sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Maanlossaus kiusaa anturimuottien rakentamista

Koko eilinen ilta ja yö oli melkoista rankkasadetta Vantaalla. Uppopumppu on nyt ollut käynnissä koko ajan. Sen pumppausteho on noin kuution verran tunnissa. Tämän päivän aikana veden pinta montun pohjalla on laskenut muutaman sentin.

Jos tulisi sellainen rankkasade, että sataisi 100mm yhdellä kertaa, silloin jokaisella neliöllä olisi vettä 100 litraa ja 1 kuutio jokaista 10 neliötä kohden. Tällaisen sateen jälkeen kellarimontussa olisi noin 10 kuutiota vettä, kun montun pinta-ala on suunnilleen 100 m2. Periaatteessa kuopan pitäisi olla siis jo tyhjä yhden päivän pumppaamisen jälkeen, mutta ilmeisesti kuoppaan virtaa myös uutta vettä koko ajan, jos maa-aines kuopan ympärilläkin on sateen jälkeen vettynyttä. Ja sen virtauksen mukana kuoppaan lossaa aina lisää maata. Näin on käynyt joka kerta pienempienkin sateiden jälkeen. Tänään oli oikein iso lossaus, ja uppopumppukin jäi maamassojen alle, lossaamisen jälkeen tilanne näytti tältä:


Iso lossaus, ja uppopumppu sen alla. Letkua näkyy kuvan alakulmassa.

Hetkeä aikaisemmin tilanne oli näyttänyt tältä:


Uppopumppu ämpärissä montun reunalla.

Eipä siinä sitten muu auttanut, kuin alkaa kaivamaan sokkelilaudoitusta taas esiin...


Lossauksen raivausta.

Itse kaivoin uppopumppua esiin tässä kuvasta näkyvästä lammikosta, siellä piti etsiä sitä ihan kyynerpäivä myöden veden alta. Aika hurja paikka näin jälkeenpäin katsottuna, kun vanhan sokkelin rämmäleet ja kielekkeeksi jäänyt nurmikonpaakku roikkuvat ihan pään päällä, kun alla olevat savimassat lohkesivat alta pois:


Tuolla lammikossa se pumppu oli. Pumppu saatiin ylös mutta ämpäri jäi.


Sokkeli kaivettu esiin ja korjattu. Meni yksi lautakin poikki.


Onneksi oli pumpussa vahva kahva. Siitä vetämällä se lähti, vaikka savi imi kovasti.


Pumppu taas toiminnassa, nyt kuormalavan alla. Helpompi sitten kaivaa esille seuraavalla kertaa.
Vielä jos lossaa lisää samasta kohtaa, sitten olisi jo sähkökaappikin montun pohjalla... No, toivotaan että niin ei käy. Sähkökaappi muuten on vanhan sokkelin varassa. Aivan kuten asuntovaunukin. Tällä tontilla vanhoja pieniä sokkeleita on löytynyt jo ainakin neljästä eri kohdasta, eli tässähän on ollut aikoinaan varsinainen mökkikylä. Siis jos kaikkien nyt löytyneiden sokkeleiden päällä on joskus samalla kertaa ollut jokin rakennus. Tai sitten kaikki sokkelit ovat eri ikäisiä.

5 kommenttia:

  1. Voi ei! Tsemppiä sinne!

    Meillä taas viikonlopun rankkasateet ovat koetelleet parvekerempan vesisuojausta. Sadevedet ovat mukavasti valuneet pressulta pitkin seiniä alas. Mutta sehän ei meillä sinänsä mikään uusi asia ole. Kunhan nyt vain saataisi rakenteet kuiviksi ja kunnon, toimiva vesieriste tehtyä...

    VastaaPoista
  2. Kyllä nyt mennään pxxxx edellä puuhun. Monttu kaivettu liian pieneksi ja sitäkautta vaikeuttaa hommaan kokoajan. Missä on vastaava mestari joka neuvoo ja auttaa rakentajaa?

    VastaaPoista
  3. Kannattaa panostaa toimivaan salaojaputkistoon / veden poistoon sokkelin läheltä. Nämä rakennusaikaiset sateet tuskin jäävät viimeisiksi ; )
    Olisi aika ikävää, jos valmiin talon kellarissa varpaat kastuisivat sateen sattuessa.

    VastaaPoista
  4. Hei kaikille,

    Kyllä tästä selvitään, mutta rakentaminen vaan joskus on tällaista, että kaikki ei käy niin kuin elokuvissa tai siellä Strömsöössä. Kuoppa mahdollisesti jäi vähän naftiksi etelän terassin kohdalta, mikä johtui siitä, että iso kaivuri ei voinut sen lähempää kaivaa (aiemmassa päivityksessäni "läheltä-piti-tilanne" näkyy miten kaivuri oli jo 5-10 cm päässä naapurin kiviseinästä. Ja jos kaivuri ei mahdu pyörimään, sitten kaivaminen ei oikein onnistu. Ja aivan kaivuri alta ei voi/uskalla kaivaa koska kaivuri voi pudota alas monttuun. Niin kuin meinasi penkan sortuessa jo käydäkin.

    Ei olla nyt yritettykään nostella lossanneita savimaita ylös, vaan odotellaan kun kaivuri tulee vesiliittymän takia uudestaan 2 viikon päästä eli maanantaina 17.9. Katsotaan saako silloin ainakin osan lossaneista maista ihan koneella ylös.

    Kuoppa kaivettiin alunperin metri rakennuksen ulkoreunasta joka suuntaan ulospäin. Lossaamisten vuoksi kuoppa on nyt itään ja lähteen ainakin metrin suurempi mitä sen alunperin piti olla. Etelän reuna taas on vähän liian ahdas. Pohjoisen reuna lienee ihan sopiva.

    Salaojat asennetaan kuvien mukaan riittävän etäälle ja syvälle antureista. Kovaa työtä se tietysti tarkoittaa, ja maamassoja siirretään ensin kaivurilla montusta ylös, ja sitten loppupeleissä myös lapiolla sivuttaisessa suunnassa niin, että saadaan aina yksi salaojakaivon väli kunnolla tehtyä. Sitten kun anturat on valettu, sitten saadaan myös niiden päälle kottikärrytie, eli maamassojen kuskaaminen helpottuu hiukan.

    VastaaPoista
  5. Hyvä siitä tulee. Kiva seurata kaikkia vaiheita teidän projektissa. :)

    VastaaPoista