Tässä talon tähänastiset kulutukset graafisesti:
Ja tässä jokaisen vuoden ensimmäiset 6kk numeroilla:
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
| tammi | 1572,61 | 1629,59 | 2767,17 | 1559,90 | 1146,60 |
| helmi | 713,57 | 1709,00 | 1263,55 | 1049,47 | 1269,76 |
| maalis | 1311,28 | 1446,00 | 985,90 | 1137,00 | 1022,10 |
| huhti | 886,75 | 1179,00 | 750,00 | 1099,29 | 595,17 |
| touko | 827,19 | 1122,00 | 608,40 | 830,27 | 462,52 |
| kesä | 572,90 | 1074,00 | 498,00 | 532,50 | 389,74 |
| YHT: | 5884,30 | 8159,59 | 6873,02 | 6208,43 | 4885,89 |
Ja tässä päiväkohtaiset kulutukset graafisesti:
Mistä syistä sitten johtui se, että kesäkuussa 2018 syntyi sähkönkulutuksessa uusi alarajaennätys? No ensinnäkin kesäkuussa on vain 30 päivää. Jos kesäkuu olisi ollut yhden päivän pidempi, kuukauden kulutuslukema varmaankin alkaisi nelosella. Toiseksi meitä on nyt ollut tänä vuonna pääsääntöisesti vain 3 asukasta, koska poika lähti armeijaan tammikuussa. Varmasti esim. lämpimän veden kulutus on nyt pienempää. Vaikkakin kesäkuussa meni enemmän vettä (yht. 11 kuutiota) mitä normaalisti meillä kuluu, mutta tähän on ollut syynä pihan kastelut ja suihkulähteen koekäytöt.
Tärkein syy vähäisen sähkönkäytön takana on tai täytyy olla lämpimän veden lämpötilan laskeminen +47C asteeseen. Vuotta aikaisemmin lämpötilana oli +50C ja sitä ennen +55C. Ja näköjään näihin korkeisiin lämpötiloihin lämpöpumppu ei kovin helposti pysty, jolloin sähköä kuluu aika paljon, jos "liian kuumaa" vettä haluaa puoliväkisin tehdä.
Muitakin ei-onnistuneita kokeiluja ilmasta-veteen lämpöpumpun kanssa on ollut, eli esim. tuntihinnoiteltu pörssisähkö ei sovi VILP:n kaveriksi. Sillä päivällä, kun sähkön hinta on huipussaan, niin samaan aikaan on myös vuorokauden lämpöiset tunnit, jolloin lämpöpumpulle olisi paras aika olla käynnissä. Mutta tuntihinnoitellussa sähkössä kulutus pitäisi juuri päivätunneilla saada mahdollisimman alas. Sen sijaan yösähköllä lämmittävillä suorasähkötaloille tuntihinnoiteltu sähkö sopii loistavasti, varsinkin jos lämmitys voi olla aamun ja iltapäivän huippukalliit tunnit pois päältä.
Vielä yksi tiedossa oleva puute meidän lämmitysjärjestelmässä on se, että varaajassa ei ole välipeltiä. Tai että ei ole kahta erillistä säiliötä. Jolloin lattiassa kiertää sama vesi, mikä tehdään lämpimäksi käyttövedeksi (tällä hetkellä +47C). Vielä pienemmällä vuosittaisella sähkölaskulla pääsisi, jos varaaja olisi valittu oikein jo alun perin, sillä nyt sen vaihtaminen tai muutostyöt ei maksa itseään takaisin. Eli hintalappu kaikissa vaihtoehdoissa on liian suuri suhteessa vuositasolla saatuun säästöön (vuosittainen sähkölasku on nytkin alle 1000 euroa). Lämpimän veden tekeminen kuitenkin lienee se, johon uusissa taloissa kuluu energiaa suunnilleen saman verran kuin talon lämmitykseenkin. Tietysti jos on oikein iso talo, niin kuin meillä lämpimiä neliöitä on 241m2, niin silloin talon lämmitykseen voi kulua enemmän lämpöä kuin käyttöveteen.
Eli jos joka vuosi 4-henkinen perhe käyttää vettä yhteensä noin 150 kuutiota, ja jos tästä määrästä lämmintä käyttövettä on puolet, silloin pitää vettä lämmittää yhteensä 75 kuutiota. Jos vesilaitos myy noin +4C asteista vettä, ja jos siitä tehtävä lämmin käyttövesi lämmitetään meillä nyt +47C asteeseen, niin lämpötilaa joudutaan nostamaan 43 astetta. Jolloin jos fysiikan lakien mukaan kuutio vettä lämpenee yhden asteen 1,16 kWh:lla, niin suorasähköllä jos lämmitetään 75 kuutiota vettä 43 astetta, niin suorasähköä kuluu silloin 1,16 x 75 x 43 = 3654 kWh. Ja kun tämä tehdään VILP:llä, jonka hyötysuhde lienee noin 2,5 koko kalenterivuoden ajalta katsottuna, niin silloin sähköä kuluu tässä kohtaa noin 1461 kWh eli noin 1500 kWh.
Ja jos meillä kotitaloussähkön kulutus on luokkaa 5000 kWh per vuosi, ja vuoden kokonaiskulutus noin 9500 kWh tällä hetkellä, niin talon lämmitykseen kuluu silloin 9500-5000-1500=3000 kWh.
Jossain vaiheessa (sitten kun kotitalousvähennystä on jo saatavilla ja kun aurinkopaneelien hinta laskee riittävästi) asennan taloon varmaankin vielä aurinkosähköpaneelit. Jos niiden kustannus on (laajuudesta ja tulevien vuosien hinnoista riippuen) noin 10000 euroa, silloin nykyisestä sähkönkulutuksesta saattaa vielä kadota 3000-4000 kWh. Jolloin jäljelle jäävä vuosikulutus on sen jälkeen vähän reilu 5000 kWh.
Tämä on selvästi vähemmän, mihin pelkällä maalämpöpumpulla olisi voinut päästä, mutta silti rahaa kuluu vähemmän, jos meidän taloon jo hankittu VILP kustansi 8600€ ja jos aurinkopaneeleihin vielä sijoitetaan 10000€. Jos olisin valinnut taloon pelkän maalämmön, niin kalliimmaksi olisi tullut. Sillä kaikki maalämpötarjoukset, mitä aikanaan pyysin, niin ne olivat noin 20000 euroa. Maalämmön hinta tuli siitä, että savimaan tontilla porausreikä kustantaa noin 6000-7000 euroa, ja siihen päälle laitteiston hinta asennettuna, niin noin 20000 eurossa mennään. Jotkut tietysti onnistuvat saamaan maalämmön jopa 10 tonnilla tai jopa allekin, jolloin jos sillä rahalla maalämpöä saa ostaa, silloin se kannattaa tietysti ottaa (jos vertailussa VILP kustantaa 8600€ eli melkein saman).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti