Ja lämpöpumppu toki kävi yhtä päätä ja yötä päivää aina silloin kun pakkanen laski -15C tienoille, kunnes se sitten sammutti itse itsensä noin -17C kohdalla. Sen jälkeen talo jäi pelkän suorasähkön ja polttopuiden varaan. Ja niin kuin noista äskeisistä kulutuslukemista näkyy, ihan pelkillä polttopuilla ei olisi mitenkään pärjätty. Sähköäkin tarvittiin lämmityksen avuksi aika reippaasti.
Päivitin nyt tämän ja aiemminkin saapuneita asumisen kuluihin liittyviä laskuja, jotka ovat kaikki omalla välilehdellään tässä linkissä, ihan asumisen alusta asti:
http://talopakettitalorautio.blogspot.fi/p/kustannukset-asuminen.html
Kilpailutin sähkösopimuksen reilu vuosi sitten, ja nykyinen sähkösopimus päättyy marraskuussa 2016. Sitten voisi tehdä taas uuden kilpailutuksen, ja kannattaakin tehdä, koska sähkön hinta on ollut jatkuvassa luisussa jo vuodesta 2011 lähtien. Tällaisessa alaspäin luisun tilanteessa aina kun kilpailuttaa, niin aina saa paremmat eli edullisemmat yksikköhinnat. Se vaihtuuko sähköntoimittaja, sitä en osaa sanoa - viimeksi kun kilpailutin, niin ei vaihtunut.
Satuin nimittäin soittamaan Vantaan Energialle, että mikä on irtisanomisajan pituus, kun olisi tarkoitus kilpailuttaa oma sähkösopimus. Siinä sitten puhelun aikana he kysyivät, että mitä muualla tarjotaan, ja kun sen heille kerroin, niin siinä puhelun aikana Vantaan Energia kertoi, että he pystyvät ihan siihen samaan. Eikä sitten tarvinnutkaan sähköyhtiötä vaihtaa. Mutta sähkön yksikköhinnat kyllä laskivat ihan tuntuvasti.
Nyt pitää sitten seuraavalla kilpailutuskerralla ensi syksynä miettiä sitäkin, että missä muodossa sähkön haluaa ostaa, eli pitäisikö siirtyä pörssisähköpohjaiseen sopimukseen? Se lienee ostomenetelmänä kaikkein halvin. Siis ihan sama kuin pankkimaailmassakin, ei kait kukaan tänäpäivänä enää ota pankkilainaa pankin omiin viitekorkoihin sidottuna? Vaan nykyään pankkilainan korko on yleisimmin Euribor plus pankin oma marginaali siihen päälle. Tai sitten tehdään kiinteäkorkoinen sopimus tietyksi ajaksi eteenpäin.
Tuo Euribor sidonnaisuus on käsittääkseni se yleisin käytössä oleva tapa tällä hetkellä. Ja sähkön myynnin puolella on juurikin sama idea tulossa käyttöön nyt niin, että tuntihintaisen pörssisähkön päälle lisätään sähkönmyyjän oma marginaali. Enää sähköyhtiö ei etukäteen kerro, että mitä sähkö maksaa esim. päivällä tai yöllä tai jollain muulla etukäteen ilmoitetulla kilovattihinnalla. Siinä etukäteishinnassa kun on pakostakin myyjän riskilisät päällä. Eihän myyjäkään voi etukäteen ja tarkasti tietää, että miten sähkönhinta tulee kehittymään. Kilpailutuksen yhteydessä pitkiä sopimuskausia tarjotessaan myyjän näkemys on kuitenkin se, että sähkön hinta tulee jatkossakin laskemaan, jolloin mitä pidempi sopimuskausi, sitä parempi sähkön myyjälle.
Nyt itse olen kuitenkin hiukan epävarma, että onko tämä pörssisähkö nyt sittenkään se oikea ja paras vaihtoehto minun tapauksessani, kun meillä on tuo ilmavesilämpöpumppu? Jolloin silloin kun sähköä (esim. tuo nyt päättyneen tammikuun esimerkkitapaus), niin silloin kun sähköä oikeasti tarvitsen ja sitä menee paljon, niin silloin se on myös paukkupakkasten hetkellä pörssissä ihan jumalattoman kallista, joskus voi tulla hyvinkin korkea hintapiikki. Nyt nykyisellään nämä hintapiikit eivät näy omassa sähkölaskussani käytännössä mitenkään. Mutta jos siirtyisin pörssisähköön, ja ilmalämpöpumpusta johtuen tarvitsen sähköä juuri silloin kun on tosi kylmä, ja sähkö maksaa tosi paljon - niin onko se sitten viisasta? En tiedä. Pitää syksyyn mennessä vähän pohdiskella ja laskeskella.
Nyt tähän mennessä eli helmikuun ensimmäisen 18 päivän osalta sähköä on mennyt 713,8 kWh, ja tähänastisen helmikuun keskilämpötila on ollut -0,2C. Viime vuonna helmikuun keskilämpötila oli ihan sama, eli +/- 0,0C ja sähköä meni koko helmikuun aikana silloin 1709 kWh, eli kyllähän tuo lämpöpumppu selvästi säästää, jos on lauha talvi tai lauha talvikuukausi. Nyt kun helmikuusta puuttuu vielä 11 päivää, niin näillä näkymin koko kuukauden kulutus olisi luokkaa 1200-1300 kWh, eli noin kolmanneksen tai neljänneksen pienempi mitä viime vuonna.
Sellainenkin ilmiö tai käyttökokemus ilmavesilämpöpumpun kanssa on nyt tullut, että ekana asumisvuotena, kun oli pelkkä suorasähkö, niin silloin ylivoimaisesti eniten kului halpaa yösähköä. Kaikki sähkölämmitys oli ajastettu toimimaan pelkästään öiseen aikaan. Mutta nyt kun ilmavesilämpöpumppua ei kannata kylminä yön tunteina käyttää, niin nyt selvästi eniten kuluukin päiväsähköä - siis sen verran mitä kuluu. Eli ilmalämpöpumpulla saatu sähkön säästö ei kokonaisuudessaan käänny euroiksi, koska pumpun käyttämä sähkö on sitä kalliimpaa sähköä. Maalämmössä tätä "ongelmaa" ei tule, jos maalämpöä haluaa käyttää halvalla yösähköllä, niin se on ihan mahdollista, koska maan alla on yölläkin yhtä lämmintä.
Mutta ilmalämpöpumpun kanssa silloin kun sähköä kuluu (kun pumppu ei ole päällä), niin silloin se sähkö on myös pörssissä tosi kallista. Ja sama juttu maalämpöpumpun kanssa, jos maalämpö onkin mitoitettu niin, että sen teho kattaa vain esim. 80% huippukulutuksesta, niin sähkövastukset napsahtaa päälle just silloin, kun sähkö on kallista. Tämä ilmiö aiheuttaa siis hiukan pohtimista siinä suhteessa, että kannattaako pörssisähkösopimusta näistä lähtökohdista tehdä?
 |
| Vantaan Energian asiakaspalvelun aulatila. Kuva otettu samalla, kun hain lämpökameran lainaksi. Sähkösopimuksissa mieluusti suosisin paikallista yhtiötä (joka kotiuttaa voittoja kotikaupunkiin), jos sähkönosto näin vaan on suinkin mahdollista. Toistaiseksi on ollut. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti