Alarajaennätyksiä ja kylmät harakoille

Juhannus on taas juhlittu ja kotiin palattu. Tällä kertaa käytiin Säkylän Pyhäjärvellä mökkeilemässä. Tai melkein mökkeilemässä, yövyttiin siis Huvila Haapsaaressa, joka oli lähes hotellityyppistä majoittumista. Järven ranta oli kuitenkin noin 20-30 metrin päässä omalta terassilta. Uimaan pääsi pulahtamaan omalta laiturilta. Itse en kyllä käynyt uimassa. Maisemat oli kuitenkin kohdallaan ja majapaikan pitäjä oli aivan loistotyyppi!

Säkylän Pyhäjärven maisemaa Villa Haapsaaren rannasta katsottuna.
Pitänee perustaa matkailu-blogi ihan erikseen, nyt kun taas talon
rakentaminen helpottaa sen verran, että taas ehtii matkustelemaan...

Talo jäi juhannuksen ajaksi yksikseen, ja kokeilin tällä kertaa mitä vaikuttaa kulutuslukemiin, jos lämpöpumppu eli lämpimän käyttöveden tuotanto pistetään pois päältä. Tätä kokeilua ei sitten tämän jälkeen enää tänä kesänä pystykään tekemään, koska lomailu on jatkossa sen verran eri tahtiin, että talo ei enää jää tyhjilleen tämän jälkeen koko kesänä. Mutta tietysti tulee sitten vertailudataa siitä, että miltä näyttää, jos kulutus on vähäinen, esim. vain yksi asukas kuluttamassa lämmintä vettä.

Juhannuksen viettoon lähdettiin aattona eli perjantaina, mutta lämpöpumppu sammutettiin jo torstaina 23.6 - eli päivää ennen lähtöä. Eihän me lämmintä vettä enää lähtöaamuna tarvita, näin ajattelin. Mutta olisi sitä silti ollut saatavilla, ja suihkussa olisi voinut käydä vallan hyvin, vesivaraaja oli jäähtynyt ekana yönä vasta +47C asteeseen. Mutta kun palattiin, lämpötila varaajassa oli laskenut +28C asteeseen 72 tunnin aikana.

500 litrainen vesivaraaja oli jäähtynyt +28C asteeseen 3 päivässä.



+28C oli myös ulkolämpötila, kun palattiin. Talossa oli lämmintä +26C.

Miten tämä näkyi sitten sähkönkulutuksessa? No näkyihän se, tässä tähänastiset kulutuslukemat kesäkuulta:

Kesäkuun sähkönkulutus on yht. 424 kWh ekan 25 päivän ajalta.
Juhannuksen poissaolopäivinä toissa päivänä sähköä kului 10,3 kWh ja
eilen 8,4 kWh. Tämä sähkö kului IV-koneessa, keittiön koneissa, ulkovaloissa
ja pumpuissa. Muuta kulutusta talossa ei mielestäni ollut jäljellä.
Paikalla ollessamme sähköä on kulunut 14-20 kWh per päivä.

Uusi vuorokautinen alarajaennätys sähkönkulutuksessa on siis 8,4 kWh vuorokauden aikana. Entä "kostautuuko" juhannuksen alhainen sähkönkulutus tänään, kun lämpöpumppu taas lämmitti vesivarajaan normaaliin lämpötilaan takaisin?

En tiedä, mutta enpä usko että tällekään päivälle sähkölaskua kovin paljon kertyy - lämpöpumppu nimittäin kävi vain vähän reilun tunnin, niin vesivaraaja oli taas normaalissa lämpötilassaan. Ja ihan jo ekan 20 minuutin aikana lämpötila nousi +39C asteeseen, eli silloin olisi jo vallan hyvin voinut käydä vaikka suihkussakin.

Lämpöpumpun käydessä ulkolämpötila autokatoksessa
oli +26,7C varjossa ja lämpöpumpun tuulettimen
edessä + 15,6C

 

Lämpömittarin lukemat lähempää.

Helteisellä ilmalla on siis varsin vilvoittavaa seistä lämpöpumpun edessä... Siinä lämpöpumpusta tulevassa tuulen vireessä tuntuu aivan kuin olisi jääkaapissa... Eli +15,6C lämpöinen ilma tuntuu vielä viileämmältä, kun se tulee iholle kovalla tuulella suoraan lämpöpumpun propellista.

Tämä "koneellinen kylmä" menee nyt kuitenkin vallan harakoille. Jos suunnittelisin talon uudelleen ja vasta nyt, niin ehkäpä tekisin IV-koneen ilmanottoaukolla toisen vaihtoehtoisen reitin niin, että lämmityskaudella sisääntulevaa ilmaa otettaisiin ilmavesilämpöpumpun edustalta. Lämmityskaudella on ihan OK, että IV-koneen ilmanotto aukko on lämpöpumpusta kaukana, koska silloin sisään tulevaa ilmaa ei tarvitse tarpeettomasti jäähdyttää.

Jotenkin olisi mielestäni "nerokasta" sekin, jos lämmintä käyttävettä tehdessä kylmä palautuisi kokonaan sisätiloihin hellekelillä. Toisin sanoen lämpimän käyttöveden lämmön lähde olisikin talon sisäilma. Silloin tulisi 2 kärpästä yhdellä iskulla, eli lämmin käyttövesi (sehän on aina pakko tehdä kuitenkin ympäri vuoden), mutta kesällä saisi myös jäähdytyksen silloin "samaan rahaan", vähän niin kuin maalämmössäkin tulee. Kai se olisi jotenkin mahdollista myös niin?

Johtopäätös nro1:
Lämmin käyttövesi kannattaa ottaa pois päältä jos on pidempään poissa kotoa. Kyllä siinä säästää. Paitsi että talvella näin ei voi tehdä, jos samaa lämmintä vettä tarvitaan lattialämmityksessä myös. Talvellakin huonelämpötilaa voidaan säätää poissaolon ajaksi pienemmälle, kunhan huolehtii ettei jäätymisen vaaraa ole. Lämpöpumpuissa on myös "lomatoiminto", joka lämmittää veden takaisin normaaliksi ennen paluuhetkeä, mutta jos sen unohtaa laittaa päälle, niin puolessa tunnissa vesi on taas lämmintä...

Johtopäätös nro2:
Jos on tiedossa jo suunnitteluvaiheessa, että taloon tulee ilmavesilämpöpumppu, niin suunnittelussa kannattaa ehkä huomioida ilmanvaihto niin, että harakoille menevän kylmän pystyy hyödyntämään kesäisin. Toki ilmavesilämpöpumpun saa myös tekemään koneellisesti kylmää sisätiloihin, ja se voidaan puhaltaa huoneisiin esim. konvektorin kautta. Mutta kylmää ilmaa syntyy myös lämpimän käyttöveden sivutuotteena. Eikä se maksa mitään.