Alun perin meille piti tulla maalämpö. Siihen oli ainakin 3 syytä; lämpimiä neliöitä on suhteellisen paljon (241m2), maalämmön kylkiäisenä saa maakylmän "ilmaiseksi" kesällä (siis pelkän kiertovesipumpun avulla) ja kolmanneksi maalämpö on tällä hetkellä trendikästä, ja se helpottaa myös talon myyntiä.
Ja neljäntenä syynä voisi mainita vielä senkin, että maalämpömyyjät osaavat myydä maalämpöä hyvin. Eipä siinä ostajaehdokas paljon muuta voi kuin päätään nyökytellä, kun katsellaan miten paljon energian hinta on viime aikoina noussut, ja miten paljon on syytä olettaa että se nousee jatkossakin. Ja kun siltä pohjalta lähtee laskemaan, niin takaisinmaksuaika on lyhyt. Sitä lyhyempi, mitä isommat hinnan nousun kertoimet ostaja itse tai myyjä uskaltaa omiin laskelmiinsa laittaa.
Maalämmön (jälki)asennukseen voi saada myös kotitalousvähennyksiä, joita jäinkin odottelemaan, koska verovähennyksiä voi tehdä vasta 2 vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty. Toki yhtenä tausta-ajatuksena oli myös kerätä itselleni dataa, että millainen ero todellisuudessa sitten olisi ollut, kun sama talo olisi ollut ensin 2 vuotta ilman maalämpöä, ja siitä eteenpäin maalämmön kanssa. Monestihan maalämmön asentaneet syystäkin ihailevat pieniä sähkölaskujaan, mutta heillä ei ole oikeaa eikä mitattua tietoa siitä, paljonko täsmälleen sama talo olisi kuluttanut, jos maalämpöä ei olisi uuteen taloon laitettu.
Maalämpömyyjien myyntipuheista johtuen moni jää ikuisiksi ajoiksi siihen uskoon, että ilman maalämpöä uuden talon kulutus olisi ollut aivan jumalaton, ja kun vertaa omia sähkölaskujaan joidenkin tuttavien vaikkapa 10 vuotta vanhan talon vastaaviin lukemiin, saattaa hyvinkin vahvistua sellainen usko entisestään, että maalämpö oli ehdottoman hyvä investointi, joka myös maksaa itse itsensä nopeasti takaisin.
Todellisuudessa tällainen luulo on usein väärä. Itsekin olin hilkulla langeta samaan ansaan. Mutta onneksi jäin odottelemaan niitä aikanaan tulevia kotitalousvähennyksiä, sillä jo puolen vuoden tai viimeistään nyt vajaan vuoden asumisen jälkeen voin ihan suoralta kädeltä sanoa, että maalämpö ei meidän taloon euromääräisessä tarkastelussa kannata. Ei vaikka sitä laskisi miten.
Toki mekin saataisiin maalämmöstä omat rahat takaisin jollain aikajänteellä (niin kuin kaikki muutkin saavat, jotka jo ovat maalämmön valinneet), mutta "ongelma" on siinä, että takaisinmaksuaika maalämmön kanssa on varsin pitkä. Jos olisi valinnut jonkun muun vaihtoehdon, takaisinmaksuaika olisi saattanut olla hyvinkin paljon lyhyempi? Mutta onneksi moni ei tätä tiedä. Sillä jos uuteen taloon laittaa maalämmön heti rakennusaikana, niin kellekään ei jää mitään todisteita ja evidenssejä siitä, miten pieneksi ero olisi lopulta voinut jäädä maalämmön, ja suorasähkön - eli sen vaihtoehdon välillä, että maalämpöä ei olisi ollenkaan asennettu.
Eri lämmitysvaihtoehtojen pohdinta on varsin monimutkaista ja vaikeaa, vaikka sen tekisi pelkän euromääräisen tarkastelun pohjalta. Asia mutkistuu entisestään, jos alkaa miettiä millaista painoarvoa pitäisi antaa ei-euromääräiselle argumentoinnille.
Tai en minä muista talonrakentajista tiedä, mutta itselleni on ratkaisun tekeminen käynyt aina vaan sitä vaikeammaksi, mitä enempi olen eri vaihtoehtoja tutkinut. Näin siitäkin huolimatta, että minun nyt luulisi näistä tekniikoista jotain ehkä ymmärtävänkin, koska koulutusta on kuitenkin diplomi-insinöörin tutkinnon verran. Toki minullekin olisi ollut se helpoin ratkaisu tässä asiassa se, jos olisin heti vaan laittanut maalämmön. Niinhän useimmat muutkin rakentajat tekevät. Valintapäätöstä olisi ollut äärimmäisen helppo perustella jollain maalämpömyyjän hienolla laskelmalla, jossa ihan selkeällä matematiikalla ja tietyllä energian hinnan nousukertoimella on osattu laskea, että maalämpö tienaa oman hintansa ihan jo muutamassa vuodessa.
Eri lämmitysvaihtoehdoissa ei ole olemassa myöskään mitään yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta, joka sopisi kaikille sellaisenaan. Oikea vastaus on kussakin tapauksessa tapauskohtainen. Passiivitalojen osalta tiedetään, että niiden kulutus hipoo nollaa, jolloin kovin kalliita järjestelmiä ei sellaisiin taloihin kannata asentaa. Eikä ole toki tarvettakaan. Näissä taloissa suorasähkön lisäksi jokin pieni takka lienee aika tyypillinen ratkaisu. Eikä edes näitäkään kumpaakaan välttämättä koskaan tarvita, sillä passiivitalon idean mukaisesti se vähäinen lämpö mitä tarvitaan, se tulee ihan jo kodin elektroniikan ja ihmisten luovuttamasta hukkalämmöstä. Aurinkokin paistaa ikkunoista sisään. Passiivitaloihin yleensä asennetaankin isot ikkunat etelään päin. Tämä on itsestäni vähän kummallista, koska normaalitaloissakin niin kuin meillä, alkaa kesäisin olla jo liian kuuma. Joten nykyajan taloissa jäähdytystä tarvitaan suurella todennäköisyydellä, vaikka lämmöneristys olisi ihan tavanomainen.
Kaikkea ei voi myöskään tarkastella euromääräisesti, sillä jos valitsee ilmavesilämpöpumpun sijasta maalämmön, ei tarvita "rumaa ulkoyksikköä" kaunista taloa rumentamaan, ja lisäksi ulkoyksikössä on sekin vaara, että lapset voivat leikeissään tunkevat kepakkoja ja lego-ukkeleita propelliin...
Samoin, jos talo tulee valmistumisen jälkeen myyntiin, niin rohkea pitää olla, jos tällaisen maalämpötrendin aikana maalämpöä ei laittaisi. Trendikkyyden avulla myytiin aikoinaan myös öljylämmitystä. Pieni talo tai passiivitalo pärjää pelkällä suoralla sähkölläkin, niiden osalta ei tarvitse kovin paljon asiaa mietiskellä, jos todellista tarvetta lämmitykselle ei oikein ole.
Itse lähdin siis liikenteeseen lattialämmityksellä, 500 litraisella hybridivaraajalla ja suoralla sähkölämmityksellä. Tähän oli tarkoitus liittää aikanaan maalämpö, jota varten konvektori oli jo esiasennettuna, koska sitä ei enää jälkikäteen siististi saa, jos ja kun maalämpö tulee jälkiasennettuna.
Jos suorasähkö ei ole paras vaihtoehto (pikkutaloissa ja passiivitaloissa se on), mielestäni aina kannattaa lähteä liikenteeseen lattialämmityksellä, jonka taakse tulee hybridivaraaja. Sen jälkeen voi koko talon elinkaaren ajan pohdiskella millä sen varaajan veden saa parhaiten ja/tai halvimmalla lämmitettyä, ja olipa vastaus mikä tahansa, se on aina helppo asentaa, eikä vaadi isoja muutostöitä.
Tämän jälkeen - nyt kun on kohta vuosi asuttu - itse lähdin hakemaan kehitysehdotuksia ensin aurinkoenergiasta. Nehän ovat pitkäikäisiä - erityisesti aurinkosähköpaneelit - jossa ei ole liikkuvia osia ollenkaan, ja järjestelmä voi tuottaa sähköä hyvinkin seuraavat 40 vuotta.
Kaikissa energiamuodoissa pitäisi laskea kaksi kriittistä pistettä. Ensin se, että mikä on takaisinmaksuaika? Sen jälkeen kun laite on maksanut itse itsensä takaisin, sen jälkeen se alkaa tienaamaan. Kuinka kauan se sitten tienaa? Se tienaa käyttöikänsä verran, joka eri tekniikoilla on hyvinkin eri pituinen. Ilmalämpöpumppu voi tienata itse itsensä viidessä vuodessa, mutta ei kestä käytössä kuin noin 10 vuotta. Maalämpöpumppu ja aurinkosähköpaneelit voivat tienata oman hintansa noin 20 vuodessa, mutta mikä on niiden käyttöikä - eli kuinka paljon ne tuottavat koko elinikänsä aikana? Maalämpöpumpussa, niin kuin kaikissa lämpöpumpuissa, on kuluvia osia, ja jos ne tienaavat itse itsensä 20 vuodessa, sen jälkeen ei välttämättä kovin pitkälti elinikää ole näillä laitteilla enää jäljellä? Aurinkosähköpaneelit sen sijaan porskuttavat vielä pitkälle, vaikka ikää olisi takana jo 20 vuotta.
Olin jo lähellä hankkia aurinkopaneelit ja niiden suhteen oli jo tarkat asennussuunnitelmat tehtynä, kun yht´äkkiä sain soiton ilmavesilämpöpumpun myyjältä, joka sitten poikkesikin paikalle, ja ilmeni, että ilmavesilämpöpumppu voi hyvinkin olla kustannustehokkaampi kuin aurinkoenergia. Joten jouduin kilpailuttamaan myös tässä vaihtoehdossa eri toimittajat.
Voiton kisassa vei tällä kertaa Lämpöykkönen Oy, joka toimittaa meille Viessman 200S AWB ilmavesilämpöpumpun 8,3 kW:n teholla. Hintaa hankinnalle tulee 8600€ plus erikseen tuntitöinä tehtävät työt mm. konvektorin sähköistäminen, koska tässä kohtaa talon rakentaminen oli vielä kesken, eikä konvektorin osalta oltu tehty mitään muuta kuin laitettu laite seinälle ja letkut ja sähköjohdot piiloon seinän sisään, jota kautta ne kulkevat kellarin tekniseen tilaan pumpun sisäyksikölle. Kylmänesteputket on lämpöeristetty putken ympärille pujotettavilla lämpöeristeillä.
Kauanko tässä nyt sitten kestää, että laitteisto maksaa itse itsensä takaisin? No, aika näyttää. Jos säästöä saadaan ainakin 500€ vuosittain (sähkölasku on nyt luokkaa 2000€ per vuosi), niin takaisinmaksuaika on hyvinkin lähellä 20 vuotta. Mutta jos säästöä tulisi tonni vuodessa, sitten investointi maksaa itse itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Aika näyttää miten käy.
Tutkiskelin hiljattain Vantaan asuntomessujen lämmitysratkaisuja. Vuonna 2015 erittäin vähän kuluttavat pientalot oli asennettu puoliksi kaukolämpöön ja puoliksi maalämpöön. Joukossa oli muutama yksittäinen takkalämmitys, yksi PILP ja yksi VILP eli vesi-ilma-lämpöpumppu. Miksi itse sitten valitsin ilmavesilämpöpumpun, jos yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kukaan ei ollut valinnut asuntomessuillakaan näin?
No, tälle vaihtoehdolle oli mm seuraavia puoltavia syitä:
1) Meidän talo ei ole nyt myynnissä, eikä ole aikomus myydä sitä pitkiin aikoihin. Tästä syystä ei paineita maalämmölle ainakaan nyt.
2) Ilmavesilämpöpumpun pakettihinta oli 8600€, plus lisätyöt mm. konvektorin sähkötyöt tuntihinnoin. Tällä rahalla maalämpöä ei olisi saanut, eikä olisi ehkä saanut aurinkoenergiaakaan, muuta kuin aurinkolämpöpaneelit. Aurinkoenergiaa ei tule öisin eikä syys-talvella, jolloin energiaa tarvitaan. Ilmavesilämpöpumppu tekee työt silloin kun on tarvetta, tämä käänsi asian ilmalämpöpumpun eduksi, kun vertailin sitä aurinkoenergiaa vasten. Eli kokonaisedullisuus ja tuotannon ja tarpeen parempi kohtaaminen haluttuna aikana.
3) Ilmavesilämpöpumppua varten ei tarvitse kaivaa pihaa, ja kun meillä on savimaan tontti, pelkästään reiän poraamiseen olisi pitänyt budjetoida noin 7000€, jolloin maalämmön kokonaishinnaksi olisi muodostunut noin 20000 euroa. Se on 2-kertaa niin paljon kuin ilmavesilämpöpumppu.
4) Vesi-ilmalämpöpumppu tekee töitä tarpeen mukaisella teholla, eli alin teho meillä on noin 1kW ja ylin teho 8,3kW. Maalämpöpumppu painaa käynnistymisensä jälkeen aina kaasu pohjassa siihen asti että se sammuu. Tässä on aivan oleellinen tekninen ero maalämpöpumpun ja ilmavesilämpöpumpun välillä, ja ero on ilmavesilämpöpumpun eduksi. Nimittäin käynnistyskerroilla on aivan ratkaiseva merkitys laitteen eliniän kannalta. Jos maalämpö ylimitoitetaan, lyhyttä pätkää käyvä isotehoinen pumppu kuluttaa nopeasti itse itsensä loppuun.
5) Lämpöpumpun avulla (oli se sitten ilmavesilämpöpumppu tai maalämpö) saadaan myös meidän konvektori toimimaan. Nyt se on roikkunut seinällä joutilaana vuoden, ja jos olisi jatkettu aurinkoenergialla tästä eteenpäin, se olisi joutilaaksi jäänytkin, ja kesää varten olisi pitänyt hommata tavallinen ilmalämpöpumppu.
Yksi maalämpöä puoltava seikka on kuitenkin paukkupakkaset. Maalämpö toimii aina tiettyyn rajaan asti, oli pakkasta sitten ihan vaikka -50C. Mutta ilmavesilämpöpumppu lakkaa toimimasta ja tuottamasta lämpöä jo -15C paikkeilla, jolloin hyötysuhde menee erittäin huonoksi, vaikka pumppu vielä kävisikin. Eli ilmavesilämpöpumpusta ei kovilla pakkasilla ole mitään hyötyä, ja siksi se ei yksin riitä (tämä on monille jo riittävä syy, että ilmavesilämpöpumppua ei asenneta lainkaan).
No, me käytämme kovilla pakkasilla polttopuita, niin kuin tehtiin viime talvenakin, kun ei ollut suoran sähkön lisäksi mitään muutakaan, ja hyvin pärjättiin.
Palaan aiheeseen, kun asennustyöt alkavat, ja tulee kokemusta niistä. Tässä kuvassa meille tuleva Viessmanin ilmavesilämpöpumppu, kuva kaapattu tästä linkistä:
http://www.viessmann.fi/fi/products/Waermepumpen/Vitocal_222-S_242-S.html
Nyt saadaan kohtapuoliin myös rappukäytävässä joutilaana oleva konvektori käyttöön. Ei se enää tämän kesän helteisiin ehdi, mutta eipä tänä kesänä helteitä juuri ollutkaan.
Ulkoyksikölle meille on hyvä ja lumelta suojainen paikka autokatoksessa, tässä kuvassa oleva "roskakasa" joutaa pois, ja sen tilalle tulee ulkoyksikkö:
Ilmavesilämpöpumpun sisäyksikkö on paljon pienempi ja kevyempi, mitä maalämpöpumppu olisi ollut. Se on helpompi viedä kapeita rappuja ja käytäviä pitkin kellarin teknisiin tiloihin.
