keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Tehokas lämpöpatteri

Meidän talossa on käsittääkseni vain yksi lämpöpatteri. Se on ollut käytössä nyt noin kuukauden päivät. Se sijaitsee IV-koneessa, ja se lämmittää sisään huoneisiin tulevaa ilmaa. Ja on mielestäni tehokas peli. Tuloilman lämpöpatterissa kiertää +35C -asteinen vesi. Se lämmittää tuloilman +24C lämpötilaan. Huonetilasta poistuessaan - tai ainakin IV-koneelle saapuessaan ilma on jäähtynyt parilla asteella, eli +22C lienee sitten huonelämpötila. Tai onkin.


Iloxair 199 -koneen vesilämpöpatteri. Olisi tämän saanut sähköpatterillakin, mutta en tiedä olisiko se ollut järkevää? Tai jos sähkölämmitys yleensä on järkevää, sitten sähköllä oleva tuloilman lämmitys on hyvä juttu.
Nyt meiltä tulee lämpöpatterille lämmin vesi varaajalta, jota lämmittää ilma-vesi-lämpöpumppu. Tuloilman lämmitys kuluttaa energiaa (aiemmin se ei ollut edes kytkettynä), ja lisäys näyttää menevän aika hyvin päikseen sen kanssa, mitä lämpöpumppu on saanut säästettyä käyttöveden lämmityksessä (se oli aiemmin suorasähköllä). Joten sähkönkulutus kokonaisuudessaan ei ole muuttunut oikein mihinkään. Lokakuussa viime vuoden kulutus alitettiin, mutta tämän vuoden marraskuussa viime vuoden marraskuun lukemat tulee ylittymään. Joulukuusta ei vielä osaa sanoa, sen näkee kohta.

Lämpöpumpun kompura on nyt käynyt tähän mennessä yhteensä 145h, ja kun kuukausi täyttyy ylihuomenna, sitten käyttötunteja on noin 150h. Talvella käyttötunnit varmasti lisääntyvät tuntuvasti, kun lämmön lähde eli ulkoilma on kylmempää, ja kait me talvella lattialämmityskin otetaan käyttöön, ja lämpöpumpun tekemään lämpöä hyödynnetään silloin lattiassakin. Vielä lattialämmitys ei ole käytössä, mutta IV-koneen tuloilman esilämmitys on nähdäkseni ainoa syy sille, että polttopuita on tänä syksynä kulunut todella vähän, ehkä puoli pinokuutiota tähän mennessä, jos kesästä asti lasketaan. Meneehän niitä polttopuita vähän kesälläkin, kun on puukiuas saunassa.

Nyt jos IV-koneen tuloilman lämmityksestä on ollut iso ja polttopuita säästävä apu lämmityksessä, niin kovilla pakkasilla tämäkin lämmitysmuoto toimii sitten suorasähköllä. Sillä ei vesipatteria voi kylmäksi jättää, koska muuten se jäätyisi. Ja kovilla pakkasilla ilma-vesi-lämpöpumppu ei ole käytössä, jos lämpötila putoaa ulkona alle -15C. Yllättävän vähän näitä tällaisia tunteja kuitenkin tulee, tein nimittäin vähän tilastoa viime vuosilta:

2012
29
2013
104
2014
157
2015
14
Yhteensä
304

Vasemmassa sarakkeessa siis vuosiluku, ja oikeassa sarakkeessa tuntimäärä, jolloin ulkolämpötila on ollut alle -15C Vantaalla. Tiedot sain Vantaan energian tilastoista. Vuoden 2015 luku on "tähän asti" eli 11 ekaa kuukautta, olettaen että tässä marraskuun lopulla ei enää kuun loppupuolella -15C lämpötiloja nähdä. Joulukuussa tällaiset pakkaset olisi mahdollisia, mutta siltikään ei tuo 14 tunnin kappalemäärä kovin paljon tälle vuodelle tule kasvamaan. Eli jos olisin hankkinut ilma-vesi-lämpöpumpun jo 1.1.2012, niin sen jälkeen kone olisi ollut pakkasista johtuen seisahduksissa yhteensä 304 tuntia, eli vähän reilut 12 vuorokautta neljään vuoteen. Ei se kovin paljon ole? Ja jos näille 12 vuorokaudelle haluaa lämpöpumpun kautta lämmitystä, sitten se valinta on maalämpö, ja hintalappu on tuntuvasti suurempi...

Ilmasto on ilmeisesti muuttunut aikalailla?

Lapsena vielä muistan, että Etelä-Suomessakin saattoi olla välistäin -30C pakkasta. Eikä siinä ollut mitään ihmeellistä silloin. Nyt tuollaisia pakkaslukemia ei ole mitattu enää pitkiin aikoihin ja omat lapseni eivät ole nähneet sellaisia pakkasia Etelä-Suomessa koskaan (eivätkä vissiin ole Lapissakaan käyneet kovilla pakkasilla). Nykyisin alkaa jo -20C jotain lämpötilat alkaa olla harvinaisia nekin.

Tässä vielä kun jokunen vuosi kuluu, niin kohtapuoliin +10C - +15C vielä marraskuussakin lienee ihan tavallista? Millaiset lämmitysjärjestelmät uusiin taloihin sitten pitäisi laittaa, ja mitä ne saa maksaa? Siinäpä hyvä kysymys.

2 kommenttia:

  1. Jossakin lehdessä oli vähän aikaa sitten juttu siitä, miten tuulivoiman tuki on laskenut sähkön hintaa (ei toki kuluttajille) ja miten se on vaikuttanut sähkön tuotannon kannattavuuteen. Tänä syksynä oli lähellä tilanne, jossa sähkö ei olisi enää riittänyt, vaikka ilmat ovat olleet näin lämpimät. Nyt energiatodistukset pitävät huolen siitä ettei uudisrakentaja voi vain laskea mikä kannattaa ja mikä ei. Ja kireämpään suuntaan ollaan menossa. Enpä tiedä sitten miten korjausrakentamista säädellään nyt ja tulevaisuudessa. Ilmastosopimusten tavoitteet ovat kuitenkin kovat ja eiköhän valtiovalta patistele energian säästöön vaikka se ei euromääräisesti kannattaisikaan. Itsekin ihmettelen tuon lattialämmityksen tarpeellisuutta asuinhuoneissa. Hankalaa, kun Suomen talvi voi olla lämpötiloiltaan mitä vain, vaikka keskilämpötilat nousevatkin. Aikamoinen sähköpiikki kuitenkin tulisi, jos kaikki hoitaisivat talven paukkupakkaset sähköön nojautuen.

    VastaaPoista
  2. Hei Heli,
    Äärimmäisen hyviä havaintoja/pohdintoja sinulla! Nythän myös maalämpö suunnitellaan ja mitoitetaan aina niin, että kovat pakkaset mennään suorasähkön avustuksella, niin sähköpiikit osuu jatkossa juurikin koviin pakkasiin - sen verran mitä niitä vielä tulee, mutta kyllä niitä joskus tulee. Jolloin ei muuta kuin hiilivoimalat käyntiin vaan - ja siinä meni ilmastohyödyt. Eli ei tässä kokonaisuutta katsoen ole mitään järkeä....

    Energiatodistusten kiristyminen vaikuttaa mm. rakennusluvan saamiseen, ja kokonaisenergiatarkastelussa uusiutuville polttoaineille kerroin on 0,5. Rakennuslupahakemukseen (jos haluaa hyödyntää tuota puolikasta) pitäisi mielestäni riittää ilma-vesi-lämpöpumppu, jolloin jos muuttotarkastuksen ja lopputarkastuksen väliin jää riittävä aika, sitten kokeilemalla selviää, mitä talo tarvitsee, ehtiihän siinä vielä vaikka vaihtaa maalämpöön - jos siltä tuntuu, mutta ennen kaikkea mitoitukset menisi oikein. Siis että minkä tehoinen pumppu tarvitaan. Voi olla että takka + tavallinen 2 tonnin ilmalämpöpumppukin menisi läpi rakennusvalvonnalle? Lopputarkastuksen jälkeen lienee ihan sama mitä tekee, jos lupia ei tarvitse hakea, kukaan ei tule katsomaan.

    Onhan ilmanvaihdon osalta ilmeisesti käynyt niin, että jos rakentaja on halunnut painovoimaisen, ja se ei ole rakennusvalvonnalle käynyt, sitten taloon on hankittu IV-kone, ja se on laitettu lopputarkastuksen jälkeen pois päältä. Jolloin taloon jää käytännössä pelkkä painovoimainen ilmanvaihto, jolle tehdään tarvittavat lisäräppänät seiniin...

    VastaaPoista