maanantai 30. lokakuuta 2017

VILP:n optimointia

Lokakuun 20. päivä laitoin lattialämmöt päälle. Nyt lämpöpumpulla on mahdollisuus käydä arkisin 5 tuntia joka yö, sekä lisäksi ja tarvittaessa pieni ja muutaman tunnin rupeama keskellä päivää. Siis kalliiden aamu- ja iltapäivätuntien välissä. (Näin varmistuu lämpimän käyttöveden riittävyys joka hetki.)

Viikonloppuisin on tarjolla halpaa sähköä ympäri vuorokauden. Silloin lämpöpumppu voi euromääräisessä tarkastelussa käydä ihan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Laitoin kuitenkin estot yön tunneille, jolloin lämpöpumppu joutuu käytännössä lämmittämään taloa ja käyttövettä aina päivisin. Päivisin vuorokauden ulkolämpötilakin on korkeampi. Siksi myös VILP:n hyötysuhde on parempi - lämpimästä ilmasta on helpompi ottaa lämpöä talteen kuin kylmästä yöilmasta.

Yhtenä syynä erilaisten käyntiaikojen ohjelmoinnille eri päiville on se, että minua on aina kiinnostanut se, kannattaako lämpöpumppua mieluiten ajaa yötuntien halvalla sähköllä? Silläkin uhalla, että yöllä on aina kylmempää. Vai olisiko taloudellisempaa sittenkin käyttää lämpöpumppua päivän lämpimämpään aikaan, jolloin käyntiaika on lyhempi? Mutta sähkö on samalla kalliimpaa. Ostan siis tuntihinnoiteltua pörssisähköä nyt.

Testijaksoa on nyt takana ensimmäinen viikko. Tällä jaksolla yölämpötila on ollut nollan kieppeissä. Päivisin on ollut +4C lämmintä. Vuorokautinen lämpötilan vaihtelu on siis aika pientä, kun aurinko ei useinkaan paista. Toisin kuin keväällä, jolloin aurinko voi lämmittää päivälämpötilat jo yli +10C ja lumi sulaa vauhdilla. Silti öisin on usein keväisinkin vielä yöpakkasia.

Nyt viimeisen 10 vuorokauden lämmönkulutus näyttää lokakuun lopussa tältä:

Talo Rautio. Sähkön kulutus 19-29.10.2017. Ilmasta veteen lämpöpumppu alkoi lämmittää myös lattiaa 20.10.2017.

Kuun alkupuoli - aina 20.10 saakka oli suhteellisen lämmintä (ja sateista :-) ). Sähköä kului tasaiseen tahtiin noin 20 kWh/vrk ja lattialämmitys ei ollut päällä ollenkaan. Takan viihdelämpö riitti. 20.10 lämpötila kuitenkin sukelsi, ja lattialämmitys piti laittaa päälle. Ruuvailin kiertävän veden lämpötilaa portaittain aina hieman suuremmaksi, niin että mukavalta tuntui. Jolloin kulutus vakiintui 24.10 tasolle noin 35 kWh/vrk. Lattialämmitys lisäsi siis kulutusta noin 15 kWh/vrk, jos lämpö tehtiin VILP:llä yön tunteina.

28.10. tuli viikonloppurytmi päälle, ja nyt ajastukset olivat täysin päinvastaiset, eli pumppu ei saanut käydä enää yön tunteina, vaan se oli pakotettu käymään päivällä. Sähköhän on viikonloppuisin aina suunnilleen saman hintaista ja yhtä halpaa. Nyt kulutus putosi viikonlopun molempina päivinä tasolle noin 30 kWh, eli säästöä tuli noin 5 kWh/vrk.

Kumpi rytmi oli nyt sitten parempi? Arkirytmi yökäyntinä, vai viikonlopun päivärytmi? No lasketaanpa vähäsen:

Jos tähän aikaan vuodesta päivän kalleimpina tunteina pörssisähkö maksaa myyjän marginaali ja ALV 24% lisättynä enimmillään noin 8c/kWh (tällaisina hetkinä pumppu ei käy) ja tyypillisen päivätunnin hinta on noin 6c/kWh, ja yösähkön hinta on noin 4c/kWh, niin talon lämmittämisestä johtuvalle noin 15kWh:n vrk-kulutukselle tulee lisähintaa yösähköllä 4c/kWh x 15 kWh = 60 senttiä = 0,60 euroa per vrk. (15kWh on saatu miinuslaskulla 35 kWh/vrk - 20 kWh/vrk; 20 kWh kului sähköä jo aiemminkin, kun lämmitys ei ollut vielä päällä).

Viikonloppuisin ja päiväkäynnillä lämpöpumppu kävi 4c maksavilla päivätunneilla. Kun päiväkohtainen (lisä)kulutus oli 10 kWh, niin vuorokauden lämpöpumppulämmityksen hinnaksi tuli 40 senttiä eli 0,40 euroa. Viikonloppuisin VILP:n kannattaa ehdottomasti käydä päiväsähköllä, koska hintaeroa yön ja päivän välillä ei sähkössä käytännössä ole.

Mikäli viikonloppu rytmi olisi voimassa koko viikon samanlaisena, silloin arkipäivisin 6c/kWh (päivä)hinnalla sama 10 kWh kulutuksen lisäys maksaisi 6c/kWh = 60 senttiä. Eli lopputulos on sentilleen täysin sama kuin silloin, jos lämpöpumppu käy yön aikana halvemmalla yösähköllä, mutta huonommalla hyötysuhteella, ja kuluttaa siitä johtuen enempi sähköä.

Johtopäätös:
Euromääräisessä tarkastelussa näin syksyn kuukausina ei ole mitään merkitystä sillä antaako VILP:n käydä arkipäivisin yöllä tai päivällä. Kustannus on molemmissa tapauksissa sama, eli tässä esimerkissä 60 senttiä per päivä. Viikonloppuisin pumpun kannattaa antaa pyöriä lämpinä päivätunteina, jolloin kustannus on 10 kWh x 4c/kWh = 40 senttiä per päivä. Mikäli lämpöpumppua käyttäisi viikonloppuisinkin yörytmissä, eli jos arkirytmin laittaisi päälle viikonloppuisinkin niin, että pumppu käy aina ja vain yöllä, silloin kustannus olisi tässä esimerkissä 60 senttiä. Eli ei kannata.

Tietysti näkökulmia asiaan on muitakin kuin kuluttajan oma kukkaro. Arkisin pörssisähkö on päivällä kalliimpaa siksi, että kulutus on päivällä suurempaa kuin yöllä. Siinä mielessä lämpöpumppua kannattaisi käyttää yöllä, koska silloin sähköverkossa ei ole muuta kuormitusta. Kuitenkin vesivoimalaitokset ja ydinvoimalaitokset pyörivät käytännössä koko ajan 24h/vrk - oli kulutusta tai ei. Vesilaitoksella voidaan tietysti avata luukut ja päästää vesi koskeen niin, että voimalan turbiini ei turhaan pyöri, mutta ydinvoimaloissa vastaavaa mahdollisuutta ei oman tietoni mukaan ole.

Nyt saatu "tutkimustulos" pätee mielestäni vain syksyyn. Talvella ja keväällä tilanne on eri. Talvella pitää olla onnellinen, jos lämpöpumppu käynnistyy edes päivällä, sillä jos ei se käy edes päivälläkään, silloin talo putoaa varavoiman eli suorasähkön varaan. Tällaisia näinkin kylmiä talvipäiviä aina tulee.

Keväällä vuorokautinen lämmönvaihtelu on suurta. Katsotaanpa miten tämä testi silloin sujuu. Kesäisin talon lämmitys ei ole päällä. Pelkästä lämpimästä käyttövedestä lämpöpumpulle aiheutuu niin vähän käyttötunteja, että on aikalailla sama milloin se pyörähtää käyntiin. Kesälläkin tietysti kannattaa välttää aamun ja illan kalliit tunnit, joita on yleensä 1 kpl aamulla ja 1 tunti iltapäivällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti