Numeerisesti neljä peräkkäistä helmikuuta näyttää sähkökeskuksen päämittarilta katsottuna tältä:
2014 = 714 kWh (rakennusaikaista kulutusta, peruslämmöt päällä yms)
2015 = 1709 kWh (suorasähköllä asumista)
2016 = 1264 kWh (VILP)
2017 = 1049 kWh (VILP)
Ja jos tammikuuta 2017 katsotaan päiväkohtaisesti, silloin graafit näyttävät tältä:
Helmikuussa 2017 keskilämpötila oli -3,3C. Vuosi sitten 2016 helmikuun keskilämpötila oli vain -0,2C, mutta silti sähköä kului viime vuoden helmikuussa noin 17% enemmän. Loogisempaa olisi ollut, jos kulutusluvut olisivat olleet toisinpäin, eli jos viime vuoden lämpimämpi helmikuu olisi kuluttanut vähemmän sähköä. Noin 3,5% lisäkulutuksesta selittyy sillä, että viime helmikuu oli 3,5% pidempi kuukausi. Silloin viime vuonna oli siis karkauspäivä.
Ja ilmeisesti viime vuoden helmikuu oli pilvisempi, joskaan mitään muistikuvaa minulla ei enää siitä ole. Mutta nyt tänä vuonna on tuntunut siltä, että erityisesti aurinkoisina päivinä talo on lämmennyt aivan kuin itsestään, ja tässä kuussa helmikuun loppupuolella aurinkoisia "kevätpäiviä" oli mielestäni aika paljon.
Nyt huomasin myös sellaisen seikan, että ekan kerran asumisaikana ikinä vuoden aikana kuluneen sähkön kokonaismäärä jäi alle 12000 kWh:
Jos vuosikulutus jää pysyvästi alle 12000 kWh:n tason, silloin VILP säästääkin noin 5000 kWh per vuosi, jos kaikki säästö voidaan VILP:n ansioksi laskea. Se on jo ihan mukavasti, sillä suorasähkön vuotena (eka asumisvuosi) talossa kului yhteensä sähköä noin 17000 kWh.
Jolloin jos vuosisäästö on 5000 kWh eli euroiksi muutettuna noin 500€ per vuosi, silloin 8600 euron lämpöpumppuinvestointi tulisi kuoletettua 8600€ / 500€ vuodessa=17,2 vuoden aikana. Suunnilleen sen verran lienee myös lämpöpumpun elinikä, eli lämpöpumppu tällä laskelmalla tienaisi nippa-nappa itse itsensä takaisin, ennen kuin se simahtaa...
Jospa tässä kohtaa vielä kerran ja kertauksen vuoksi katsotaan läpi se, että miksi lämpöpumpun kannattavuus on näin huono.
No suurin syy on se, että meillä ei ole varaajassa välipeltiä, eikä siten kahta eri lämpöistä vettä. Oikeasti lämpöpumpun kanssa pitäisi olla lattiakiertoa varten noin +35C:n vesi, ja lämmin käyttövesi sitten erikseen, sen lämpötila yli +50C.
No entä jos korjattaisiin tämä tilanne?
Tämä voisi hoitua kahdellakin tapaa. Joko niin, että samaan varaajaan vaan ajetaan alhaalta haaleaa vettä, ja ylhäältä lämmintä käyttövettä, ja toivotaan että ne pysyisivät erillään ja kerrostuneina ilman välipeltiäkin. Tämä maksaisi putkitöinä noin 500 euroa. Ja tulisi todennäköisesti epäonnistumaan, eli tuon rahan menettäisi, jos tätä kokeilisi.
Toinen tapa olisi tehdä "homma kunnolla", eli hankkia toinen ja erillinen lämminvesivaraaja. Silloin nykyinen 500 litrainen varaaja tulee kokonaan +35C lattialämmitysvedeksi, ja sen jatkeeksi tulisi 300 litrainen varaaja, jossa olisi lämmin käyttövesi. Tämä toteutus maksaa saadun tarjouksen mukaan aika tarkkaan 3000 euroa.
No kannattaisiko tämä vaihtoehto nro2? Lasketaanpa!
Mikäli alun alkaenkin olisi tehty lämpöpumpun saapuessa 2 varaajan systeemi, silloin investoinnin yhteishinta olisi ollut 8600€ + 3000€ = 11600€.
Ja lähtötilanteessa eli 17000 kWh:n suorasähkön kulutuksessa kotitaloussähköä lienee noin 6000 kWh, jolloin talon lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen olisi kulunut 11000 kWh. Jos kahden varaajan systeemissä hyötysuhde olisi 1 suhde 3:een (sen parempi se ei VILP:llä koskaan ole, ja tuskin on näinkään hyvä), niin silloin säästöä sähkönkulutuksessa tulee 7333 kWh eli 2/3 alkuperäisestä lämmitykseen kuluneen sähkön eli 11000 kWh:n määrästä. Päämittarille pyörähtää silloin lämmityksestä johtuen 3666 kWh ja kotitaloussähköstä johtuen 6000 kWh eli yhteensä sähköä kuluisi vähän alle 10000 kWh vuosittain.
Ja tuo 7333 kWh euroiksi muutettuna on 734 euroa per vuosi. Kun tällä sitten kuoletetaan investoinnin hinta, niin takaisinmaksulaskelma menee silloin näin: 11600€ / 734€ vuodessa = 15,8 vuotta. Eli eipä tuo lopputulos oleellisesti muutu - eikä lopputulos ole edelleenkään mitenkään hyvä, sillä aivan "esimerkillisestikin toteutettu" VILP-systeemi maksaisi takaisin itse itsensä vasta 16 vuoden aikana (ja olisi 17 vuoden iässä loppuun ajettu?).
Miksi tämä loppulaskelma sitten näyttää edelleenkin näin huonolta?
Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että yhden vuoden mittaisen kokeilun perusteella suorasähköllä ei kulunut enempää kuin 17000 kWh vuodessa. Meidän talon oli kuitenkin laskennallisesti oletettu kuluttavan 26000 kWh per vuosi silloin, kun taloa suunniteltiin. Se laskelma tuli myös rakennuslupahakemuksen liitteeksi.
Jolloin jos pelkästään tämän tiedon varassa olisin investoinut jo rakentamisvaiheessa ilmavesilämpöpumppuun ja kahteen varaajaan ja päätynyt noin 10000 kWh:n vuosikulutukseen ekasta vuodesta alkaen, niin silloin tottakai pitäisin investointia erittäin onnistuneena ja erittäin kannattavana, koska vuosittainen sähkön säästö olisi laskennallisesti 16000 kWh (eli 1600 euroa vuodessa) ja takaisinmaksuajaksi tulisi 11600€ / 1600€ = 7,25 vuotta.
Mutta silloin ei olisi tiedossa se, että suorasähköllä talo kuluttikin kokeilun perusteella vain 17000 kWh per vuosi, eikä suinkaan 26000 kWh per vuosi.
Myös lämpöpumppujen myyjät osaavat tämän tyyppisen laskentatavan oikein hyvin. Plus että he vielä lisäävät sähkön hintaan noin 3% vuotuista sähkönhinnan nousua. Jolloin tuo 7 vuoden takaisinmaksuajan saa laskettua vieläkin lyhyemmäksi.
Joten ei ihme, että lämpöpumppujen kauppa käy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti