Miten tähän on päästy? Sillä vielä vuosi sitten vastaavana ajanjaksona 19.4.2016 - 19.4.2017 ostosähkön määrä oli 12195 kWh, eli noin 20% enemmän. Ja asumisen alkaessa ekan vuoden sähkönkulutus oli tasolla 17000 kWh per vuosi.
Ekan vuoden jälkeen meillä siis päättyi suorasähköllä asuminen, kun taloon tuli ilmasta-veteenlämpöpumppu (VILP).
Silloin sähkönkulutus lähti jo jonkin verran laskuun, ja samalla käyttöveden lämpötila vesivaraajassa putosi +65C asteesta +55C asteeseen. Jos lämpöpumpulla tekee jatkuvasti +55C-asteista vettä, niin siinä ei säästä käytännössä yhtään mitään, tai joka tapauksessa säästö jää niin pieneksi, ettei lämpöpumppu elä niin kauaa, että se ehtisi maksaa itse itsensä takaisin.
Joten seuraavalle vuodelle eli vuodelle 2017 pudotin käyttöveden lämpötilaa taas lisää - niin että se oli +50C.
Sen jälkeen laskin taas käyttöveden lämpötilaa vuoden 2018 alussa niin, että se oli enää +46C. Mutta nostin äsken lämpötilan +47C asteeseen, kun nuorisolle tuo alempi lämpötila ei riittänyt. Olivat nimittäin omatoimisesti laittaneet 5 astetta lisää - siis +51 asteeseen, mikä sinänsä oli positiivinen havainto, että hekin osaavat lämpöpumpun säätöjä jo tehdä.
Käyttöveden lämpötilalla siis näyttää olevan aivan oleellinen merkitys sähkönkulutuksen määrään, ja pienellä säädöllä voi säästää sähköä jopa 20%. Näin ainakin meillä, kun lämpöpumppu tekee lämmintä käyttövettä 12kk vuosittain, mutta lattialämmityksen vesikierto on päällä vain 5kk vuosittain. Lopun aikaa pärjätään takan lämmöllä, ja keskikesällä pärjää ilman takan lämpöäkin.
Laitoin lattia shuntin kiinni maaliskuussa. Kiertopumppua en sulje koska lämmön tasaaminen on olennainen osa asumismukavuutta.
VastaaPoista