Tuhat tuntia lämpöpumpussa

Tänään meni ilmavesilämpöpumpun kompuran käyttötunneissa 1000 tunnin raja rikki.

Sähkövastus on ollut päällä yhteensä 251 tuntia, ja ne tunnit tulivat enimmäkseen tammikuussa, kun oli paukkupakkaset. Oli siellä tosin muutama tunti pohjalla jo ennenkin, mutta en muista milloin ne tulivat.

Lämpöpumppu käy siis yhtä päätä 24h/vrk, kun lämpötila laskee -15C tienoille. Sitten kun vielä siitä mennään muutama aste alaspäin, niin jossain -17C kohdalla pumppu pysäyttää itse itsensä kokonaan.

Kun pumppu asennettiin lokakuussa, niin syksyn kuukausina plussa keleissä lämpöpumppu kävi vain 3h vuorokaudessa. Siis aina tunnin kerrallaan kolmesti vuorokauden aikana. Tämä johtui siitä, että aikaohjatusti pumpun on pakko käynnistyä aina, kun vesivaraaja jäähtyy tarpeeksi - muuten tulee vaara, että sähkövastukset menisivät päälle termostaattiohjatusti.

Ilmavesilämpöpumppu hankittiin lämpimän käyttöveden tekemistä varten, mutta tietysti lämmityskaudella lämmintä vettä virtaa lattiakierrossa myös. Suunnilleen silloin, kun vuorokauden keskilämpötila yltää +5C tasolle, niin lattialämmityksen kiertovesipumpun voi sammuttaa kokonaan. Näitä näin lämpimiä kuukausia on vuosittain 7 kpl, eli lattialämmitystä tarvitaan noin 5 kuukautta vuosittain.

Tietysti lattialämmityskierto voisi olla päällä kesälläkin, ei se pumppu itsessään kovinkaan paljon sähköä kuluta (itse asiassa se kuluttaa noin 18 vattia), mutta joka kierroksella kun vesi kiertää lattiassa, se käy myös "lämmittelemässä lämminvesivaraajan kyljessä. Minusta siinä on silloin sellainen vaara, että se voi joka kierroksella vähän varastaa lämpöä mukaansa? Ainakin ulos varaajasta tulevat kupariputket ovat silloin kuumina tai ainakin lämpöisinä. Ja kesällä ihan turhanpäiten siis.

Kun ulkolämpötila on +5 -> +12C tasolla, silloin pärjätään pelkällä puulämmityksellä ihan hyvin. Ja kun lämpötila nousee vielä tästä lisää, sitten takkaa pystyy käyttämään aina vaan harvemmin, ja +17C tason jälkeen takkaa ei voi oikein enää ollenkaan käyttää.

Mutta kyllä nykyään kesälläkin kun sataa räntää vielä juhannuksena, ja lämpötila painuu samoihin lukemiin mitä jouluna (eli noin +10C tasolle), niin takkaa tarvitaan aina välillä kesälläkin.

Jos lattialämmitys on 5 kuukautta vuosittain kokonaan pois päältä, niin vuorokaudessa se on lämmityskaudellakin aina 3h iltaisin pois päältä. Silloin lämpöpumppu yksin jaksaa tehdä käyttövedestä riittävän lämmintä (jos ei ole paukkupakkasten takia pois päältä), ja silloin ei sähköllä tarvitse tehdä erikseen kiuhautusta, että mahdolliset (legionella)bakteerit kuolisivat käyttövedestä.



Tuhannen tunnin raja rikkoutui 12.2.2016.
Ensimmäisen kerran ilmavesilämpöpumppu käynnistettiin 21.10.2015.



Paukkupakkasilla lämmin vesi lämpenee entiseen tapaa sähköllä.
Tähän mennessä lämpöpumpun oma sähkövastus on ollut päällä 251h, eli noin 11 vuorokautta yhteen menoon.



Lämpöpumpun kyljessä on omat muistiinpanot, että miten paljon kompuran käyttötunnit kasvaa päivittäin, ja mikä on sen hetkinen ulkolämpötila. Nyt helmikuussa pumppu käy yleensä 7-8 tuntia päivässä, ja lämpötila on ollut pikkuisen plussalla.

 

Kun lattialämmityksen kiertovesipumppu menee muutamaksi tunniksi pois päältä, silloin kiuhautuksia ei tarvitse sähköllä tehdä. Ja kun iltaisin käyttövettä tarvitaan eniten, kiuhautus hoituu siinä samalla.

Tähän mennessä helmikuun sähkönkulutus on ollut pikkuisen yli 400 kWh, ja tämä ennakoi noin 1200 kWh koko kuukauden kulutukseksi. Viime vuonna helmikuussa sähköä meni 1709 kWh. Joten nyt lämpöpumpun ansiosta sähköä kuluu kolmanneksen vähemmän? Viime vuonna helmikuun keskilämpötila oli +/- 0,0C, ja tänä vuonna se on ollut +0,2C helmikuun alun osalta, eli varsin samoissa mennään. Mutta sähkön kokonaiskulutuksessa on nyt selvä ero viime vuoteen verrattuna.