tässä kohtaa voisi olla hyvä vilkaista myös vuoden takaiseen tammikuuhun, eli tammikuun 2016 päiväkohtaisiin kulutuksiin. Se näyttää siis tältä:

Tammikuun 2016 päiväkohtaiset kulutukset ja lämpötilakäyrä.
Tässä kohtaa voisin tehdä tarkempaa analyysiä siitä, että mitä näissä vuorokausikohtaisissa kuvissa näkyy, tai mitä niissä pitäisi näkyä.

Tammikuussa 2017 Etelä-Suomeen tuli siis yksi "kylmä henkäys", joka kesti 3-4 päivää. Vuotta aiemmin näitä kylmiä henkäyksiä tuli 2 kpl, ja niiden yhteiskesto oli noin 10 vuorokautta. Vuonna 2016 koko tammikuun keskilämpötila Vantaalla oli -10,3C ja vuotta myöhemmin tammikuussa 2017 keskilämpötila oli -2,9C. Melkoiset erot siis keskilämpötilassa. Ja melkoiset erot sähkönkulutuksessa myöskin. Ilmasta-veteen lämpöpumppua hyödyntävässä talossa nämä kylmät henkäykset nimittäin näkyvät sähkönkulutuksessa varsin selvästi.

Ilmavesilämpöpumpulle on joka tapauksessa hyvä, että kylmiä henkäyksiä ei kovin usein tulisi, tai jos tulee - ulkoilman lämpötila ei saisi pudota (meidän talon tapauksessa) alle -17C. Silloin nimittäin lämpöpumppu sammuu kokonaan. Eikä sillä silloin tienaa mitään. Täten ilmaston lämpeneminen hyödyttää ilmavesilämpöpumppujen ostajia, jos tapahtuu niin, että talvet ovat jatkossa melko lauhoja, tai jos kylmiä jaksoja tulee - niin ehkäpä ne kestävät vain lyhyen aikaa. Tällöin ilmavesilämpöpumppu toimii ja tienaa rahaa ympäri vuoden, tai lähes ympäri vuoden.

Maalämmön hyödyntäjiä ilmaston lämpeneminen taas ei niinkään hyödytä, koska se ei lisää maalämpöpumpun toiminta-aikaa. Eikä se ole välttämättä hyvä juttu muutenkaan (siis omasta mielestäni). Siis tottakai kaikki talot ja kaikki lämmittäjät hyötyvät ilmaston lämpenemisestä euromääräisesti. Tarkoittaahan se lämmityskulujen pienenemistä kaikille.

Mutta kun maalämpöpumppu on investointina erittäin kallis, niin silloin sille pitäisi antaa myös paljon töitä, jotta suuri investointi ylipäätään voisi maksaa itse itsensä takaisin. Tässä mielessä lämpenevä ilmasto ja vähäisempi lämmitystarve on mielestäni "myrkkyä" kalliin investoinnin tehneille, jotka eivät välttämättä saa investoinnistaan koskaan rahojaan takaisin?

Maalämmön taloudellinen riski piilee siis siinä, että mitä jos pumpun käyttöikä tuleekin vastaan jo ennen, ennen kuin pumppu on ehtinyt tienata oman hintansa? Eikös matalan kulutuksen talossa näinkin voi käydä? Itse laskin, että meidän talon tapauksessa, jossa suoran sähkölämmityksen kulutus vuositasolla oli tehdyn kokeilun perusteella noin 17000 kWh, niin maalämpöpumppu olisi tarvinnut yli 20 vuotta maksaakseen itse itsensä takaisin. En tiedä kestääkö se pumppu noin pitkään? Jotain pientä korjausta ainakin olisi 20 vuoden kohdalla pitänyt tehdä, ja mahdolliset säästöt menee sitten siinä?

Mutta eipä se ilmasta veteen lämpöpumppukaan mikään niin erityisen hyvä sijoitus tainnut olla (ainakaan meidän talossa). Sen tuottavuus kuitenkin paranee sitä mukaa, jos ja kun ilmasto lämpenee. Koska tämä lämpöpumppu saa silloin kylmien päivien katoamisen myötä mahdollisuuden tehdä lähes joka päivä töitä, ja siten tienata omaa hintaansa pidemmän aikaa vuosittain.

Jos vielä palataan noihin eri vuosien tammikuun kulutuslukemiin, niin vuoden 2014 tammikuun kulutusluku oli nyt vaan sattumoisin 1573 kWh, eli ihan samaa luokkaa kuin vuosina 2015 ja 2017. Mutta vuonna 2014 talossa ei vielä asuttu, vaikka peruslämmöt olivatkin jo päällä. Mutta sisälämpötila ei varmaankaan ollut paljon päälle +10C, jos oli aina sitäkään. Ovetkin saattoivat olla pitkään auki, jos niistä paljon kuljettiin. Eikä seinärakenteetkaan olleet vielä valmiita. Isot villat olivat jo paikoillaan, mutta kipsilevyt puuttuivat vielä, eli tammikuussa 2014 talon sisällä näytti suunnilleen tältä (tämä kuva otettu 31.1.2014):


Talo-Rautio 31.1.2014.
Tammikuussa 2015 talossa oli asuttu noin 3kk. Ja talossa oli suora sähkölämmitys (lämpöpumppua ei oltu vielä hankittu, se tuli syksyllä 2015 eli vuoden suorasähköllä asumisen jälkeen). Tammikuu 2016 taas oli ennätyksellisen kylmä, ja lämpöpumppu oli pitkiä aikoja tai ainakin 10 vuorokautta seisahduksissa. Ja 2017 tammikuu oli nyt sitten tällainen kuin oli, eli lämpötila oli enimmän osan aikaa nollan tuntumassa. Lumi tilanne on heikko, ja hiihtämään ei ainakaan Vantaan pelloilla pääse.

Lunta on kyllä ainakin pariin otteeseen tullut ihan reippaastikin, mutta se on sitten aina sulanut muutamassa viikossa pois. Tilanne on vähän sama kuin Englannissa 90-luvun alussa. Silloin kun siellä opiskelin, niin mikäli lunta ylipäätään satoi, niin ei se maassa pysynyt kuin maksimissaan parisen viikkoa. Nyt noin 25 vuotta tuon jälkeen voisin sanoa, että talvi on Etelä-Suomessakin ihan samanlainen. Sikäli mikäli tästä 2017 tammikuun säästä on tullut tyypillinen talvikeli Etelä-Suomeen.

Englannissa ei taida lunta olla ollut enää pitkiin aikoihin? (En ole muutamaan vuoteen siellä nyt käynytkään, joten ei omakohtaista havaintoa asiasta). Mutta jos historian kirjoja tai Wikipediasta luetaan, niin vielä 1800-luvulla Thames joki oli talvisin niin paksussa jäässä, että jäällä järjestettiin Lontoossakin talvimarkkinoita. Nyt Thames-joki ei ole tainnut viimeisen 100 vuoden aikana jäätyä enää kertaakaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti