Ilmalämpöpumppu kuoli

Otetaan taas tähän väliin vähän omakotiasumisen arkea, tai arkihuolia. Kotiuduin juuri hiihtolomaviikolta, mutta perheen naisväki oli koko ajan kotona, kun vaimolla ei ollut töistä vapaata, eikä tyttärellä ollut kiinnostusta metsätöiden tekemiseen, mikä nyt oli tällä reissulla aika merkittävässä roolissa (lue edellinen blogi-päivitys).

Lomaviikon lopulla sattui sitten niin, että talosta oli loppunut torstaina lämmin vesi. Sen huomaa helposti, varsinkin suihkussa käydessään. Jolloin sitten seuraavaksi kun käy teknisessä tilassa (siellä meidän perheen naiset ei kovin usein käy - saati että osaisivat jotain tehdä siellä), niin nyt käydessään siellä lämpöpumppu oli kuitenkin vilkuttanut vikatilannetta hyvinkin selvästi:



Näin lämpöpumppu ilmoitti, että jotain on vialla...



Ohjeistusta seuraamalla eli OK-nappia painamalla saa tietää mikä on vialla.



Sitten häiriön voi kuitata. Se ei kuitenkaan kuittaantunut,
vaan sama vikatilanne palasi välittömästi takaisin.

Tässä tilanteessa ei sitten voinut tehdä muuta, kuin palata takaisin entiseen, eli suoraan sähkölämmitykseen. Vesivaraajan sähkövastukset on nyt lämpöpumpun asentamisen jälkeen säädetty varsin pienelle, eli noin +30C asteeseen, jolloin ne toimivat back-uppina siltä varalta, jos lämpöpumppu menisi rikki - tai kovista pakkasista johtuen sammuttaisi itsensä.

Tuossa +30C lämpötilassa alkaa sitten jo mennä sähkövastuksia päälle, eli sen alemmas vesivaraajan lämpötila ei koskaan laske - jos vaan sähköä on saatavilla. Tuolla lämpötilalla lattialämmitys toimii vielä ihan riittävän tehokkaasti, joten talo ei jäädy, vaikka oltaisiin pidempäänkin poissa kotoa, ja vaikka lämpöpumpulle tulisi sillä aikaa joku vika (tai jos iskisi paukkupakkaset, ja pumppu sammuu).

Torstai-iltana sähkövastukset sitten "käännettiin päälle", eli termostaatit käännettiin ylös noin +60C asteeseen. Siitä johtuen ekan tunnin aikana sähköä meni noin 12 kWh, joka myös näkyy kyseisen päivän eli 25.2. sähkönkulutuskäppyröissä ihan selvästi. Ja siitä eteenpäin pari päivää näkyy, että miten paljon sähköä kuluisi silloin, jos lämpöpumppua ei olisi ollenkaan ostettu.

Ero on aika huikea!

(Alla olevan kuvan otsikossa on vuosilukuvirhe, pitäisi lukea 2016. Sähkön kulutuksen kokonaismäärä 1161 kWh on kuitenkin oikein - viime vuonna eli suorasähkön aikana sähköä meni helmikuussa 2015 yhteensä 1709 kWh 28 päivän aikana)




Helmikuun tähänastinen sähkönkulutus 27.2.2016 (siis eiliselle asti). Torstaina 25.2 siirryttiin takaisin suoraan sähkölämmitykseen, joka sitten jatkui myös 26.2.ja 27.2, jolloin molempina päivinä sähköä on kulunut noin 2-kertainen määrä alkukuun muihin päiviin verrattuna! Tällaista eroa en olisi itse uskonut! Tietysti osittain sähkönkulutuksen nousu johtunee myös siitä, että ulkolämpötila oli vähän laskenut näiden 2 viimeisen vuorokauden aikana.

Nyt kun tulin itse kotiin, yritin vielä itsekin josko saisin selkoa mikä lämpöpumppua oikein vaivaa. Alkuperäinen vika oli siis se, että ulkoyksikkö oli vaan pysähtynyt, eikä se enää suostunut lähtemään käyntiin. Lopputulos sitten se, että lämmin vesi loppui...

Kesäisin muuten jo +25C järvivesi tuntuu oikein mukavalta, mutta jos suihkusta tulee enintään tai noin +30C asteista vettä, niin se tuntuu taasen tosi kylmältä. Tai ainakin heti huomaa, että nyt ei ole kaikki kunnossa...

Rämpyttelin sitten minäkin äsken kaikki lämpöpumpun valikot läpi (eilen illalla kotiin päästyäni en ihan heti jaksanut), ja totesin, että eipä se ulkoyksikkö nyt sitten vaan käynnisty... Eli rikki mikä rikki. Se oli ensimmäinen johtopäätös.

Nämä tällaiset tilanteet ovat euromääräisessä tarkastelussa vähän ikäviä. Jos vika ei ole sellainen "helppo tapaus", joka tavallisen käyttäjän olisi pitänyt itsekin osata ratkaista - niin ei kait se sitten minun kustannusvastuullani ole? Ja kyllä kait puolivuotiaassa lämpöpumpussa nyt vielä jokin takuu on voimassa (varmasti onkin), jolloin itse en ole välttämättä kovin innokas huoltomiehen käyntejä maksamaan... Mutta kalliiksi ne tulevat asennusfirmallekin, jos he eivät sitten puolestaan saa jotain korvausta esim. laitteen maahantuojalta.

Nyt siis hiihtoloman aikana ensiapu "lämmin vesi loppui" -tilanteeseen tuli siten, että lämpövastukset käännettiin päälle manuaalisesti. Yhtä lämpövastusta varaajan yläpäässä sekä lämpöpumpun sisällä ohjaa ja säätelee myös lämpöpumppu itse. Olen laittanut ohjelmiston kautta nämä vastukset kaikki kokonaan pois päältä, koska oman havaintoni mukaan nämä tahtoo mennä päälle kovin herkästi, jos varaajan lämpötila jostain syystä vähänkin alenee. Eli ainoat "toimivat" vastukset varaajan kyljessä lähtevät siis päälle termostaatin ohjauksella (ja lämpöpumpun tietämättä) noin +30C lämpötilassa.

Sitten seuraavaksi kokeilin, lämmittäisikö lämpöpumppu vettä sähköllä, jos poistan siihen liittyvät estot ohjauksen kautta. Huomasin, että ei tämäkään toimi! Joten lämpöpumppu oli näköjään tosi kuollut. Se ei suostunut tekemään enää yhtään mitään, ei sähköllä, eikä kompuraa käyttäen.

Sitten funtsailin, että olinkin ensin tehnyt ehkä väärän johtopäätöksen...?

Vika ei olekaan (ainakaan pelkästään?) ulkoyksikössä, koska eihän se estäisi lämpöpumpun omien sähkövastusten päälle kytkeytymistä??? Niiden pitäisi toimia, jos ohjelmiston kautta laitan ne kytkeytymään päälle. Eli vika onkin sitten sähköpuolella tai ohjelmistopuolella? Seuraavaksi lueskelin taas ohjekirjoja, ja laitteen sisällä on kannen takana joitakin sulakkeita. Ehkä niistä voisi olla joku palanut? En kuitenkaan alkanut ruuvailemaan lämpöpumpun suojapeltejä irti. Mielestäni se on sitten jo ammattitaitoisen huollon työ, eikä kotikäyttäjän työ.

Jäin vielä miettimään sitäkin vaihtoehtoa, että jos vika on ohjelmistopuolella, ja jos ohjelma on jotenkin "tiltissä", niin se saattaa joskus korjaantua sillä, että katkaistaan sähköt, jolloin pumppu nousee uudestaan sähkökatkon jälkeen siihen tilaan, missä se ennen sähkökatkoa ja normaalisti toimiessaan vielä oli.

Joten seuraavaksi katsoin talon omasta sähköpääkeskuksesta, että lämpöpumpulle on useitakin (pika)sulakkeita. Yksikään niistä ei ollut napsahtanut alas, mutta napsautin ne sitten kaikki manuaalisesti alas, eli pumpulle aiheutui sähkökatko.

Tälle tarinalle oli tällä kertaa kuitenkin ihan onnellinen loppu.

Se sähkökatko nimittäin tepsi, ja nyt pumppu taas käy ihan normaalisti - eikä se varmaan enää muista koskaan vikatilanteessa olleensakaan. Sähkökatkon aikana edes kello ei mennyt sekaisin, eikä mitkään muutkaan arvot kaipailleen uudelleen asetuksia.

Jos ei viime viikolla sattunut vikatilanne enää kovin usein toistu, niin eipä tästä sitten sen enempää. Tai vaikka toistuisikin, nyt osaan suoraan mennä talon omalle sulakekaapille, ja katsoa josko "satunnainen" sähkökatkos auttaisi. Jos taas tästä tulee jatkuva ongelma, niin sitten pitää varmaan soittaa huoltomies paikalle.

Minusta lämpöpumpun hankintahinta oli kuitenkin sellainen, että huoltomiehen käynneille ei kovin paljon jää varaa. Mutta jos pumppu toimii moitteettomasti koko elinikänsä, se saattaa tienata oman hintansa ja ehkä vähän enemmänkin?

Tai oikeastaan tämä tilanne ei ole lämpöpumpun itsensä vika.

Kokonaisuus on nyt vaan sellainen, että uudet talot kuluttavat jo lähtökohtaisestikin niin vähän, että vaikka lämpöpumppu olisi kuinka tehokas, ei se pumppu sittenkään (jo suorasähkön aikanakin) alhaisia kulutuslukemia tahdo saada enää sen alemmas kiskottua, jotta investointi olisi varmuudella kannattava. Tai takaisinmaksuajasta tahtoo vaan tulla aika pitkä. Jopa niin pitkä että pumpun oma elinikä voi tulla vastaan. Sen jälkeen kun pumpun aika loppuu, ja pumppu on loppuun ajettu, sitten se ei enää sen jälkeen tienaa yhtään mitään.